En ole transihminen, mutta toisella tavalla epätavallinen nainen. Sillä, millä tavalla olen erikoinen, ei ole tässä niin suurta merkitystä.
Olen näin aikuisena, kolmekymppisenä, alkanut ymmärtää yhden tärkeän asian elämästä ja ihmisyydestä. Jos joku ihminen on ilkeä toiselle tämän epätavallisuuden, tai "poikkeavuuden", takia, siihen on aina syynä jokin näistä neljästä: 1. pahoinvoinnista ja tyytymättömyydestä omaan itseensä 2. kateudesta (sinulla on jotain muuta, mitä et edes tiedä häneltä puuttuvan) 3. sosioemotionaalisesta epäkypsyydestä (eli kehittymätön ns. psykologinen silmä) tai 4. sadistisesti kieroutuneesta persoonallisuudesta.
Muita syitä ilkeydelle ei ole. Jos joku on ilkeä sinulle, muista aina, että todennäköisesti hänen tilansa on pahempi kuin sinun. Loukkaantumisen sijaan sinulla on syytä sääliä häntä, ehkä rukoillakin hänen puolestaan, jos sellaista harrastat.
Varmaan moni tällä palstalla on ymmärtänyt tämän jo kauan sitten, mutta esim. nuorempia ja kokemattomampia varten halusin tämän jakaa. Mielestäni tämä on tosi hyödyllinen tieto, joka ainakin minut olisi säästänyt monelta surulta, esim. aikana, jolloin minua koulukiusattiin, jos olisin tämän jo silloin ymmärtänyt.
Olen näin aikuisena, kolmekymppisenä, alkanut ymmärtää yhden tärkeän asian elämästä ja ihmisyydestä. Jos joku ihminen on ilkeä toiselle tämän epätavallisuuden, tai "poikkeavuuden", takia, siihen on aina syynä jokin näistä neljästä: 1. pahoinvoinnista ja tyytymättömyydestä omaan itseensä 2. kateudesta (sinulla on jotain muuta, mitä et edes tiedä häneltä puuttuvan) 3. sosioemotionaalisesta epäkypsyydestä (eli kehittymätön ns. psykologinen silmä) tai 4. sadistisesti kieroutuneesta persoonallisuudesta.
Muita syitä ilkeydelle ei ole. Jos joku on ilkeä sinulle, muista aina, että todennäköisesti hänen tilansa on pahempi kuin sinun. Loukkaantumisen sijaan sinulla on syytä sääliä häntä, ehkä rukoillakin hänen puolestaan, jos sellaista harrastat.
Varmaan moni tällä palstalla on ymmärtänyt tämän jo kauan sitten, mutta esim. nuorempia ja kokemattomampia varten halusin tämän jakaa. Mielestäni tämä on tosi hyödyllinen tieto, joka ainakin minut olisi säästänyt monelta surulta, esim. aikana, jolloin minua koulukiusattiin, jos olisin tämän jo silloin ymmärtänyt.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Näinhän se on. Ei ole kovin monen hermot kireällä minua pilkkaavan normaali-ihmisen elämä kovin hohdokasta. En silti rupea toivomaan heille parempaa, koska ei ole takeita siitä että se muuttaisi heidän käytöstään, ja heillä voisi sen jälkeen olla asiat paremmin kuin minulla, mitä he eivät ansaitse.
Minä olen kateellinen ihmisille joiden ÄO on alle 90. Näille ihmisille maailma näyttäytyy pelkkänä välittömien elämysten jatkumona, mikä tarkoittaa sitä, että he voivat huoletta olla aggressiivisia ja purkaa kaikki paineet niiden patoamisen ja siitä henkisesti sairastumisen sijaan, kun heillä ei ole mitään menetettävää, kuten minulla, heillä ei ole pää täynnä ideoita ja ihanteita, tarkkaan mietittyjä periaatteita, ja listoja asioista joista ei vielä tiedä tarpeeksi ja pitää tietää enemmän ennen kuin on valmis elämään yhtä vapautuneesti hetkessä kuten he. Muistelen kaiholla niitä aikoja lapsuudessa, kun vielä oli "heidän tasollaan", kun joka kerta kun joku vitutti pystyi pistämään rähinän päälle ilman huolta tulevasta. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, olen kateellinen amerikkalaisille alhaisen älykkyyden omaaville mahdollisesti jengitoimintaan sotkeutuneille mustille, koska he voivat vapaasti riehua kuin eläimet kun heitä vituttaa. He eivät TIEDÄ mistään muusta kuin välittömästä elinpiiristään ja omista tunteistaan ja impulsseistaan eivätkä osaa kaivata muuta, mielikuvitus ei laukkaa jatkuvasti keksien vaihtoehtoisia tapoja miten kaikki voisi olla, kuten minulla, spekuloiden asioiden alkuperistä ja muiden psykologisista tiloista. Vankilaan päätyminen ei haittaa mitään jos ei omaa suuria ihanteita ja suunnitelmia yhteiskunnan/koko maailman ja oman elämänsä suhteen. Menneet ikävät kokemukset eivät jää kummittelemaan jos niihin voi suhtautua luonnonilmiöiden kaltaisina persoonattomina tapahtumina, kuten eläimet suhtautuvat kaikkeen (ja alhaisen älykkyyden ihmiset ilmeisesti myös, ainakin uskoisin näin), ilman jatkuvaa pakonomaista yritystä ymmärtää toisten motiiveja ja persoonaa ja saada ongelmat ratkotuksi neuvottelemalla voiman ja väkivallan sijaan. Minä olen jatkuvasti jumissa hulluuteen syöksevässä limbossa, jossa samaan aikaan yritän saada ihmisiä viisastumaan, syöttää heille tarkkaan mietittyjä ideoitani maailman parantamiseksi ja kehiteltyä ideoitani vielä pidemmälle ja samaan aikaan haluaisin suolestaa heidät siitä hyvästä miten idioottimaisia, itsekkäitä ja ilkeitä he ovat raiskaten niin koko planeetan kuin minun mielenterveytenikin. Harkitsen vakavasti liiman haistelua. Toisaalta en tiedä häviävätkö sittenkään jo syntyneet tiedot, muistot korkeamman tason ymmärryksestä, pystynkö sittenkään olemaan eläimen kaltainen hetkessä eläjä ilman huolta tulevasta saati tietoisuutta menneiden ikävien tapahtumien persoonallisesta luonteesta, toisten osapuolten psykologisista tiloista.
Tämä on tyypillinen narsistin ajattelutapa - jos hän jää kiinni jostakin, hän kääntää tilanteen niin että hän on itse todellinen uhri, hän tarvitsee huomiota, uhrista viis.
En tiedä miksi olet tällä palstalla, mutta voisit vaikka jättää kirjoittelematta tänne vastaisuudessa.
Siis mitä helvettiä? Tuo aloitus oli täyttä asiaa, miten helvetissä löydät siitä narsistin?
Miinustin aloitusta koska minun veistiäni oli miinustettu. Olisi kiva tietää mikä siinäkin oli taas niin kauheaa. Se että kärsin älykkyydestäni, kun en voi vaan samalla tavalla elää kuin eläin kuin esim. maissita, Valerie tai misaki, on faktaa.
Minuakin koulukiusattiin aikanaan. Sain kuulla usein tietyistä ulkonäkööni liittyvistä ominaisuuksista. Saattoi olla, että siinä haluttiin saada tappelua aikaan, että kiusaaja olisi voinut näyttää olevansa se "vahvempi" osapuoli.
Tiesin kuitenkin minkä näköinen olin ja olin oppinut hyväksymään ulkonäköni. Olin siis aina samaa mieltä asiasta kiusaajieni kanssa, ja se ilmeisesti vei kiusaajllta "jalat alta". He jättivät minut rauhaan.
Olen yrittänyt neuvoa vastaavaan kohteluun joutuneita tekemään samoin. En sitten tiedä, ovat neuvot menneet perille.
täsmennys edelliseen: En sitten tiedä, ovatko neuvot menneet perille ja onko niitä noudatettu.
Ehkäpä ansaitsit kiusaamisen olemalla ärsyttävä?
Ehkäpä! En ole koskaan ajatellut asiaa tuolta kantilta.
Minulla oli vanhempi veli ylemmällä luokalla, joten osasin lukea ja laskea, ennen kuin aloitin koulun. Voi olla, että juuri se ärsytti joitakin. Muutoin olen aina kuulunut niihin hiljaisiin, jotka haluavat olla omissa oloissaan.
Oletko miettinyt sitä mahdollisuutta, että sinua kiusataan koska olet ärsyttävä?
Olen, ja tullut siihen tulokseen, että jos pelkkä olemassaoloni ärsyttää joitain niin kovasti, olisi näillä henkilöillä suurta syytä tutkituttaa päänsä ja hakeutua laitoshoitoon.
Sinä näyt ärsyyntyvän muiden olemassaolosta, hoitoa voi suositella sinulleki .
Menen mielelläni jos muut menevät myös. Jos näin tehtäisiin niin olen aika varma että pääsisin ensimmäisenä pois. En ole läheskään yhtä vaikea tapaus kuin nämä minulle pahaa toivovat psykopaatit.
Olet varma että olet mieleltäsi terve
Olet varma että olet nainen
Mistä muusta olet varma, mutta muut ovatki erimieltä?
Btw, kun aina väitätte että minun käsitykseni normaali-ihmisistä on vinoutunut: taas äsken törmäsin keskusteluun, jossa tyypit vakavissaan puhuivat siitä, että "jos mun suosikkisarjasta tehdään uusittu versio jossa mun suosikkihahmon persoonaa on muutettu niin saatan tappaa jonkun". Vastaavia on nähty aiemminkin. Elikkä väitteeni siitä että normaali-ihmiset ovat vähintään yhtä häiriintyneitä kuin minä, ja että normaali-ihmisyyteen kuuluu se että vihaa syvästi monenlaisia ihmisiä ja asioita jopa siihen pisteeseen että pitää väkivaltaa niiden tiimoilta oikeutettuna, on täyttä faktaa, jonka kuka tahansa voi tarkistaa empiirisesti. Mm. Misakilla on yhdellä foorumilla edelleen 3v sitten kirjoitettu viesti jossa se avoimesti kertoo "vihaavansa useita erilaisia ihmistyyppejä". Ja vihaamiseen tietenkin sisältyy implisiittisesti arvottomana pitäminen ja pahan toivominen.
Eipä tainneet tulkintani ikuisesta ihmisluonnosta olla niin pahasti metsässä sittenkään?
Tuossa on se ero että normaalisti tuollaisella lausahduksella "jos mun suosikkisarjasta tehdään uusittu versio jossa mun suosikkihahmon persoonaa on muutettu niin saatan tappaa jonkun", ei tarkoiteta konkreettisesti tappamista. Se on vain kevyt tarkoitukseton kielikuva, mutta sinulla se on faktaa ja haluat myös toteuttaa sen (vähintään väkivaltaisella toimintamallilla).
Minäkin voin vihata joitakin ihmistyyppejä tai ihmisiä, enkä välitä olla heidän kanssaan tekemisissä.
Löysit siis kirjoituksen joka mielestäsi kuvastaa normaalien ihmisten ajatusmaailmaa. Mikä todistaa että sen on kirjoittanut normaali, eikä ajatusmaailmaltaan kieroutunut ihminen?
Netti on siitä ihmeellinen, että sieltä löytää aina vahvistuksen omalle mielipiteelleen, oli se millainen tahansa.
Mielenkiintoista muuten että niin moni on plussannut tätä aloitusta, mutta ei silti tunnista itseään siitä.
Todellako olette mielestänne jotenkin poikkeustapauksia, että vaikka aloittaja puhuisi mielestänne rautaista asiaa niin se silti jotenkin maagisesti EI kosketa juuri teitä kun te olette ilkeitä minulle?