Tuolla otsikon nimellähän esitellään juuri tekemäni Hurtigrutenin risteily. Hurtigruten (nopea reitti) on perustettu jo 1893 postin, tavaran ja matkustajien kuljettamiseksi Norjan rannikolla etelästä pohjoiseen ja päinvastoin Bergenin ja Kirkenesin välillä. Reitti toimii samassa tarkoituksessa edelleen, joskin tuon yli 2000 kilometrin reitin kuudessa vuorokaudessa päästä päähän matkustavista turisteista on tullut tärkein asiakaskunta reittiä ympärivuotisesti seilaaville 11 laivalle.
Matkustin reitin pohjoisesta etelään, eli Kirkenesistä Bergeniin Trollfjord-laivalla, joka reitin 11 laivasta on toiseksi uusin ja toiseksi suurin 822 matkustajaa ja 16.140 bruttorekisteritonnia kantavana. Laiva on erittäin hyvin varusteltu ulkohytteineen, ravintoloineen, baarineen, kauppoineen, saunoineen, porealtaineen, hienoine kansipaikkoineen ym. Ruoka laivalla oli aivan poikkeuksellisen hyvä. Aamiaisen ja lounaan buffet-pöydät olivat uskomattoman runsaat meren herkuista ja muusta, á la carte -ravintolassa söimme aina todellisen gourmet-illallisen. Palvelu laivalla on erinomainen. Laivamme matkustajissa oli norjalaisten lisäksi runsaimmin saksalaisia, japanilaisia, brittejä ja suomalaisia. Laiva ei ollut puoliksikaan täynnä, joten missään ei ollut tungosta.
Alkureitin varrella lumipeitteiset vuoret reunustivat lähes autioita rantoja, myöhemmin rannikkomaisemat muuttuivat rehevimmiksi ja asutuimmiksi, joskin vuoret tietenkin niitä reunustivat. Ensimmäisenä yönämme Norjan ”päälaen” päällä avoimen Jäämeren äärellä koimme melkoisen myrskyn, 12 beaufortia eli 36 metriä sekunnissa. Muutamat tulivat merisairaiksi, minä en. Lofoottien vuonoilla sää tyyntyi ja viimeiset kaksi vuorokautta Trondheimista Bergeniin olivat täysin tyyniä ja aurinkoisia.
Laiva poikkesi 34 satamassa, mutta vähän pitempään viivyimme vain Vardössä, Hammerfestissa, Tromssassa, Lofoottien Stokmarnesissa, Brönnöysundissa, Trondheimissa, Ålesundissa ja lopuksi Bergenissä, joissa tutustuimme kaupunkeihin omin päin mm. museoissa käyden. Tromssan kirkossa olimme keskiyön konsertissa ja johdetut kiertomatkat teimme Troindheimissa ja Bergenissä. Matkan lennot olivat varhain aamulla Helsingistä Osloon ja sieltä pitkin Norjaa sekä Ruotsin ja Suomenkin Lapin yli Kirkenesiin, paluulento Bergenistä Osloon ja yölennolla Helsinkiin.
Olen tehnyt maitse ja osin ilmoitsekin tapahtuvia kiertomatkoja kaikilla mantereilla, mutta myös pitempiä risteilyitä Välimerellä, Volgalla ja Niilillä ja lyhempiä Punaisella merellä, Intian valtamerellä ja Karibian merellä. Tämä risteily oli erilainen. Vielä tekisi mieleni lähteä myös pitemmälle Karibian risteilylle, joka poikkeilee useissa eri maissakin. Mutta sitä ennen kuitenkin helmikuussa Meksikon kiertomatkalle!
Tämän jatkoksi pieni kuvakoonnos Hurtigrutenilta.
Matkustin reitin pohjoisesta etelään, eli Kirkenesistä Bergeniin Trollfjord-laivalla, joka reitin 11 laivasta on toiseksi uusin ja toiseksi suurin 822 matkustajaa ja 16.140 bruttorekisteritonnia kantavana. Laiva on erittäin hyvin varusteltu ulkohytteineen, ravintoloineen, baarineen, kauppoineen, saunoineen, porealtaineen, hienoine kansipaikkoineen ym. Ruoka laivalla oli aivan poikkeuksellisen hyvä. Aamiaisen ja lounaan buffet-pöydät olivat uskomattoman runsaat meren herkuista ja muusta, á la carte -ravintolassa söimme aina todellisen gourmet-illallisen. Palvelu laivalla on erinomainen. Laivamme matkustajissa oli norjalaisten lisäksi runsaimmin saksalaisia, japanilaisia, brittejä ja suomalaisia. Laiva ei ollut puoliksikaan täynnä, joten missään ei ollut tungosta.
Alkureitin varrella lumipeitteiset vuoret reunustivat lähes autioita rantoja, myöhemmin rannikkomaisemat muuttuivat rehevimmiksi ja asutuimmiksi, joskin vuoret tietenkin niitä reunustivat. Ensimmäisenä yönämme Norjan ”päälaen” päällä avoimen Jäämeren äärellä koimme melkoisen myrskyn, 12 beaufortia eli 36 metriä sekunnissa. Muutamat tulivat merisairaiksi, minä en. Lofoottien vuonoilla sää tyyntyi ja viimeiset kaksi vuorokautta Trondheimista Bergeniin olivat täysin tyyniä ja aurinkoisia.
Laiva poikkesi 34 satamassa, mutta vähän pitempään viivyimme vain Vardössä, Hammerfestissa, Tromssassa, Lofoottien Stokmarnesissa, Brönnöysundissa, Trondheimissa, Ålesundissa ja lopuksi Bergenissä, joissa tutustuimme kaupunkeihin omin päin mm. museoissa käyden. Tromssan kirkossa olimme keskiyön konsertissa ja johdetut kiertomatkat teimme Troindheimissa ja Bergenissä. Matkan lennot olivat varhain aamulla Helsingistä Osloon ja sieltä pitkin Norjaa sekä Ruotsin ja Suomenkin Lapin yli Kirkenesiin, paluulento Bergenistä Osloon ja yölennolla Helsinkiin.
Olen tehnyt maitse ja osin ilmoitsekin tapahtuvia kiertomatkoja kaikilla mantereilla, mutta myös pitempiä risteilyitä Välimerellä, Volgalla ja Niilillä ja lyhempiä Punaisella merellä, Intian valtamerellä ja Karibian merellä. Tämä risteily oli erilainen. Vielä tekisi mieleni lähteä myös pitemmälle Karibian risteilylle, joka poikkeilee useissa eri maissakin. Mutta sitä ennen kuitenkin helmikuussa Meksikon kiertomatkalle!
Tämän jatkoksi pieni kuvakoonnos Hurtigrutenilta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Maisemiltaanhan tuo poikkeaa kaikista muista risteilyistä.
Minulla on sellainen käsitys, että hurttiikki on etupäässä laivalla oloa ja satamapaikat ovat toistensa kaltaisia. Ainakin samassa maassa.
Me olemme käyneet neljällä erilaisella lämpimien merien risteilyllä joissa kukin rantautumispaikka on poikennut muista.
Vaikka aikaa ei ole kuin päivä paikassaan niin sinäkin ehtii jotain kun on ennen risteilylle lähtöä valmistellut.
Retkille emme ole osallistuneet koska kahden ehtii enemmän ja voi toteuttaa omaa suunnitelmaansa.
Helmikuu on pohjoismaalaiselle sopiva ajankohta ylipäätään Väli-Amerikkaan ja Karibialle.
Poikkeaa tosiaan tuo Hurtigruten muista risteilyistä maisemiltaan ja jotenkin tunnelmiltaankin. Kyseessä kun ei ole tavallinen turistiristeily vaan jo yli sadan vuoden perinteet omaava reittimatka.
Kyllä se enimmäkseen oli laivalla oloa, mutta kuten kerroin, myös satamissa poikkeiltiin ja tutustuttiin eri kohteisiin kiinnostuksemme mukaan. Minä kävin mm. keskiöisessä kirkkokonsertissa Tromssassa, Hurtigruten-museossa Stokmarknesissä ja sotamuseossa Svolvärissä, Lofooteilla molemmat. Ja osallistuin kiertoajeluille Trondheimissa - jossa mm. esiteltiin vanha, suuri kirkko, jossa maailman suurimmat urut - ja kiertoajelulla Bergenissä poikkeilimme moniin kiinnostaviin paikkoihin ja saimme melkoisen tietopaketin Norjan historiasta ja kulttuurista eri aikoina.
Jo kauan sitten risteilin nyt jo edesmenneen vaimoni kanssa Välimerellä Sisilian Palermosta Italian länsirannikon ja Ranskan Rivieran kautta Espanjan Malagaan, ja samoin jo kauan sitten vaimoni kanssa Kyprokselta Israelin Haifaan (josta käsin kävimme Jerusalemissa ja Betlehemissä) ja edelleen Egyptin Port Saidiin (josta käsin Kairossa ja pyramideilla). Lyhempiä risteilyitä olen tehnyt itäisellä Välimerellä Kreikan saaristossa. Volgaa olen mennyt Kazanista Volgogradiin ja takaisin, Niiliä Kairosta Assuaniin. Karibialla olen tehnyt pari päiväristeilyä Dominikaanisesta tasavallasta käsin. Intian valtamerellä samanlaisen päiväristeilyn tein viime helmikuussa Malesiasta käsin. Mieliinpainuvimpia on yli 10 vuotta sitten tekemämme taloveneristeily Etelä-Intian laguuneilla, joilla kaksi vuorokautta menimme taloveneellä, jonka miehistönä oli kapteeni, konemies ja kokki ja matkustajina vain minä ja vaimoni.
Mutta paljon enemmän olen tehnyt kiertomatkoja maitse, Eurooppaa läpikotaisin, Aasiassa mm. Kiinaa, Intiaa, Thaimaata ja Malesiaa, Amerikkaakin sekä Pohjois- että Etelä-Amerikkaa, mutten Australiassa enkä Antarktiksella. Lähi-idän maat Israelin, Egyptin, Syyrian, Jordanian ja Libanonin olen kierrellyt tarkkaan aikoinaan noissa maissa vuosia YK:n rauhanturvaajana palvellessani, ja Israelissa sekä Egyptissä olen käynyt myöhemmin monta kertaa turistinakin. Helmikuussa olen lähdössä Meksikon kiertomatkalle. Helmikuu on todellakin parasta vuodenaikaa tuollaisille kaukomatkoille, tapahtuvatpa ne maissa tai merillä.
(Poistin päivällä laittamani, kun huomasin siinä kirjoitusvirheitä. Tässä korjattu versio)
Hieno matka on ollut. Hurtigrutenistahan on tullut myös tv-ohjelma. Omissakin suunnitelmissa on ollut se tehdä, mutta on jäänyt toistaiseksi.
Saan kai kysyä, mikä oli matkan hinta? Onko ne näin syksyllä halvempia kuin kesällä? Tehdäänkö niitä vielä myöhemminkin syksyllä?
Kyllä matka täysin vastasi odotuksiani. Mainitsemasi tv-ohjelmat osaltaan innoittivat minua lähtemään tälle matkalle.
Matkan perushinta minulle oli n. 1600 euroa. Se oli kai hieman alennettu, kun meitä oli matkalla parinkymmenen ihmisen yhteisporukka. Kun ruokajuomat eivät kuuluneet täysihoitoon ja pitihän vähän nauttia baarinkin antimia ja tehdä pikkuostoksia, matka tuli maksamaan jonkin verran yli kahden tonnin. Norja on kallis maa.
Hurtigruten risteillään keskeytyksettä läpi vuoden. Luulen, että perushinnat matkalta ovat samat vuodenajoista riippumatta, ehkä kuitenkin juhannus- ja joulumatkoilla on lisähintaa.
Pieneläkeläisten pihistämistä.
Joidenkin risteilyjen ja kiertomatkojen yhteyteen olemme ottaneet halpis jatkoviikon.
Albanian kiertelyn jatkoksi viikko Kortfulla keskustan huoeistohotellissa 60€/hkö.
Atlantin risteilyn jatkona viikko Finchalissa, Katedral-hotellissa 87,50€/hlö.
Viikon Pienten Antillien jatkona toinen viikko Dominkaanisessa Tasavallassa Ai Puerto Platassa. Hintaa en muista.
Kuuban kiertelyn jatke Holgunissa Ai:ssa oli hinnoiteltu yhteen mutta kokonaisuus vaikutti huokeahkolle.
Minusta Niilillä olivat aamut parhaita. Nousin kannelle katsomaan kun nouseva aurinko punasi joen vasemman rannan ( virtaussuuntaan ) oranssiksi ja ilmakin oli vielä viileähkö.
Mexikossa liikkuessamme hieman hirvitti paikallisen autokannan ja useiden teiden kunto. Puuttuvat jarrut, iskunvaimennus, ajokulttuuri ja tiet.
Jotain analogiaa muinaiseen itäblokkiin.
Kiinan, Albania ja Irlannin valmiiden kiertomatkojen lisäksi olemme liikkuneet ilman kummempia varauksia tai valmisteluja.
Yhteensä noin 4,5 vuotta, neljässä maanosassa.
Kuinka sattuikaan, että myös minä olen tehnyt noita samoja matkoja kuin sinäkin. Syksyllä 2009 tein Albanian kiertomatkan, jonka aikana viikon ajelimme ainakin silloin vielä varsin huonoja Albanian teitä, mutta upeita maisemia ja monia historiallisia kohteita katsastaen. Myöhempää historiaa ovat ne Albanian rannoilla ja paikoin sisämaassakin olevat betonibunkkerit, joita vainoharhaisen Enver Hoxhan kommunistidiktatuuri rakennutti; Albaniahan pelkäsi Neuvostoliittoakin, jota piti kommunismin luopiona.
Lennot - sekä meno että paluu - olivat Kreikan Korfulle, josta laivalla salmen yli Albanian puolelle Sarandaan ja palatessa takaisin. Saranda oli varsin uudenaikainen ja siisti kaupunki, hotellimme rantatöyräällä uusi ja hieno. Sarandan taustalta kohoavalta vuorelta oli upeat näkymät iltavalaistuksessa olevaan kaupunkiin ja rantaan.
Pääkaupungissa Tiranassa hotellimme oli aivan keskusaukion reunassa, muistaakseni lähes 20-kerroksinen hotelli, oma huoneenikin yläkerroksissa.
Albanian kierrolta palattuani olin vielä viikon Kreikan Korfulla, upea rantapaikka oli kohteeni, mutten muista sen enkä hotellini nimeä. Myös Korfulla tein vielä pari matkaa katsastaen historiallisia kohteita, kuten esim. Itävallan keisarinna Sissin palatsin.
Kuuban matkan tein heti seuraavana talvena, eli tammi-helmikuussa 2010. Hotellini Sol Rio de Mares oli saaren pohjoisrannikolla Guardalavacassa. Sieltä käsin tein myös lentäen kahden vuorokauden matkan saaren länsipäässä sijaitsevaan pääkaupunkiin Havannaan ja bussilla kahden vuorokauden matkan Kuuban toiseksi suurimpaan kaupunkiin, saaren itäpäässä sijaitsevaan Santaiago de Cubaan. Sillä matkalla kävimme myös Fidel Castron synnyinkodissa. Sehän on valtava suurtila, jonka palveluksessa oli yli 200 ihmistä. Fidel ei tehnyt vallankumousta köyhyyttään!
(Kun vuosittain teen kolme-neljä pitempää matkaa, noiden matkojen jälkeen olen tehnyt jo sellaisen määrän, että tuonkin verran niistä kertoakseni piti tukeutua facebookini matkavalokuviin, joista alla muutamia noilta matkoilta)
https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/13365_195970174181_3133441_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-d-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/13365_195970199181_3949246_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-f-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/13365_195970269181_6166042_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/13365_195970274181_8122108_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/13365_195970244181_4030025_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/19262_290288069181_4096186_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/19262_290315489181_1174803_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-d-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/19262_290320149181_1166013_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-f-a.akamaihd.net/hphotos-ak-ash3/19262_290322274181_5916020_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/19262_290454369181_4190667_n.jpg
https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-prn1/19262_290975489181_4861492_n.jpg
Tämä munankarvojaan kuvaileva tollo häiriköi jatkuvasti Keskustan saitilla.
Miksi tulit tänne kertomaan keskustan saitilla tekemisistäsi? Pysyisit vain siellä, täällä on tarkoitus keskustella matkailusta.
Niille, joille matkan hinta tai pituus eivät sovi, muistutuksesi että matkastahan voi tehdä myös vain sellaisen osan kuin itselle sopii. Me ajelimme pohjoisessa Båtsfjordiin olusille ja takaisin.
Minun mielestä ainakin kärkipäässä: Napolista kapearaiteisella rautatiellä "Circo Vesuviano" (oliko oikein kirjoitettu?) Sorrentoon, mistä lautalla Caprille. Käynti Sinisessä luolassa, "Grotta Azzurro", sitten lautalla Napoliin.