Palkat vs elinkustannukset

Ei nalle ole sattumalta tullut miljonääriksi, kyllä se taloutta ymmärtää.

Ei vaihtoehtoina ole palkkojen korotukset ja elinkustannusten alentaminen, kumpikaan ei onnistu ilman verojen alennusta.

Yhteiskunta ja valtio riistää suomalaisen rahat. Työn tuloksesta menee päältä 24% eläkemaksuihin sotumaksut vero. Silloin ollaankin jo vähintään 49 - 69 % verotuksessa, käteenjäävästä rahasta maksellaan sitten alv 24%, polttoainevero 70%, kiinteistöverot, hiilidioksidiverot, autoverotus, jne jne. Ymmärrät, että tämän jälkeen, että rahaa ei ole kulutukseen. Suomalaiset äänestäjät ovat valinneet sosialismin, jossa yhteiskunta päättää sinun rahoistasi.

> Onko se huono asia jos työntekijöille pitää maksaa palkkaa?!

Eihän se huono asia ole, mutta jos palkkaa pitää maksaa enemmän kuin työntekijä tuottaa, maksajista tulee äkkiä puutetta. Meillä on alemmat palkat, mutta tuottavuus on vielä paljon huonompi. Todisteena tästä tehtaat häipyvät kaukomaille. Ja siksi töissä edelleen olevia täytyy verottaa entistä tiukemmin, mikä pakottaa pyytämään lisää palkkaa. Näin kierre jatkuu.

Ohessa samaa teema http://keskustelu.suomi24.fi/node/11984950 joskin valitettavasti aivan huuhaa-otsikoinnilla, joka ei edes ohjaa itse asiaan.

Litetaampa tämä kommenttini tähänkin ketjuun.

"EU:n myötä meidän piti saada enemmän joustavuutta talouden kehittymiseen ja palkanmuodostukseen. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Suomessa palkkakustannukset ovat nousseet eniten koko euroalueella. Se tarkoittaa sitä, että suomalaista työtä on erittäin vaikea viedä maailmalle. Olemme menettäneet valtavasti markkinaosuuksia."

Tuossa hän palkka-alea ja työmarkkinajoustoa (helpoa irtisonottavuutta ja turvattomia pätkätöitä) peräämällä samalla sivuuta Suomen elinkustannuksien tason jossa jo nyt keskipalkkaisen on vaikea asua Helsingisä tai pääkaupunkiseudulla ja ruvia pitäisi edelleen kiristää.

Toki globalisoituminen on haaste monien EU-maiden kansalliselle tuotannolle ja sen seurauksena työllisyydelle.

"Nyt Suomea muokataan myös rajojen ulkopuolelta. Globalisaatio on heikentänyt perinteisen työväestön asemaa ja kasvattanut ylimpien tuloluokkien etumatkaa muihin nähden."

" Nyt sekä julkinen että yksityinen sektori ovat uudessa tilanteessa. Niin konepajat kuin teknologiateollisuuskin laajentavat ja rekrytoivat lähinnä ulkomailla."

- http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/01/11/mihin-katosi-luokaton-suomi/2014427/139

Liki kaikki vahvat EU-maat ovat saman haasteen edessä suhteessa globalisoituneihin markkinoihin.

Herääkin kysymys missä on vahvojen EU-maiden talouden joustavuuden elementit, vainko palkka- ja työehtodumppauksessa?

Itseäni häiritsee ko. henkilön lahkojohtajamainen liki narsistihenkinen yhden ainoan oikean totuutensa selektiivis-dogmaattinen lobbaus-saarnaaminen.

"VM: Suomi on pian yksi euroalueen ylivelkaisista"

"Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen paisuu yhä. Valtionvarainministeriö laskee, että velka nousee ensi vuonna 60 prosenttiin ja kohoaa seuraavanakin vuonna, ylittäen euromaille sallitun."

- http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/12/19/vm-suomi-on-pian-yksi-euroalueen-ylivelkaisista/201317638/12

"Suomen valtion menojen osuus bruttokansantuotteesta lähestyy huolestuttavaa rajapyykkiä, kirjoittaa Helsingin yliopiston kansantaloustieteen tutkijatohtori ja konsulttiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen Puheenvuoron blogissaan."

- http://www.uusisuomi.fi/raha/64393-varoitus-suomelle-ohittamassa-jopa-kreikan

Suomen velkakello: http://velkakello.fi/

Valtioiden ylivelkaantuminen on erittäin vakava ja laajempikin ongelma.

"Länsimaiden velka kohta korkeimmillaan 200 vuoteen"

- http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/01/04/professorit-lansimaiden-velka-kohta-korkeimmillaan-200-vuoteen/2014150/12

Milloin aletaan todella puuttua Suomen valtion kulurakenteseen ja sen eri rakenteiden kalliiksi tuleviin päällekkäisyyksiin.

Ps. Äkikseen en muista ko. henkilön puhuneen positiivisesti mahdollisista Suomen vahvuuksista ja niiden edelleen kehittämisestä ja mobilisoinnista.

Olisi aika alkaa hoitaa valtiontaloutta vastuuntuntoisesti ja aloittaa se vaikkapa karsimalla maksimiinsa kalliiksi tulevia yhteiskuntarakenteiden mitä ilmeisempiä päällekkäisyksiä.

"Suomen valtion tulot eivät riitä kattamaan menoja. Tämän vuoden budjettia ryhdistetään 7,5 miljardin euron velalla, joka otetaan rahoitusmarkkinoilta. Velkarahalla katetaan yli 13 prosenttia kaikista menoista. "

- http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/01/12/hs-suomi-ottaa-kontollesi-1-300-euroa-uutta-velkaa/2014472/12

Nallehan sen sanoi kuka suomen suosta nostaa,Työmies(ne kovat palkat).
Ei nallet osaa mitää myydä,duunari sen tilin näille mursuviiksille tekee.

Guggenheim-projekti on oikein malliesimerkki projektista johon ei tulisi uhrta yhtä ainoatakaan veronmaksajien euroa.

Mitkä tahot todellisuudessa tulevat vuolemaan suuria tuottoja tuolla henkkeella ja mitkä kotimaiset eturyhmät tulevat vetämään mehukkaat osuutensa välistä?

Kannustan hieman perehtymään Guggenheim-mueseoihin ja niiden talouteen siellä missä ne on polkaistu pystyyn.

On hämmästyttävää miten Guggenhein-brändi lobbaajineen onnistuu aina vain vuolemaan kultaa eri maiden poliittisten päättäjien kustannuksella ja saa vielä eri tahot itseään nuoleskelemaan.

Tuo hanke tulee ajan tappiin juoksevilta hyvin korkeilla vuosikustannuksilaan hyvin kalliiksi veronmakasajille ja se tulee palvelemaan vain hyvin kapeaa osaa väestöstä. Veronmakasajien kukkarolle vain on niin helppoa mennä riistämään. Tekisi mieli kutsua metodia laillistetuksi varkaudeksi.

Kaiken lisäksi sille on hyvin röyhkeän moraalis-raiskaavasti varattu paikka Helsingin paratipaikalta jolle tulisi suunnitella vain ja ainoastaan hankkeita, jotka palvelevat ja hyödyntävät mahdollisimman montaa helsinkiläistä kuin Helsingissä kävijääkin.

"Helsinki varaa tontin Guggenheimille" - Maanantai 13.1.2014

"Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt kansainvälisen Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun äänin 10-5."

- http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011317926686_uu.shtml

Tuollaisesta hankkesta tulisi ehdottomasti toteuttaa kansanäänestys ja etenkin helsinkiläisten keskuudessa.

>> Aivan samoin on yrityksille nykyään maksettavat valtion avustukset todella tehotonta valtion rahan tuhlausta ja vielä sosialismia.

Lasta ei tule heittää pois pesuveden mukana. Yritystukia koskien selektiivinen ja parusteltu tuki on suora investointi maan talouteen, tuottavuuteen ja työllisyyteen.

Laittaisitko hieman infoa ja faktaa miten missä muodossa ja missä laajuudessa Suomen valtio harrastaa yritystukea? Tämä siksikin, että EU:n kilpailuvirasto rajoittaa valtioiden yritystukia.

Kapean sektorin kulttuurihankkeisiin verotulojen upottaminen on täysin tuottamatonta ja aiheuttaa vain lisää kustannuksia ja painetta valtion velkaantumiseen ja vrojen korotuksiin.

Suuri osa tuottamattomista eri etikkettien alla olevista "kulttuurihankkeista" ja "taidetuista" tulisi rahoitta yksityisin varoin ja kohdistaa yhteiset verovarat tehokkaammin.

TämäMyös:lle

Please, voisitko olla lähtemättä tuolle henkilöönkäyvä-tyyppiselle riidanhaasteelliselle suunpieksentälinjalle, jollaista valitettavasti s24 on pullollaan ja joka vie huomiota aivan sivuraiteille.

Asiat asioina vaikka niistä olisikin eri mieltä kokonaan tai osittain.

Pyysin faktaa ja ifoa Suomen yritystuista ja sain varsin sellaista kuin oletinkin, sillä asia on hyvin kompleksinen jo rakenteltaan, muodoltaan ja myöntäviltä tahoiltaankin ja siitä on vaikea tehtä ehdottomia ja kattavia johtopäätöksiä. Linkissäsi oli kiinnostavaa infoa tilanteesta.

Asia ei ole karikatyrisen musta-valkoinen. Kommentissani jo mainitsin, että selektiivinen ja harkittu yritystuki on hyödyllistä konkreettiseen kansantalouteen ja työllisyteen investointia.

Tuottamattomat kaikenkarvaiset kulttuurituet ovat pelkkiä menoeriä ilman todellista tuottavuutta tai edes toivoa sellaisesta.

Ps. Millaisia astronomisia summia esimerkiksi monet kunnat ja kaupungit maksavat erinäisistä yleisille paikoille sijoitettavista "taideteoksista." Sellaisia voisin itsekin luovuuteni ansiosta alkaa tuottamaan jos vain saisin sopivan työtilan käyttööni ja ehkä sekin valtion "taiderahaston" kustantamana tai tukemana.

Haaste yritystukien suhteen onkin laatia pelisäännöt ja kontrolli niin, että _t i l a p ä i n e n_ tuki olisi mahdollsimman hyvin ja tuottavasti pidemmälle ajalle kohdistettua.

Ongelma on suunilleen sama kuin arvopaperisijoittajalla sijoituskohteita arvioidessaan ja valitessaan. Sijoituksen menestys ei ole kristallipallosta varmuudella ennustettavissa.

"Tukien vaikuttavuuden selvittäminen on vaikeaa. Yritystuet näyttäisivät kuitenkin ainakin lyhyellä aikavälillä (1-3 vuotta) parantavan työllisyyttä. Vaikutukset tuottavuuteen ovat ristiriitaisia."

"Yritystukena voidaan pitää suoraa rahallista tukea, julkisten organisaatioiden myöntämiä lainoja, korkotukia, takauksia, verohelpotuksia, julkisten organisaatioiden pääomasijoituksia, ja jopa erilaisia julkisten organisaatioiden yrityspalveluja."

Sitten lajemmin EU-tasolla eri maissa on kiistanalaisia piilotettuja valtioiden myöntämiä epäsuoria tukia eri toiminna alueila kansallista kilpailukykyä parantaakseen ja varsinkin arkaluontoisilla ja strategisilla toimialueilla. Toisinana tulkinnan veto sääntöjen vastaisen tuen myöntämisestä on veteen piiretty raja. Näistä sitten mm. kanteluiden perusteella EU:n kilpailuvirasto tekee linjauksiaan.

Please, voisitko olla lähtemättä tuolle henkilöönkäyvä-tyyppiselle riidanhaasteelliselle suunpieksentälinjalle, jollaista valitettavasti s24 on pullollaan ja joka vie huomiota aivan sivuraiteille.

Kerrotko mistä kyseistä löytyy ja samalla pyydän että sinäkin rupeat puhumaan markkinataloudesta joka tällä hetkellä on käytössä kiitos.

>> Ja sitten seuraavaksi sulla varmaan on esittää jotain faktoja eikä tyhjää sanahelinää.

Kyllähän tuo alkaa olla juurikin sitä suunpiekesentää sen sijaan, että otettaisiin kantaa esille nostettuihin asioihin ja eritelläisiin yksilöiden mikä ei kannaltaan katsoen ollut linjassa.

Sivuutit myös kokonaan sinulle kohdistamassani edellisessä viestissä vastineena olevat asiatiedot.

Pelkkä steriili määrittelemätön "markkinatalouden" perään huutaminen ei ole argumetoitua keskustelua.

Puhdasta 100%:sta markkinataloutta, jolle sillekin löytyy katsantokanan mukaan erilaisia määritelmiä, ei ole olemassa edes USA:ssa, joka useinkin sellaisen esimerkkinä nostetaan esille, sillä se subventoi mm. puuvilateollisuuttaan voidakseen dumpata hintoja, sekä asettaa erinäisiä vapaata kilpailua rajoitavia esteitä tuonnille jne.