luvun korottaminen potenssiin joka ei ole reaaliluku

Funktioiden arvot lasketaan noissakin sarjojen avulla.

nuaq kirjoitti:

Funktioiden arvot lasketaan noissakin sarjojen avulla.

Käytetään myös rationaalilausekkeita, jotka usein on optimoitu siten, että maksimivirhe tietyllä välillä on mahdollisimman pieni.

approx kirjoitti:

Käytetään myös rationaalilausekkeita, jotka usein on optimoitu siten, että maksimivirhe tietyllä välillä on mahdollisimman pieni.

Varmaan tuossakin asiassa on tapahtunut kehitystä. Oma tutustumiseni asiaan on niin pitkän ajan takaa, että nuorimmat voisivat kutsua sitä historiaksi.

Yleensähän tällaisissa "sisimmän luupin" funktioissa pyritään välttämään liukuluvuilla laskemista viimeiseen saakka, ja silloinkin sitä tehdään vain minimaalisesti.

nuaq kirjoitti:

Varmaan tuossakin asiassa on tapahtunut kehitystä. Oma tutustumiseni asiaan on niin pitkän ajan takaa, että nuorimmat voisivat kutsua sitä historiaksi.

Yleensähän tällaisissa "sisimmän luupin" funktioissa pyritään välttämään liukuluvuilla laskemista viimeiseen saakka, ja silloinkin sitä tehdään vain minimaalisesti.

Lue lisää

Tyypillinen tapa lienee nykyään myös käyttää taulukoita sekä interpolaatiota taulukon alkioiden välillä. Tätä ennen kuitenkin argumentti ensin skaalataan halutulle välille jollain yksinkertaisella muunnoksella. Esimerkiksi exp(x) kun x>0 voidaan laskea niin, että lasketaan exp(x/n)^n, jossa x/n on välillä (0,1). exp(x) kun x on välillä (0,1) menee taas taulukoimalla tai rationaali/Taylor-approksimaatiolla. Trigometriset funktiot taas voi hoitaa vähentämällä piin kerrannaisia ja logaritmit vaikkapa säännöllä ln(x) = ln(x/e^n) n. Sitten se (0,1) tai (0,pi) -argumenttitapaus voidaan hoitaa taulukoimalla ja interpoloinnilla, tai rationaali/Taylor-approksimaatiolla. Siinä ei sitten edes tarvita liukulukuja enää, fixed-point riittää.

qwertytrewq kirjoitti:

Tyypillinen tapa lienee nykyään myös käyttää taulukoita sekä interpolaatiota taulukon alkioiden välillä. Tätä ennen kuitenkin argumentti ensin skaalataan halutulle välille jollain yksinkertaisella muunnoksella. Esimerkiksi exp(x) kun x>0 voidaan laskea niin, että lasketaan exp(x/n)^n, jossa x/n on välillä (0,1). exp(x) kun x on välillä (0,1) menee taas taulukoimalla tai rationaali/Taylor-approksimaatiolla. Trigometriset funktiot taas voi hoitaa vähentämällä piin kerrannaisia ja logaritmit vaikkapa säännöllä ln(x) = ln(x/e^n) n. Sitten se (0,1) tai (0,pi) -argumenttitapaus voidaan hoitaa taulukoimalla ja interpoloinnilla, tai rationaali/Taylor-approksimaatiolla. Siinä ei sitten edes tarvita liukulukuja enää, fixed-point riittää.

Lue lisää

Menetelmät ovat muuttuneet, ja ratkaisut näyttävät pohjautuvan nykyisin paljon siihen, että muistia voi käyttää vapaasti ja se on halpaa. Ennen piti mietiskellä, miten homman tekisi minimaalisella muistinkäytöllä.