Paskajopparit

Lisäksi onko se auto pakko ostaa tälläiseltä koijarilta ja ihan liikkeessäkin kannattaa olla realistinen kun ei se isonkaan kaupan myyjä ole sitä omistanut ja huoltanut vaan myy niillä tiedoilla joita viitsinyt ja jaksanut kyseisen auton kohdalla laitella muistiinsa.

Ne romut tulee ihan muiden yksityisten tuomana sinne myymälöihin ei niitä kukaan muu valmista.

only cash kirjoitti:

Lisäksi onko se auto pakko ostaa tälläiseltä koijarilta ja ihan liikkeessäkin kannattaa olla realistinen kun ei se isonkaan kaupan myyjä ole sitä omistanut ja huoltanut vaan myy niillä tiedoilla joita viitsinyt ja jaksanut kyseisen auton kohdalla laitella muistiinsa.

Ne romut tulee ihan muiden yksityisten tuomana sinne myymälöihin ei niitä kukaan muu valmista.

Lue lisää

...josta pääsemmekin loppulausumaan:

Ostajan velvollisuus (ja siten oma etu) on tarkastaa auton myyntihetken kunto ja koeajolla ostokohde testata, tutkia sen asiapaperit, käyttää mahdollisesti laajemmassakin tarkastuksessa halutessaan (usein olisi oma etu sijoittaa vaikkapa www.autotohtori.fi käyntiin 100euroa) ja ostaa pois jos hinta tuntuu sopivalta auton kuntoon nähden.

Karkeasti (erittäin kärjistäen) auton ostopaikat:

1)
Yksityinen myy omaansa.
Usein tietämättömänä kaupallisesta arvosta ja pyytää timantteja ja mansikoita, koska juuri se hänen omistamansa on Suomen Paras Helmi Yksilö.
Totuus voi kuitenkin olla, että myyntiajankohta on valittu juurikin siksi että tiedossa on isoja ja kalliita huoltokohteita. Yksityisen myymässä ei kuluttajansuojaa, ei virhevastuu-takuuta. Ostaja on mahdollisten isojenkin vikojen kanssa (moottori laukeaa, vaihteisto sulaa...) täysin yksin maksumiehenä.

2)
Merkkiliike ns. "lasipalatsi".
Myy kalliisti, useinmiten kuitenkin jonkinlaisen huollon kautta käyneitä vähän ajettuja "helmiä". Pääsääntöisesti erittäin kalliilla hinnalla normaaleihin markkinahintoihin nähden merkkiliike-imagonsa turvin. Ostaja saa kaupantekohetkellä kahvia ja pullaa, lapset ilmapallon. Ei takuuta, mutta virhevastuu on voimassa lakien mukaisesti.

3)
Pienliike, yksityisyrittäjä autoliike.
Myy ostamiaan tai vaihdossa tulleita, joskus omana maahantuontina tuomiaan autoja. Parhaimmillaan läpikäytyjä ja tarkastettuja, kuten isommissakin liikkeissä. Pääsääntöisesti huomattavasti merkkiliikkeitten tai yksityisten myyjien "helmiä" edukkaammilla hinnoilla. Huomionarvoisena se totuus, että virhevastuu-takuut tasan samat, kuin merkkiliikkeelläkin.

4)
Jobbari.
Tekeytyy myydessä yksityishenkilöksi. Harhauttaa ostajaa jo ilmoituksessaan saaden ostajan luulemaan, että nyt myydään halvalla yksityisen omassa käytössä ollutta "helmeä". Autojen kunnostus lähinnä vain vikojen piilottelun tyylistä "korjailua".
Ei takuuta, ei virhevastuuta ja 100% varmuudella kaikista ostopaikoista se epävarmin.

Nämä siis kärjistettynä, poikkeuksia suuntaan ja toiseen tottakai on.
On oikeasti rehellisiä yksityisiä, jotka myyvät ehjän hyvän auton oikeasti halvallakin.
On halpoja autoja merkkiliikkeissäkin.
On pienautoliikkeissäkin joskus kalliita, ylihintaisia autoja.
Joskus, hyvin hyvin harvoin, se jobbarin ketalekin voi olla ihminen ja myydä ihan oikeastikin kunnostamiaan autoja.
Se totuus kuitenkin jobbarin rasitteeksi aina ja poikkeuksetta, että hän ei veroja maksa voitoistaan. Ei koskaan. Jo se on riittävä syy olla jobbarilta (yksityiseksi tekeytyvältä kauppurilta) ostamatta jättämiseen.

...kin. kirjoitti:

...josta pääsemmekin loppulausumaan:

Ostajan velvollisuus (ja siten oma etu) on tarkastaa auton myyntihetken kunto ja koeajolla ostokohde testata, tutkia sen asiapaperit, käyttää mahdollisesti laajemmassakin tarkastuksessa halutessaan (usein olisi oma etu sijoittaa vaikkapa www.autotohtori.fi käyntiin 100euroa) ja ostaa pois jos hinta tuntuu sopivalta auton kuntoon nähden.

Karkeasti (erittäin kärjistäen) auton ostopaikat:

1)
Yksityinen myy omaansa.
Usein tietämättömänä kaupallisesta arvosta ja pyytää timantteja ja mansikoita, koska juuri se hänen omistamansa on Suomen Paras Helmi Yksilö.
Totuus voi kuitenkin olla, että myyntiajankohta on valittu juurikin siksi että tiedossa on isoja ja kalliita huoltokohteita. Yksityisen myymässä ei kuluttajansuojaa, ei virhevastuu-takuuta. Ostaja on mahdollisten isojenkin vikojen kanssa (moottori laukeaa, vaihteisto sulaa...) täysin yksin maksumiehenä.

2)
Merkkiliike ns. "lasipalatsi".
Myy kalliisti, useinmiten kuitenkin jonkinlaisen huollon kautta käyneitä vähän ajettuja "helmiä". Pääsääntöisesti erittäin kalliilla hinnalla normaaleihin markkinahintoihin nähden merkkiliike-imagonsa turvin. Ostaja saa kaupantekohetkellä kahvia ja pullaa, lapset ilmapallon. Ei takuuta, mutta virhevastuu on voimassa lakien mukaisesti.

3)
Pienliike, yksityisyrittäjä autoliike.
Myy ostamiaan tai vaihdossa tulleita, joskus omana maahantuontina tuomiaan autoja. Parhaimmillaan läpikäytyjä ja tarkastettuja, kuten isommissakin liikkeissä. Pääsääntöisesti huomattavasti merkkiliikkeitten tai yksityisten myyjien "helmiä" edukkaammilla hinnoilla. Huomionarvoisena se totuus, että virhevastuu-takuut tasan samat, kuin merkkiliikkeelläkin.

4)
Jobbari.
Tekeytyy myydessä yksityishenkilöksi. Harhauttaa ostajaa jo ilmoituksessaan saaden ostajan luulemaan, että nyt myydään halvalla yksityisen omassa käytössä ollutta "helmeä". Autojen kunnostus lähinnä vain vikojen piilottelun tyylistä "korjailua".
Ei takuuta, ei virhevastuuta ja 100% varmuudella kaikista ostopaikoista se epävarmin.

Nämä siis kärjistettynä, poikkeuksia suuntaan ja toiseen tottakai on.
On oikeasti rehellisiä yksityisiä, jotka myyvät ehjän hyvän auton oikeasti halvallakin.
On halpoja autoja merkkiliikkeissäkin.
On pienautoliikkeissäkin joskus kalliita, ylihintaisia autoja.
Joskus, hyvin hyvin harvoin, se jobbarin ketalekin voi olla ihminen ja myydä ihan oikeastikin kunnostamiaan autoja.
Se totuus kuitenkin jobbarin rasitteeksi aina ja poikkeuksetta, että hän ei veroja maksa voitoistaan. Ei koskaan. Jo se on riittävä syy olla jobbarilta (yksityiseksi tekeytyvältä kauppurilta) ostamatta jättämiseen.

Lue lisää

Mahtava tiivistelmä! Voi kun kaikki autonostajat lukisivat ja sisäistäisivät tuon. Elämä olisi paaljon helpompaa molemmilla puolin pöytää.

SekkaPuorsa kirjoitti:

Mahtava tiivistelmä! Voi kun kaikki autonostajat lukisivat ja sisäistäisivät tuon. Elämä olisi paaljon helpompaa molemmilla puolin pöytää.

Jokaiselta noilta ennaltamainitulta on ostettu autoja vuosien varrella joka hommassa on riskinsä ja autoon sijoittaminen niistä melko altista.

Mietittävä mitä hakemassa ja mitä siihen valmis rahallisesti uhraamaan ja jääkö vielä hankinnan jälkeen mitään rahasummaa millä lisäkorjaukset tehtävissä.

Kaikilta saanut järkevät tinkaukset läpi esim. risa tuulilasi
(useiden liikkeiden leimaamissa melko surkeat tuulilasit yksityinen olisi saanut jo vaihdella) no tähänkin on omat selityksensä mutta kuunnellet kun asiaa perustellut miksi lasi uusittava kuten pakoputkisto ja renkaat
(pyydä ne toisetkin nähtäväksi ennen kauppaa voit yllättyä)

Epäkuntoinenkin hyvä vaihtoehto jos itse kykenee jotain tekemään ja paikka.

Oletko kilpaija liikkeen mäysti?

Koska jakopää vaihdettu?