Kirjoittaminen tyssää

Ilkka Remes kirjoitti joskus, että romaani-ideaa pitää kypsytellä päässään pitkään juurikin siksi, että saa itse varmuuden siitä, että idea riittää kirjaksi asti. Tämä tarkoittanee sitä, että kun saa sen kuningasidean, ei pidä heti hypätä sängystä ja alkaa naputella, vaan pureskella aihetta muutamia kuukausia ja vasta kun on aivan varma, ettei into lopahda, ryhtyä töihin. Toisin sanoen pitää olla sellainen tunne, että ei enää pysty olemaan kirjoittamatta aiheesta, sillä se polttaa jo niin paljon näppejä.

Valitse joku aihe ja työstä sitä päässäsi mahdollisimman pitkään ennen kuin aloitat kirjoittamisen. Eikä mitään täydellistä kyllä ole tuolla valmiina odottamassa. Idea kasvaa romaaniksi matkan varrella. Tie on pitkä ja sen aikana ideoita tulee lisää ja jotkut kuolevat. Lopputulos voi olla jotain ihan muuta kuin ensin ajattelit.

Huomaa myös, ettei yksi idea riitä kannattelemaan kokonaista tarinaa. Tarvitset siihen myös kiinnostavat hahmot ja mielellään toisen idean, joka on ensimmäisen kanssa keskenään mahdollisimman erilainen.

Aika kärjistetty esimerkki tästä on vaikkapa Miehet jotka vihaavat naisia-kirjassa: kadonneen sukulaistytön mysteerin ympärille mahtuvat myös Mikaelin tarina pieleen menneestä paljastusartikkelista ja Lisbetin tarina hyväksikäyttävästä sosiaalityöntekijästä.

Kosmoskynässä on aiheesta edelleen hyvä artikkeli:

http://kosmoskyna.net/Arkisto/2000/2000-01/Ideasta_Atoroxiin.htm

(huom, sisältää spolereita Pasi Ilmari Jääskeläisen novelliin, Missä Junat Kääntyvät)

Itsellä auttoi se, kun opin ensiksi suunnittelemaan kirjan alusta loppuun. Tai siis ensimmäistä nyt teen. Kaikki on aina lopahtanut kesken ja olen aloittanut monia. Nyt kun suunnitelma on, niin tiedän mistä alkoi ja mihin päädyn. Ei oikeastaan tarvitse nyt kuin kirjoittaa menemään. Olen 147 liuskassa nyt ja en ole lopettanut!!!
Olen Natalie fani, niin olen hänen kirjasta ottanut opin, että "laita kirjoittamisaika ylös". Eli ei lupauksia joka päiväisestä kirjoittamisesta eikä edes, että kirjoitan 2 h joka päivä. Allakkaan on laitettava kirjoittamiselle aika kuin lekuriin menollekin. Esim kirjoitan kello 16,00-18,00 tiistaina, 11,00-14.00 keskiviikkona jne.

Kannattaa lukea kirjoittamisen tekniikkaa käsitteleviä teoksia. Inspiraatiolla ei kirjoittamisessa pitkälle pötki.

Tuttu tunne ja vaikka kuinka paljon kirjoittaisin niin törmään kyllä aina vähintään joka kerran tekstin kanssa tuohon samaan "idea ei toimi ja on umpisurkea" -ajatukseen. Tylyin ja sitä kautta toimivin neuvo, jonka olen tähän saanut on: "writers write". Eli kaikki vinkuminen, valitus ja yms. sijaistoiminta netissä on turhaa. Jatka vain sisukkaasti loppuun asti negatiivisista tunteista huolimatta. Jossain määrin kaikki muu on vain kirjoittelua tämän neuvon ympäriltä.

Neuvo on tietysti hyvin lakoninen ja käytännössä en vähättelisi tässä ketjussa muitakaan neuvoja Jääskeläisen esseestä tuohon neuvoon suunnitella ja tutustua eri oppaisiin. Omia vaikeuksiani saattaa teksti loppuun asti auttoi suunnattomasti se, että ymmärsin eri kirjoittajilla olevan eri työskentelymetodeja. Olin nimittäin elänyt vuosia siinä taiteiljamyytin luomassa harhakuvitelmassa, että tekstin pitää syntyä jonkunlaisen säkenöivän idean ympärille kuin enkelten kuiskaamana. Ei siis ihmekään, että kaikki jäi kesken kun rationaalinen mieleni alkoi ideaa sitten inspiraation hälvetessä käsitellä. Erään kurssin myötä ymmärsin, että minun on helpompi kirjoittaa tarina loppuun kun tiedän suunnilleen etukäteen miten se etenee ja etenkin päättyy. Nykyisin luonkin aina etukäteen jonkunlaisen synopsiksen ja "tarinakartan" ennen kirjoittamisen aloittamista. Näin näen etukäteen mitkä ideat toimivat ja mitä avoimia kysymyksiä vielä on. Eihän teksti sitten aina tietenkään tätä alkuperäistä suunnitelmaa lopulta noudata, mutta minulla on kuitenkin etukäteissuunnitelman myötä "turvaverkko", johon palata kun se "kaikki on kuraa" -hetki koittaa.

Ihan ideoiden tasolla harrastan sitä, että keräilen irtoideoita muistikirjaani josta sitten yhdistelen niitä tarinaa suunnitellessani. Jotkut yksittäiset tekstiin päätyneet ideat saattavat olla vuosiakin vanhoja. En oikeastaan koskaan kirjoitakaan vain yhden idean perusteella.

Suunnittele idea tarinaksi etukäteen päässäsi, ja laadi tarinan peruselementeistä runko vaikkapa ihan malliin 1 - 2 - 3 - 4, alusta loppuun asti. Vasta sen jälkeen aloitat varsinaisen kirjoittamisen eli tarinankertomisen.

Tämä siis, jos et jo tee noin.

Itselläni oli ennen sama turhauttava ja masentava ongelma kuin sinulla. Kun aloin suunnitella ja laatia rungon, joka kattaa koko tarinan, ahdinkoni helpotti merkittävästi. Tarinarungon laatiminen on tekninen apuväline.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.