Kirjailijan ammatti ja oma ammatti

mietinpävaan

Onko olemassa ammatteja, joissa pitää käyttää salanimeä, jos haluaa julkaista? Esim opettaja. Voiko jonkun teoksen julkaisu vaikeuttaa työnsaantia, jos teoksen ja ammatin arvot ovat ristiriidassa. Vai ymmrtääkö työnantaja, että kirja on vain kirja? Kokemuksia?

14

358

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kettusen kanssa

      Yliopiston tutkija, joka kirjoittaa viihdehömppää, ei varmastikaan anna itsestään laadukasta tutkijan kuvaa itsestään. Kirsti Manninen vaihtoi nimensä Emmi mustoseksi, Panu Rajalan kohdalla ja Pentti Hemánuksen kohdalla tiedämme, miten yliopisto otti vastaan heidän kaunokirjallisen sivutoimensa.

      Mutta sanotaanko näin: jos kirjoitat laadukasta taidekirjallisuutta, se voi olla jopa etu opettajan ammatissa. Lastenkirjailijat ovat usein opettajia.

      Salanimi on aina yksi mahdollisuus.

      • scarabaeus

        Mitkä kirjat on Suomessa

        laadukasta taidekirjallisuutta ?


    • Vältä

      Aloitetaanko Eeva-Liisa Mannerista ja Eeva Kilvestä...

    • kddddddddfgg

      Kannattaa lähteä siitä, että työnantaja ei ymmärrä että kirja on vain kirja. Jos nimitätin on kovin arka niin kannattaa lähteä pahimmasta tilanteesta. Onhan se niinkin että seisotko kirjasi takana vai häpeätkö sitä? Suurin osa työnantajista on fiksuja, mutta kohdalle osuu aina se lukutaidoton pölvästi, joka ei ymmärrä, että kirja on vaan kirja.

      • ijuijuij

        Alakoulun opettajan rasvaa tihkuva, marsuja ja viljakäärmeitä oudoissa yhteyksissä sisältävä kynttiläntali-kahlepiiska-seksiromaani aiheuttaisi varmaan kysymyksiä vanhempienkin taholta eikä pelkän työnantajan :D


      • kdddddfgg
        ijuijuij kirjoitti:

        Alakoulun opettajan rasvaa tihkuva, marsuja ja viljakäärmeitä oudoissa yhteyksissä sisältävä kynttiläntali-kahlepiiska-seksiromaani aiheuttaisi varmaan kysymyksiä vanhempienkin taholta eikä pelkän työnantajan :D

        Seuraakohan ne vanhemmat kirjallista elämää niin tarkkaan? Mitä nyt ympärilleni olen katsonut alakoulun vanhempainillassa niin eiköhän ne lue lähinnä kauppojen erikoistarjouksia ja tietysti pakollista mitä töissä joutuu joskus lukemaan. Mutta kyllä kannattaa lähteä siitä, että suojelee omaa taustaansa jos vähänkin epäilyttää vastaanotto.


      • vanhempainyhdistys
        kdddddfgg kirjoitti:

        Seuraakohan ne vanhemmat kirjallista elämää niin tarkkaan? Mitä nyt ympärilleni olen katsonut alakoulun vanhempainillassa niin eiköhän ne lue lähinnä kauppojen erikoistarjouksia ja tietysti pakollista mitä töissä joutuu joskus lukemaan. Mutta kyllä kannattaa lähteä siitä, että suojelee omaa taustaansa jos vähänkin epäilyttää vastaanotto.

        Ei ne vanhemmat seuraa, ja kouluikäisten vanhemmat hakee kirjastostakin lähinnä vain lastenviihdettä lapsilleen. Mutta jos ope on kirjailija, sen kirja selataan läpi ainakin kirjakaupassa. Voi olla että joku lukeekin, onhan se siistiä että on julkkisope.

        NO, jos yhdelläkään päähenkilöllä on seksisuhde, masennus, ahdistus tai muu sairaus, rikollinen tausta, huumetausta, tatuointi peffassa, mielipuoli veli suljetulla osastolla, insestikokemus, raiskauskokemus, homofiliaa, hemofiliaa, liikavarpaita tai maksuhäiriöitä niin koko koulun vanhemmat ja opet olettavat että kirjoitat omasta elämästäsi. Jos kirjassa on seksiä, oppilaiden vanhemmat, sitten abit, sitten junnut käyvät kirjakaupassa tarkistamassa. Yläkoulun nuorisorikollinen poika myy maksusta tiedon sivunumeroista, ja paremmin maksaville samizdat-kopiota sivuista.


    • mietinpävaan

      Kannattaako siis turvautua salanimeen? En kuitekaan halua leipätyötäni vaarantaa, vaikken mitään seksiromaania teekkään... Mutta en halua, että ihmiset sitten sekoittavat ammattiminän ja kirjoittajaminän keskenään. Pitäisikö siis luopua julkaisusta kokonaan? Ei nyt yhden teoksen takia kannata ammatti-identiteettiä uhrata... Onko kukaan muu joutunut vastaavanlaisen valinnan eteen?

    • mietinpävaan

      Aihetta vähän laajentaen, mitä te muuten teette päivätyöksenne ja miten mahdolliset asiakkaat/työtoverit/työnantajat ovat suhtautuneet kirjoittamiseen tai julkaisuun? Mitä hyötyä ja haittaa siitä on ollut? Oletteko maininneet julkaisutoiminnasta työhaastattelusta, onko joku tunnistanut etc. Onko täällä muita, jotka ovat julkisessa ammatissa ja pelkäävät uskottavuutensa tai työnsä menettämistä kirjoittamisen takia?

      • Turvatulostus

        Toimin opettajana varhaiskasvatuksen puolella ja kirjoitan lastenkirjoja. Nämä alat tietysti tukevat toisiaan ulkopuolisen silmin. Itse koen ne aivan eri juttuina. Työssäni kasvatan ja opetan, lastenkirjojen kirjoittamisen roolissa olen kirjailija vailla pedanttista missiota.

        Haittaa ei ole ollut.

        Hyötyä? Vaikea sanoa. Open työ ja taiteilijan työ ovat niin kaukana toisistaan. Minulla sattuu vain olemaan sama kohderyhmä. Ehkä sekin muuttuu jossain vaiheessa, kuka tietää. Kirjailijan työ on hyvin vapaata. Opettajan työ on hyvin säädettyä.

        Mietin yhä haittaa ja hyötyä. Olen valmistunut opettajaksi ennen kuin alan julkaista teoksia. Uskon että työhaastattelussa en asiaa ehkä mainitsisi, mutta todennäköisesti siitä jotakin todettaisiin. Uskon että se olisi enemmän positiivinen kuin negatiivinen asia.


    • olettaja

      Oletan. että kirjani julkaisemisesta on mulle pelkkää etua. Jos nyt kukaan edes niiden kymmenien kirjojen joukosta huomaa, että olen julkaissut minäkin yhden...

      Kirjailijoita arvostetaan Suomessa, En ainakaan koskaan ole kuullut tai lukenut sellaisesta, että oma ammatti olisi kirjailijan ammatista kärsinyt. Sitten ehkä, jos kertoilee oman yksityiselämänsä juurta jaksaen lehdissä tai ilmoittaa kirjoittaneensa raflaavan tositarinan omasta elämästä. Silloin ehkä aletaan epäillä kirjoittajan suhteellisuudentajua, jos ammatissa sellaista vaaditaan.

      Paljastuskirjoja omasta ja samalla muiden elämästä ei ehkä arvosteta samalla tavoin kuin runoja, dekkareita tai taideromaania, jos nyt puhutaan korkeamman tuloluokan tai koulutuksen ammateista. Runojen julkaiseminen voi puolestaan laskea uskottavuutta, jos vaikka kirjoittaja sattuu olemaan ison telakan pääluottamusmies. Vai olenko vain turhan ennakkoluuloinen olettaja? En ole tosiaan koskaan kuullut, että joku mainitsisi kärsineensä kirjan julkaisemisesta ammatillisesti. Luulisi edes yhden avautuneen lehdistölle, jos näin olisi?

    • ei paljastuksia

      En usko, että kirjan julkaiseminen mustaa nimeä, mutta jos sen julkaisemisen jälkeen antaa hömppä-hömppä-paljastushaastattelun jollekin lehdelle.

      Minä luen joskus väliotsikot tällaisista haastatteluista, kokonaista haastattelua en kestä lukea. Tunnen suurta myötähäpeää jo pelkästään valiotsikoista.

      Miten joku haluaa paljastella kaikenmaailman asioita itsestään? Se, ettei kerro kaikkea ei tarkoita, että olisi jotain salattavaa.

    • mietinpävaan

      Kiitoksia paljon vastauksista! Mukava kuulla, että julkaisusta on selvitty hengissä, eikä ole tullut ongelmia työkavereiden tai mahdollisten asiakkaitten tai muihin työhön liittyvien ihmisten suhteen. Onneksi mitään paljastusjuttuja en ole antamassa, en niitä koskaan lehdistä edes tykkää lukea :D

      Miten muuten jaatte aikanne päivätyön ja sivutyön kesken? Onko vaikea löytää aikaa kirjoittamiseen? Viekö panostus sivutyöhön voimavaroja päivätyöstä?

      • Ole ylpeä kirjoista

        Olen harrastekirjoittaja - ja noloa tunnustaa, netissä roikkuminen ja TV:n katsominen vie kaiken kirjoitusajan iltaisin. Kirjoitan aamulla kun talo tyhjenee. Kirjan kirjoittaminen on muuten siitä hauska työ että voin kirjoittaa vaikka ensyklopedian ansiosidonnaisella, todennäköisesti olen jos jossain hommissa jos kirja joskus julkaistaan.

        Olen sangen konservatiivisella ja jos teokseni julkaistaan, käytän varmuuden vuoksi salanimeä. Kerron kuitenkin ilman muuta jo CV:ssa että kirjoitan ja jos vaan saan mitä tahansa julkaistua, se on vain eduksi. Julkaistu kirja tekeee ihmisen kiinnostavaksi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 180
      1945
    2. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      52
      1878
    3. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      135
      1578
    4. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      137
      1423
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1324
    6. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1184
    7. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      48
      1175
    8. Naisten tyypilliset...

      Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa
      Ikävä
      10
      1143
    9. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      10
      1109
    10. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      3
      1108
    Aihe