Tieteelliset ja uskonnolliset totuudet

Jatkoa:
Suhtautumisessa Jumalan olemassaoloon erotetaan kolme tapaa: teismi, ateismi ja agnostismi. Teismin kannattajat uskovat Jumalan olemassaoloon, ateistit kieltävät Jumalan olemassaolon ja agnostikot koettavat olla ottamatta kantaa. Filosofi Bertrand Russel sanoo kirjassaan ”Why I Am Not a Cristian (London 1957): ”Voin kunnioittaa ihmisiä, jotka väittävät, että koska uskonto on totta, siihen on uskottava. Mutta voin tuntea vain syvää paheksuntaa niitä kohtaan, jotka sanovat, että uskontoon on uskottava, koska se on hyödyllistä”(s. 172). Ateismin ja agnostismin taustalla näyttää olevan usein, ellei aina, totuuden ja totuudellisuuden kunnioitus. Ajattelevat ateistit ja agnostikot ovat havainneet uskontojen piirissä tavattavan sekaannuksen, epäjohdonmukaisuuden ja varmaan myös taipumuksen itsepetoksiin. Uskontojen ja uskovaisten epätäydellisyys ei ole kuitenkaan peruste uskonnon kohteen kieltämiseen. Viisaampaa on jättää kysymys Jumalan olemassaolosta avoimeksi ja myös mieli avoimeksi tutkimaan eikä vain perustelemaan omaa kielteistä kantaa.

Skeptinen eli epäilevä suhtautuminen voi olla myönteisessä muodossaan ns. fallibilismia, jolla tietoteoriassa tarkoitetaan tervettä kriittisen järjen käyttöä. Tiedoksi voidaan hyväksyä epävarmojakin toteamuksia, kun samalla ollaan perillä siitä, mihin perusolettamuksiin tieto rakentuu. Fallibilismiin sisältyy valmius käsitysten korjaamiseen aina, kun perusolettamuksia on syytä muuttaa. Fallibilistinen suhtautuminen ei kiellä ehdottomasti oikean tiedon löytymisen mahdollisuutta, kun taas skeptisismi sen kieltää.

Tieteellinen ja uskonnollinen totuus eroavat merkittävästi luonteiltaan. Tieteenfilosofit ovat esittäneet omat totuuden kriteerinsä. Keskeistä näissä kriteereissä on perusolettamusten määrittely. Tieteellisesti totena pidetään sitä, mikä on totta asetettujen olettamusten varassa. Tämä fallibilistinen asenne on vallitsevana nykyisin tieteen piirissä. Jos olettamuksia on tarpeen korjata, korjataan myös aikaisempaa käsitystä. Tieteellinen totuus on täten aina suhteellista, eli suhteessa olettamusten pätevyyteen. Rehellinen tiedemies varoo sanomasta mitään ehdottomaksi totuudeksi, joka ei voisi koskaan muuttua.

On väitetty, ettei kenelläkään voi olla oikeaa käsitystä Jumalasta. Tietenkin on niin, että kukin on yksilö suhteessaan Jumalaa. Tuskin on olemassa täysin yhtenäistä käsitystä Jumalasta, koska ihmisten erilaisuus luo käsityksiimme eroavaisuutta, mutta tämä ei merkitse, että Jumala itsekin olisi kullekin erilainen. On väitetty, että on olemassa yhtä monta uskontoa kuin ihmistäkin ja että kaikki käsitykset ovat yhtä oikeita. Tällainen ajattelu on ateismia, joka kieltää Jumalan olemassaolon tehden siitä vain mielikuvituksen tuotteen. Jos Jumala on olemassa, Hän on se, mikä on ihmisten kuvitelmista riippumatta.

On väärin sanoa, että kaikki uskonnot ovat yhtä oikeita. Jos näin olisi, olisi uskonto jotenkin kummallinen ilmiö ihmisten keskuudessa. Eihän väitetä, että arkipäivän elämässä esitetyt kaikki mielipiteet ovat yhtä oikeita. Tietenkin huolellisesti tutkittu ja perusteltu mielipide on oikeampi, kuin mikä tahansa ”hihasta” vedetty tokaisu. Joku voi sanoa, että on oikein varastaa tai, että on aurinkoinen päivä, vaikka taivas on täysin pilvessä. Valheet ja erehdykset eivät ole totta eikä liioin ihmisen vilpittömyys tee hänen käsitystään oikeaksi, ellei käsitys perustu tosiasioihin.

Uskonto ei poikkea muista aiheista siten, että siinä olisi totta kaikki, mikä mieleen juolahtaa. Uskonnossakin täytyy olla vain yksi ainoa totuus kuten muissakin asioissa. Makuasiat ovat erikseen. Niistä ei ole tarpeen kiistellä, mutta uskonto ei ole makuasia, jonka totuus muuttuisi ihmisestä toiseen.

Tieteellinen ajattelu on tullut joillekin uskonnon tilalle. On havaittavissa ns. tiedeuskovaisuutta. Luullaan, että tiede voi antaa vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Tiedeuskovainen hylkää kaiken, mikä on uskon varassa. Tiedeuskovaisen perusolettamus on sekin uskoa – tarkemmin sanoen luuloa, että tiede riittäisi maailman uskonnolliseenkin selittämiseen.

Tapani hyvä, etkö huomaa, että Smithin jutut ovat kusetusta? Hän oli patologinen valehtelija. Kehitti mm.moniavioisuusilmoituksen jäätyään housut nilkoissa kiinni piikansa paneskelusta.

Vaikka moniavioisuusilmoitus herättäisi sinussa miten lämpimiä tunteita tahansa, se ei todista sitä, että se olisi jonkun Jumalistanne antama!

Mene nyt Tapani sinne Egyptiin ja buuttaa sekaisin mennyt pääsi hakkaamalla sitä riittävän monta kertaa pyramidiin.

Ehkä sinullekin alkaa sen jälkeen valkenemaan että mitä oikeat historialliset sivilisaatiot jälkeensä jättävät ja mitkä taas ovat kusetusta - kuten mormonismi.

Hullu vanha mies!

"Ateismi on uskonto, koska siinä väitetään todeksi sellaista, mitä ei voida todistaa tieteellisesti." se että ei usko johonkin on siis uskonto? Onko kaikki skeptisismi tai välinpitämättömyys jotain sellaista kohtaan jota joku väittää todeksi, mutta jota ei voi tieteellisesti todentaa, uskontoa ? En usko myöskään jivarojen henkiin tai että niitä pitää karkottaa transsilla ja ihon tietyllä maalaamisella. Olenko tämänkin takia nyt uskonnon harjoittaja? En, vaikka yhä uudelleen jotkut uskovaiset kaiken logiikan ja järjen unohtaen saattavat väittää jotain noinkin älytöntä. Tämä palsta on aivan erityisen hyvä näyteikkuna huuhaalle .

Jumalista voi keksiä ja väittää mitä hyvänsä :niitä on paljon ne lisääntyvät ja ne asuvat Kolobin luona perheineen, ainakin isäjumala asuu, mutta muuttuvat ilmeisesti näkymättömiksi kun avaruusluotain sattuu lähistölle tai, niitä on yksi henkiolento joka on kaikkialla ja jota ei voikaan nähdä.

Kumpikaan väite ei ole todennettavissa ja kumpaankin ihmiset uskovat vaikka yksikään jumala ei ole antanut ilmoituksin mitään oikeaa tietoa yli sen mitä arpomalla satunnaisesti saa, saati todistetta olemassaolostaan. Jälkimmäinen selitetään joissakin uskonnoissa niin, että jumala jostain syystä haluaa että pitää uskoa eikä tietää. Näin ei kukaan uskova kysy tiedon perään, kuluttajansuojaa ei mikään uskonto muutenkaan anna , vain vaatimuksia.

"Ei ole tarpeen olettaa, että Jumala on luonut kaiken" ei ole tarpeen olettaa muutakaan, kaikki jumaliin liittyvähän on pelkkää olettamusta .