Inferno 31:n avomeriominaisuudet?

Peräsin: joo, tarkista ja varaudu huoltamaan tms. Tiedän ainakin yhden infernon, josta peräsin hajonnut ja kuultu on muistakin. Jonkun olen nähnyt myöa suurentaneen peräsintä (joku jatkopala), kuulemma oli broachiherkkä ennen sitä.

Laatu: Hyvin tehty muutoin, uskoakseni, molemmilta veistämöiltä joissa noita tehtiin. En ole kuullut muista ongelmista Infernojen kanssa. Kestänee tutun kokemuksen mukaan karillemenemisen hyvin. Sisustukset taitaa vaihdella hienoudeltaan (osa sporttisempia / yksinkertaisempia, osassa taas kattavammin peitetty kaikki puurimoilla).

Oma mielipide on, että kestää keliä ihan hyvin. Reivaus pitää tietysti verrattain aikaisin, kun sitä purjetta on aika paljon. Mutta sitten kelpaa taas.

Jaa, tämmöinen ketju kannatta kanssa vilkaista : http://m.suomi24.fi/node/2703376

+++ kirjoitti:

Peräsin: joo, tarkista ja varaudu huoltamaan tms. Tiedän ainakin yhden infernon, josta peräsin hajonnut ja kuultu on muistakin. Jonkun olen nähnyt myöa suurentaneen peräsintä (joku jatkopala), kuulemma oli broachiherkkä ennen sitä.

Laatu: Hyvin tehty muutoin, uskoakseni, molemmilta veistämöiltä joissa noita tehtiin. En ole kuullut muista ongelmista Infernojen kanssa. Kestänee tutun kokemuksen mukaan karillemenemisen hyvin. Sisustukset taitaa vaihdella hienoudeltaan (osa sporttisempia / yksinkertaisempia, osassa taas kattavammin peitetty kaikki puurimoilla).

Oma mielipide on, että kestää keliä ihan hyvin. Reivaus pitää tietysti verrattain aikaisin, kun sitä purjetta on aika paljon. Mutta sitten kelpaa taas.

Jaa, tämmöinen ketju kannatta kanssa vilkaista : http://m.suomi24.fi/node/2703376

Lue lisää

Tuon ikivanhan ketjun jälkeen tiedän yhden täysin alkuperäisen peräsimen akselin katkenneen (näin 100 m päästä) ja toisen vääntyneen (kirjoitus 30.5.2011 täällä http://www.valpuri.org/). 

Alkuperäinen peräsin on alikokoinen ja moneen veneeseen on vaihdettu syvempi, jolloin ominaisuudet paranevat.

Ei kai tuo ole mitenkään erityisen aikaisin reiviä vaativa (toisin kuin I26,I28, I29 ja ehkä myös I33). Taidoista, aallokosta ja purjeista riippuen reivikynnys 8-11 m/s.

On noita hajonnut pahastikin karilleajoissa, jopa aika hiljaisessa vauhdissa. On kuitenkin varmasti paremmin karilleajoa kestävä kuin moni muu tuon ikäluokan vene.

Kaidetolpanjalat ovat joissain yksilöissä murtaneet kantta.

Ja milläköhän mittarilla? Kumpikin Suomessa rakennettuja laatuveneitä, Infernoissa jopa poikkeuksellisen laadukas ja hienosti tehty sisustus joka pesee laatuvaikutukseltaan Sunwindit halvemman hintaluokan veneinä mennen tullen. En sano että Santtu huonokaan on, mutta kuitenkin ns halvempi vene ja sen huomaa jo suunnittelun yksityiskohdissa.

"laadukkaampia kuin Infernot"…
Eikö tämän tyyliset, oman veneen kehuskelulta vaikuttavat heitot ole aika lapsellisia? Perustele, missä kohdassa se laadun ero mielestäsi ilmenee. Itse en ole purjehtinut kumpaakaan venettä enkä tutkinut niiden runko-, peräsin- tai kölirakenteita. Veneen ulkonäön perusteella en pitäisi sinun suosikkiasi "laadukkaampana".

laatuko on makuasia? kirjoitti:

"laadukkaampia kuin Infernot"…
Eikö tämän tyyliset, oman veneen kehuskelulta vaikuttavat heitot ole aika lapsellisia? Perustele, missä kohdassa se laadun ero mielestäsi ilmenee. Itse en ole purjehtinut kumpaakaan venettä enkä tutkinut niiden runko-, peräsin- tai kölirakenteita. Veneen ulkonäön perusteella en pitäisi sinun suosikkiasi "laadukkaampana".

Lue lisää

Sunwind 30:n on tutustuttu emmekä pitäneet sisätilajärjestelyistä. Plussana kuitenkin valoisuus. LYS:iähän ei ole mutta ei se kehno varmasti olisi. Perustyönlaatu vaikutti hyvältä kuten Sunwindeissa aina.

laatuko on makuasia? kirjoitti:

"laadukkaampia kuin Infernot"…
Eikö tämän tyyliset, oman veneen kehuskelulta vaikuttavat heitot ole aika lapsellisia? Perustele, missä kohdassa se laadun ero mielestäsi ilmenee. Itse en ole purjehtinut kumpaakaan venettä enkä tutkinut niiden runko-, peräsin- tai kölirakenteita. Veneen ulkonäön perusteella en pitäisi sinun suosikkiasi "laadukkaampana".

Lue lisää

Ei ollut mikään heitto, on nimittäin ollut molempia. On myös ollut kolme muuta merkkiä, joista yksi kotimainen ja kaksi ranskalaista Sunwind on kokemuksieni mukaan laadukkain, ja ehdoton suosikkini. Vielä 80 luvulla luulin itsekin (koska mulle oli niin kerrottu) että santut on halpoja ja paskoja, jolla oikea purjehtija kehtaa purjehtia. Mieli alkoi muuttumaan kun kävin kaverin 26 sella seilaamassa. Sitten kun ostin itse 30 sen niin totuus selvisi lopullisesti.

7 + 8 kirjoitti:

Sunwind 30:n on tutustuttu emmekä pitäneet sisätilajärjestelyistä. Plussana kuitenkin valoisuus. LYS:iähän ei ole mutta ei se kehno varmasti olisi. Perustyönlaatu vaikutti hyvältä kuten Sunwindeissa aina.

Lue lisää

Mikä vika sisätilajärjestelyissä? Erillinen takakajuutta, Veski takana, seisomakorkeus pentterissä ja slongin alkuosassa 195 cm ikkunat ei mitään pleksiä vaan samaa kamaa kuin autojen tuulilasit., lyijyköli (ei ruostetta) Lys 1.14 jona se voi pysyäkin, jollei sitten moni ala sillä tosissaan kisaamaan (toivottavasti ei koska sitten se nousee)

tietän kirjoitti:

Ei ollut mikään heitto, on nimittäin ollut molempia. On myös ollut kolme muuta merkkiä, joista yksi kotimainen ja kaksi ranskalaista Sunwind on kokemuksieni mukaan laadukkain, ja ehdoton suosikkini. Vielä 80 luvulla luulin itsekin (koska mulle oli niin kerrottu) että santut on halpoja ja paskoja, jolla oikea purjehtija kehtaa purjehtia. Mieli alkoi muuttumaan kun kävin kaverin 26 sella seilaamassa. Sitten kun ostin itse 30 sen niin totuus selvisi lopullisesti.

Lue lisää

Ei kait kukaan Sunwind 30:n muotokieltä tosissaan arvostele? Muut Santut sitten vähän enemmän kompromisseja ehkä lukuun ottamatta Sunwind 35?

7 + 8 kirjoitti:

Sunwind 30:n on tutustuttu emmekä pitäneet sisätilajärjestelyistä. Plussana kuitenkin valoisuus. LYS:iähän ei ole mutta ei se kehno varmasti olisi. Perustyönlaatu vaikutti hyvältä kuten Sunwindeissa aina.

Lue lisää

Nyt onkin oiva tilaisuus ostajien mennä vertailemaan venetorille! Molemmat siellä myytyvänä....

Tietän miehelle kysymys:Miksi santut ovat sitten huomattavasti halvempia,kuin infernot?

asdfghyuikjn kirjoitti:

Tietän miehelle kysymys:Miksi santut ovat sitten huomattavasti halvempia,kuin infernot?

Ei ne uutena ole juurikaan halvempia olleet. Käytetyistä saa pyytää mitä kukin haluaa.
Nyt saa käytettyja 90-luvun purkkareita halvalla merkistä riippumatta. Tarjontaa on joten kaikille löytyy mieluisa, kunhan vähän kiertelee.Myös mielipiteitä käyttäjiltä kannataa kyllä kysellä .

asdfghyuikjn kirjoitti:

Tietän miehelle kysymys:Miksi santut ovat sitten huomattavasti halvempia,kuin infernot?

Uusien hintoja en muista tarkkaan mutta muistikuva on että Inferno n. 10-20% kalliimpi. Purjehdusominaisuuksiltaan Inferno aivan eri luokkaa ja todennäköisesti rakenteeltaan lujempi koska tarkoitettu myös kilpailuihin. Käytettyjen hinnoissa on todellakin aikamoinen ero. Infernoissa näyttäisi tulevan enempi purjeita mukana joten muutama tonni ehkäselittynee sillä, en kylläkään tiedä mitä nykyään maksavat. Nykyisellä taloustilanteella on varmasti myös vaikutusta asiaan. Jos on pakko myydä niin silloin pitää laittaa hinta alas. Myyjät pyytää mutta ostajat päättää. Ja moni "myyjä" varmaan vain kokeilee kepillä jäätä...

dreneerattu?

dredre kirjoitti:

dreneerattu?

Tarkottanee roiskevesien poistoputkia? Mitään väliä meidän kotivesillä kunhan eivät ihan tukossa ole. Isoilla vesillä voi tulla saavillinen kerralla.

Luin kyllä alun oikein, ettei valtamerille ole aikomus mutta pointtini oli, että parin vrk:n legillä Visbyyn on oleellisempaa pystyä nukkumaan ja kokkaamaan kuin pohdiskella lys- lukua kuten näillä sivuilla on tapana.

Seppomartti kirjoitti:

Luin kyllä alun oikein, ettei valtamerille ole aikomus mutta pointtini oli, että parin vrk:n legillä Visbyyn on oleellisempaa pystyä nukkumaan ja kokkaamaan kuin pohdiskella lys- lukua kuten näillä sivuilla on tapana.

Lue lisää

Eikös Inferno 31:iä ole ottanut aktiviisesti osaa esim. Gotland Runtiin jne. jossa pitkiä avomerilegejä on tullut? Toki kisaporukalla meno on erilaista kuin perheellä mistä syystä kaipaisin käyttäjäkokemuksia. Esitetietojen perusteella veneistä löytyy kardanoitu liesi ja L-pentterii, legendaarisen turvtangon voinee laittaa itsekin jos sitä ei löydy. Meripunkka ilmeisesti leeclothilla salonkiin ja mahdollisesti jakajalla peräkajuuttaan / tuplapunkkaan?

7 + 8 kirjoitti:

Eikös Inferno 31:iä ole ottanut aktiviisesti osaa esim. Gotland Runtiin jne. jossa pitkiä avomerilegejä on tullut? Toki kisaporukalla meno on erilaista kuin perheellä mistä syystä kaipaisin käyttäjäkokemuksia. Esitetietojen perusteella veneistä löytyy kardanoitu liesi ja L-pentterii, legendaarisen turvtangon voinee laittaa itsekin jos sitä ei löydy. Meripunkka ilmeisesti leeclothilla salonkiin ja mahdollisesti jakajalla peräkajuuttaan / tuplapunkkaan?

Lue lisää

Meripunkka noissa on melkein vakiona. Salongissa on saranoidut selkänojat, joista saa tukihihnoilla meripunkat.

Seppomartti kirjoitti:

Luin kyllä alun oikein, ettei valtamerille ole aikomus mutta pointtini oli, että parin vrk:n legillä Visbyyn on oleellisempaa pystyä nukkumaan ja kokkaamaan kuin pohdiskella lys- lukua kuten näillä sivuilla on tapana.

Lue lisää

Visbyyn reissun tekee vaikka folkkarilla. Kaikissa n 30 jalkaisissa on ihan riittävat systeemit avomeripurjehdukseen itämerellä.

7 + 8 kirjoitti:

Eikös Inferno 31:iä ole ottanut aktiviisesti osaa esim. Gotland Runtiin jne. jossa pitkiä avomerilegejä on tullut? Toki kisaporukalla meno on erilaista kuin perheellä mistä syystä kaipaisin käyttäjäkokemuksia. Esitetietojen perusteella veneistä löytyy kardanoitu liesi ja L-pentterii, legendaarisen turvtangon voinee laittaa itsekin jos sitä ei löydy. Meripunkka ilmeisesti leeclothilla salonkiin ja mahdollisesti jakajalla peräkajuuttaan / tuplapunkkaan?

Lue lisää

Yksi kippari jopa hukutti itsensä kun Inferno kaatui kelissä...

Joakim1 kirjoitti:

Meripunkka noissa on melkein vakiona. Salongissa on saranoidut selkänojat, joista saa tukihihnoilla meripunkat.

Se on hyvä mutta harvinainen järjestely. Yhdessä veneessäni oli ja ehkä rakennan joskus uuden. Taitaa tuntea nimen Pullman. Selkänojan taakse petivaatteet päiväasennossa. Soffan istuinosa on kapea ja selkänoja sopivasti kallistettu. Yöpyessä selkänoja kääntyy saranoillaan ja kiinnitetään kettingillä tai taljalla sopivaan kulmaan kattoon niin on kerrosbunkat ja alabunkka sopivasti leveämpi.

Inhverno kirjoitti:

Yksi kippari jopa hukutti itsensä kun Inferno kaatui kelissä...

Milloin näin on käynyt? Inferno 31 Argon kippari hukkui vuoden 2002 Gotland Runtissa kun tippui veneestä eikä häntä saatu miehistön voimin ylös.

Tapausselostuksen perusteella aalto pyyhkäisi kipparin veteen veneen broutsatessa. Elämänlangat eivät olleet käytössä (!!) Raportissa viitataan myös peräsinvaurioon.

"Då "Argon" länsade med ca. 10 knops fart för sydlig vind, som nu ökat till ca14 m/s, kom en stor våg som lyfte aktern och följaktligen pressade ner stäven i framförvarande våg.
Detta förde med sig att båten bromsades upp/stannade, varvid nästa våg sedan sköljde in över båten och spolade ML överbord och delvis också VL som emellertid lyckades få tag i (ev.) relingen. VL blev sedan hjälpt ombord igen.
De automatiska flytvästarna blåstes upp på de i besättningen som bar flytväst och som utsattes för vattenkaskadern.
ML spolades/slungades mot storbommen och blev hängande i denna en kort stund. Han föll därefter i vattnet och var, trots ev. skador, vid medvetande.
När ML spolas/slungas mot bommen, blev påverkan på ML sannolikt kraftig.
Det är inte känt var slaget/kraften träffar ML, men kan vara i stort sett var som helst på kroppen. Det finns ingen observation om flytvästen hann blåsas upp före islaget mot bommen och då möjligen mildrade islaget.
Ej heller finns någon observation om flytvästen, som alltså saknade grenband, sitter korrekt eller ej.
I samband med översköljningen av de stora vågorna, broachade "Argon" ca. 90 grader åt styrbord.
Rodret skadades också under detta händelseförlopp eller möjligen tidigare."
...
"I samband med större kappseglingar till havs bör uppmärksammas vikten av att ha väldimensionerade roder m.m. för att förhindra att dessa skadas eller havererar p.g.a. hård sjö eller andra exceptionella påfrestningar."

http://www.sjofartsverket.se/upload/1068/argon.pdf

Mitä arvon raati sanoo, onko vakioperäsin kroonisesti liian pieni vai onko kyse siitä että reivit ja säädöt pitää muistaa ajoissa, kuten yksi kirjoittaja jo kirjoitti?

7 + 8 kirjoitti:

Milloin näin on käynyt? Inferno 31 Argon kippari hukkui vuoden 2002 Gotland Runtissa kun tippui veneestä eikä häntä saatu miehistön voimin ylös.

Tapausselostuksen perusteella aalto pyyhkäisi kipparin veteen veneen broutsatessa. Elämänlangat eivät olleet käytössä (!!) Raportissa viitataan myös peräsinvaurioon.

"Då "Argon" länsade med ca. 10 knops fart för sydlig vind, som nu ökat till ca14 m/s, kom en stor våg som lyfte aktern och följaktligen pressade ner stäven i framförvarande våg.
Detta förde med sig att båten bromsades upp/stannade, varvid nästa våg sedan sköljde in över båten och spolade ML överbord och delvis också VL som emellertid lyckades få tag i (ev.) relingen. VL blev sedan hjälpt ombord igen.
De automatiska flytvästarna blåstes upp på de i besättningen som bar flytväst och som utsattes för vattenkaskadern.
ML spolades/slungades mot storbommen och blev hängande i denna en kort stund. Han föll därefter i vattnet och var, trots ev. skador, vid medvetande.
När ML spolas/slungas mot bommen, blev påverkan på ML sannolikt kraftig.
Det är inte känt var slaget/kraften träffar ML, men kan vara i stort sett var som helst på kroppen. Det finns ingen observation om flytvästen hann blåsas upp före islaget mot bommen och då möjligen mildrade islaget.
Ej heller finns någon observation om flytvästen, som alltså saknade grenband, sitter korrekt eller ej.
I samband med översköljningen av de stora vågorna, broachade "Argon" ca. 90 grader åt styrbord.
Rodret skadades också under detta händelseförlopp eller möjligen tidigare."
...
"I samband med större kappseglingar till havs bör uppmärksammas vikten av att ha väldimensionerade roder m.m. för att förhindra att dessa skadas eller havererar p.g.a. hård sjö eller andra exceptionella påfrestningar."

http://www.sjofartsverket.se/upload/1068/argon.pdf

Mitä arvon raati sanoo, onko vakioperäsin kroonisesti liian pieni vai onko kyse siitä että reivit ja säädöt pitää muistaa ajoissa, kuten yksi kirjoittaja jo kirjoitti?

Lue lisää

Kyllä sillä alkuperäisellä peräsimelläkin pärjää, mutta kaikki peräsintä vaihtaneet (useita!) ovat olleet todella tyytyväisiä muutokseen. Pysyy paremmin käsissä ja on nopeampi.

Joakim1 kirjoitti:

Kyllä sillä alkuperäisellä peräsimelläkin pärjää, mutta kaikki peräsintä vaihtaneet (useita!) ovat olleet todella tyytyväisiä muutokseen. Pysyy paremmin käsissä ja on nopeampi.

Lue lisää

Oma arvioni on päivastainen kuin Joakimin. Aloittaja kysyy onko Inferno 31 avomerikelpoinen. Pienestä valmistusmäärästä huolimatta useita peräsinongelmia on tullut esiin ja jos jossain Bavassa tai Beneteaussa olisi vastaava peräsinongelma niin suuret valmistusmäärät olisivat johtaneet valtavaan mediamyllytykseen. Kun yhden Firstin köli putosi niin unohtui, että 799:ssä se on edelleen kiinni eikä esim. Pantaenius tunne yhtään korvattavaa kölitapausta (Die Yachtin tieto). Kun suhteellisen vaatimattomissa tuuli- ja aallokko-olosuhteissa kisamiehistö menettää hallinnan ja takaa tuleva aallokko huuhtoo miehet kannelta niin se ei ole "avomerikelpoisuutta" perhemiehistölle. Eli äänestäisin sen puolesta, että ko venetyyppi vanhana ja alkuperäisellä peräsimellä on avomerikelvoton mutta mahdollisesti korjattavissa paremmaksi.
Raportissa on paljon opettavia virheitä veneen ja helikopterin miehistön toiminnassa. Mutta se on toinen juttu.

7 + 8 kirjoitti:

Milloin näin on käynyt? Inferno 31 Argon kippari hukkui vuoden 2002 Gotland Runtissa kun tippui veneestä eikä häntä saatu miehistön voimin ylös.

Tapausselostuksen perusteella aalto pyyhkäisi kipparin veteen veneen broutsatessa. Elämänlangat eivät olleet käytössä (!!) Raportissa viitataan myös peräsinvaurioon.

"Då "Argon" länsade med ca. 10 knops fart för sydlig vind, som nu ökat till ca14 m/s, kom en stor våg som lyfte aktern och följaktligen pressade ner stäven i framförvarande våg.
Detta förde med sig att båten bromsades upp/stannade, varvid nästa våg sedan sköljde in över båten och spolade ML överbord och delvis också VL som emellertid lyckades få tag i (ev.) relingen. VL blev sedan hjälpt ombord igen.
De automatiska flytvästarna blåstes upp på de i besättningen som bar flytväst och som utsattes för vattenkaskadern.
ML spolades/slungades mot storbommen och blev hängande i denna en kort stund. Han föll därefter i vattnet och var, trots ev. skador, vid medvetande.
När ML spolas/slungas mot bommen, blev påverkan på ML sannolikt kraftig.
Det är inte känt var slaget/kraften träffar ML, men kan vara i stort sett var som helst på kroppen. Det finns ingen observation om flytvästen hann blåsas upp före islaget mot bommen och då möjligen mildrade islaget.
Ej heller finns någon observation om flytvästen, som alltså saknade grenband, sitter korrekt eller ej.
I samband med översköljningen av de stora vågorna, broachade "Argon" ca. 90 grader åt styrbord.
Rodret skadades också under detta händelseförlopp eller möjligen tidigare."
...
"I samband med större kappseglingar till havs bör uppmärksammas vikten av att ha väldimensionerade roder m.m. för att förhindra att dessa skadas eller havererar p.g.a. hård sjö eller andra exceptionella påfrestningar."

http://www.sjofartsverket.se/upload/1068/argon.pdf

Mitä arvon raati sanoo, onko vakioperäsin kroonisesti liian pieni vai onko kyse siitä että reivit ja säädöt pitää muistaa ajoissa, kuten yksi kirjoittaja jo kirjoitti?

Lue lisää

Tiedän 2 kpl omatoimisesti syvennettyä I31-peräsinta jotka ovat hajonneet. Älkää tehkö perässä. Akseli on siihen alimitoitettu.
Ainakin kahteen on vaihdettu uusi syvempi peräsin, jossa on myös vahvempi akseli. Tätä voi suositella.
Omassani pärjäsin vakiomallisella hyvällä menestyksellä, purjeet pitää vain valita sen mukaan. Matkapurjehduksessa ongelma on pienempi, kun harvoin mennään äärirajoilla. Mennään vaikkapa pelkällä genualla jolloin peräsimeen ei tule juuri lainkaan painetta.

seppomartti kirjoitti:

Oma arvioni on päivastainen kuin Joakimin. Aloittaja kysyy onko Inferno 31 avomerikelpoinen. Pienestä valmistusmäärästä huolimatta useita peräsinongelmia on tullut esiin ja jos jossain Bavassa tai Beneteaussa olisi vastaava peräsinongelma niin suuret valmistusmäärät olisivat johtaneet valtavaan mediamyllytykseen. Kun yhden Firstin köli putosi niin unohtui, että 799:ssä se on edelleen kiinni eikä esim. Pantaenius tunne yhtään korvattavaa kölitapausta (Die Yachtin tieto). Kun suhteellisen vaatimattomissa tuuli- ja aallokko-olosuhteissa kisamiehistö menettää hallinnan ja takaa tuleva aallokko huuhtoo miehet kannelta niin se ei ole "avomerikelpoisuutta" perhemiehistölle. Eli äänestäisin sen puolesta, että ko venetyyppi vanhana ja alkuperäisellä peräsimellä on avomerikelvoton mutta mahdollisesti korjattavissa paremmaksi.
Raportissa on paljon opettavia virheitä veneen ja helikopterin miehistön toiminnassa. Mutta se on toinen juttu.

Lue lisää

Tuskimpa 14 m/s kelissä kovinkaan moni perhepurjehtija ajaa spinnulla. Tuollaisessa kelissä moni muu vene spinnun kanssa voi käyttää keulan upoksissa myös.

Tottakai peräsin on pieni jos sitä jatkamalla vene paranee. Tosin voi olla ihan merikelpoinen vene alkuperäisenkin kanssa kunhan reivaa ajoissa.

Alkuperäinen peräsin voi olla liian heikko jos niitä on rikkoontunut. Liekö rikkoontuneet noita joita on itse jatkettu? On noilla tosin enempi vuosia niskassaaan kuin firsteillä.

7 + 8 kirjoitti:

Milloin näin on käynyt? Inferno 31 Argon kippari hukkui vuoden 2002 Gotland Runtissa kun tippui veneestä eikä häntä saatu miehistön voimin ylös.

Tapausselostuksen perusteella aalto pyyhkäisi kipparin veteen veneen broutsatessa. Elämänlangat eivät olleet käytössä (!!) Raportissa viitataan myös peräsinvaurioon.

"Då "Argon" länsade med ca. 10 knops fart för sydlig vind, som nu ökat till ca14 m/s, kom en stor våg som lyfte aktern och följaktligen pressade ner stäven i framförvarande våg.
Detta förde med sig att båten bromsades upp/stannade, varvid nästa våg sedan sköljde in över båten och spolade ML överbord och delvis också VL som emellertid lyckades få tag i (ev.) relingen. VL blev sedan hjälpt ombord igen.
De automatiska flytvästarna blåstes upp på de i besättningen som bar flytväst och som utsattes för vattenkaskadern.
ML spolades/slungades mot storbommen och blev hängande i denna en kort stund. Han föll därefter i vattnet och var, trots ev. skador, vid medvetande.
När ML spolas/slungas mot bommen, blev påverkan på ML sannolikt kraftig.
Det är inte känt var slaget/kraften träffar ML, men kan vara i stort sett var som helst på kroppen. Det finns ingen observation om flytvästen hann blåsas upp före islaget mot bommen och då möjligen mildrade islaget.
Ej heller finns någon observation om flytvästen, som alltså saknade grenband, sitter korrekt eller ej.
I samband med översköljningen av de stora vågorna, broachade "Argon" ca. 90 grader åt styrbord.
Rodret skadades också under detta händelseförlopp eller möjligen tidigare."
...
"I samband med större kappseglingar till havs bör uppmärksammas vikten av att ha väldimensionerade roder m.m. för att förhindra att dessa skadas eller havererar p.g.a. hård sjö eller andra exceptionella påfrestningar."

http://www.sjofartsverket.se/upload/1068/argon.pdf

Mitä arvon raati sanoo, onko vakioperäsin kroonisesti liian pieni vai onko kyse siitä että reivit ja säädöt pitää muistaa ajoissa, kuten yksi kirjoittaja jo kirjoitti?

Lue lisää

Tuo tapaus. Niin kuin tekstissä sanotaan oli 90 astetta kallellaan = kaatui. Lippari istui sprayhoodin alla josta putosi veteen. Nähtiin vene tapahtuman jälkeen Sandhamnissa. Peräsin oli pahasti vaurioitunut, mutta en nyt muista tarkalleen miten. Ei kyllä pystynyt purjehtimaan.

Eikös ainakin vanhemmissa veneissä ole erilaisia kansiratkaisuja ja sisätiloja?

Södergrenin ajatus oli laittaa purjeita vähintäänkin riittävästi. Osa ainakin epäonnistui, 31:stä en tiedä.

14 m/s spinnulla? kirjoitti:

Tuskimpa 14 m/s kelissä kovinkaan moni perhepurjehtija ajaa spinnulla. Tuollaisessa kelissä moni muu vene spinnun kanssa voi käyttää keulan upoksissa myös.

Tottakai peräsin on pieni jos sitä jatkamalla vene paranee. Tosin voi olla ihan merikelpoinen vene alkuperäisenkin kanssa kunhan reivaa ajoissa.

Alkuperäinen peräsin voi olla liian heikko jos niitä on rikkoontunut. Liekö rikkoontuneet noita joita on itse jatkettu? On noilla tosin enempi vuosia niskassaaan kuin firsteillä.

Lue lisää

En havainnut, että olisi mainittu ajaneen spinnulla. Veneen pysähtyminen ja kaatuminen kyljelleen surffin jälkeen ja arvioidut nopeudet max 10 kts viittaavat siihen, ettei olisi spinnuiltu.

7 + 8 kirjoitti:

Milloin näin on käynyt? Inferno 31 Argon kippari hukkui vuoden 2002 Gotland Runtissa kun tippui veneestä eikä häntä saatu miehistön voimin ylös.

Tapausselostuksen perusteella aalto pyyhkäisi kipparin veteen veneen broutsatessa. Elämänlangat eivät olleet käytössä (!!) Raportissa viitataan myös peräsinvaurioon.

"Då "Argon" länsade med ca. 10 knops fart för sydlig vind, som nu ökat till ca14 m/s, kom en stor våg som lyfte aktern och följaktligen pressade ner stäven i framförvarande våg.
Detta förde med sig att båten bromsades upp/stannade, varvid nästa våg sedan sköljde in över båten och spolade ML överbord och delvis också VL som emellertid lyckades få tag i (ev.) relingen. VL blev sedan hjälpt ombord igen.
De automatiska flytvästarna blåstes upp på de i besättningen som bar flytväst och som utsattes för vattenkaskadern.
ML spolades/slungades mot storbommen och blev hängande i denna en kort stund. Han föll därefter i vattnet och var, trots ev. skador, vid medvetande.
När ML spolas/slungas mot bommen, blev påverkan på ML sannolikt kraftig.
Det är inte känt var slaget/kraften träffar ML, men kan vara i stort sett var som helst på kroppen. Det finns ingen observation om flytvästen hann blåsas upp före islaget mot bommen och då möjligen mildrade islaget.
Ej heller finns någon observation om flytvästen, som alltså saknade grenband, sitter korrekt eller ej.
I samband med översköljningen av de stora vågorna, broachade "Argon" ca. 90 grader åt styrbord.
Rodret skadades också under detta händelseförlopp eller möjligen tidigare."
...
"I samband med större kappseglingar till havs bör uppmärksammas vikten av att ha väldimensionerade roder m.m. för att förhindra att dessa skadas eller havererar p.g.a. hård sjö eller andra exceptionella påfrestningar."

http://www.sjofartsverket.se/upload/1068/argon.pdf

Mitä arvon raati sanoo, onko vakioperäsin kroonisesti liian pieni vai onko kyse siitä että reivit ja säädöt pitää muistaa ajoissa, kuten yksi kirjoittaja jo kirjoitti?

Lue lisää

Sanaakaan en ruohtia ymmärrä. Argonin Kippari (EPS:n ex kommodori) menehtyi jo viime vuosituhannen toisella puolella kilpailutilanteessa.Ei 2000 luvulla. Asialla ei ole mitään tekemista Inferno 31 kanssa saati veneen ja sen varusteiden. Pyydän ettei asiasta tehdä täällä numeroa ja kunnioitetaan vainajaa sekä perillisiä.

EX EPS kirjoitti:

Sanaakaan en ruohtia ymmärrä. Argonin Kippari (EPS:n ex kommodori) menehtyi jo viime vuosituhannen toisella puolella kilpailutilanteessa.Ei 2000 luvulla. Asialla ei ole mitään tekemista Inferno 31 kanssa saati veneen ja sen varusteiden. Pyydän ettei asiasta tehdä täällä numeroa ja kunnioitetaan vainajaa sekä perillisiä.

Lue lisää

No kyllä tuossa raportissa selkeästi mainitaan että Argonin, Inferno 31:n kippari, nimellä mainittuna menehtyi tuossa turmassa vuonna 2002.

Dehler on melkoisen muovinen laite ja kieltämättä ainakin omaan silmään vähän vanhaa laivan hyttiä muistuttava tekele, jossa paljon kellertyneitä muovipintoja ja ihmeellisiä tavaraverkkoja. Kaikkein käsittämättöminen on se kansi, jossa merkillisiä "laattoja", aivan hirveän näköinen laite.

Seuran kisoissa ainakin 31 Infernolla pesi Dehler 34 Topin aivan mennen tullen.

Itse valitsisin Infernon, pelkästään jo ulkonäön ja kevyen tuulen ominaisuuksien vuoksi.

KEstävä Dehler varmaan on, mutta siltäpä se näyttääkin.

Kouhia kirjoitti:

Dehler on melkoisen muovinen laite ja kieltämättä ainakin omaan silmään vähän vanhaa laivan hyttiä muistuttava tekele, jossa paljon kellertyneitä muovipintoja ja ihmeellisiä tavaraverkkoja. Kaikkein käsittämättöminen on se kansi, jossa merkillisiä "laattoja", aivan hirveän näköinen laite.

Seuran kisoissa ainakin 31 Infernolla pesi Dehler 34 Topin aivan mennen tullen.

Itse valitsisin Infernon, pelkästään jo ulkonäön ja kevyen tuulen ominaisuuksien vuoksi.

KEstävä Dehler varmaan on, mutta siltäpä se näyttääkin.

Lue lisää

Dehler 34/Optima 101/106:ssa oli 80-luvulla aivan Infernon kaltainen sisustus. 80/90-luvun taitteessa tuli, ainakin vaihtoehdoksi, "lentokonemainen" Nova-sisustus, jossa on paljon muovia.

Kannen merkilliset laatat lienevät paljon kehuttua TBS:ää.

Ko. vene on hiukan Infernoa hitaampi kevyessä, mutta keskituulessa ja varsinkin kovassa osat vaihtuvat.

Taitaa kuitenkin olla niin että keskimäärin Comfortina 32 lyö Inferno 31:n kisassa ainoastaan tasoituksen turvin. Ei ole veneen vika tai hyvyys jos sillä on purjehtinut taitava miehistö tai sen mittaluku on suorituskykyyn nähden pielessä. Onko muuten kellään tietoa miten paljon peräsimiä on vaihdettu Inferno 31:n? Varmaan myyjä kertoo ko. veneen historiasta.

Tuossa testissä Infernoa ajettiin juuri väärällä purjeyhdistelmällä eli sivutuulessa ST-fokka ja täysi iso. Oikea olisi ollut reivi ja G3 tai G2 tai vastaavankokoinen rullagenua. Olettettavasti Finell omassa Comfortinassaan (testivene) osasi myös valita purjeensa oikeammin ko. olosuhteisiin.
Kisamenestyksestä huomautettakoon että Finell on liki ainut, joka on Suomessa saavuttanut suurta menestystä Comfortinalla. Infernolla sen sijaan on useampi venekunta pärjännyt aika hyvin ja näin tehdään edelleen. Toki Infernoja on ollut lukumääräisestikin enemmän radoilla. Molemmat ovat toki hyviä veneitä ja varmasti tyydyttävät useimpia.

applix kirjoitti:

Tuossa testissä Infernoa ajettiin juuri väärällä purjeyhdistelmällä eli sivutuulessa ST-fokka ja täysi iso. Oikea olisi ollut reivi ja G3 tai G2 tai vastaavankokoinen rullagenua. Olettettavasti Finell omassa Comfortinassaan (testivene) osasi myös valita purjeensa oikeammin ko. olosuhteisiin.
Kisamenestyksestä huomautettakoon että Finell on liki ainut, joka on Suomessa saavuttanut suurta menestystä Comfortinalla. Infernolla sen sijaan on useampi venekunta pärjännyt aika hyvin ja näin tehdään edelleen. Toki Infernoja on ollut lukumääräisestikin enemmän radoilla. Molemmat ovat toki hyviä veneitä ja varmasti tyydyttävät useimpia.

Lue lisää

Kyseisen testin sivun 91 kuvassa näyttäisi levanki olevan sivutuulessa keskellä ja alaliikissä kiristämisen varaa. Millaisillä trimmeillä osaava miehistö menisi tuollaisessa 10 m/s sivutuulessa I31:llä?

En ole purjehtinut Comfortinalla, oma kokemis perustuu vain käyntiin Venetorilla olleeseen yksilöön pari vuotta sitten kun vasta SW27 oli hankittu. Yksilö oli sinänsä ok kunnossa mutta vene ei jotenkin vain vedonnut itseeni. Ehkä rattiohjaus yksilössä oli yksi syy, pulleahko olemus toinen. Pitäisi ehkä päivittää mielikuvia etsien pinnaohjattu vene. Tosin rakenteessa ruiskulaminaatti sisämoduli ei oikein viehätä...

Vuonna 1990 noiden hinnat on olleet samaa luokkaa (330.000 mk
Mitä tulee nopeuteen, niin kyllä Inferno on selvästi nopeampi kaikisa keleissä. Finellin ajamia veneitä ei lasketa, on ihan sama millä se menee voittaa joka tapauksessa.

Mulla on muuten Venelehti vuodelta 1990 tässä vieressä. Siinä on se suuri kolmepäiväinen testi 7 kolmekymppisten välillä. Sen testin aikanakin meni Infernon peräsin vaihtoon. Siellä kisattiin tosissaan (mukana myös kilpapurjehtijoita) Inferno oli kolmen nopeimman joukossa (muut First 310 ja X312) jotka tasaväkisiä.
Tuolloin Infernon sisustusta arvioitiin vanhahtavaksi, ja se sai asumistiloista huonoimmat pisteet yhdessä Dehlerin ja X än kanssa.
Oli muuten ihan mielenkiintoinen testi (olin siellä itsekin) kaikki veneet mm nostettiin ylös ja mitattiin kaikki mahdollinen.Niiden perusteellä myös suorituskyky arvioiteet teoriassa ja tämä piti aika hyvin yhtä kisatulosten kanssa.

applix kirjoitti:

Tuossa testissä Infernoa ajettiin juuri väärällä purjeyhdistelmällä eli sivutuulessa ST-fokka ja täysi iso. Oikea olisi ollut reivi ja G3 tai G2 tai vastaavankokoinen rullagenua. Olettettavasti Finell omassa Comfortinassaan (testivene) osasi myös valita purjeensa oikeammin ko. olosuhteisiin.
Kisamenestyksestä huomautettakoon että Finell on liki ainut, joka on Suomessa saavuttanut suurta menestystä Comfortinalla. Infernolla sen sijaan on useampi venekunta pärjännyt aika hyvin ja näin tehdään edelleen. Toki Infernoja on ollut lukumääräisestikin enemmän radoilla. Molemmat ovat toki hyviä veneitä ja varmasti tyydyttävät useimpia.

Lue lisää

Ei ollut hänen oma Comfortina (uutena on saattanut ollakin hänen). On muutkin Comfortinalla pärjännyt. MM. hankolainen Unda Marina on voittanut monesti Hangon Regatan ja monta muutakin LYS-kisaa.

Testi-Infernossa oli kiinteälapainen potkuri, joka varmasti näkyi vauhdissa.

Tuntemistani Inferno 31:stä ainakin puoleen on vaihdettu/muutettu/korjattu peräsin. Tosin tunnen lähinnä kilpailevia Infernoja.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Kyseisen testin sivun 91 kuvassa näyttäisi levanki olevan sivutuulessa keskellä ja alaliikissä kiristämisen varaa. Millaisillä trimmeillä osaava miehistö menisi tuollaisessa 10 m/s sivutuulessa I31:llä?

Lue lisää

Näyttäisi menevän kutakuinkin kryssikulmaa.

Joakim1 kirjoitti:

Näyttäisi menevän kutakuinkin kryssikulmaa.

Aallokko suurinpiirtein sivulta, veneen kallistuskulma aika pieni, st-fokan skuutissa jonkinverran löysää. Ei näytä kryssiltä mun silmääni.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Aallokko suurinpiirtein sivulta, veneen kallistuskulma aika pieni, st-fokan skuutissa jonkinverran löysää. Ei näytä kryssiltä mun silmääni.

Sivutuulessa vene kallistuu eniten 10 m/s tuulessa. Tuolla isopurjeen skuuttauksella ei Inferno 31 (eikä juuri mikään muukaan) pysyisi käsissä 10 m/s sivutuulessa.

10 m/s tuulessa kryssillä suhteellinen tuuli on n. 30 astetta, mikä vastaa melkolailla lipun ja takastaagin härvelin asentoa. Sivutuulessa suhteellinen tuuli olisi yli 60 astetta.

Minun silmissä väreet aaltojen pinnalla tulevat selvästi kuvaan nähden vistoosti oikealta. Vene taas likkuu kuvaan nähden hiukan yläviistoon.

Vaikea sanoa ajaako kryssikulmaa vai 50-60 asteen tosikulmaa, mutta ei missään tapauksessa aja 90 asteen tosikulmaa.

Joakim1 kirjoitti:

Sivutuulessa vene kallistuu eniten 10 m/s tuulessa. Tuolla isopurjeen skuuttauksella ei Inferno 31 (eikä juuri mikään muukaan) pysyisi käsissä 10 m/s sivutuulessa.

10 m/s tuulessa kryssillä suhteellinen tuuli on n. 30 astetta, mikä vastaa melkolailla lipun ja takastaagin härvelin asentoa. Sivutuulessa suhteellinen tuuli olisi yli 60 astetta.

Minun silmissä väreet aaltojen pinnalla tulevat selvästi kuvaan nähden vistoosti oikealta. Vene taas likkuu kuvaan nähden hiukan yläviistoon.

Vaikea sanoa ajaako kryssikulmaa vai 50-60 asteen tosikulmaa, mutta ei missään tapauksessa aja 90 asteen tosikulmaa.

Lue lisää

On työkoneella tuo testi. Palaan maanantaina asiaan jos olen vielä eri mieltä.

Niimpä, uutena 1990 hinnat oli euroiksi muutettuna n, 50 tuhatta (siis suomessa). Ennen sanottiin, että veneestä saa aina sen minkä se uutena on maksanut.

Onhan se niinkin. Mutta se ei ole kivaa jos on ostanut 5 vuotta sitten veneen 47 tonnilla, ja nyt saisi myydessä päivitetystä 35, jos sitäkään.

tietän kirjoitti:

Onhan se niinkin. Mutta se ei ole kivaa jos on ostanut 5 vuotta sitten veneen 47 tonnilla, ja nyt saisi myydessä päivitetystä 35, jos sitäkään.

Eihän se tietenkään kivaa ole, mutta asia pitää huomioida jo ennakkoon.
Jos ostat itsellesi käytetyn veneen, koeta etsiä sellainen, jossa päivitys ja kunnostus on jo tehty. Mieluiten sellainen, johon sinun ei tarvitse investoida juuri mitään.
Kaikkein kallein ratkaisu on halvan "raadon" osto ja sen kunnostusprojekti, ellei aio pitää venettä kuin mainitsemasi 5 vuoden ajan. Juttu on toinen, jos pidät samaa venettä esim. 20 vuotta. Silloin voi olla järkevää uusia kone, purjeet jne. ja nauttia niistä.

selvähän tuo on kirjoitti:

Eihän se tietenkään kivaa ole, mutta asia pitää huomioida jo ennakkoon.
Jos ostat itsellesi käytetyn veneen, koeta etsiä sellainen, jossa päivitys ja kunnostus on jo tehty. Mieluiten sellainen, johon sinun ei tarvitse investoida juuri mitään.
Kaikkein kallein ratkaisu on halvan "raadon" osto ja sen kunnostusprojekti, ellei aio pitää venettä kuin mainitsemasi 5 vuoden ajan. Juttu on toinen, jos pidät samaa venettä esim. 20 vuotta. Silloin voi olla järkevää uusia kone, purjeet jne. ja nauttia niistä.

Lue lisää

En minä sitä tarkoita että olisin ostanut vanhan raadon, taii edes sitä että olisin myymässä venettä, vaan sitä että miksi veneiden hintapyynnös on muutamassa vuodessa tipahtaneet rajusti. Loppuuko purjehdusharrastus kohta kokonaan, ja kaikki haluavat ostaa nopean moottoriveneen.Eikä mua tarvitse neuvoa mitä pitää huomioida. Olen myynyt viisi purkkaria, ja saanut jokaisesta selvästi enemmän kuin mitä olen ostaessani maksanut.