Vessan asentaminen purjeveneeseen

Yksi vaihtoehto on muuten komposti vessa. Valmistajia Usassa Air head ja Nature's head.

20' kirjoitti:

Yksi vaihtoehto on muuten komposti vessa. Valmistajia Usassa Air head ja Nature's head.

Jos olisin vessaa uusimassa niin harkitsisin vahvasti tätä vaihtoehtoa. Virtsan ja p**kan yhdistelmä tuottaa aina hajuja. Appivanhemmilla on ollut viitisen vuotta kompostoiva käymälä mökkikäytössä ja sen tuotoksen voi loppusijoittaa vaikka kukkapenkkiin. Meillä veneen kemiallista vessaa on käytetty lähinnä satunnaisesti, koska satamista löytyy yleensä vessat/huussit. Kovin pitkäksi aikaa tuota ei ainakaan tänä lämpimänä kesänä voinut tyhjentämättä jättää, koska hajut tulivat aina jossain vaiheessa läpi.

Septitankki voi aivan hyvin olla muovia, kunhan se on laadukas ja tehty ko. käyttöön.

FF 27 Charlotta kirjoitti:

Jos olisin vessaa uusimassa niin harkitsisin vahvasti tätä vaihtoehtoa. Virtsan ja p**kan yhdistelmä tuottaa aina hajuja. Appivanhemmilla on ollut viitisen vuotta kompostoiva käymälä mökkikäytössä ja sen tuotoksen voi loppusijoittaa vaikka kukkapenkkiin. Meillä veneen kemiallista vessaa on käytetty lähinnä satunnaisesti, koska satamista löytyy yleensä vessat/huussit. Kovin pitkäksi aikaa tuota ei ainakaan tänä lämpimänä kesänä voinut tyhjentämättä jättää, koska hajut tulivat aina jossain vaiheessa läpi.

Lue lisää

Edellinen veneeni omistaja on tehnyt niin hyvän työn,ettei septi haise lainkaan!!Tietysti me käytämme sitä jatkuvasti,niin että vesilukko ei kuivu...

Kasnäsissä kattelin yhtä ukkoa ,joka nenäänsä pidellen kantoi porttipottaa tyhjennettäväksi.Ei paljon kiinnosta jätöksi kannella kainalossa!!!

Veneen ostaja tietenkin tutustuu moneen vaihtoehtoiseen veneeseen ja tekee kunkin veneen puutuvista tai uusimista vaativasta varustuksesta listan ja budjettiarvion. Vessa septitankkeineen ja putkistoineen on tietysti halvempi investointi kuin vaikkapa uusi purjekerta, uusi dieselmoottori tai rungon osmoosivaurioiden korjaus.
Käytetyn veneen "lopullinen" hinta on aika harvoin se maksettu kauppahinta. Melkein aina tulee lisähankintoja ja työtä ennenkuin vene on merikelpoisessa purjehduskunnossa.
Pahimmat haksahdukset syntyy, jos venekuumeessa ei ajattelle kunnostusprojektin budjettia...

Kysymyshän on omista tarpeista, ihan sananmukaisestikin. Jos teet matkapurjehduksia, asenna vesivessa septitankkeineen. Muut ovat kompromisseja, joiden harmeihin lopulta kyllästyt ja sittenkin päädyt muuhun ratkaisuun - aika todennäköisesti veneen vaihtoon, jos vesivessakaan ei mahdu..

Esimerkiksi Marieholm IF veneissä on tyyrpuurilla koppi, joka yksilöstä riippuen on joko vessa- tai kaappikäytössä. Varsin toimiva pikkuvene muutenkin :)

Tuo 25l pikkusäiliö itse asiassa yhdistää portapotan ja vesivessan huonoimmat puolet: pieni säiliö, jota pitää tyhjeentää usein mutta tyhjentäminen hankalaa, kun sitä varten pitää etsiä satama, jossa on imulaitteet.

Ainoa tapa, miten noin pieni säiliö voi toimia on se, että säiliö onkin vain satamassa oleilua varten, ja se tyhjennetään aina selällä. Mutta tuohan on laitonta ja eihän kukaan niin tee, eihän.

Vesivessaan on hyvä muistaa laittaa kolmitiehana, jonka avulla saa tyhjennettyä myös suoraan mereen. Septitankkia tarvitsee loppujen lopuksi aika harvoin, avomerellä varsinkin.

Jos purjehtii valtameren yli niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin se mereen tyhjennys. Mutta jos ei nyt viikkokaupalla yhtäjaksoisesti purjehdi niin köntsien pulauttaminen mereen tuntuisi aika vastenmieliseltä, eikä kyllä satamaan "säästäminenkään" aina onnistu. Tuo kompostsysteemi taitaa tulla minunkin seuraavaan veneeseeni, septitankin tilallle voi sitten laittaa juomavettä tai polttoainetta. Kuulis vaan kokemuksia ettei tarvitse itse olla pioneeri.

kompostorivene kirjoitti:

Jos purjehtii valtameren yli niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin se mereen tyhjennys. Mutta jos ei nyt viikkokaupalla yhtäjaksoisesti purjehdi niin köntsien pulauttaminen mereen tuntuisi aika vastenmieliseltä, eikä kyllä satamaan "säästäminenkään" aina onnistu. Tuo kompostsysteemi taitaa tulla minunkin seuraavaan veneeseeni, septitankin tilallle voi sitten laittaa juomavettä tai polttoainetta. Kuulis vaan kokemuksia ettei tarvitse itse olla pioneeri.

Lue lisää

Jos pysyttelee Itämeren alueella, mukavin vaihtoehto on kuitenkin septitankki. Septin imutyhjennyspaikkoja näyttäisi vuosi vuodelta olevan enemmän. Käypä ratkaisdu on se, että vessa tyhjenee aina septiin ja septin tyhjennyksessä on sitten se kolmitiehana. Isoilla merillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin tyhjentää mereen, Itämerellä satamien imutyhjennykseen.

Kannattaa myös harkita kolmitiehanaa lavuaarin alle. Satamassa tyhjennys "harmaavesi"kanisteriin (jopa pieni 10-20 l on pmpi kuin ei mitään) muualla mereen. Kanisterin voi luonnonsatamissa käydä tyhjentämässä pusikkoon.

Tuo on jo nähty. 50-60 - luvuilla kaikki laskettiin mereen/järveen ja sen se oli näköistäkin. Jos ihmiset olisivat tuumineet, että me veneilijät emme paljoa saastuta niin tuskin muitakaan vesien suojelutoimia olisi aloitettu. Kyllä se ympäristöstä huolehtiminen kuuluu meille kaikille - veneen koosta huolimatta.

Tässä ympäristön huolenpidossa on myös kysymys valistuksesta ja esimerkistä minkä annamme lapsillemme sekä muille viiteryhmille. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauaksi kotimaastamme kun voimme nähdä millä tiellä mekin olimme menossa viisikymmentä vuotta sitten kun p-kikkareet uivat rannoillamme.

Kukaan ei vaadi meitä olemaan ympäristökiihkoilijoita tässä puhtaan vesistön tavoittelussa, mutta kyllä jokaisen on kannettava oma kortensa kekoon, vaikka se olisi pienikin.

Sy Möwe kirjoitti:

Tuo on jo nähty. 50-60 - luvuilla kaikki laskettiin mereen/järveen ja sen se oli näköistäkin. Jos ihmiset olisivat tuumineet, että me veneilijät emme paljoa saastuta niin tuskin muitakaan vesien suojelutoimia olisi aloitettu. Kyllä se ympäristöstä huolehtiminen kuuluu meille kaikille - veneen koosta huolimatta.

Tässä ympäristön huolenpidossa on myös kysymys valistuksesta ja esimerkistä minkä annamme lapsillemme sekä muille viiteryhmille. Ei tarvitse mennä kovinkaan kauaksi kotimaastamme kun voimme nähdä millä tiellä mekin olimme menossa viisikymmentä vuotta sitten kun p-kikkareet uivat rannoillamme.

Kukaan ei vaadi meitä olemaan ympäristökiihkoilijoita tässä puhtaan vesistön tavoittelussa, mutta kyllä jokaisen on kannettava oma kortensa kekoon, vaikka se olisi pienikin.

Lue lisää

Kirjoitit kyllä kauniisti ja asiallisesti, mutta lipsautit pahan virheen tai erehdyit yhdessä asiassa!
Itämeren alueella oli aikaisempina vuosikymmeninä erittäin kirkas vesi. Sitä se oli vielä 70-luvun alkupuolellakin. Sinilevää ei näkynyt missään, rakkolevä oli normaalia, turskaa tuli pilkillä. Kun purjehtiessa sattui pläkä, meillä oli tapana panna paistinpannu liedelle ja napata pilkillä turska. Se onnistui vielä 80-luvun alkupuolellakin. Melkein aina nappasi, kun pilkin laski.
Vasta joskus 80-90-luvun vaihteessa turskan saanti loppui ja meren saastuminen alkoi kiihtyä.
Saastuminen ei suinkaan liittynyt veneiden vessoihin, mutta purjehtijat alkoivat toimia esimerkkeinä saastumisen lopettamiseksi! Pitäisi toimia edelleenkin eikä kenenkään pitäisi kehuskella paskovansa mereen "koska sillä ei ole merkitystä". Asennemuokkausta tarvitaan kipeästi, etttä saastuminen edes hidastuisi. Kenenkään yksityisen ihmisen tai valtioiden ei enää pitäisi laskea Itämereen enää lisää lannoitteita, fosforia, typpeä, jätteitä, ulosteita jne…Itämeri ei saisi olla kaatopaikka..

muistit väärin! kirjoitti:

Kirjoitit kyllä kauniisti ja asiallisesti, mutta lipsautit pahan virheen tai erehdyit yhdessä asiassa!
Itämeren alueella oli aikaisempina vuosikymmeninä erittäin kirkas vesi. Sitä se oli vielä 70-luvun alkupuolellakin. Sinilevää ei näkynyt missään, rakkolevä oli normaalia, turskaa tuli pilkillä. Kun purjehtiessa sattui pläkä, meillä oli tapana panna paistinpannu liedelle ja napata pilkillä turska. Se onnistui vielä 80-luvun alkupuolellakin. Melkein aina nappasi, kun pilkin laski.
Vasta joskus 80-90-luvun vaihteessa turskan saanti loppui ja meren saastuminen alkoi kiihtyä.
Saastuminen ei suinkaan liittynyt veneiden vessoihin, mutta purjehtijat alkoivat toimia esimerkkeinä saastumisen lopettamiseksi! Pitäisi toimia edelleenkin eikä kenenkään pitäisi kehuskella paskovansa mereen "koska sillä ei ole merkitystä". Asennemuokkausta tarvitaan kipeästi, etttä saastuminen edes hidastuisi. Kenenkään yksityisen ihmisen tai valtioiden ei enää pitäisi laskea Itämereen enää lisää lannoitteita, fosforia, typpeä, jätteitä, ulosteita jne…Itämeri ei saisi olla kaatopaikka..

Lue lisää

Suomen vesialueella vesi oli tosiaan kirkasta. Matalikot näkyivät kaukaa kuten Välimerellä tai Karibialla. Jopa niin kirkasta, että rantakalliolta näki hauet rakkolevän vieressä. Ja sukeltaessa näki kampelat. Sukeltaessa näki saastumisen surkeuden vielä paremmin. Mutta veneilijöiden paskomisella ei kyllä ole käytännön merkitystä meriveden surkeaan tilaan. Lehtitietona näin kerran Ruotsin fosforikuormituksen numerot eikä siellä ole ollut septipakkoa. Numerot olen unohtanut mutta veneilyn suuruusluokka taisi olla 0,2% päästöistä. Maanviljelys ja kalanviljelys pitäisi saada kuriin Suomessa. Puolan, Kaliningradin, Pietarin ja muutamien teollisuuslaitosten sekä risteilyalusten päästöt ovat ratkaisevia jotta seuraava sukupolvi voisi nauttia puhtaammasta merivedestä. Purjehtijoiden kikkaroiden keräily on kaunis symboolinen ele ja hyvä niin- muttei johda mihinkään.

Merimetsojen ja hylkeiden köntsät on saaneet alkunsa merestä ja sinne samaan kiertoon päätyvät. Eivät tuo uutta, vaan kierrättävät vaan ravintoketjussa. Ihmisen köntsät tulee muualta ja siksi kuormittavat merta eri tavalla kuin meren omien asukkien köntsät.

mää kirjoitti:

Merimetsojen ja hylkeiden köntsät on saaneet alkunsa merestä ja sinne samaan kiertoon päätyvät. Eivät tuo uutta, vaan kierrättävät vaan ravintoketjussa. Ihmisen köntsät tulee muualta ja siksi kuormittavat merta eri tavalla kuin meren omien asukkien köntsät.

Lue lisää

Minusta tämä merimetsokeskustelu käytiin jo aiemmin, tyhjentävästi. Tässä keskustelussa keskustellaan eri toalettityypeistä ja niiden asennuksesta eikä komenneta ketään noudattamaan mitään suosituksia, määräyksiä tai edes periaatteita.

Myönnän, että paskannan yhtä vähän kuin merimetso, mutta haluan veneeseen vessan ja siksi keskustelen muiden veneilijöiden kanssa eri malleista. Tuo kompostivessa on uusi ja kiinnostava ajatus, olispa jollain kokemusta?

seppomartti kirjoitti:

Suomen vesialueella vesi oli tosiaan kirkasta. Matalikot näkyivät kaukaa kuten Välimerellä tai Karibialla. Jopa niin kirkasta, että rantakalliolta näki hauet rakkolevän vieressä. Ja sukeltaessa näki kampelat. Sukeltaessa näki saastumisen surkeuden vielä paremmin. Mutta veneilijöiden paskomisella ei kyllä ole käytännön merkitystä meriveden surkeaan tilaan. Lehtitietona näin kerran Ruotsin fosforikuormituksen numerot eikä siellä ole ollut septipakkoa. Numerot olen unohtanut mutta veneilyn suuruusluokka taisi olla 0,2% päästöistä. Maanviljelys ja kalanviljelys pitäisi saada kuriin Suomessa. Puolan, Kaliningradin, Pietarin ja muutamien teollisuuslaitosten sekä risteilyalusten päästöt ovat ratkaisevia jotta seuraava sukupolvi voisi nauttia puhtaammasta merivedestä. Purjehtijoiden kikkaroiden keräily on kaunis symboolinen ele ja hyvä niin- muttei johda mihinkään.

Lue lisää

Olen lukenut, että kirkkaus johtui siitä, että vesi oli saastunutta. Nykyiset levälautat tarkoittavat sitä, että vedestä on tullut elinkelpoisempaa - myös leville.

Tutkimusten mukaan vesi on puhtaampaa.
Olisikin ihme, jos puhdistamojen rakentaminen ja lannoitteiden rajoittaminen olisi lisännyt kuormitusta.

Puhtaampaa kirjoitti:

Olen lukenut, että kirkkaus johtui siitä, että vesi oli saastunutta. Nykyiset levälautat tarkoittavat sitä, että vedestä on tullut elinkelpoisempaa - myös leville.

Tutkimusten mukaan vesi on puhtaampaa.
Olisikin ihme, jos puhdistamojen rakentaminen ja lannoitteiden rajoittaminen olisi lisännyt kuormitusta.

Lue lisää

"levälautat tarkoittavat sitä, että vedestä on tullut elinkelpoisempaa - myös leville.
Tutkimusten mukaan vesi on puhtaampaa."
Tämän päivän HeSa:ssa proferrori väittää päivastaista. Forsforikuormitus kokonaisuudessaan on kasvanut ja kasvaa edelleen vaikka teollisuuden ja useimpien asutuskeskusten päästöt vähenevät.
Sanomalehtitietojen perusteella merenpohjan tutkimukset ovat osoittaneet hapettomien, rikkivetypitoisten ja kuolleiden alueiden lisääntyneen.
Ainoa parantuminen on ilmeisesti itäisellä Suomenlahdella. Siellä enää 1-1,5 miljoonan ihmisen jätevesi menee puhdistamattomana mereen.
En olisi kovin optimistinen Itämeren veden puhdistumisesta meidän elinaikana.

mää kirjoitti:

Merimetsojen ja hylkeiden köntsät on saaneet alkunsa merestä ja sinne samaan kiertoon päätyvät. Eivät tuo uutta, vaan kierrättävät vaan ravintoketjussa. Ihmisen köntsät tulee muualta ja siksi kuormittavat merta eri tavalla kuin meren omien asukkien köntsät.

Lue lisää

Entä jos purjehtijakin syö pelkkää kalaa? Siis ei kotimaista kassilohta vaan siikaa ym..

seppomartti kirjoitti:

Suomen vesialueella vesi oli tosiaan kirkasta. Matalikot näkyivät kaukaa kuten Välimerellä tai Karibialla. Jopa niin kirkasta, että rantakalliolta näki hauet rakkolevän vieressä. Ja sukeltaessa näki kampelat. Sukeltaessa näki saastumisen surkeuden vielä paremmin. Mutta veneilijöiden paskomisella ei kyllä ole käytännön merkitystä meriveden surkeaan tilaan. Lehtitietona näin kerran Ruotsin fosforikuormituksen numerot eikä siellä ole ollut septipakkoa. Numerot olen unohtanut mutta veneilyn suuruusluokka taisi olla 0,2% päästöistä. Maanviljelys ja kalanviljelys pitäisi saada kuriin Suomessa. Puolan, Kaliningradin, Pietarin ja muutamien teollisuuslaitosten sekä risteilyalusten päästöt ovat ratkaisevia jotta seuraava sukupolvi voisi nauttia puhtaammasta merivedestä. Purjehtijoiden kikkaroiden keräily on kaunis symboolinen ele ja hyvä niin- muttei johda mihinkään.

Lue lisää

Älä viitsi levittää tällaista vanhanaikaista ja itsekästä asennetta joka ei kestä loogista tarkastelua. Jokaisen kuuluu tehdä osansa, jos saastuttajien joukkoa aletaan jakamaan osiin ja jokainen osajoukko sitten sanoo ettei heidän osuudellaan ole merkitystä, lopputulos ei ole hyvä. Purjeveneet voivat paskoa veteen koska sillä ei ole merkitystä, no ei ainakaan espoolaisten purjehtijoiden paskoilla. No ei ainakaan kivenlahtelaisten, jne.

Jokainen osaltaan kirjoitti:

Älä viitsi levittää tällaista vanhanaikaista ja itsekästä asennetta joka ei kestä loogista tarkastelua. Jokaisen kuuluu tehdä osansa, jos saastuttajien joukkoa aletaan jakamaan osiin ja jokainen osajoukko sitten sanoo ettei heidän osuudellaan ole merkitystä, lopputulos ei ole hyvä. Purjeveneet voivat paskoa veteen koska sillä ei ole merkitystä, no ei ainakaan espoolaisten purjehtijoiden paskoilla. No ei ainakaan kivenlahtelaisten, jne.

Lue lisää

Veneilyn osuus kokonaiskuormituksesta on siis 0,2%. Kalanviljelyn ja maatalouden osuus on kai yhteensä noin 50 %.

Ostan siis kesälomareissulle kassilohta ja kotimaista sisäfilettä, grillaan ne veneellä ja tuuttaan aamulla aamukahvin jälkeen kemssaan, jonka sitten tyhjennän oheisella videolla esitetyin menoin.

http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=83414

Tämä kaikki siis vain siksi, että minun PITÄÄ purjehtijana näyttää ESIMERKKIÄ.

No, jokainen tekee veneellään mitä tahtoo, mutta kyllä joku suhteellisuudentaju kannattaa kaikessa ympäristötietoisuudessaankin säilyttää.

Itse en kesälomapurjehdusteni aiheuttaman ravinnekuorman vuoksi viitsi levittää tuhkaa päälleni tai repiä ihokastani, vaan annan mennä tarvittaessa suoraan mereen (ei siis satama-altaaseen tai poukamaan).

Ihanan ekologista kirjoitti:

Veneilyn osuus kokonaiskuormituksesta on siis 0,2%. Kalanviljelyn ja maatalouden osuus on kai yhteensä noin 50 %.

Ostan siis kesälomareissulle kassilohta ja kotimaista sisäfilettä, grillaan ne veneellä ja tuuttaan aamulla aamukahvin jälkeen kemssaan, jonka sitten tyhjennän oheisella videolla esitetyin menoin.

http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=83414

Tämä kaikki siis vain siksi, että minun PITÄÄ purjehtijana näyttää ESIMERKKIÄ.

No, jokainen tekee veneellään mitä tahtoo, mutta kyllä joku suhteellisuudentaju kannattaa kaikessa ympäristötietoisuudessaankin säilyttää.

Itse en kesälomapurjehdusteni aiheuttaman ravinnekuorman vuoksi viitsi levittää tuhkaa päälleni tai repiä ihokastani, vaan annan mennä tarvittaessa suoraan mereen (ei siis satama-altaaseen tai poukamaan).

Lue lisää

Tuossa tulee hyvin esiin homman riemu! Kundilla ehkä kankkunen mutta silti! Oikein hyvä video tähän kohtaan!

Ihanan ekologista kirjoitti:

Veneilyn osuus kokonaiskuormituksesta on siis 0,2%. Kalanviljelyn ja maatalouden osuus on kai yhteensä noin 50 %.

Ostan siis kesälomareissulle kassilohta ja kotimaista sisäfilettä, grillaan ne veneellä ja tuuttaan aamulla aamukahvin jälkeen kemssaan, jonka sitten tyhjennän oheisella videolla esitetyin menoin.

http://www.riemurasia.net/rasiatube/view.php?id=83414

Tämä kaikki siis vain siksi, että minun PITÄÄ purjehtijana näyttää ESIMERKKIÄ.

No, jokainen tekee veneellään mitä tahtoo, mutta kyllä joku suhteellisuudentaju kannattaa kaikessa ympäristötietoisuudessaankin säilyttää.

Itse en kesälomapurjehdusteni aiheuttaman ravinnekuorman vuoksi viitsi levittää tuhkaa päälleni tai repiä ihokastani, vaan annan mennä tarvittaessa suoraan mereen (ei siis satama-altaaseen tai poukamaan).

Lue lisää

Itse käytän septiä ja tyhjennän aina kun mahdollista sataman septityhjennykseen. En silti pidä isona ongelmana, jos joudun joskus tyhjentämään septin ulapalle. Sonta on kuitenkin luonnontuote, on ollut niin kauan kun on ollut elämää. Tottakai silti pitää pyrkiä pitämään päästöt vesiin niin pienenä kuin mahdollista, varsinkin asutuskeskusten, maatalouden ja kalatalouden osalta.

Mutta isompi ongelma on muut mereen joutuvat jätteet, varsinkin muovi ja öljy sekä muut kemikaalit! Tämän ketjun viherajattelu tuntuu unohtavan nämä, eksytään lillukanvarsiin, tämä myös päättäjien kohdalla.

seppomartti kirjoitti:

Suomen vesialueella vesi oli tosiaan kirkasta. Matalikot näkyivät kaukaa kuten Välimerellä tai Karibialla. Jopa niin kirkasta, että rantakalliolta näki hauet rakkolevän vieressä. Ja sukeltaessa näki kampelat. Sukeltaessa näki saastumisen surkeuden vielä paremmin. Mutta veneilijöiden paskomisella ei kyllä ole käytännön merkitystä meriveden surkeaan tilaan. Lehtitietona näin kerran Ruotsin fosforikuormituksen numerot eikä siellä ole ollut septipakkoa. Numerot olen unohtanut mutta veneilyn suuruusluokka taisi olla 0,2% päästöistä. Maanviljelys ja kalanviljelys pitäisi saada kuriin Suomessa. Puolan, Kaliningradin, Pietarin ja muutamien teollisuuslaitosten sekä risteilyalusten päästöt ovat ratkaisevia jotta seuraava sukupolvi voisi nauttia puhtaammasta merivedestä. Purjehtijoiden kikkaroiden keräily on kaunis symboolinen ele ja hyvä niin- muttei johda mihinkään.

Lue lisää

Sipoon Kaunissaaressa venäläinen 29 jalkaisen purjeveneen kippari tyhjensi aamulla emalisen osittain ruostuneen puolillaan olleen ulosteämpärin perän yli veteen.Siinä kelluivat paskakikkareet ja tupakantumpit!
Äijä naurahti minulle ja painui veneeseensä...tämä tapahtui kesäkuussa 2013!
Minä säilön paskat septiin ja vien rantaan...se venäläinen ja te muut jotka heitätte kököt mereen,suosittelen uintia niiden kökköjenne kanssa!!
Oiken harmittaa huomata,että tuollaisia itsekkäitä ihmisiä sotkee tahallaan luontoa.Tässä suhteessa luonto on hävinnyt taistelun jo ihan alkumetreillä!!

Rinnastuksesi ovat turhia, koska nuo eivät oikeasti ole tasavertaisia vaihtoehtoja.
Jos tarkoitus on tehdä pitkiä purjehdusmatkoja (kuukausi-vuosia), vesivessa on ainoa hyvä vaihtoehto.
Jos pääasiallinen veneen käyttö on päivä- tai viikkoretket saaristossa, kemiallinen vessa voi olla riittävä ja erityisesti pikkuveneeseen sopiva ratkaisu.

Septitankki on pelkkä säiliö, ei vessa. Sen avulla vältetään eritteiden päästäminen alle 12 mpk päähän rannoista tai Itämereen.
En pidä kem.vessaa ja septiä todellisina vaihtoehtoina. Pienen veneen tilanpuute on luonnollinen este vesivessan ja riittävän kokoisen "holding"tankin asennukselle. Irtopytty tai kem.vessa mahtuu pikkupaattiinkin.

Tosi ekopurjehtijalla on ankkuriboksissa multaa ja kompostit heitetään sinne. Samalla boksissa voi kasvattaa perunoita, joita syömällä saa lisää kompostoitavaa.

Tuo on taivaan tosi, septit (tai mikä muu laite tahansa) ei ole rikki talvella. Tai voi olla, että ne huomataan vasta, kun tarvitaan :D

Tässä ei ole millään tavalla otettu kantaa purjehtiiko hemmo solona (australialainen virvoitusjuoma) vai viiden kaverinsa kanssa. Jonkin verran vaikuttaa myös tehdäänkö päiväpurjehduksia satamasta satamaan vai onko tarkoitus purjehtia pitkää matkaa päivästä toiseen.

Septitankillinen versio voi olla parempi, jos käyttäjiä on enemmän ja matka pitkä.

Nopeinta olisi polttaa jätökset pois.

polttava wc kirjoitti:

Nopeinta olisi polttaa jätökset pois.

Polttava wc 1600 W
12 V jännitteellä n135 A
Aikaa menee 45 min tuuletus

Jos akun varaus pitää olla vähintään 50% ettei se mene pilalle, niin yhtä käyntiä varten tarvitaan 200 AH akku, joka on täynnä.

Jos kemiallisen WC:n litku imetään septi-imurilla, nin kompostimultaa ei sinne ainakaan voi laittaa. Kokemukseni perusteella septi-imurit ovat aika surkeita, joten on vaikea kuvitella, että ne imisivät paljon veden viskositeetista poikkeavaa tavaraa.

Kertokaa te kemiallista WC:tä käyttävät, miten menee paperi ja kiintoaine imuputkessa?

Toimiiko kirjoitti:

Jos kemiallisen WC:n litku imetään septi-imurilla, nin kompostimultaa ei sinne ainakaan voi laittaa. Kokemukseni perusteella septi-imurit ovat aika surkeita, joten on vaikea kuvitella, että ne imisivät paljon veden viskositeetista poikkeavaa tavaraa.

Kertokaa te kemiallista WC:tä käyttävät, miten menee paperi ja kiintoaine imuputkessa?

Lue lisää

Mihin ne pienen kemiallisen wc:n yhden kerran jätökset lentää? Tien poskeen, mereen, pönttöön, kivenkoloon, naapurin postilaatikkoon? Vai maksatteko oikeasti imutyhjennyksen hinnan? Kompostin voi jättää syksyyn asti....

kiinnostaatietää kirjoitti:

Mihin ne pienen kemiallisen wc:n yhden kerran jätökset lentää? Tien poskeen, mereen, pönttöön, kivenkoloon, naapurin postilaatikkoon? Vai maksatteko oikeasti imutyhjennyksen hinnan? Kompostin voi jättää syksyyn asti....

Lue lisää

No en todellakaan pienperheen pikku wc:stä maksa mitään imutyhjennyksiä. Kyllä heitän kiisselin johonkin saareen tai metsään tai ruovikkooN. Samoin kuin ämpärin kanssa. Jos ei muuten ole ehtinyt niin pudotan veteen pursiseuran viereisen niemen takana näkösuojassa, saa mœkkislummin asukkaat syytellä toisiaan. Pitää kattoo sitä kompostia jos se toimii, muut.kyllä se on vähä viherpiperrystä.

järkevä kirjoitti:

No en todellakaan pienperheen pikku wc:stä maksa mitään imutyhjennyksiä. Kyllä heitän kiisselin johonkin saareen tai metsään tai ruovikkooN. Samoin kuin ämpärin kanssa. Jos ei muuten ole ehtinyt niin pudotan veteen pursiseuran viereisen niemen takana näkösuojassa, saa mœkkislummin asukkaat syytellä toisiaan. Pitää kattoo sitä kompostia jos se toimii, muut.kyllä se on vähä viherpiperrystä.

Lue lisää

Järkevänä tiedät lyhenteen WC tarkoittavan vesivessaa (water closet). Kuivakäymälä on tietysti eri asia kuin vesivessa.

Tietänet senkin, että satamien imutyhjennysjärjestelmien käyttäminen on maksutonta! En pidä järkevyyden osoituksena enkä hyvien tapojen mukaisena sitä, että kerrot kippaavasi pienperheesi ulosteet ja virtsat mereen jonkun pursiseuran viereen. Mikset haluaisi käyttää maksutonta imutyhjennystä ja opettaa ympäristöstä välittämistä myös omille lapsillesi?

aivan väärä asenne! kirjoitti:

Järkevänä tiedät lyhenteen WC tarkoittavan vesivessaa (water closet). Kuivakäymälä on tietysti eri asia kuin vesivessa.

Tietänet senkin, että satamien imutyhjennysjärjestelmien käyttäminen on maksutonta! En pidä järkevyyden osoituksena enkä hyvien tapojen mukaisena sitä, että kerrot kippaavasi pienperheesi ulosteet ja virtsat mereen jonkun pursiseuran viereen. Mikset haluaisi käyttää maksutonta imutyhjennystä ja opettaa ympäristöstä välittämistä myös omille lapsillesi?

Lue lisää

Olen muuten samaa mieltä, mutta täytyy silti huomauttaa, että vastaan on tullut ainakin yksi satama (Rosalan Nötholmen), jossa septityhjennys on ollut maksullinen. Typerää sellainen on ja onneksi hyvin, hyvin harvinaista.

aivan väärä asenne! kirjoitti:

Järkevänä tiedät lyhenteen WC tarkoittavan vesivessaa (water closet). Kuivakäymälä on tietysti eri asia kuin vesivessa.

Tietänet senkin, että satamien imutyhjennysjärjestelmien käyttäminen on maksutonta! En pidä järkevyyden osoituksena enkä hyvien tapojen mukaisena sitä, että kerrot kippaavasi pienperheesi ulosteet ja virtsat mereen jonkun pursiseuran viereen. Mikset haluaisi käyttää maksutonta imutyhjennystä ja opettaa ympäristöstä välittämistä myös omille lapsillesi?

Lue lisää

MItäs jos on minikokoinen portapotti ilman imutyhjennystä. Saako sen kipata naapurin rantaan?

Mikään jälkikäteen tehtävä asennus ei nosta veneen arvoa. Ei ainakaan siinä määrin, että materiaali työ sijoitusta saisi takaisin. Kyllä tällaiset asennukset pitää tehdä itselle ja jos tietää kohta myyvänsä veneen, niin silloin kannattaa isot jutut jättää tekemättä.

Hyvin varusteltu ja hyvin vene on helpompi tietysti helpompi myydä.

No rahaa sillä ei todellakaan tienaa. Jos veneessä on vesivessa, septitankki on pakollinen nykyisin eli itsestään selvyys! Jos septi kuitenkin puuttuu eikä myyjä halua sitä järjestää, kauppahinnassahan asia huomioidaan.

7+19 kirjoitti:

Mikään jälkikäteen tehtävä asennus ei nosta veneen arvoa. Ei ainakaan siinä määrin, että materiaali työ sijoitusta saisi takaisin. Kyllä tällaiset asennukset pitää tehdä itselle ja jos tietää kohta myyvänsä veneen, niin silloin kannattaa isot jutut jättää tekemättä.

Hyvin varusteltu ja hyvin vene on helpompi tietysti helpompi myydä.

Lue lisää

Siis jos on kaksi identtistä venettä, joissa toisessa on septi ja toisessa ei, niin ne ovat saman hintaisia?
Voitko perustella hiukan enemmän.

septi kuuluu olla! kirjoitti:

No rahaa sillä ei todellakaan tienaa. Jos veneessä on vesivessa, septitankki on pakollinen nykyisin eli itsestään selvyys! Jos septi kuitenkin puuttuu eikä myyjä halua sitä järjestää, kauppahinnassahan asia huomioidaan.

Lue lisää

Ahaa, siis septi ei nosta hintaa. mutta sen puute laskee, eikö se hintaero ole toisinpäin sama?

Matematiikkaa? kirjoitti:

Ahaa, siis septi ei nosta hintaa. mutta sen puute laskee, eikö se hintaero ole toisinpäin sama?

Todennäköisesti kävisi niin, että septin puuttuminen olisi sopiva peruste pudottaa ostotarjousta ainakin sen verran mitä upouuden septin asennnus työkustannuksineen voisi olla. Vai mitä itse arvelisit myyjän asemassa, kun kaupanteko näyttäisi olevan kiinni ainostaan septin puuttumisesta? Laskisitko hintaa sen verran kuin ostaja vaatisi?
Ostajan asemassa voisin itse ajatella, että myyjä on muutenkin huolehtinut veneestään leväperäisesti, jos pakollisessa varustuksessakin on puutteita.

muutakin kuin 1+1 kirjoitti:

Todennäköisesti kävisi niin, että septin puuttuminen olisi sopiva peruste pudottaa ostotarjousta ainakin sen verran mitä upouuden septin asennnus työkustannuksineen voisi olla. Vai mitä itse arvelisit myyjän asemassa, kun kaupanteko näyttäisi olevan kiinni ainostaan septin puuttumisesta? Laskisitko hintaa sen verran kuin ostaja vaatisi?
Ostajan asemassa voisin itse ajatella, että myyjä on muutenkin huolehtinut veneestään leväperäisesti, jos pakollisessa varustuksessakin on puutteita.

Lue lisää

Näin minäkin sen fundeerasin, eli septi nostaa hintaa septittömään verrattuna.

Ei erimieltä kirjoitti:

Näin minäkin sen fundeerasin, eli septi nostaa hintaa septittömään verrattuna.

Miten vain haluat asian ajatella. Koska septi on pakollinen varuste kaikissa veneissä, joissa on vesivessa, se ei enää nykyään ole arvoa korottava varuste. Sen puuttuminen tietenkin pudottaa myyntiarvoa, jos useimmissa/kaikissa sisarveneissä on septi. Jos olet ostaja, vaadi septi tai pudota hintatarjoustasi!

Vaikea uskoa kirjoitti:

Siis jos on kaksi identtistä venettä, joissa toisessa on septi ja toisessa ei, niin ne ovat saman hintaisia?
Voitko perustella hiukan enemmän.

Tuskin löytyy kahta identtistä venettä joiden ainoa ero olisi septivessa. On aina muita, isompia eroja. Moottorin ikä, teho ja polttoaine. Purjeiden iät. Muu varustelu.

septi kuuluu olla! kirjoitti:

No rahaa sillä ei todellakaan tienaa. Jos veneessä on vesivessa, septitankki on pakollinen nykyisin eli itsestään selvyys! Jos septi kuitenkin puuttuu eikä myyjä halua sitä järjestää, kauppahinnassahan asia huomioidaan.

Lue lisää

Itsekin ajattelin edellistä venettäni hankkiessa, että septitankin puute alentaa hintaa ja kenties saan veneen hinnan hiukan ylemmäs sitä myydessäni, kun asennan septitankin ja imutyhjennyssysteemit. No, turha toivo. Hinta vain aleni.