Aurinkokennosta jälleen

Apuna oli saksalainen sähköalan diplomi-inssi. Ei tullut mittavirhettä. Eikä johdoissa kulkenut virtaa kun ei ollut enää johtoakaan.

seppomartti kirjoitti:

Apuna oli saksalainen sähköalan diplomi-inssi. Ei tullut mittavirhettä. Eikä johdoissa kulkenut virtaa kun ei ollut enää johtoakaan.

Yksikidepanelien varjon sietokyky on huonompi kuin monikidepaneelilla. Tämä kannattaa ottaa huomioon asennuksessa.

solaari kirjoitti:

Yksikidepanelien varjon sietokyky on huonompi kuin monikidepaneelilla. Tämä kannattaa ottaa huomioon asennuksessa.

En usko, että monikidepaneeli olisi käytännössä yksikidepaneelia tehokkaampi "varjon sietokyvyn" johdosta. Minun mielestäni käytännössä oleellisempi asia on sijoittaa mahdollisimman tehokkaita paneeleita niihin paikkoihin, joihin auringonvalo useimmiten osuu.
Koska markkinoille on uusia tullut kevyitä ja taipuisia, silti tehokkaita paneeleita, veneen aurinkoisia paikkoja on nyt entistä helpompi hyödyntää:
http://www.youtube.com/watch?v=0Xos6MX97WU

uudet taipuisat kirjoitti:

En usko, että monikidepaneeli olisi käytännössä yksikidepaneelia tehokkaampi "varjon sietokyvyn" johdosta. Minun mielestäni käytännössä oleellisempi asia on sijoittaa mahdollisimman tehokkaita paneeleita niihin paikkoihin, joihin auringonvalo useimmiten osuu.
Koska markkinoille on uusia tullut kevyitä ja taipuisia, silti tehokkaita paneeleita, veneen aurinkoisia paikkoja on nyt entistä helpompi hyödyntää:
http://www.youtube.com/watch?v=0Xos6MX97WU

Lue lisää

Velcrolla biminin tai spray hoodin päälle voisi kiinnittää mutta ne pitäisi poistaa kun veneen jättää pitkäksi aikaa satamaan (mikä on ollut tapanani) tai mainitut rakenteet viikataan kasaan. Irralisia johtoja. Omistan yhden kuvan kaltaisen paneelin ja heittelin sitä biminin päälle sähköperämoottorin akun lataamiseksi. Ei oikein innosta. Toinen vaihtoehto harkinnassa on kattaa kannella olevat mastolta köysilukoille tulevat köydet kiinteillä aurinkopaneeleilla, ilmeisesti monokristalli mutta hiukan taipuva. Saattaisi olla aika kätevä mutta vaatii miehen kestävän alustan. Tämä on nyt ykkösajatus. Varjoja ei voi purjeveneessä välttää.

seppomartti kirjoitti:

Velcrolla biminin tai spray hoodin päälle voisi kiinnittää mutta ne pitäisi poistaa kun veneen jättää pitkäksi aikaa satamaan (mikä on ollut tapanani) tai mainitut rakenteet viikataan kasaan. Irralisia johtoja. Omistan yhden kuvan kaltaisen paneelin ja heittelin sitä biminin päälle sähköperämoottorin akun lataamiseksi. Ei oikein innosta. Toinen vaihtoehto harkinnassa on kattaa kannella olevat mastolta köysilukoille tulevat köydet kiinteillä aurinkopaneeleilla, ilmeisesti monokristalli mutta hiukan taipuva. Saattaisi olla aika kätevä mutta vaatii miehen kestävän alustan. Tämä on nyt ykkösajatus. Varjoja ei voi purjeveneessä välttää.

Lue lisää

Viestini tarkoitus ei ollut ehdottaa pelkästään biminiä tai sprayhoodia aurinkopaneelien alustaksi, vaan vaihtoehtojen lisääntymistä. Nyt markkinoilla on taipuisia paneeleita, jotka sietävät jopa 30° taivutuksen ja ovat sen lisäksi tehokkaita ja kevyitä. Vendee Globe -veneet ovat hyviä esimerkkejä niiden käyttömahdollisuuksista. Ehkä netistä löytyy kuvia asennusvinkeiksi?
Pehmeät, rullattavat paneelit, joita markkinoilla on ollut jo pitkään, ovat heikkotehoisia ja kalliita. En tarkoita niitä.

Aikaisemmin kaikki tehokkaat aurinkopaneelit olivat jäykkiä ja painavia levyjä, joita varten piti rakentaa asennustelineitä. Nyt on mahdollista asentaa tehokkaita paneeleita kaareville pinnoille.

kaareville pinnoille kirjoitti:

Viestini tarkoitus ei ollut ehdottaa pelkästään biminiä tai sprayhoodia aurinkopaneelien alustaksi, vaan vaihtoehtojen lisääntymistä. Nyt markkinoilla on taipuisia paneeleita, jotka sietävät jopa 30° taivutuksen ja ovat sen lisäksi tehokkaita ja kevyitä. Vendee Globe -veneet ovat hyviä esimerkkejä niiden käyttömahdollisuuksista. Ehkä netistä löytyy kuvia asennusvinkeiksi?
Pehmeät, rullattavat paneelit, joita markkinoilla on ollut jo pitkään, ovat heikkotehoisia ja kalliita. En tarkoita niitä.

Aikaisemmin kaikki tehokkaat aurinkopaneelit olivat jäykkiä ja painavia levyjä, joita varten piti rakentaa asennustelineitä. Nyt on mahdollista asentaa tehokkaita paneeleita kaareville pinnoille.

Lue lisää

Yes, löysin mm 2-3 mm paksun metallilevylle rakennetun, jota muistaakseni sai taivuttaa 3 cm/ m muttei kestä miehen painoa, haku jatkuu...Ja kiinteä asennus kuten aikaisemmatkin mutta ehkä 200W riittäisi ankkurissa ollessa.

seppomartti kirjoitti:

Yes, löysin mm 2-3 mm paksun metallilevylle rakennetun, jota muistaakseni sai taivuttaa 3 cm/ m muttei kestä miehen painoa, haku jatkuu...Ja kiinteä asennus kuten aikaisemmatkin mutta ehkä 200W riittäisi ankkurissa ollessa.

Lue lisää

Erään saksalaispurjehtijan vinkin perusteella ostin ohuita, päälleastumista kestäviä paneeleita täältä. Niitä voi taivuttaa paljon enemmän kuin tuo 3%.
http://www.ebay.de/sch/i.html?_from=R40&_trksid=p2050601.m570.l1313.TR0.TRC0.H0.Xflexible solar panels&_nkw=flexible solar panels&_sacat=0

kaareville pinnoille kirjoitti:

Viestini tarkoitus ei ollut ehdottaa pelkästään biminiä tai sprayhoodia aurinkopaneelien alustaksi, vaan vaihtoehtojen lisääntymistä. Nyt markkinoilla on taipuisia paneeleita, jotka sietävät jopa 30° taivutuksen ja ovat sen lisäksi tehokkaita ja kevyitä. Vendee Globe -veneet ovat hyviä esimerkkejä niiden käyttömahdollisuuksista. Ehkä netistä löytyy kuvia asennusvinkeiksi?
Pehmeät, rullattavat paneelit, joita markkinoilla on ollut jo pitkään, ovat heikkotehoisia ja kalliita. En tarkoita niitä.

Aikaisemmin kaikki tehokkaat aurinkopaneelit olivat jäykkiä ja painavia levyjä, joita varten piti rakentaa asennustelineitä. Nyt on mahdollista asentaa tehokkaita paneeleita kaareville pinnoille.

Lue lisää

Mahtaisiko löytyä sellaisia kapeita ja pitkiä jotka voisi liimata maston sivuihin. Siinä olisi monta neliötä tilaa. Melkein aina toinen puoli mastosta on auringossa.

Pellimies kurusta kirjoitti:

Mahtaisiko löytyä sellaisia kapeita ja pitkiä jotka voisi liimata maston sivuihin. Siinä olisi monta neliötä tilaa. Melkein aina toinen puoli mastosta on auringossa.

Mitäpä, jos klikkaisit sitä edellä annettua linkkiä? Uteliaisuuttani vilkaisin pikaisesti ja näyttihän siellä olevan 16 cm levyisiä ja 68 cm pituisia paneeleita. Jokainen varmaan tietää omaan veneesensä mittoihin sopivat.

Pistän irtotavaran piiloon kun vene jää vaille silmälläpitoa viikoiksi tai kukausiksi. Ei ole koskaan hävinnyt mitään muualla kuin Karibialla 2013/14 jkumijolla ja rescue sling. Irtopaneeli velcrolla kiinnitettynä voisi "hävitä".

Minäkin harkitsin kiinnitykseen velcroa ja vetoketjua, mutta päädyin yksinkertaisimpaan ja helpoimpaan ratkaisuun. Asensin kaksi erillistä paneelia, jolloin sprayhoodin "katon" lähes koko pinta tuli hyödynnettyä. Paneelien kulmissa oli valmiit metallivahvikkeiset reiät, joihin normaalit sprayhoodin kiinnitysnepparit sopivat. Vastakappaleet oli helppo ruuvata sprayhoodiin. Vastakappaleet sijoittuivat sopivasti sprayhoohin kaarien lähelle, joissa kangas oli kaksikerroksinen. Paneelit ovat pysyneet jämäkästi paikoillaan eivätkä kohoile tai lepata edes ukkosmyrskyssä. Ne on helppo irrottaa nepparit avaamalla ja pistokkeet irrottamalla. Paneelien hintaan kuului pistokkeet ja jatkojohto. Jatkojohdon pujotin sprayhoodin kaaritaskujen kautta, jolloin se on huomaamaton.
Eri lataussäätimien laatueroista minulla ei ole kokemusta.

Jos tapana on laskea sprayhood alas, paneelit voisi siksi ajaksi kiinnittää vaikkapa kaidevaijereihin.

Ymmärrän hyvin seppomartin rutiinin. Karibialla minulta varastettiin yöllä perämoottori takakaiteesta, koska olin vain yhdeksi yöksi unohtanut lukita. En tiedä olisko aurinkopaneelit yhtä alttiita varastamiselle.

Seppomartin maisemissa (ymmärtääkseni) paistaa toisenlainen aurinko. Kaikki tekstiili tai pehmeä muovi, minkä siihen aurinkoon jättää, hapertuu todella nopeasti. Itse ottaisin ainakin biminikatoksen kaltaiset viritykset täälläkin yli viikon seisontajaksojen ajaksi pois.

Kokemusperäinen tieto on, ettei 100W paneeli veneen ollessa kulussa riitä mitenkään vuorokauden virtatarpeeseen. Päivävällä kulutus tulee kompensoiduksi mutta yöllä kulutus on suurempi. 115 A laturilla 0.5- 1.0 h aamuin ja illoin on riittänyt.

100 W paneeli vaakatasossa ei lataa 40 Ah, ainakaan keskimäärin. Ehkä lähellä päiväntasaajaa pilvettömänä päivänä, jos masto, puomi tms. ei varjosta. Suomessa osan aikaa puomin varjostamana tuskin pääsee edes 20 Ah lataukseen.

Jos akkukapasiteettisi on yli 500 Ah, 100 W paneeli on aika pieni.

Mikä ihme veneessäsi kuluttaa noin hurjasti sähköä, että 6 tuntia/vrk pitää konetta käyttää? Omassa veneessä mittaristo, kaksi plotteria ja trikolori päällä ja autopilotti standbyssa kulutus on 1,5 A. Kylmäboksista tulee vajaa 2 A lisää, samoin autopilotin käytöstä. Yhteensä siis n. 5 A eli 120 Ah/vrk. Luulisin, että 2 h/vrk koneenkäyttö riittää tuon kompensointiin, mutta en ole koskaa purjehtinut yli 2 vrk legiä. Ne muutama purjehtimani 2 vrk legiä ovat sisältäneet joko pläkää eli koneajoa tai käsin ohjaamista, jolloin lataustarvetta ei ole tullut, vaikka akku on "vain" 180 Ah.

Veneessä on ollut kaksi kautta 50 W paneeli. Sen hyöty on lähinnä siinä, että kotisatamassa seisoessa akku latautuu ja pysyy täytetenä. Ko. satamassa ei saa pitää jatkuvasti maasähköä kytkettynä.

Nykyään paneelit ja säätimet ovat halpoja. 100 W paneelin ja säätimen saa jäykkänä 100-200 € ja taipuisana ehkä 100 € enemmän. Muutama vuosi sitten hinnat olivat 5-kertaisia.

Laskelmissasi oli outo lähtökohta, koska vertasit polttoaineen hintaa pysyvän virtalähteen hintaan. 100W aurinkopaneelin voit ostaa 75-90 eurolla 10A lataussäädin 26 eur. Sillä investoinnilla vähentäisit tarvettasi käyttää moottoria tyhjäkäynnillä akkujen lataamiseen, vaikka aurinkosähkö ei riittäisikään kylmälaitteesi kulutukseen. LED-ankkurivalon kulutus on minimaalinen. Mitäpä, jos uusissa laskelmissasi huomioisit aurinkopaneelin vaikutuksen polttoainekustannuksiin?
Aurinkopaneeli lataa myös purjehduksen aikana, ei pelkästään ankkurissa ;)
"Muutoinhan yleensä on maasähköä tarjolla" - tarkoitit ilmeisesti jotain tiettyjä rannikkoalueita etkä kaukopurjehduksia. Jos aioit tehdä pitkiä matkapurjehduksia, olisi hyvä investoida kaikkiin polttoaineesta riippumattomiin virtalähteisiin (vesigenerattori, tuuligeneraattori, aurinkopaneelit) ja harkita tuuliperäsintä. Sähköinen autopilotti ja jääkaappi ovat suurimmat sähkönkuluttajat.

Joakim1 kirjoitti:

100 W paneeli vaakatasossa ei lataa 40 Ah, ainakaan keskimäärin. Ehkä lähellä päiväntasaajaa pilvettömänä päivänä, jos masto, puomi tms. ei varjosta. Suomessa osan aikaa puomin varjostamana tuskin pääsee edes 20 Ah lataukseen.

Jos akkukapasiteettisi on yli 500 Ah, 100 W paneeli on aika pieni.

Mikä ihme veneessäsi kuluttaa noin hurjasti sähköä, että 6 tuntia/vrk pitää konetta käyttää? Omassa veneessä mittaristo, kaksi plotteria ja trikolori päällä ja autopilotti standbyssa kulutus on 1,5 A. Kylmäboksista tulee vajaa 2 A lisää, samoin autopilotin käytöstä. Yhteensä siis n. 5 A eli 120 Ah/vrk. Luulisin, että 2 h/vrk koneenkäyttö riittää tuon kompensointiin, mutta en ole koskaa purjehtinut yli 2 vrk legiä. Ne muutama purjehtimani 2 vrk legiä ovat sisältäneet joko pläkää eli koneajoa tai käsin ohjaamista, jolloin lataustarvetta ei ole tullut, vaikka akku on "vain" 180 Ah.

Veneessä on ollut kaksi kautta 50 W paneeli. Sen hyöty on lähinnä siinä, että kotisatamassa seisoessa akku latautuu ja pysyy täytetenä. Ko. satamassa ei saa pitää jatkuvasti maasähköä kytkettynä.

Nykyään paneelit ja säätimet ovat halpoja. 100 W paneelin ja säätimen saa jäykkänä 100-200 € ja taipuisana ehkä 100 € enemmän. Muutama vuosi sitten hinnat olivat 5-kertaisia.

Lue lisää

Useimmat meistä taitavat ladata akkuja panemalla dieselin tyhjäkäynnille jopa pariksi tunniksi.
Onko pitkä tyhjäkäynti moottorille haitallinen? Jos dieseliä ei kuormita, se kai käy turhan kylmänä? Aiheuttaako se karstoittumista tai voiteluhäiriöitä??

Muuan dieselmekaanikko, joka on kokenut kaukopurjehtija, kehotti välttämään tyhjäkäyntilatausta. Hänen mielestään 10min tyhjäkäynti oli ok, mutta sen jälkeen pitäsi panna vaihde päälle ja reilummin kierroksia; siitä "diesel tykkää"?

Vaihtovirtalaturi kyllä tuottaa latausvirtaa jo pienillä kierroksilla, mutta onko tyhjäkäynnillä lataamisesta mitään todellista haittaa? Pitääkö joskus ajaa maksimikierroksilla vai onko ok ajella aina puoliteholla?

Joakim1 kirjoitti:

100 W paneeli vaakatasossa ei lataa 40 Ah, ainakaan keskimäärin. Ehkä lähellä päiväntasaajaa pilvettömänä päivänä, jos masto, puomi tms. ei varjosta. Suomessa osan aikaa puomin varjostamana tuskin pääsee edes 20 Ah lataukseen.

Jos akkukapasiteettisi on yli 500 Ah, 100 W paneeli on aika pieni.

Mikä ihme veneessäsi kuluttaa noin hurjasti sähköä, että 6 tuntia/vrk pitää konetta käyttää? Omassa veneessä mittaristo, kaksi plotteria ja trikolori päällä ja autopilotti standbyssa kulutus on 1,5 A. Kylmäboksista tulee vajaa 2 A lisää, samoin autopilotin käytöstä. Yhteensä siis n. 5 A eli 120 Ah/vrk. Luulisin, että 2 h/vrk koneenkäyttö riittää tuon kompensointiin, mutta en ole koskaa purjehtinut yli 2 vrk legiä. Ne muutama purjehtimani 2 vrk legiä ovat sisältäneet joko pläkää eli koneajoa tai käsin ohjaamista, jolloin lataustarvetta ei ole tullut, vaikka akku on "vain" 180 Ah.

Veneessä on ollut kaksi kautta 50 W paneeli. Sen hyöty on lähinnä siinä, että kotisatamassa seisoessa akku latautuu ja pysyy täytetenä. Ko. satamassa ei saa pitää jatkuvasti maasähköä kytkettynä.

Nykyään paneelit ja säätimet ovat halpoja. 100 W paneelin ja säätimen saa jäykkänä 100-200 € ja taipuisana ehkä 100 € enemmän. Muutama vuosi sitten hinnat olivat 5-kertaisia.

Lue lisää

3 x 180 Ah:n akusto ei ota latausta vastaan kuin noin 40A. Koneen startin jälkeen heti menee 80A, siinä on mukana starttiakun lataus. Minuutin päästä virtaa menee noin 60A ja se laskee hyvin nopeasti noin 40 ampeeriin, jossa se pysyy, hitaasti vähentyen tunnin ajan. Nämä lukemat olen huomioinut veneen mittaristossa olevasta jännite / virtanäytöstä.
Samasta näytöstä olen huomannut autopilottiajon syövän noin 10 ampeeria jatkuvasti. Mukana kuluttamassa tietysti plotteri, kaiku, mittaristo. Veneessä on Raymarinen hydraulinen järjestelmäpilotti ja aallokkoisessa sivumyötäisessä pumppu veivaa kaiken aikaa peräsintä. Kryssillä ei toki yhtä paljon ollenkaan.

Näistä em. arvoista olen päätynyt tuohon vuorokautiseen lataustarpeeseen.

Jos sinulla on yksi 180Ah:n akku, kykenisi se omien kokemuksieni ja luulojeni pohjalta ottamaan pidempään vastaan noin 15A latausvirtaa. Sinun laskelmasi 120 Ah kulutuksesta vaatisi siten jopa yli tuon kuuden tunnin lataamista /vrk.

NCskipper kirjoitti:

3 x 180 Ah:n akusto ei ota latausta vastaan kuin noin 40A. Koneen startin jälkeen heti menee 80A, siinä on mukana starttiakun lataus. Minuutin päästä virtaa menee noin 60A ja se laskee hyvin nopeasti noin 40 ampeeriin, jossa se pysyy, hitaasti vähentyen tunnin ajan. Nämä lukemat olen huomioinut veneen mittaristossa olevasta jännite / virtanäytöstä.
Samasta näytöstä olen huomannut autopilottiajon syövän noin 10 ampeeria jatkuvasti. Mukana kuluttamassa tietysti plotteri, kaiku, mittaristo. Veneessä on Raymarinen hydraulinen järjestelmäpilotti ja aallokkoisessa sivumyötäisessä pumppu veivaa kaiken aikaa peräsintä. Kryssillä ei toki yhtä paljon ollenkaan.

Näistä em. arvoista olen päätynyt tuohon vuorokautiseen lataustarpeeseen.

Jos sinulla on yksi 180Ah:n akku, kykenisi se omien kokemuksieni ja luulojeni pohjalta ottamaan pidempään vastaan noin 15A latausvirtaa. Sinun laskelmasi 120 Ah kulutuksesta vaatisi siten jopa yli tuon kuuden tunnin lataamista /vrk.

Lue lisää

On huimia lukuja sekä kulutuspuolella (jatkuva 10A autopilotilla) että latauspuolella! Jos akusto ottaa vastaan 60A-40A latausvirtaa pitkiä aikoja, akkujen varaustilan täytyy olla alhainen. Onkohan A-mittari kunnossa? Olisiko syytä hankkia akkumonitori varaustilan seuraamiseksi ja syväpurkausten välttämiseksi?

laskelmat uusiksi? kirjoitti:

Laskelmissasi oli outo lähtökohta, koska vertasit polttoaineen hintaa pysyvän virtalähteen hintaan. 100W aurinkopaneelin voit ostaa 75-90 eurolla 10A lataussäädin 26 eur. Sillä investoinnilla vähentäisit tarvettasi käyttää moottoria tyhjäkäynnillä akkujen lataamiseen, vaikka aurinkosähkö ei riittäisikään kylmälaitteesi kulutukseen. LED-ankkurivalon kulutus on minimaalinen. Mitäpä, jos uusissa laskelmissasi huomioisit aurinkopaneelin vaikutuksen polttoainekustannuksiin?
Aurinkopaneeli lataa myös purjehduksen aikana, ei pelkästään ankkurissa ;)
"Muutoinhan yleensä on maasähköä tarjolla" - tarkoitit ilmeisesti jotain tiettyjä rannikkoalueita etkä kaukopurjehduksia. Jos aioit tehdä pitkiä matkapurjehduksia, olisi hyvä investoida kaikkiin polttoaineesta riippumattomiin virtalähteisiin (vesigenerattori, tuuligeneraattori, aurinkopaneelit) ja harkita tuuliperäsintä. Sähköinen autopilotti ja jääkaappi ovat suurimmat sähkönkuluttajat.

Lue lisää

Koska veneessä on olemassa jo tehokas sähköntuottotapa, moottori, tulee aurinkopaneelin, tuulivoimalan tai laahusgeneraattorien hankintojen perustua edes jossain määrin kannattavuuteen. Aurinkopaneeli ei siihen tuntuisi pystyvän. Lisäksi fiksaamista ja säätämistä tulee taas lisää.

Samoin nyt Euroopan länsirannikon läpiseilanneena epäilen olevan tuuligeneraattorin kanssa. Monilla niitä on, harvoin ne kuitenkaan pyörivät kunnon kierroksilla virtaa tuottaen. Ankkuripaikat ovat suojaisia ja merellä liikutaan joko kevyehkössä vastaisessa tai reilummassa sivu- tai myötätuulessa, jolloin tuulivoimalan teho laskee ulapallakin.

Laahusgeneraattori on varmasti toimiva myötäiselläkin. Uskon sen kuitenkin laskevan vauhtia vähintään 10%, saman kuin kiinteälapainen potkuri. Jos ajatellaan jotain 20 päivän ylitystä, kestäisi se ylitys silloin 2 päivää kauemmin kuin koneella ladaten. Tämä kuitenkin säästäisi vain noin 60 litraa naftaa verrattuna konelataukseen. Ei oikein toimi sekään ajatus.

Tuuliperäsin taitaa maksaa nelisen tonnia? 2500 litraa naftaa...

No joo, miksi yleensä on edes purjeet veneessä? 10 000 eur, 7 000 litraa. Ymmärrän hyvin pohdiskelujeni olevan osin poskettomia.

Kiitos jokaiselle vastaajalle!

akkumonitori! kirjoitti:

On huimia lukuja sekä kulutuspuolella (jatkuva 10A autopilotilla) että latauspuolella! Jos akusto ottaa vastaan 60A-40A latausvirtaa pitkiä aikoja, akkujen varaustilan täytyy olla alhainen. Onkohan A-mittari kunnossa? Olisiko syytä hankkia akkumonitori varaustilan seuraamiseksi ja syväpurkausten välttämiseksi?

Lue lisää

Veneessä on Mastervoltin akkumonitori. Starttaan koneen varaustilan laskiessa noin 75 - 80 prosenttiin. Nousu reiluun 90 prosenttiin noin 1,5 tunnissa ja sammutus. Yli 90 prosentin varaustilassa lataaminen muuttuu aika tehottomaksi, reilusti alle 30 A. Tuo osuus hoituu sitten joko maasähkössä tai tuntikausien pläkäajossa.

NCskipper kirjoitti:

Koska veneessä on olemassa jo tehokas sähköntuottotapa, moottori, tulee aurinkopaneelin, tuulivoimalan tai laahusgeneraattorien hankintojen perustua edes jossain määrin kannattavuuteen. Aurinkopaneeli ei siihen tuntuisi pystyvän. Lisäksi fiksaamista ja säätämistä tulee taas lisää.

Samoin nyt Euroopan länsirannikon läpiseilanneena epäilen olevan tuuligeneraattorin kanssa. Monilla niitä on, harvoin ne kuitenkaan pyörivät kunnon kierroksilla virtaa tuottaen. Ankkuripaikat ovat suojaisia ja merellä liikutaan joko kevyehkössä vastaisessa tai reilummassa sivu- tai myötätuulessa, jolloin tuulivoimalan teho laskee ulapallakin.

Laahusgeneraattori on varmasti toimiva myötäiselläkin. Uskon sen kuitenkin laskevan vauhtia vähintään 10%, saman kuin kiinteälapainen potkuri. Jos ajatellaan jotain 20 päivän ylitystä, kestäisi se ylitys silloin 2 päivää kauemmin kuin koneella ladaten. Tämä kuitenkin säästäisi vain noin 60 litraa naftaa verrattuna konelataukseen. Ei oikein toimi sekään ajatus.

Tuuliperäsin taitaa maksaa nelisen tonnia? 2500 litraa naftaa...

No joo, miksi yleensä on edes purjeet veneessä? 10 000 eur, 7 000 litraa. Ymmärrän hyvin pohdiskelujeni olevan osin poskettomia.

Kiitos jokaiselle vastaajalle!

Lue lisää

Onko veneesi tankki riittävän iso huimille polttoainemäärillesi vai pörräätkö pelkästään bensa-asemien lähistöillä?

meitä on moneksi kirjoitti:

Onko veneesi tankki riittävän iso huimille polttoainemäärillesi vai pörräätkö pelkästään bensa-asemien lähistöillä?

Jos et ymmärrä luettua tekstiä, kysy kaverilta.

Ihan asiallista pohdiskelua energiantuotosta ja -kulutuksesta.

NSkipperille: aurinkokenno ja lataussäädin ovat tyyppiä "asenna ja unohda". Ei niissä yleensä ole asennuksen jälkeen mitään säätämisen tarvetta, lataavat aina kun on valoa tarpeeksi (äänettömästi ja pakokaasuitta).

NCskipper kirjoitti:

3 x 180 Ah:n akusto ei ota latausta vastaan kuin noin 40A. Koneen startin jälkeen heti menee 80A, siinä on mukana starttiakun lataus. Minuutin päästä virtaa menee noin 60A ja se laskee hyvin nopeasti noin 40 ampeeriin, jossa se pysyy, hitaasti vähentyen tunnin ajan. Nämä lukemat olen huomioinut veneen mittaristossa olevasta jännite / virtanäytöstä.
Samasta näytöstä olen huomannut autopilottiajon syövän noin 10 ampeeria jatkuvasti. Mukana kuluttamassa tietysti plotteri, kaiku, mittaristo. Veneessä on Raymarinen hydraulinen järjestelmäpilotti ja aallokkoisessa sivumyötäisessä pumppu veivaa kaiken aikaa peräsintä. Kryssillä ei toki yhtä paljon ollenkaan.

Näistä em. arvoista olen päätynyt tuohon vuorokautiseen lataustarpeeseen.

Jos sinulla on yksi 180Ah:n akku, kykenisi se omien kokemuksieni ja luulojeni pohjalta ottamaan pidempään vastaan noin 15A latausvirtaa. Sinun laskelmasi 120 Ah kulutuksesta vaatisi siten jopa yli tuon kuuden tunnin lataamista /vrk.

Lue lisää

Akku ottaa paljon virtaa vastaan kun se on riittävän tyhjä. Koneella ei mielestäni kannata ladata täyttä tai melkein täyttä akkua eikä täyteen tai melkein täyteen. Kyllä ainakin minun akku ottaa paljon enemmän kuin 15 A latausvirran koneella ladatessa. Harvoin toki akku pääsee niin vajaaksi, että käynnistäisin koneen vain latausta varten.

Vene-lehden akkuvertailussa 4/2000 mitattiin tyhjjien akkujen varausaikaa 80% varaustilaan. Saadut ajat olivat 35-55 minuuttia. Akut olivat nimellisesti 55-75 Ah, mutta 15 A purkausvirralla mitattuna 30-55 Ah. Tuota mittattua kapasiteettia käytettiin referenssinä ja maksilatausvirta oli 60 A ja maksimijännite 14,4 V.

Yhdelle akulle näytetään mitattu latauskäyrä. Täysi 60 A virta kestää n. 36 minuuttia, jolloin ollaan jo 60% varausasteessa. Tästä virta laskee ollen 80% varausasteessakin vielä 30 A.

Sinulla on 540 Ah akusto, johon siis tyjänä pitäisi mennä helposti 500 A latausvirta, jos sellainen olisi käytössä.

Mielestäni koneella kannattaa ladata ~30-40% latausasteesta ~80% paikkeille. Sen pitäisi sujua suurella virralla ja nopeasti. Kun virta pienenee, ei konetta ole järkeä käyttää pelkän latauksen takia. Akkujen kestävyyden kannalta ei ole järkeä päästää alle 30% varaustilaan ellei akut ole erityisesti sitä kestäviä. 40 A on jo varsin pieni virta 540 Ah akustoon.

tyhjäkäynti ok? kirjoitti:

Useimmat meistä taitavat ladata akkuja panemalla dieselin tyhjäkäynnille jopa pariksi tunniksi.
Onko pitkä tyhjäkäynti moottorille haitallinen? Jos dieseliä ei kuormita, se kai käy turhan kylmänä? Aiheuttaako se karstoittumista tai voiteluhäiriöitä??

Muuan dieselmekaanikko, joka on kokenut kaukopurjehtija, kehotti välttämään tyhjäkäyntilatausta. Hänen mielestään 10min tyhjäkäynti oli ok, mutta sen jälkeen pitäsi panna vaihde päälle ja reilummin kierroksia; siitä "diesel tykkää"?

Vaihtovirtalaturi kyllä tuottaa latausvirtaa jo pienillä kierroksilla, mutta onko tyhjäkäynnillä lataamisesta mitään todellista haittaa? Pitääkö joskus ajaa maksimikierroksilla vai onko ok ajella aina puoliteholla?

Lue lisää

Yanmarin huoltokirja suosittaa ryntäyttämään konetta, jos ajetaan pienillä kierroksilla:

"Kun käytät moottoria alhaisella käyntinopeudella pitkiä aikoja, ryntäytä sitä
kerran joka 2 tunnin välein. Moottorin ryntäytys vaihde kytkettynä vapaalle
(NEUTRAL) kiihdytä moottorin käyntinopeutta hitaasta nopeaan ja toista
menettely 5 kertaa. Tämä poistaa sylintereihin ja ruiskutussuuttimiin kertyneen
karstan."

Ja vielä: "Käytä moottoria silloin tällöin ajon aikana lähellä suurinta käyntinopeutta.
Tämä saa aikaan korkeamman pakokaasulämpötilan, joka auttaa puhdistamaan
kovat karstat ylläpitäen suorituskykyä ja lisäten moottorin elinikää."

Turbon pikeentymisestä aiheutunut remontti on pistänyt noudattamaan noita ohjeita.

Oletko varma tuosta latauksesta pienillä kierroksilla? Akkujen lataus ei yleensä toimi kunnolla vielä tyhjäkäyntikierroksilla. Ainakaan jos akusto on suurehko. Aluksi kannattaa kierrokset pitää 1200-1500 tienoilla ja 0,5-1 tunnin päästä pudottaa 1000 rpm paikkeille.

Joakim1 kirjoitti:

Akku ottaa paljon virtaa vastaan kun se on riittävän tyhjä. Koneella ei mielestäni kannata ladata täyttä tai melkein täyttä akkua eikä täyteen tai melkein täyteen. Kyllä ainakin minun akku ottaa paljon enemmän kuin 15 A latausvirran koneella ladatessa. Harvoin toki akku pääsee niin vajaaksi, että käynnistäisin koneen vain latausta varten.

Vene-lehden akkuvertailussa 4/2000 mitattiin tyhjjien akkujen varausaikaa 80% varaustilaan. Saadut ajat olivat 35-55 minuuttia. Akut olivat nimellisesti 55-75 Ah, mutta 15 A purkausvirralla mitattuna 30-55 Ah. Tuota mittattua kapasiteettia käytettiin referenssinä ja maksilatausvirta oli 60 A ja maksimijännite 14,4 V.

Yhdelle akulle näytetään mitattu latauskäyrä. Täysi 60 A virta kestää n. 36 minuuttia, jolloin ollaan jo 60% varausasteessa. Tästä virta laskee ollen 80% varausasteessakin vielä 30 A.

Sinulla on 540 Ah akusto, johon siis tyjänä pitäisi mennä helposti 500 A latausvirta, jos sellainen olisi käytössä.

Mielestäni koneella kannattaa ladata ~30-40% latausasteesta ~80% paikkeille. Sen pitäisi sujua suurella virralla ja nopeasti. Kun virta pienenee, ei konetta ole järkeä käyttää pelkän latauksen takia. Akkujen kestävyyden kannalta ei ole järkeä päästää alle 30% varaustilaan ellei akut ole erityisesti sitä kestäviä. 40 A on jo varsin pieni virta 540 Ah akustoon.

Lue lisää

Selvä juttu, alan päästämään akut tyhjemmiksi ennen lataamista. Olen jostain oppinut, ettei alle 70% varaustaso ole hyvä tavallisille akuille ja toiminut sen mukaisesti. Akkuni ovat kyllä aina kestäneetkin pitkään, ei mitään 3-4 vuoden välein uusimisia.
Optimoin homman jatkossa niin, että päästän varaustilan niin alas, että akusto kykenee hyödyntämään laturin koko antovirran. Se lienee 80A. Pusken sitten sinne 80% varaustasoon asti ja sammutan koneen. Polttoainetalous paranee entisestään.
Kiitos Joakim!

meitä on moneksi kirjoitti:

Onko veneesi tankki riittävän iso huimille polttoainemäärillesi vai pörräätkö pelkästään bensa-asemien lähistöillä?

Täysillä tankeilla pystyisin lataamaan noin 1000 tuntia. Liikkuminen sitten tietysti kokonaan tuulen voimalla.

Voi olla, että olet käynyt paljon kauempana bensa-asemista. Nytkin näkyy Repsolin asema ihan tuossa lähellä.

mermies kirjoitti:

Jos et ymmärrä luettua tekstiä, kysy kaverilta.

Ihan asiallista pohdiskelua energiantuotosta ja -kulutuksesta.

NSkipperille: aurinkokenno ja lataussäädin ovat tyyppiä "asenna ja unohda". Ei niissä yleensä ole asennuksen jälkeen mitään säätämisen tarvetta, lataavat aina kun on valoa tarpeeksi (äänettömästi ja pakokaasuitta).

Lue lisää

Omasta mielestäni kysymys ei ollut ymmärryksen puuttumisesta. Viestini ilmaisu oli tarkoituksella leikkisä, vaikka oli asiaa.
Polttoaineen saatavuus samoin kuin polttoaineen varastointi veneeseen (kiinteät p-a-tankit kanisterit) on todellinen ongelma niillä, jotka tekevät pitkiä purjehdusmatkoja.

Polttoainekysymys muuttuu erityisen konkreettiseksi niille, jotka seilaavat maailman ympäri. Miltei joka veneessä on jerrykannuja kannella ja moottorin käyttö pyritään minimoimaan. Siellä, missä on jakeluasemia, niiltä tankaaminen vaatii yleensä jollamatkaa ja kanistereilla kuskaamista. Esimakua tästä saa purjehtimalla Euroopasta Karibialle, mutta totisemmaksi se muuttuuTyynenmeren ylityksellä.

Polttoaineen saatavuusongelmia on toisinaan esiintynyt "lähivesilläkin". Heti jäiden lähdettyä meriasemat eivät välttämättä ole olleet auki ja "löpöä" voi joutua hakemaan maa-asemilta kanisterilla. Norjan länsi- ja pohjoisrannikon p-a-automaateissa ei yllättäen kelvannutkaan Visa eikä Mastercard. Onneksi tilanne oli nyt korjattu. Toisaalta muutamat satamakirjoihin merkityistä tankkauspaikoista eivät ole olleet enää vuosiin toiminnassa (esim. Saagvågin automaatti). Aikanaan Shetlannin Lerwickissä sai dieseliä, jos tilasi tankkiauton satamaan. Viime vuosina se ei enää ole tarpeen, sillä satamassa on jakelupiste, mutta se toimii vain virka-aikana.

Pointtini on, että matkaveneessä pitäisi kaikin keinoin koettaa vähentää polttoaineriippuvuutta eikä lisätä kulutusta. Ymmärsin, että NCskipper kysymyksillään tarkoitti nimenomaan pitkiä purjehduksia .

....Muutoinhan yleensä on maasähköä tarjolla ja ankkurointi harvoin kestää päiväkausia, j.....

Saariston satamissa usein maasähkö maksaa erikseen.

p-a:n saatavuus kirjoitti:

Omasta mielestäni kysymys ei ollut ymmärryksen puuttumisesta. Viestini ilmaisu oli tarkoituksella leikkisä, vaikka oli asiaa.
Polttoaineen saatavuus samoin kuin polttoaineen varastointi veneeseen (kiinteät p-a-tankit kanisterit) on todellinen ongelma niillä, jotka tekevät pitkiä purjehdusmatkoja.

Polttoainekysymys muuttuu erityisen konkreettiseksi niille, jotka seilaavat maailman ympäri. Miltei joka veneessä on jerrykannuja kannella ja moottorin käyttö pyritään minimoimaan. Siellä, missä on jakeluasemia, niiltä tankaaminen vaatii yleensä jollamatkaa ja kanistereilla kuskaamista. Esimakua tästä saa purjehtimalla Euroopasta Karibialle, mutta totisemmaksi se muuttuuTyynenmeren ylityksellä.

Polttoaineen saatavuusongelmia on toisinaan esiintynyt "lähivesilläkin". Heti jäiden lähdettyä meriasemat eivät välttämättä ole olleet auki ja "löpöä" voi joutua hakemaan maa-asemilta kanisterilla. Norjan länsi- ja pohjoisrannikon p-a-automaateissa ei yllättäen kelvannutkaan Visa eikä Mastercard. Onneksi tilanne oli nyt korjattu. Toisaalta muutamat satamakirjoihin merkityistä tankkauspaikoista eivät ole olleet enää vuosiin toiminnassa (esim. Saagvågin automaatti). Aikanaan Shetlannin Lerwickissä sai dieseliä, jos tilasi tankkiauton satamaan. Viime vuosina se ei enää ole tarpeen, sillä satamassa on jakelupiste, mutta se toimii vain virka-aikana.

Pointtini on, että matkaveneessä pitäisi kaikin keinoin koettaa vähentää polttoaineriippuvuutta eikä lisätä kulutusta. Ymmärsin, että NCskipper kysymyksillään tarkoitti nimenomaan pitkiä purjehduksia .

Lue lisää

Sorry provosoitumiseni provosoivan oloisesta kommentistasi.

Ymmärsin NCskipperin pohdiskelevan energiantuottotapojen kannattavuutta, vaikka nykyiselläkin pärjää. Euroopan länsirannikonhan hän kertoi matkanneensa laturin tuotolla. Pa-säiliö lienee 500litran luokkaa, ja se on tällä alueella riittänyt kulkemiseen ja lataamiseen.

Pitkille matkoille on tietysti välttämätöntä ja muulloinkin hyvä, kun tuotetaan aurinko- ja tuulienergialla sähköä, eikä olla niin paljon polttoaineriippuvaisia.

Itämeren alueella olemme itse aurinkokennon ansiosta luonnonsatamissa (merkittävin kuluttaja kompurakäyttöinen kylmäboksi) pärjänneet ilman moottorin käyttöä lataukseen.

peetuson kirjoitti:

....Muutoinhan yleensä on maasähköä tarjolla ja ankkurointi harvoin kestää päiväkausia, j.....

Saariston satamissa usein maasähkö maksaa erikseen.

Tuskinpa ilmaista maasähköä on missään. Jos maasähköstä ei peritä erillistä maksua, satamamaksu sisältää sähkön. Monessa tanskalaisessa vierassatamassa on automaatti, josta voi lunastaa sähkökortin. Sähkömaksu määräytyi käytettyjen kWh mukaan.
Kustannusvertaluissa olisi hyvä pohtia sitä puolta, että aurinkopaneeli tai tuuli/vesigeneraattori on kertainvestointi vuosiksi eteenpäin, maasähkö ja dieselsähkö maksavat vuodesta toiseen jatkuvasti ja voivat olla matkapurjehduksilla vaikeammin saatavissa.

NCskipper kirjoitti:

Selvä juttu, alan päästämään akut tyhjemmiksi ennen lataamista. Olen jostain oppinut, ettei alle 70% varaustaso ole hyvä tavallisille akuille ja toiminut sen mukaisesti. Akkuni ovat kyllä aina kestäneetkin pitkään, ei mitään 3-4 vuoden välein uusimisia.
Optimoin homman jatkossa niin, että päästän varaustilan niin alas, että akusto kykenee hyödyntämään laturin koko antovirran. Se lienee 80A. Pusken sitten sinne 80% varaustasoon asti ja sammutan koneen. Polttoainetalous paranee entisestään.
Kiitos Joakim!

Lue lisää

Akkua ei ole hyvä säilyttää pidempään alle 70-80% varauksessa eikä syväpurkaukset tee hyvää akulle. Toisaalta akkujen on tarkoitus toimia energiavarastona, joten kai niitä on tarkoitus käyttääkin.

30-40% varaustasoon purkaminen ei vielä ole mikään syväpurkaus eikä ole hirveää eroa tekeekö 5 80-40-80% vai 10 90-70-90% sykliä. Molemmissahan siirtyy sama energiamäärä, mutta ensimmäinen latautuu paljon nopeammin ja latausta tarvitaan harvemmin. Aika usein kuitenkin ajetaan koneella pidempään tai ollaan maasähkössä, jolloin akku tulee aivan täyteen.

50% purkaustaso on kuulemma jonkinlainen optimi akkujen hankintahinnan ja keston kannalta. Jos siis purkaa vähemmän, on ostanut turhan ison kapasiteetin ja jos purkaa enemmän akkujen kesto heikkenee niin paljon, että olisi ollut halvempaa ostaa suurempi kapasiteetti.

NCskipper kirjoitti:

Koska veneessä on olemassa jo tehokas sähköntuottotapa, moottori, tulee aurinkopaneelin, tuulivoimalan tai laahusgeneraattorien hankintojen perustua edes jossain määrin kannattavuuteen. Aurinkopaneeli ei siihen tuntuisi pystyvän. Lisäksi fiksaamista ja säätämistä tulee taas lisää.

Samoin nyt Euroopan länsirannikon läpiseilanneena epäilen olevan tuuligeneraattorin kanssa. Monilla niitä on, harvoin ne kuitenkaan pyörivät kunnon kierroksilla virtaa tuottaen. Ankkuripaikat ovat suojaisia ja merellä liikutaan joko kevyehkössä vastaisessa tai reilummassa sivu- tai myötätuulessa, jolloin tuulivoimalan teho laskee ulapallakin.

Laahusgeneraattori on varmasti toimiva myötäiselläkin. Uskon sen kuitenkin laskevan vauhtia vähintään 10%, saman kuin kiinteälapainen potkuri. Jos ajatellaan jotain 20 päivän ylitystä, kestäisi se ylitys silloin 2 päivää kauemmin kuin koneella ladaten. Tämä kuitenkin säästäisi vain noin 60 litraa naftaa verrattuna konelataukseen. Ei oikein toimi sekään ajatus.

Tuuliperäsin taitaa maksaa nelisen tonnia? 2500 litraa naftaa...

No joo, miksi yleensä on edes purjeet veneessä? 10 000 eur, 7 000 litraa. Ymmärrän hyvin pohdiskelujeni olevan osin poskettomia.

Kiitos jokaiselle vastaajalle!

Lue lisää

"Uskon sen kuitenkin laskevan vauhtia vähintään 10%, saman kuin kiinteälapainen potkuri."
Purjehdin tietämättäni päivän ilman potkuria (kiinteälapaista) enkä huomannut purjehdusnopeudessa mitään eroa.

NCskipper kirjoitti:

Täysillä tankeilla pystyisin lataamaan noin 1000 tuntia. Liikkuminen sitten tietysti kokonaan tuulen voimalla.

Voi olla, että olet käynyt paljon kauempana bensa-asemista. Nytkin näkyy Repsolin asema ihan tuossa lähellä.

Lue lisää

Mitä dieselmoottori tykkää, jos se on 1000 tuntia tyhjäkäynnillä?

En ole tullut koskaan ajatelleeksi, paljonko oman veneeni kone vie tyhjäkäynnillä.
Säästeliäällä n. 4.5-5 kn matkavauhdilla selviän 1.5-1.6 litralla tunnissa, jolloin 250 litran tankilla voisin teoriassa körötellä Hesasta tankkaamaan Kieliin tai Cuxhaveniin. Käytännössä on kuitenkin harvoin niin tyyntä, että ko vauhti pysyisi pienillä kierroksilla montaa vuorokautta yhteen pätköön eikä tankkiakaan pitäisi koskaan ajaa tyhjäksi asti. Pointtini on se, että "kirjoituspöytäajattelu" polttoaineen riittävyydestä ja saatavuudesta voi olla kovin eri asia kuin käytäntö. Matkapurjehtija oppii viimeistään "kantapään kautta", että polttoainetta ja vettä pitää bunkrata silloin, kun siihen on mahdollisuus.

NCskipper kirjoitti:

Koska veneessä on olemassa jo tehokas sähköntuottotapa, moottori, tulee aurinkopaneelin, tuulivoimalan tai laahusgeneraattorien hankintojen perustua edes jossain määrin kannattavuuteen. Aurinkopaneeli ei siihen tuntuisi pystyvän. Lisäksi fiksaamista ja säätämistä tulee taas lisää.

Samoin nyt Euroopan länsirannikon läpiseilanneena epäilen olevan tuuligeneraattorin kanssa. Monilla niitä on, harvoin ne kuitenkaan pyörivät kunnon kierroksilla virtaa tuottaen. Ankkuripaikat ovat suojaisia ja merellä liikutaan joko kevyehkössä vastaisessa tai reilummassa sivu- tai myötätuulessa, jolloin tuulivoimalan teho laskee ulapallakin.

Laahusgeneraattori on varmasti toimiva myötäiselläkin. Uskon sen kuitenkin laskevan vauhtia vähintään 10%, saman kuin kiinteälapainen potkuri. Jos ajatellaan jotain 20 päivän ylitystä, kestäisi se ylitys silloin 2 päivää kauemmin kuin koneella ladaten. Tämä kuitenkin säästäisi vain noin 60 litraa naftaa verrattuna konelataukseen. Ei oikein toimi sekään ajatus.

Tuuliperäsin taitaa maksaa nelisen tonnia? 2500 litraa naftaa...

No joo, miksi yleensä on edes purjeet veneessä? 10 000 eur, 7 000 litraa. Ymmärrän hyvin pohdiskelujeni olevan osin poskettomia.

Kiitos jokaiselle vastaajalle!

Lue lisää

Puutun arvioon laahusgeneraattorista. Perinteisesti sen on sanottu hidastavan 0.5 solmua. Arvauksesi 10% nopeustappiosta olisi 5 solmua venenopeutta eli saattaa olla likimain oikein. Laahusgeneraattori tuottaa 5 solmun vauhdissa lähinnä vastusta mutta virtaa ei juurikaan.
Laahusgeneraattori on vanhanaikainen mutta halpa, muuta hyvää siinä ei olekaan. Nykyaikaisempi sovellutus on hydrogeneraattori ( Watt & Sea ja Christec). Tuottaa 5 solmussa 10A., 6 solmussa 20A ja 8 solmussa 40A. Käytännössä akusto on täydessä latauksessa kun vene liikkuu yli 5 solmua. Kaikkien valtamerikilpapursien peräpeilistä (paitsi mini 6.5) löytyy 1-2 kpl hydrogeneraattoreita. Niiden aiheuttamaa nopeustappiota on hyvin vaikea mitata. Nopeusmittarista tai gepsistä ei näe kun lukemien vaihtelu on suurempaa kuin effekti. Samaa nopeutta rinnalla purjehtinaan veneeseen verrattuna hydro päälle ja pois ei aiheuta havaittavaa muutosta. Toisaalta valmistajan kiinnitysohjeista voisi päätellä, että maksimissaan vastus voisi olla 200 kp. Se on ilmeisesti veneen kokonaisvastukseen verrattuna vaikeasti havaittavan pieni. Kun nopeus putoaa alle 5 solmun niin kippaan hydron pois vedestä ja mieluummin lataan moottorin 115A laturilla. Arvaan nopeuden lisääntyvän 4.5-5solmun vauhdissa 0.2-0.3 s. En koskaan lataa yli 5s nopeudessa dieselillä olipa talousnäkökohta mikä tahansa. Dieselin jyristely lataustarkotuksessa on tosi raivostuttavaa.

seppomartti kirjoitti:

Puutun arvioon laahusgeneraattorista. Perinteisesti sen on sanottu hidastavan 0.5 solmua. Arvauksesi 10% nopeustappiosta olisi 5 solmua venenopeutta eli saattaa olla likimain oikein. Laahusgeneraattori tuottaa 5 solmun vauhdissa lähinnä vastusta mutta virtaa ei juurikaan.
Laahusgeneraattori on vanhanaikainen mutta halpa, muuta hyvää siinä ei olekaan. Nykyaikaisempi sovellutus on hydrogeneraattori ( Watt & Sea ja Christec). Tuottaa 5 solmussa 10A., 6 solmussa 20A ja 8 solmussa 40A. Käytännössä akusto on täydessä latauksessa kun vene liikkuu yli 5 solmua. Kaikkien valtamerikilpapursien peräpeilistä (paitsi mini 6.5) löytyy 1-2 kpl hydrogeneraattoreita. Niiden aiheuttamaa nopeustappiota on hyvin vaikea mitata. Nopeusmittarista tai gepsistä ei näe kun lukemien vaihtelu on suurempaa kuin effekti. Samaa nopeutta rinnalla purjehtinaan veneeseen verrattuna hydro päälle ja pois ei aiheuta havaittavaa muutosta. Toisaalta valmistajan kiinnitysohjeista voisi päätellä, että maksimissaan vastus voisi olla 200 kp. Se on ilmeisesti veneen kokonaisvastukseen verrattuna vaikeasti havaittavan pieni. Kun nopeus putoaa alle 5 solmun niin kippaan hydron pois vedestä ja mieluummin lataan moottorin 115A laturilla. Arvaan nopeuden lisääntyvän 4.5-5solmun vauhdissa 0.2-0.3 s. En koskaan lataa yli 5s nopeudessa dieselillä olipa talousnäkökohta mikä tahansa. Dieselin jyristely lataustarkotuksessa on tosi raivostuttavaa.

Lue lisää

"Laahusgeneraattori tuottaa 5 solmun vauhdissa lähinnä vastusta mutta ei virtaa juurikaan".
Kaikilla ei ole yhtä masentava kokemus kuin seppomartilla. Itselläni ei ole koskaan ollut laahusgeneraattoria, mutta kiersin maailmaa samaa reittiä tanskalaisen sy Joy:n, Albin Balladin, kanssa. http://www.syjoy.dk
Joyn Aquagen riitti kompensoimaan jääkaapin, mittariston, watermakerin ja SSB:n kulutuksen (olimme päivittäin radioyhteydessä Intian valtameren ylityksen aikana ja tapasimme satamissa Australian ja Trinidadin välillä). Joyn kippari oli lisännyt laahuspotkurin painoa sinkkianodien avulla, koska potkuri pyrki surffailemaan.
Myös tapaamani brittipurjehtija oli tyytyväinen Aquagen-laahusgeneraattorinsa tehoon, mutta harmitteli hain purreen potkurin siivet vinoiksi.

Valmistajan julkaiseman taulukon mukaan 5 solmun purjehdusvauhdissa 115mm potkurilla AQUA4GEN tuottaisi 4A (12V) eli 95Ah/vrk ja 6 solmussa 8 A (190Ah/vrk).
http://www.shop.solar-wind.co.uk/acatalog/Water_turbine_LVM_Aquagen_Generators_Brochure.pdf

Varmaankin uudet hydrogeneraattorit ovat parempia, mutta vaativat kiinteän asennuksen ja hintakin on toinen.

Aqua4Gen kirjoitti:

"Laahusgeneraattori tuottaa 5 solmun vauhdissa lähinnä vastusta mutta ei virtaa juurikaan".
Kaikilla ei ole yhtä masentava kokemus kuin seppomartilla. Itselläni ei ole koskaan ollut laahusgeneraattoria, mutta kiersin maailmaa samaa reittiä tanskalaisen sy Joy:n, Albin Balladin, kanssa. http://www.syjoy.dk
Joyn Aquagen riitti kompensoimaan jääkaapin, mittariston, watermakerin ja SSB:n kulutuksen (olimme päivittäin radioyhteydessä Intian valtameren ylityksen aikana ja tapasimme satamissa Australian ja Trinidadin välillä). Joyn kippari oli lisännyt laahuspotkurin painoa sinkkianodien avulla, koska potkuri pyrki surffailemaan.
Myös tapaamani brittipurjehtija oli tyytyväinen Aquagen-laahusgeneraattorinsa tehoon, mutta harmitteli hain purreen potkurin siivet vinoiksi.

Valmistajan julkaiseman taulukon mukaan 5 solmun purjehdusvauhdissa 115mm potkurilla AQUA4GEN tuottaisi 4A (12V) eli 95Ah/vrk ja 6 solmussa 8 A (190Ah/vrk).
http://www.shop.solar-wind.co.uk/acatalog/Water_turbine_LVM_Aquagen_Generators_Brochure.pdf

Varmaankin uudet hydrogeneraattorit ovat parempia, mutta vaativat kiinteän asennuksen ja hintakin on toinen.

Lue lisää

Ehkä hintavertailu tulee esimerkin avulla konkreettisemmaksi.
Vanha sananparsi on: "mikä maistuu, se maksaa"

http://www.shipshop.de/produkte/energie-an-bord/wassergeneratoren/wattsea-hydrogen.html
Halvin malli 3390 eur.

http://www.marinemegastore.com/product-product-CLE_LVM_AQ412.htm
Agua6gen 775,28 GBP = 940,93 eur