Uskooko muuten

Niin tosiaan, jos vihaa ja on riidanhaluinen ei ole järkevää yrittää viinapäissään ystävyyttä :) mutta joskus ihmiset pysähtyvät ja jäävät, eikä kummallakaan ole kiire pois... Mitä se sellainen on, tarvitseeko kohtaamista väistellä jos kohtalo niin on päättänyt?

puskasta. kirjoitti:

Niin tosiaan, jos vihaa ja on riidanhaluinen ei ole järkevää yrittää viinapäissään ystävyyttä :) mutta joskus ihmiset pysähtyvät ja jäävät, eikä kummallakaan ole kiire pois... Mitä se sellainen on, tarvitseeko kohtaamista väistellä jos kohtalo niin on päättänyt?

Lue lisää

.

Jos joku on päättänyt vihata sinua ei se asia miksikään muutu riippumatta siitä mitä tekee tai on tekemättä

.

Vain elokuvissa:. kirjoitti:

.

Jos joku on päättänyt vihata sinua ei se asia miksikään muutu riippumatta siitä mitä tekee tai on tekemättä

.

Ei mua kiinnosta toisen vihantunteet mua kohtaan. Kiinnostaa omat kielteiset tunteet toista kohtaan. Niitä ei tässä vähään aikaan ollut, luulin päässeeni koko sodasta. Toisen käytös paljasti, ettei hän ole päässyt omasta katkerasta olostaan irti.

Tais olla modellin ja albiksen rakkaustarina =))

.

"Se onkin viha-rakkaus -suhde!!!!11!!!1!!1!!1!1!!!"

har!11

.

Jee Jee kirjoitti:

Tais olla modellin ja albiksen rakkaustarina =))

Niinpä niin, trollin-pentele!

Viha on nykyään sanana vieläkin kovempi, mitä se oli joitakin vuosikymmeniä sitten, mutta en mä ajattele sillä tässä muuta kuin sellaista ihmistä, jota on pakko sietää mutta ei oikein jaksaisi.

Lähinnä kiinnostaa, tapahtuuko oikeassa elämässä niitä kohtaamisia, joita ei millään uskoisi jos kuulisi jollekin tapahtuneen. Siis niinkuin leffasta. Ja leikin ajatuksella, että jonakin lämpimänä syysiltana, istuisinkin sen ikävän ihmisen seurassa ymmärtäen ja jakaen hänen maailmansa, niin syvästi että välille syntyisi ystävyys. Siihen ei olisi ollut mitään estettä aiemminkaan, mutta kuluneen viikon tapahtumat… olen pessimisti jo.

Koita modelli hyvä muistaa:
toi trollin-pentele on ihastunut mun nikkeen ja käyttää sitä surutta!

Olen muuten juteltu kanssas kahdesti, ehkä. Ja kerran kinasteltu perheen laatuajasta.
Silloinkin lupasin vain kerätä rytkyni ja häipyää; sun laatu aikas toteutuksesta, ilman vitinöitä tai selityksiä! Kerran luvannut kosia sua, karkausvuonna. That `s it, the end!

Mulla ei ole tapana ampua ketään selkään, vaikka oisin täysin erimieltä.
Mielipiteeni kyllä uskallan ilmaista, vaikka se olis täysin eriävä toisten mielipiteistä.

Mulla on vähän samallainen tarina, ja muuten sen kaverin nimi on Jack Daniel's. (((PEDOFIILI))) :D

No hienoa, löytyy joku täältä jumalan hylkäämästä, jolle on käynyt niin. Toisaalta, jos mietin itseäni vastaavaan tilanteeseen, eipä se ämmiltä taida onnistua. Naiset osaa, silloin kun unohtavat miehet, olla hyviä ystäviä, mutta yhdenkin varteen otettavan miehen kävellessä samaan tilaan, muuttuu tarina jo toiseksi.

Mutta sinun känniseksipainotteisen suhteen loppuminen ja sen seurauksena uuden ystävän löytyminen on osoitus miesten keskinäisestä rennosta suhtautumisesta itse eloon.

modelli kirjoitti:

Mulla on vähän samallainen tarina, ja muuten sen kaverin nimi on Jack Daniel's. (((PEDOFIILI))) :D

Ei huono valinta. Jack on uskollinen kaveri, se ei koskaan jätä pulaan. Sen seurassa velat muuttuvat saataviksi ja noidat misseiksi!

puskasta. kirjoitti:

No hienoa, löytyy joku täältä jumalan hylkäämästä, jolle on käynyt niin. Toisaalta, jos mietin itseäni vastaavaan tilanteeseen, eipä se ämmiltä taida onnistua. Naiset osaa, silloin kun unohtavat miehet, olla hyviä ystäviä, mutta yhdenkin varteen otettavan miehen kävellessä samaan tilaan, muuttuu tarina jo toiseksi.

Mutta sinun känniseksipainotteisen suhteen loppuminen ja sen seurauksena uuden ystävän löytyminen on osoitus miesten keskinäisestä rennosta suhtautumisesta itse eloon.

Lue lisää

Niin se taitaa olla. Minunkin kaveripiirissäni on useampaan otteeseen pokattu kaverin heila. Minäkin olen pokannut ja minulta on pokattu. Vähän aikaa on hampaita kiristelty ja sitten taas kavereerattu.

Toista on ollut esimerkiksi sisareni touhut. Kuinkahan monen kaverinsa kanssa sillä on mennyt välit poikki joko jonkun miehen tai vielä paljon vähäpätöisemmän syyn vuoksi. Kyllä nainen on naiselle susi!

Ai niin, parikymppisenä tapasin hänet yäasteen luokkakokouksessa. Oli siellä kyllä yliystävällinen availi ovet ja kyseli ystävällisiä, oikein pokkuroi. Yritin pitää naaman peruslukemilla, etten olisi pyöritellyt silmiäni ja sanonut jotain ikävää. En kyllä lämmennyt ainakaan silloin vielä.

Joo. Tää on nyt kävellyt harhaan siitä, mitä alunperin ajoin takaa, mutta en todella tarkoita sellaista keskinäistä näivistelevää sävyä, minkä voi jonkun inhoamansa tyypin kanssa ajan päästä löytää, tai edes sitä ollaan hyviä tuttuja-juttua. Mulla oli mielessä semmoinen, että kaksi löytää toisistaa asioita, mitä ei edes tiennyt olevan olemassa. Sitten tapahtuu ystävyyden solmiminen kuin itsestään, ilman mitään sopimuksia.

Että se voimakas tunne, sanotaanko sitä vihaksi tai inhoksi, ei kuitenkaan välinpitämättömyydeksi, muuttuu luonteeltaan kiinostukseksi ja sallivuudeksi, antautumiseksi ja lopulta ystävyydeksi.

Nuo pentuiän keskenkasvuiset, kun niitä aikuisena näkee, muistaa helpoiten ne hyvät kokemukset ja paskat unohtaa. Jos jotain negatiivista jäi, saa se olla tai sitten jos rohkeutta riittää, ottaa asian puheeksi tavalla tai toisella. Muuten jättää omaan arvoonsa ja panee pentuiän piikkiin. Omat tulkinnat ovat muuttuneet ajan kanssa, eikä enää herkistele ihan samalla tavoin. Ne ketkä oli ystäviä silloin, ovat sitä kyllä edelleen.

Siitä sen tietää, kun kohdatessa ei muista teiden edes eronneen toisistaan.