Ajatellaan, että ette koskaan esim. harkitse aloittavanne tupakanpolttoa, ottavanne lävistystä naamaan, alkavanne kommunistiksi, jne.
Niin haittaisiko teitä, jos kumppaninne olisi ehdottoman jyrkkäsanainen jonkin tuollaisen teitä kiinnostamattoman asian suhteen.
"Jos tekisit xxxxxxx, niin kävelisin samantien tieheni, etkä kuulisi musta enää koskaan mitään"
Loukkaisiko tuo kumppanin jyrkkyys teitä ihan yleisellä periaatetasolla, että ihmisellä pitäisi olla vapaus tehdä mitä haluaa parisuhteessakin, eikä toisen hyväksyntää tarvita.
Vai toteaisitteko, että "ihan sama mitä mieltä noista olet, mua ei tippaakaan kiinnosta xxxxxxx"
haittaako kumppanin jyrkkyys itselle ei tärkeässä asiassa?
erakkoko?
58
338
Vastaukset
- 20+15
Kyllä mua joskus haittaa kun mies paljastaa jatkuvasti olevansa pohjimmiltaan umpijuntti. Esim. homot. Tyyliin ei mulla oo mitään homoja vastaan kunhan ei näy eikä kuulu missään eikä kuulu mun tuttavapiiriin. Minä olen biseksuaali ja miehen kanssa jakaannuttiin totaalisesti avioliitto asiassa. Mä en viitsinyt sille edes kantaani sanoa kun en jaksa kuunnella sen tuulesta temmattuja foobisia mielipiteitä. Ja lesbot on sitten ok. Dorka haaveilee varmaan ryhmäseksistä semmosten kanssa. Tää nyt alko kuulostaa että tää olis ollut nyt jotenkin tärkeä mielipide. No ei ole. Kunhan pysyis kaapissa noitten homomielipiteidensä kanssa.
- 1+3
Homovastainen ja bi? Ei liene vaikea ymmärtää, miksei teillä synkkaa. Mutta eihän tuo ollut aloittajan kysymä yhdentekevä asia, vaan sinulle hyvinkin henkilökohtainen.
- NäinMeillä
MIelipiteiden jyrkkyys kertoo ihmisen luonteesta paljon. Vaikka asia ei nyt koskettaisikaan minua mitenkään, se tulee kyllä jossain yhteydessä ennemmin tai myöhemmin eteen.
Itse seurustelen mieluiten avarakatseisten ja suvaitsevaisten ihmisten kanssa. Se on vain niin paljon helpompaa. Mustavalkoiset juntit jätän suosiolla muille.- 20+15
Mun mies on narsisti (oikeasti) siltä voi odottaakin kaikkea typerää. Jos minä en olisi ajoittain kusipää niin elämä olisi tavattoman vaikeaa tuollaisen luikeron kanssa. Kannattaa ottaa jalat alleen jos huomaa ihastuksessaan jyrkkiä mielipiteitä. Ihastunut ihminen on sovitteleva ja empaattinen toista kohtaan. Jos heti alussa isketään nyrkki pöytään että nää asiat on näin ja jos et oo samaa mieltä niin saat häipyä. Niin valitkaa hyvät ihmiset se häipyä vaihtoehto.
- Järjetöntä
20+15 kirjoitti:
Mun mies on narsisti (oikeasti) siltä voi odottaakin kaikkea typerää. Jos minä en olisi ajoittain kusipää niin elämä olisi tavattoman vaikeaa tuollaisen luikeron kanssa. Kannattaa ottaa jalat alleen jos huomaa ihastuksessaan jyrkkiä mielipiteitä. Ihastunut ihminen on sovitteleva ja empaattinen toista kohtaan. Jos heti alussa isketään nyrkki pöytään että nää asiat on näin ja jos et oo samaa mieltä niin saat häipyä. Niin valitkaa hyvät ihmiset se häipyä vaihtoehto.
Miksi et elä niin kuin saarnaat? Saarnaat muille, että ei kannata ottaa sellaista miestä ja itselläsi on. Aika tekopyhää. Kai se menee aikuisillekin samat säännöt kuin mukuloille "Älä tee niin kuin minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon..."?
- 1+2
Siellä liberaalisuuden ääripäässä on ns. selkärangattomuus eli periaatteettomus tykkänään. Kukin löytää oman balanssinsa tuossakin. Ja toivottavasti se oma kumppani löytyy suunnilleen samalta hollilta.
- jyrkkyys hyväksi
Mieheni ajattelee tupakoinnista, lävistyksistä ja kommunismista juuri kuten avaaja kirjoittaa, mutta minua se ei haittaa, koska tässä maassa on mielipiteen vapaus. Suon sen kyllä puolisollenikin.
Itsellänikin on joidenkin asioiden suhteen jyrkempiä mielipiteitä kuin miehelläni, mutta ei hän ole minua niiden vuoksi jättämässä. :D
Itseäni kyllästyttävät tatuoinnit. Huonoja tatuointeja en halua nähdä ja hyvätkin "viihdyttävät" vain hetken. Kyllästyttää, että tatuointeja on joka mummolla ja papalla. Nuorilla niitä ei juurikaan enää näe (paitsi junttinuorilla)- 3+14
Minä kun salilla tänään katselin noita trimmattuja 20-35 vuotiaiden vartaloita niin jokaisella oli vähintään yksi tatuointi. Kauniitahan ne on. Jos jotain on tässä maailmassa turha säästää niin se on keho musteelta. Itsellä ei ole. Vielä.
- jyrkkyys hyväksi
3+14 kirjoitti:
Minä kun salilla tänään katselin noita trimmattuja 20-35 vuotiaiden vartaloita niin jokaisella oli vähintään yksi tatuointi. Kauniitahan ne on. Jos jotain on tässä maailmassa turha säästää niin se on keho musteelta. Itsellä ei ole. Vielä.
Niin, nuo tatuoinit viihdyttivät sinuakin vain hetken. Kukapa jaksaisi katsella hyvääkään tatuointia lopun ikää. :)
- 3+14
jyrkkyys hyväksi kirjoitti:
Niin, nuo tatuoinit viihdyttivät sinuakin vain hetken. Kukapa jaksaisi katsella hyvääkään tatuointia lopun ikää. :)
Öh... ne tatuoinnit ei ole muita varten vaan itseä. Jokaiselle se oma tatuointi on muisto jostakin tapahtumasta tai elämänvaiheesta. Luulitko että ne on ulkopuolisia varten? Oikeastiko? Mun miehellä on lempi bändinsä logo käsivarressa. Sillä tatuoinnilla on tarina jonka tietää lähipiiri miehen lisäksi. Kyllä se on osa sitä yhtä kiinteästi kuin muutkin kehon piirteet. Oma tuleva tatuointini on mulle muisto siitä kun istuin viimeistä päivää mielisairaalassa ja tajusin jotain mitä en jaa tässä.
- erakkokko
3+14 kirjoitti:
Öh... ne tatuoinnit ei ole muita varten vaan itseä. Jokaiselle se oma tatuointi on muisto jostakin tapahtumasta tai elämänvaiheesta. Luulitko että ne on ulkopuolisia varten? Oikeastiko? Mun miehellä on lempi bändinsä logo käsivarressa. Sillä tatuoinnilla on tarina jonka tietää lähipiiri miehen lisäksi. Kyllä se on osa sitä yhtä kiinteästi kuin muutkin kehon piirteet. Oma tuleva tatuointini on mulle muisto siitä kun istuin viimeistä päivää mielisairaalassa ja tajusin jotain mitä en jaa tässä.
Joskus suunnittelin jonkun asian tekemistä ja mietin, että jos teen sen, niin onko se itseäni vai muita varten? Keksin tehdä itselleni sellaisen kysymyksen, että siihen vastaamalla saisin selvyyden.
Jos maailmassa tapahtuisi jokin katastrofi ja vain minä säilyisin hengissä ja terveenä, niin tekisinkö sen asian? Jos tekisin, niin silloinhan se olisi juuri minua varten. Jos taas muiden ihmisten poistuminen tästä maailmasta poistaisi motivaation tuon asian tekemiseen, niin silloin se olisi ollut muita varten.
Eli tällä logiikalla jos 3 14 olisi viimeinen ihminen maailmassa ja olisi olemassa jokin kolikolla toimiva tatuointikone, niin hän silti menisi ja ottaisi sen tatuoinnin, koska se tulisi vain hänen omaksi ilokseen? - erakkokko
erakkokko kirjoitti:
Joskus suunnittelin jonkun asian tekemistä ja mietin, että jos teen sen, niin onko se itseäni vai muita varten? Keksin tehdä itselleni sellaisen kysymyksen, että siihen vastaamalla saisin selvyyden.
Jos maailmassa tapahtuisi jokin katastrofi ja vain minä säilyisin hengissä ja terveenä, niin tekisinkö sen asian? Jos tekisin, niin silloinhan se olisi juuri minua varten. Jos taas muiden ihmisten poistuminen tästä maailmasta poistaisi motivaation tuon asian tekemiseen, niin silloin se olisi ollut muita varten.
Eli tällä logiikalla jos 3 14 olisi viimeinen ihminen maailmassa ja olisi olemassa jokin kolikolla toimiva tatuointikone, niin hän silti menisi ja ottaisi sen tatuoinnin, koska se tulisi vain hänen omaksi ilokseen?ja jos tatuoinnit ovat vain itseä varten, niin silloinhan sijoituspaikalla ei ole mitään väliä, koska ei ole väliä, että näkevätkö toiset ne
- 3+4
erakkokko kirjoitti:
ja jos tatuoinnit ovat vain itseä varten, niin silloinhan sijoituspaikalla ei ole mitään väliä, koska ei ole väliä, että näkevätkö toiset ne
Kyllä minä ottaisin sen tatuoinnin vaikka olisin viimeinen ihminen. Minullehan se on :D Minun tatuointi tulee noin lapaluiden väliin. Ei näy muille ja on töissäkin piilossa paidan alla. Ajatus että mulla on jotain niin rakasta iholla lämmittää mieltä. Miehen seuraava tatuointi tulee selkään. Nykyinenkin jää hihan alle. Että vaikka sun on vaikea kuvitella niin näin nyt vaan on. Ei se iho pyhä ole. Mun kropan on jo raskaudet tuhonneet. On arpia vaikka muille jakaa. Niitä arpia minä olen aina inhonnut olkoonkin uhri lapsista.
- 3+4
3+4 kirjoitti:
Kyllä minä ottaisin sen tatuoinnin vaikka olisin viimeinen ihminen. Minullehan se on :D Minun tatuointi tulee noin lapaluiden väliin. Ei näy muille ja on töissäkin piilossa paidan alla. Ajatus että mulla on jotain niin rakasta iholla lämmittää mieltä. Miehen seuraava tatuointi tulee selkään. Nykyinenkin jää hihan alle. Että vaikka sun on vaikea kuvitella niin näin nyt vaan on. Ei se iho pyhä ole. Mun kropan on jo raskaudet tuhonneet. On arpia vaikka muille jakaa. Niitä arpia minä olen aina inhonnut olkoonkin uhri lapsista.
Ai niin. Monelle naiselle se tatuointi on aikuistumisriitti. Se otetaan sitten 50 korvilla koska halutaan juhlistaa sitä, että muksut on maailmalla, omaisuutta on, ukosta päästy eroon ja vihdoinkin mun kroppa on MUN ei isän, ei miehen, ei yhteiskunnan, ei lasten vaan mun. Nyt on lupa vihdoinkin nauttia elämästä ja omasta vartalosta. Minunkin vanhemmat yhä luulee, että mun keho kuuluu niille, mieskin välillä luulee että se on hänen viihdykkeekseen ja jokaisella on mielipide mun kehosta. Totuus on kuitenkin se, että se on vain ja ainoastaan mun ja sen kanssa nyt on vaan universumin elettävä.
- Yksi tatuointi
3+4 kirjoitti:
Ai niin. Monelle naiselle se tatuointi on aikuistumisriitti. Se otetaan sitten 50 korvilla koska halutaan juhlistaa sitä, että muksut on maailmalla, omaisuutta on, ukosta päästy eroon ja vihdoinkin mun kroppa on MUN ei isän, ei miehen, ei yhteiskunnan, ei lasten vaan mun. Nyt on lupa vihdoinkin nauttia elämästä ja omasta vartalosta. Minunkin vanhemmat yhä luulee, että mun keho kuuluu niille, mieskin välillä luulee että se on hänen viihdykkeekseen ja jokaisella on mielipide mun kehosta. Totuus on kuitenkin se, että se on vain ja ainoastaan mun ja sen kanssa nyt on vaan universumin elettävä.
Hyvä, 3 4! Ihan samaa mieltä. Juuri noin se asia on! Juuri noiden asioiden vuoksi minäkin otin tatuoinnin tässä taannoin, 47-vuotiaana. Ja kun vielä sain lopultakin graduni valmiiksi, kaiken tuon kunniaksi. Ja vain yksi tatuointi, lisää ei ehkä tule. Jos jotain muuta mullistavaa vielä tapahtuu, sitten ehkä
- 8+14
3+4 kirjoitti:
Ai niin. Monelle naiselle se tatuointi on aikuistumisriitti. Se otetaan sitten 50 korvilla koska halutaan juhlistaa sitä, että muksut on maailmalla, omaisuutta on, ukosta päästy eroon ja vihdoinkin mun kroppa on MUN ei isän, ei miehen, ei yhteiskunnan, ei lasten vaan mun. Nyt on lupa vihdoinkin nauttia elämästä ja omasta vartalosta. Minunkin vanhemmat yhä luulee, että mun keho kuuluu niille, mieskin välillä luulee että se on hänen viihdykkeekseen ja jokaisella on mielipide mun kehosta. Totuus on kuitenkin se, että se on vain ja ainoastaan mun ja sen kanssa nyt on vaan universumin elettävä.
Höpö höpö. Tatuoinnit ovet nimenomaan näytöstä muille ja oman itsevarmuuden tukia. "Katso! Olen uskaltanut ottaa tällaisenkin ja nyt näyttelen sitä sinullekin. Pidätkö myös Tiimarin piikkirannekkeistani ja vihreäksi värjätystä irokeesistani?" Se on ikäänkuin pieni keskisormen näyttö - hieman aggressivinen ele, jolla epävarma ihminen voi koettaa saada hieman tilaa.
Ei sillä, että moinen kiellettyä olisi. Mutta kun näen naisen, joka pitää tietoisesti isompaa tatuointia esillä, en tiedä pitäiskö minun häiriintyä sen itsetunnon pönkittämisen tarpeesta (ja siitä seuraavasta esittämisestä), vai hyötyä. Ja jos kyseessä ei ole enää epävarma nuori tyttö, niin alkaa tympiä koko nainen.
(niin, noista muista pääsee eroon, kun aikuistuu ja saa itsevarmuutta, mutta mitä sille tatskallesi meinasit tehdä? Käydä laserilla polttamassa pois?)
- erakkoko?
Ex-vaimon kanssa oltiin yli 10v. yhdessä, en muista että koskaan oltais edes keskusteltu tatuointien tai muualla kuin korvissa olevien lävistysten hyväksyttävyydestä.
Sen jälkeen olin monta vuotta yhdessä erään tytön kanssa, aika alkuvaiheessa hän ohimennen sanoi jostain kaveristaan "En ymmärrä miksi hän ottaa tatuointeja, ei ne oo kauniita ollenkaan"
Vuosi sitten tutustuin ikäiseeni, yli 50v. naiseen. Kaikki tuntui menevän hyvin yli puoli vuotta, oltiin kuin tehdyt toisiamme varten. Eräänä päivänä hän sitten kertoi, että "Olen jo pitkään suunnitellut tatuoinnin ottamista, en ole vain vielä osannut päättää kuvaa ja paikkaa"
Siitä alkoi pitkä keskustelu, jossa muunmuassa totesin, että "Jos ensikertaa sinut tanssipaikalla kohdatessani olisin nähnyt tatuoinnin kädessäsi, niin en olisi edes tullut hakemaan"
Sen jälkeen suhteemme alkoi mennä väärille raiteilla ja lopulta tuli ero.
Sain tuntea olevani "kontrolloiva narsisti" "ennakkoluuloinen tiukkapipo" jne.
Naisen lapset olivat tatuoituja ja yrittivät saada äitinsäkin ottamaan. (ehkä tunteakseen, että äiti hyväksyy tatskat?)
Tuliko tässä sitten äidille valintatilanne, että asettuuko lastensa vai miesystävänsä puolelle ja lapset voittivat?- 1+7
"Sain tuntea olevani "kontrolloiva narsisti" "ennakkoluuloinen tiukkapipo" jne."
Ihan noilla sanoillako? :DD Kuulostaa tervepäiseltä naiselta kaikinpuolin.
Ehkäpä äitee yritti myös puolustaa Sinulle lasten päätöksiä..mene tiedä. Voi myös olla, kuten sanoit, että lapset saivat äidin tuntemaan itsensä nössöksi sinun suhteesi tjsp. kuka noista tietää.
Vähän kaksipiippuinen kysymys. Kunnioitan ihmisten valinnanvapautta ja oikeutta erilaisiin mielipiteisiin. On hienoa, että minulla on ystäviä, joilla on omistani poikkeavia mielipiteitä.
Kumppaninkaan kanssa ei tarvitse elää missään symbioosissa, missä ollaan tai muututaan toistemme kaltaisiksi. Silti monissa asioissa samanlaiset ajatukset ja elämäntavat helpottavat arkea. Harvalle riittää, että saa itse pitää kiinni jyrkistä mielipiteistään, vaan helpoisti niitä aletaan pakkosyöttämään muillekin.- 70 / 66
Vaimoni ehdoton kissaviha ei ole häirinnyt minua.
Muuten hän on erittäin joustava mutta jouston jälkeinen "harmaa alue" on erittäin kapea.
Minun moraaliin liittyvät ehdottomuudet ovat lähellä hänen vastaavia näkemyksiään.
Mutta ne kissat! Tosin en ole kattia kaivannutkaan. - mielipiteet
Hyväksyn kaikki mielipiteet, mutta en halua vierelleni ihmistä, joka tuomitsee hyvin jyrkästi asioita, jotka ovat mielipiteitä. Esim ei pedofiilit tms vaan juuri tatuointi, muiden uskonto, vaatetus ym.
Vertaa "yleensä uskonnot on turhia" tai "tollanen typerä kirkossakäynti on naurettavaa ja älykääpiöden hommaa" - aha vain niin
Huh huh:
"Jos tekisit xxxxxxx, niin kävelisin samantien tieheni, etkä kuulisi musta enää koskaan mitään"
Loukkaisiko tuo kumppanin jyrkkyys teitä ihan yleisellä periaatetasolla, että ihmisellä pitäisi olla vapaus tehdä mitä haluaa parisuhteessakin, eikä toisen hyväksyntää tarvita."
Tuo on jotain ihme kukkoilua oikeesti!
Mä alkaisin ihmetellä onko miehen motivaatio oikeasti sanoa tuolleen sen itse asian takia jota hän vastustaa, vai sanooko hän vain aiheuttaakseen tietyn reaktion toisessa..
Tuon lauseen jälkeen melkein menisin ja ottaisin vaikka kurillani feikki tatskan tai mikä lie onkaan mielipiteen kohteena , tai lähtisin homobaariin kaljalle ja seuraisin miehen kiemurtelua ku joutuu seisomaan sanojensa takana. Siinä viheltelen kun mies pikkuhiljaa valuu kohti ovea ja paikkailee laukkuansa. Hyvä jos lähtee kokonaan, mut oppii kukkoilemaan mikäli sisu meneekin kaulaan, eikä se asia ollutkaan enää niin tärkeä.
Mua ei siis loukkaisi mitenkään periaatetasolla, mut se loukkaa että miks asia pitää esittää tuolleen, ja miks just puolisolle, ja siinähän tehdään selväksi täysin että mitkä on rakkauden rajat. Joten kokisin että suhde ei enää perustu rakkauteen, vaan siihen että olen "tietyn lainen" ja pysyn miehen asettamissa raameissa. Mut pakkohan tuollaisesta kukkoilusta on jotenkin päästä näpäyttämään, sen verran typerää.
Mut en ottaisi silti liian vakavasti kun sitähän tuo mies siinä selkeästi hakee että maa tärisee, kun hän sanoo painavan sanan. Naura sille ja anna sen itse hoksata oma typeryytensä jokupäivä. Vaikea varmaan vaan arvostaa mut ota huomioon että jokainen ihminen tarvii kasvatuksen, jos se on miehellä lapsena jäänyt saamatta niin näpäytyksiä satelee jatkossa- luontainen jatkumo.- 3+4
Minustakin pitää olla jokin raja siinä jyrkkyydessä miten ihmisiä kohtelee. Onko se sitten huonoa itsetuntoa, epäkypsä suhde itsensä ja maailman kanssa en tiedä. Lähtökohtaisesti ensiksi pitäisi yrittää ymmärtää, toiseksi kuunnella itseään, että miksi tämä nyt kuohuttaa minua ja tunnistaa itsessään ne tekijät jotka johtaa mielipiteeseen ( inhosin ruotsin tunteja, koska en pärjännyt ruotsissa-> inhoan ruotsalaisia) Jostain päättelyketjusta ne jyrkät ja joustamattomat mielipiteet syntyy. Kun näkee toisen ihmisen uhkana minuudelleen olisi varmaan pitkän itsetutkiskelun paikka, että missä itse on mennyt vikaan.
- Ei enää ikinä
Itselläni oli mies, joka oli noin jyrkkä pienistäkin asioista. Naurettavaksihan se meni. En saanut värjätä hiuksiani punaiseksi, koska se oli luonnoton väri, en saanut harrastaa tankotanssia, koska minusta olisi tullut huora (harrastin tätä vain fitnes mielessä ihan tanssi koulussa) ja en saanut hankkia lävistyksiä mihinkään. Kun näitä kaikkia kohtaan minulla nousi kiinnstus mies päätti pettää, että sellainen hieno suhde! en suosittele olemaan tuollaisen kumppanin kanssa. Enkä itse aijo sellaisen kanssa olla.
- ……………..
"Jos tekisit xxxxxxx, niin kävelisin samantien tieheni, etkä kuulisi musta enää koskaan mitään"
Jos mun kumppanini katsoisi aiheelliseksi täysin vakavissaan ilmoittaa mulle noin, niin pitäisin sitä kyllä kovin kummallisena. Uhkailu ei kuulu parisuhteeseen. Eipä meidän suhteessa kyllä sitten ole tuollaisia lausumia koskaan vaihdettukaan. - erakkokoo
Kiitos asiallisista ja perustelluista vastauksista!
Viime aikojen ongelmien ja näidenkin kommenttien perusteella olen päätynyt siihen, että ennenkuin seuraavan suhteen mahdollisuutta edes alan harkitsemaan, niin mun pitää harrastaa itsetutkiskelua ja tehdä itselleni lista asioista, jotka olisivat millään muotoa ongelmallisia tai ylitsepääsemättömiä.
Ja jo treffailun alkuvaiheessa kysyä toisen mielipide.
Koska silloinhan se matkan jatkaminen on helppoa, sehän toiseen tutustumisen tarkoitus onkin.
Myöhemmässä vaiheessa suhteen syvennyttyä näyttää tosiaan tulevan riitoja ja erot sattuvat paljon enemmän kuin ensitreffeillä.- pettyäkö?
Mun mielestä sekin kertoo jostain, että ihmisen pitää ihan listaa tehdä "hyväksyn - en hyväksy" tyylisesti..
Auringon alle mahtuu kaikenlaista. Jotain puuttuu omasta elämästä silloin, jos pitää käyttää aikaa listojen tekemiseen..
Jos mä tapaan uuden ihmisen niin katson miten se kohtelee mua ja miten toimii.
En mä kysy mitään "oletko koskaan viillellyt" "onko sulla tatska"..
kaikki selviää aikanaan. Kyllä se paljon kertoo ihmisestä jos hänelä kuitenkin on ystäviä, välit ehkä jopa sukulaisiin kunnossa, lapset iloisia ja lemmikit, niin mitä siihen jotain moralistia tarvitaan joka vaikkapa laskee "En pidä lyhythiuksisista naisista, jos jskus ajaisit itsesi kaljuksi niin lähtisin kävelemään".."Joku nenärengas, voi saatajan, kyllä lähtisin jos nenärengas ilmestyisi" "Lähtisin lätkimään jos kuulisin että olet joskus ollut homoseksuaalisesti aktiivinen" jne..
Miten jollain voi edes käydä MIELESSÄ alkaa varsinkaan etukäteen moisia pohtia?
Entäs sitten oikeus mielipiteen vaihtamiseen? Jos joskus on pitänyt tyhmänä jotain asiaa, ajan mittaan sille lämpenee, niin jätätkö sä vaikka 30 vuoden parisuhteen mikäli toinen tekee jotain sun mielestä "tyhmää"?
Sanoi munkin mies ettei koskaa rupee käymään salilla se on ihan tyhmää, hän ei ole mikään kehonrakentaja. Olin tyytyväinen että mies on itseni tasolla siinä, ja en tykkäisi mistään himourheilusta. No kun mies alkoi sitä harrastamaan, olisiko mun pitänyt heittää se ulos että "vie ne raejuustosi ja palautusjuomasi hiiteen äläkä näyttäydy mulle trikoissa enää ikinä tai mä lähden tosta ovesta" ?
Mies osoittautui toisenlaiseksi kun kuvittelin ja otti uuden harrastuksen mitä ensin vastusti;: Voi kamala! Olisiko auttanut tentata vielä tarkemmin ja uhata tarpeeksi ajoissa? Mitä tehdä jos toinen kehittyy ja haluaa kokeilla uusia asioita? Voi kyynel! Onneksi mua ei niin syvällisesti kuitenkaan kiinnosta mitä toinen tekee, huolehdin enempi omista asioistani. - erakkokkoo
pettyäkö? kirjoitti:
Mun mielestä sekin kertoo jostain, että ihmisen pitää ihan listaa tehdä "hyväksyn - en hyväksy" tyylisesti..
Auringon alle mahtuu kaikenlaista. Jotain puuttuu omasta elämästä silloin, jos pitää käyttää aikaa listojen tekemiseen..
Jos mä tapaan uuden ihmisen niin katson miten se kohtelee mua ja miten toimii.
En mä kysy mitään "oletko koskaan viillellyt" "onko sulla tatska"..
kaikki selviää aikanaan. Kyllä se paljon kertoo ihmisestä jos hänelä kuitenkin on ystäviä, välit ehkä jopa sukulaisiin kunnossa, lapset iloisia ja lemmikit, niin mitä siihen jotain moralistia tarvitaan joka vaikkapa laskee "En pidä lyhythiuksisista naisista, jos jskus ajaisit itsesi kaljuksi niin lähtisin kävelemään".."Joku nenärengas, voi saatajan, kyllä lähtisin jos nenärengas ilmestyisi" "Lähtisin lätkimään jos kuulisin että olet joskus ollut homoseksuaalisesti aktiivinen" jne..
Miten jollain voi edes käydä MIELESSÄ alkaa varsinkaan etukäteen moisia pohtia?
Entäs sitten oikeus mielipiteen vaihtamiseen? Jos joskus on pitänyt tyhmänä jotain asiaa, ajan mittaan sille lämpenee, niin jätätkö sä vaikka 30 vuoden parisuhteen mikäli toinen tekee jotain sun mielestä "tyhmää"?
Sanoi munkin mies ettei koskaa rupee käymään salilla se on ihan tyhmää, hän ei ole mikään kehonrakentaja. Olin tyytyväinen että mies on itseni tasolla siinä, ja en tykkäisi mistään himourheilusta. No kun mies alkoi sitä harrastamaan, olisiko mun pitänyt heittää se ulos että "vie ne raejuustosi ja palautusjuomasi hiiteen äläkä näyttäydy mulle trikoissa enää ikinä tai mä lähden tosta ovesta" ?
Mies osoittautui toisenlaiseksi kun kuvittelin ja otti uuden harrastuksen mitä ensin vastusti;: Voi kamala! Olisiko auttanut tentata vielä tarkemmin ja uhata tarpeeksi ajoissa? Mitä tehdä jos toinen kehittyy ja haluaa kokeilla uusia asioita? Voi kyynel! Onneksi mua ei niin syvällisesti kuitenkaan kiinnosta mitä toinen tekee, huolehdin enempi omista asioistani.Oletko tutkinut koskaan netin seuranhakupalveluita?
Kyllä niissäkin aika paljon kysytään tuollaisista henkilökohtaisista
mielipiteistä, jotta "ei sopivat" karsiutuis heti pois.
-tupakoitko
-pidätkö eläimistä
-uskonto
-alkoholi
jne.... - 11+11
erakkokkoo kirjoitti:
Oletko tutkinut koskaan netin seuranhakupalveluita?
Kyllä niissäkin aika paljon kysytään tuollaisista henkilökohtaisista
mielipiteistä, jotta "ei sopivat" karsiutuis heti pois.
-tupakoitko
-pidätkö eläimistä
-uskonto
-alkoholi
jne....Nuo netin deittipalveluiden kysymykset onkin ihan kummallisia. Esim. Tupakointi. En tupakoi. Minä en erityisemmin pidä tupakan tuoksusta, mutta niin vaan mulla on puoliso joka tupakoi askin päivässä. Pidänkö lapsista. En pidä. Silti minulla on kolme lasta ja puolisollani kaksi. Kysymys on liian suppea ja yksipuolinen. Uskonto. En rehellisesti usko, mutta jos puolisoni uskoisi niin kunnioittaisin hänen uskontoaan ja tutustuisin siihen. Elämä on ottamista ja antamista. Vähiten saat kun rajaat itsesi ulos kaikesta
- pettyäkö?
erakkokkoo kirjoitti:
Oletko tutkinut koskaan netin seuranhakupalveluita?
Kyllä niissäkin aika paljon kysytään tuollaisista henkilökohtaisista
mielipiteistä, jotta "ei sopivat" karsiutuis heti pois.
-tupakoitko
-pidätkö eläimistä
-uskonto
-alkoholi
jne....Nuo riippuu paljon..voihan joku pitää eläimistä, mutta koska on allerginen ei voi lemmikkiä olla.
Tupakoitko? koskaan ei tiedä milloin joku lopettaa..
Uskonto? voihan sitä kääntyä kesken kaiken
alkoholi? Onko nollatoleranssi ja lopettanut alkonkäytön koska juuri ryyppäsi itsensä katkolle? vai onko absolutisti joka vihaa viinaa sitä koskaan edes kokeilematta`?
Kaikkiin löytyy miljoona eri tarinaa, vaikka yrittäisit miten karsia kysymyksillä vääriä ihmisiä, oikeatkin vastaukset voivat johtua vääristä syistä..
Mä pidän tuonkaltaisia listoja lähinnä rupatteluna ja kunhan jostain keskustellaan..ei ihmistä opi tuntemaan silti listojen perusteella montako miinusta, plussaa tai ruksia löytyy listasta.
- Sannnnnnni
Se että omaa ehdottomia mielipiteitä on ihan pop (jos mieheni ryhtyisi neonatsiksi niin tämä suhde olisi kyllä siinä -tai no, itseasiassa muutos olisi niin suunnaton että hankkisin lääkäriajan sen selvittämistä varten ettei ole aivokasvainta tai jotain).
Mutta herää kysymys miten tämä mielipide käy ilmi? Jos joku alkaa jonain aamuna kahvin kanssa paukuttaa ukaaseja että tätä et sitten saa tehdä ja tuota ajatella niin olisihan se aika outoa.
Edellinen on oikeassa siinä että ruksia listaan laittamalla ei saa selville oikein mitään -eräs oikein hyvä ystäväni totesi kerran että inhoaa feminismiä. Kun olen feministi niin se oli vähän "anteeksi kuinka?" -hetki. Mutta kun en samantien laittanut häntä parvekkeelta alas niin kävi ilmi että hänen sukulaisensa oli muutama vuosi sitten riitaisessa avioerossa menettänyt lastensa tapaamisoikeuden ja syytti siitä feminismiä -kertonut kaverilleni että feminismi on aatesuuntaus jonka mukaan lapsilla ei pidä olla isää. Kun kerroin palkka-tasa-arvosta ja ruumiillisesta itsemääräämisoikeudesta niin kyllä hän niitä kannatti, ei vain tiennyt että liittyvät feminismiin mitenkään =D.
Ja joo, luulin ennen että haluan raittiin miehen, koska eksäni oli kännissä väkivaltainen. Nykyinen mieheni juo olutta joka viikonloppu, ja on kolmen jälkeen aivan yhtä herttainen ja miellyttävä kuin aina muulloinkin. En siis halunnutkaan raitista miestä, vaan sellaisen joka ei käy käsiksi. Go figure.- brrrrrrrrrrrr
"Mutta kun en samantien laittanut häntä parvekkeelta alas"
Eli et osoittautunut hänen mielestään tyypilliseksi feministiksi, vai miten tuo piti tulkita? :)
Ei-absolutisti ja kanssasi riitelevä alko ovat eri asioita, mutta se taisi olla se uutinen sinulle.
- erakkokko
hyvin perusteltu Sannnni
Tuo on hyvinkin totta yleensäkin kaikissa elämän asioissa, että pitää nähdä"metsä puilta" tai ehkä enemmänkin "erottaa puut metsän keskeltä".
On monia asioita, joista en suhteessa pidä. Esim. aktiivinen tupakointi on sellainen, itsekin olen muutaman vuoden jaksoja polttanut. Kerran jopa aloitin uudelleen polttamisen ihan päätöksellä sen vuoksi koska tyttöystävänikin poltti.
Väkivaltaiseen naiseen en ole törmännyt, eikä se tietenkään pelottaisikaan niin kauheasti kun olen ISO. Paitsi jos nyt tulisi nukkuessani keittiöveitsellä sohimaan ;-)
Myöskin huumeiden käyttö olisi vaikea hyväksyä, lähinnä sen vuoksi, että jos ihminen menettää itsensä hallinnan. Mutta siinäkään tapauksessa en luovuttaisi heti, vaan yrittäisin kaikkeni saadakseni hänet vieroitukseen tai viedäkseni sellaiseen ympäristöön missä ei olisi houkutuksia. Olisin valmis vaikka lopettamaan työni tai käyttämään kaikki säästöni sen eteen.
En myöskään olisi kiinnostunut sellaisesta kumppanista/kumppaniehdokkaasta joka olisi hurahtanut tai suhteemme aikana hurahtaisi johonkin uskontoon jonka näkemys olisi liian erilainen omastani.
Tämänhetkisen itsetuntemukseni perusteella ei ole kuin muutama pinnallinen asia tai jossain mielessä kumppanin sisäinenkin, joita en pysty hyväksymään.
En voisi kuvitella seurustelevani kävelevän sarjakuvakirjan tai rautakaupan prikkatelineen kanssa.
Tämä pätee myös miespuolisiin ystäviini, ystäväperheisiin, suosikkisukulaisiin, ystävätyökavereihin, jne.
Ei ole kenelläkään tatskaa, lävistystä, eikä luonnottoman väristä tukkaa.
Naisilla hyväksyn korvikset, jos paras mieskaverini hankkisi jonkun renkaan korvaansa, niin en pitäisi häntä enää kaverina. - erakkokko
Heittäisin vielä jatkokysymyksen enemmänkin naisille.
Ajatellaan, että olette itse konservatiivinen ulkoiselta olemukseltanne, siis ei tatskoja tai lävistyksiä.
Mutta 20v. tyttärenne tai poikanne harrastaa moisia, itse hyväksytte passiivisesti tuon koska ette edes näe sitä äidinrakkautenne läpi.
Sitten tutustutte minuun potentiaalisena seurustelukumppanina ja tuon tämän edellisessä viestissäni ilmaisemani mielipiteeni esille.
Se ei henkilökohtaisesti teitä koskettaisi, mutta ajattelisitte, että vaikka niissä olosuhteissa sietäisin lastenne ulkokuoren, enkä edes koskaan missään olosuhteissa heille tulisi asiasta mainitsemaan., niin haittaisiko teitä se, että en koskaan asian johdosta tulisi tuntemaan 100% yhteenkuuluvaisuudentunnetta heihin?- 4+18
Minulla on tällainen mies joka ei hyväksy tietyissä asioissa juttuja lapsistani ja kyllä se on niin, että tuollainen jyrkkyys vähentää minun rakkauttani mieheen vaikka mies ei mielipiteitä lapsilleni näytäkkään. Itseasiassa koen mieheni vaikka naimisissa ollaankin niin ulkopuolisena ydinperheestäni. Tietenkään miehelle en ole asianlaitaa sanonut.
- 4+18
4+18 kirjoitti:
Minulla on tällainen mies joka ei hyväksy tietyissä asioissa juttuja lapsistani ja kyllä se on niin, että tuollainen jyrkkyys vähentää minun rakkauttani mieheen vaikka mies ei mielipiteitä lapsilleni näytäkkään. Itseasiassa koen mieheni vaikka naimisissa ollaankin niin ulkopuolisena ydinperheestäni. Tietenkään miehelle en ole asianlaitaa sanonut.
Täsmennän vielä, että tulee selväksi. Minulle on ihan yksi hailee hyväksyykö mieheni lapseni vai ei. Heillä on isä. Ulkopuolisen sedän hyväksymiset ei liikuta ketään.
- kissakato
Tuo vaan kertoo ihmisen pelko-ominaisuuksista, eli ihminen jolla on tarve laitella tuollaisia sääntöjä ja päättää etukäteen mihin ihmiseen hän tulee tai ei tule kokemaan yhteenkuuluvuutta, niin hän ei ole silloin ehkä itsenäisesti ajatteleva koska itsenäisesti ajatteleva ihminen ottaa kunkin tilanteen vastan sellaisena kun se tulee, tuossa on jotain pelkoa sortumisesta tai muusta..Vähän kun homofobiakin voi jossain tapauksissa kertoa foobikon lähinnä omista taipumuksista, musta tohon pätee sama asia että eniten vastustetaan sitä mikä itseä pelottaa, mutta johon salaisesti tietää myös kykenevänsä mutta pelkää mitä jos menisikin ottaman tatskan ja heräisin aamulla enkä voisi perua. Tullaan allergisiksi sitten niille ihmisille joiden ominaisuuksia haluaa välttää, muttei ole varma kykeneekö sittenkään hallitsemaan itsensä ja ratkaisee asian välttelemällä ja lokeroimalla ihmisiä vältettäviin kategorioihin.
Ok, mä huomaan ettei mulla ole tatska-ihmisten kanssa monestikaan mitään yhteistä koska moni heistä osoittautuu tosi pinnalliseksi: Jota se onkin kun pitää olla kuva ihossa ollakseen oma itsensä..
Mut mun mielestä tuo aloittajan tyyli ja tatskan ottajan tyyli on ihan sellaista, että laittaisin molemmat samaan laivaan eli TODENNÄKÖISESTI en noin pinnallisten ihmisten kans tuu löytämään yhteistä säveltä, korkeintaan tulisin toimeen.
Mutta en päätä sitä asiaa etukäteen, vaan tutustun ensin ihmiseen olipa hänen tatskatilanne tai omituiset jyrkkyytensä mitä vaan..sit jos käy miten käy , eli läheisyyden tunnetta tai yhteenkuuluvuutta ei syntynyt, niin en silti päätä etukäteen että "tästälähtien tiedän nuo tatskatyypit" tai "nyt tiedän että jyrkät mielipiteet omaavien kanssa en jaksa nähdä vaivaa"
- erakkokok
Miettikää vielä sitä, että jos vastasitte edelliseen kysymykseeni
"Kyllä haittaisi", niin siitähän voi vetää sen johtopäätöksen, että seurustelukumppaninne pitäisi muissakin asioisssa ajatella samoin kuin jo aikuisen lapsenne?
-politiikka, uskonto, musiikkimaku, luonnonsuojelu, päihteet, jne- …………….
Sitten mennään jo hienosäätöön eli paljon riippuu siitä, miten vaikkapa tuon tatuointimielipiteen tuo esille. Jos se tulee tyyliin "tatskat on rumia ja tyttäres suttuinen h****a, jota voin ehkä sietää", niin enpä tuollaista kuuntelis. Jos taas pystyy ilmaisemaan itseään kohteliaasti ja asettumatta kilometrikaupalla "väärässä olevien" yläpuolelle, asia on ok.
- erakkokko
……………. kirjoitti:
Sitten mennään jo hienosäätöön eli paljon riippuu siitä, miten vaikkapa tuon tatuointimielipiteen tuo esille. Jos se tulee tyyliin "tatskat on rumia ja tyttäres suttuinen h****a, jota voin ehkä sietää", niin enpä tuollaista kuuntelis. Jos taas pystyy ilmaisemaan itseään kohteliaasti ja asettumatta kilometrikaupalla "väärässä olevien" yläpuolelle, asia on ok.
Jokainen on vapaa tekemään mitä haluaa ja pystyn jopa salaamaan jyrkkyyteni
naisystävän lapsilta. Saattaisin jopa feikkimielessä mennä heidän mukaansa johonkin tatskastudioon vaikka en pidä jutusta.
Voi olla, että naisystäväni pitäisikin minua kaksinaamaisena tyyppinä johon ei voikaan luottaa, kun se noin osaa näytellä.
- Sannnnnnni
Erakkokko, ihme että olemme näin yksimielisiä ajatuksissamme netissä, kun itse olen sellainen kävelevä sarjis/ rautakaupan ikkuna. Tai siis omasta mielestäni en, omassa kotikaupungissani, omalla alallani olen hyvinkin konservatiivisen näköinen, mutta varmaan katsoisit aika vinoon kadulla. Ja aviomiehellänikin on se rengas korvassa.
Vanhempieni mielestä olen tietysti aika hörhön näköinen ja he sen sanovatkin, mutta kun sain tutkinnon kasaan, kunnon duunin, ja avioliittokin on mennyt erinomaisesti niin he ovat ilmeisesti päätelleet että olen hörhön *näköinen*, en heidän standardeillaan kuitenkaan hörhö, ja se on tärkeintä,
Itse ajattelen sen näin: jokainen sukupolvi luo oman estetiikkansa. Äidin sukupolvessa nainen jolla oli räikeä meikki ja koruja oli prostituoitu. Omassani hän on media-alan ammattilainen. Lapseni sukupolvessa... kuka tietää, mutta omasta mielestäni jo Britney Spears lateksipuvuissaan näytti, no, maksulliselta. Mutta kymmenvuotiaiden tyttöjen mielestä jotka eivät sellaisesta tiedäkään, hän oli kiiltoprinsessa. Se mitä ulkomuoto "tarkoittaa" yksinkertaisesti muuttuu, ja vaikka se on nyt vanhempana itsellekin hämmentävää niin asia on silti niin =7- 5+12
Onko se nyt loppujenlopuksi kauhean aikuismaista kritisoida muiden ulkonäköä? Kuinka pienissä piireissä tai millaisessa tuppukylässä sitä on kasvanut jos muiden ulkonäkö ottaa tunnon päälle. Itse olen ateisti. Suuri osa lasten kavereista oli jo lapsena muslimeja. Lähiössämme puhuttiin 80 eri kieltä. Aamubussissa olin aina ainoa valkoinen menossa töihin. Niin vaan me sitten kotona opetettiin, että muslimi ei syö sianlihaa ja ollaanpas nyt hiljempaa siellä pihalla kun naapuri pitää rukoushetkensä takapihallaan. Käytiin tutustumassa netissä islaminuskoon. Olisiko se tilanne hoidettu paremmin jos oltaisiin vaan paheksuttu ja pidetty lapset sisällä kun meillä ei uskota mihinkään yliluonnolliseen. Meillä lapset on kastetukin, vaikka uskonto on meille hölynpölyä. Ovat saaneet sitten tutustua siihen kodin ulkopuolella ja päättää meneekö ripille ja uskooko. Hieno asia jos löytää itselleen turvaa uskosta vaikka itse en siihen pysty. Minä en siis tajua miten jonkun mieli voi olla niin pieni ja omat mielipiteet niin henkilökohtaista omaisuutta että kieltäytyy maailman monimuotoisuudesta. Ei siihen omaan itseensäkään pidä niin kiintyä että siitä tulee vankila.
- kissakato
Tosi hyvä huomio sannni..
Kertoohan sekin jotain, ettäon päätetty (kuka päättää..?) että prostituoitu olisi edes paha asia..ensin tuomitaan että ihminen on tietyn ammattiryhmän näköinen, mutta jotta se olisi negatiivinen asia pitää ensin leimata se itse asiakin negatiiviseksi.
Mikä on silloin se negatiivinen asia, jos miehellä on korvis?
Lapsi ei tiedä britneyspearsin asusta mitä se joillekiin edustaa, vielä hienompaa on jos ei edes opikaan mitä huonoa siinä on. Vielä hienompaa jos tekee mitä haluaa eikä koe valintoihinsa vaikuttavan ympäristön leimat. esim jos joku haluaa olla prostituoitu niin miksi se ensinnäkään haittaa VAIKKA hän oliskin, saati sitten mitä haittaa pukeutua kuten p.
- erakkokok
"Mikä on silloin se negatiivinen asia, jos miehellä on korvis? "
Mun mielestäni korvikset ovat tyttöjen juttuja, joten heteromies jolla on korvis, on homo. Ja se varmaan haittaa tuota heteromiestäkin jos pidän häntä homona.
Mitä sitten taas oikeisiin homoihin tulee, niin mulla ei ole homofobiaa, eihän kai sille mitään voi jos sellaiseksi syntyy. Mutta vielä ei kai kukaan ole syntynyt tatskoitettuna tai lävistettynä.- 8+19
Korvis->homo ajattelu on jostain keskiajalta:D Omalla 100% heteromiehellänikin on korvis. Ihan miehekäs 40 mies on. Itseasiassa minusta saisi olla rennompi homojen suhteen. Ikäänkuin löytää sen sisäisen homonsa, mutta sitä ei tunnu löytyvän :D Oma poikani täyttää kohta 15v. Nyt alkoi puhua, että haluaa korviksen. Mikäs siinä. Minulla oli tuossa iässä korvissa reiät ja nenässä. Pojalleni sopisi kulmalävistyskin kun on niin komeat kasvot. Tatuoinnista ei ole puhunut -vielä. Siitä vaan minun puolesta. Maorit on kauniita tatuointeineen. En sitten tiedä jos lapseni ei olisi yleisen kauneusihanteen mukaan kauniita. Silloin kai tulisi ajateltua, että miksi nähdä vaivaa ulkonäkönsä takia. Mieheni tytär on kymmeniä kiloja ylilihava ja haluaa napakorun. Kyllä siinä kieltämättä miettii että tohon roikkuvaan palloonko korun haluat, ei hyvä idea. Jotenkin turhaa koristella itseään jos raamit ei ole kunnossa. Ei sitä tauluakaan maalata pelkälle kankaalle. Kyllä se vaatii pohjatyöt.
- kumma tyyppi
No mitä ihmettä haittaa ylipäätään että joku on homo?
Jos korvis tekee sulle ihmisestä homon? Kun ethän varmaan hänen kanssa seksiä harrastaisi siltikään jos hänellä korvista ei olisikaan, ja näinollen siis hän "olisi hetero"? Jopa vielä vähemmän?
Eli mitä sua haittaa sellaisen ihmisen seksuaalinen suuntautuminen, josta et ole muutenkaan kiinnostunut panomielessä? Ihmeellisiä on nuo asenteet joillakin, kun on niin tärkeää vaan pistää merkille onko joku mahdollisesti homo ensin, mutta kuitenkaan et tee sillä tiedolla mitään jos et ole itse häntä kuitenkaan panemassa? Ja jos taas olet, niin sitä suuremmalla syyllä eiks ne miespuoliset ystävät nimenomaan kannata olla edes vähän homoja niin se ei sitten haittaa niin kovasti vaikka himot heräisivätkin. On kurjaa miehenä yrittää iskeä miestä joka on kiinnostunut vain naisista. - ………..
"Ja se varmaan haittaa tuota heteromiestäkin jos pidän häntä homona."
Mistä heteromies tietää, että pidät häntä homona? Menetkö oikein sanomaan, vai kirjoitatko vain nimettömän viestin keskustelupalstalle? - 14+4
kumma tyyppi kirjoitti:
No mitä ihmettä haittaa ylipäätään että joku on homo?
Jos korvis tekee sulle ihmisestä homon? Kun ethän varmaan hänen kanssa seksiä harrastaisi siltikään jos hänellä korvista ei olisikaan, ja näinollen siis hän "olisi hetero"? Jopa vielä vähemmän?
Eli mitä sua haittaa sellaisen ihmisen seksuaalinen suuntautuminen, josta et ole muutenkaan kiinnostunut panomielessä? Ihmeellisiä on nuo asenteet joillakin, kun on niin tärkeää vaan pistää merkille onko joku mahdollisesti homo ensin, mutta kuitenkaan et tee sillä tiedolla mitään jos et ole itse häntä kuitenkaan panemassa? Ja jos taas olet, niin sitä suuremmalla syyllä eiks ne miespuoliset ystävät nimenomaan kannata olla edes vähän homoja niin se ei sitten haittaa niin kovasti vaikka himot heräisivätkin. On kurjaa miehenä yrittää iskeä miestä joka on kiinnostunut vain naisista.Joillekin homous on kova paikka. Itse olen opettanut lapsille, että ihmisiä ei saa homotella koska on väärin käyttää homo sanaa negatiivisessa yhteydessä. Homo ei ole haukkumasana eikä keino negatiivisessa mielessä kuvata ihmistä. Eipä nuo lapset edes tajunneet pieninä mitä se homo tarkoittaa. Sitten yritti selittää, että tiedättehän kun Laurilla on kaksi äitiä? No joo, entäs sitten? Niinpä. Onko se huono juttu, että laurilla on kaksi äitiä? No ei tietenkään. No jos te nyt huutelette tuota homoa haukkumasanana niin se on sama juttu kuin sanoa että on väärin elää niin kuin Lauri ja sen vanhemmat. Kuulostaa tyhmälle eikös? Omilla vanhemmillani on järkyttäviä ennakkoluuloja homoja kohtaan. Naapurissa asui ikäiseni poika joka oli samalla luokalla. Minua epäilytti jo 10 vuotiaana että se on homo ja loppujenlopuksi muuttikin ulkomaille ja homo se on. Siitä ei saa puhua, ei kysellä kuulumisia ei mitään. No pikkulinnut laulaa silti ja tiedän että on jo vuosia asunut saman miehen kanssa. Ai mikä huuto syntyi kun satuin kysymään, että onko jo naimisiin mennyt ja aikookohan lapsia hankkia. Kunhan kysyin. Kai sitä kysyä saa! Äiti sähisi minulle, että siitä ihmisestä ei puhuta. Uskomatonta! Kyllä se ihmisenä vielä kelpasi ennen kuin oli homous tiedossa. No enpä viitti vanhemmille kertoa, että heidän kummatkin tyttärensä on biseksuaaleja. Olkoon tuntematta lapsiaan.
- erakkokok
Mun pitäis aina perustella tarkemmin mitä tarkoitan.
Tarkoitan siis sitä, että jos heteromies käyttää korviksia, niin miksi hän kuitenkin kieltäytyy hameen käyttämisestä tai huulipunasta? Ja miksi hän ei vaihda nimekseen naisen nimeä jos kerran niin kovasti haluaa transu olla?
Tai mene sukupuolenvaihdosleikkaukseen jos ei halua olla mies?
Ja kuten aiemmin sanoin, niin mulla ei ole mitään homoja vastaan, anteeksi että sekoitin heidät tähän asiaan johon he eivät oikeastaan mitenkään liity.- 13+8
Sun logiikalla ajateltuna koska syön masennuslääkkeitä en voi kieltäytyä heroiinista. Onko sun kaikki ajattelu yhtä typerää?
- erakkoko?
"Mistä heteromies tietää, että pidät häntä homona? Menetkö oikein sanomaan, vai kirjoitatko vain nimettömän viestin keskustelupalstalle? "
Tilanteesta riippuen saatan sanoa jotain, esim. "sulla on tosi söpöt korvikset, mun siskolla on samanlaiset" Tai että "Jos vielä meikkaisitkin, niin pyytäisin sua treffeille"
Ja osaan sanoa sen siihen sävyyn, että he kyllä hyvin ymmärtävät mitä tarkoitan.- 14+5
Joillakin heteromiehillä on naisellinen ääni ja joillakin todella upeat sääret ja perse. Hyvä tietää, että tästä lähtien voi vihjailla hameen käytöstä ja huulipunasta jos ei täytä "normeja" jonkun ahdasmielisen pellen päässä. Siis minähän olen se universumin valtiatar ja minulla on valta näyttää paikkasi. Ou jee! Tätähän voisi laajentaa! Mä voisin rumillekin (mun mielestä) ihmisille kertoa kuinka ne vois hypätä sillalta rumentamasta mun maailmaani. Miksi mun kauniina täytyy sietää rumia? Vielä parempi idea! Saksassa oli nelkyt luvulla ja neuvostoliitossakin pitkään hieno tapa norminmukaistaa yhteiskuntaa! Sorry alko oksettaa...
- erakkokok?
Varmaan näitä mun viestejä lukeville moudostuu käsitys mun iästä, että olen paljon nykynuorisoa vanhempi koska ajattelen näin jyrkästi asioista.
Mulla on suunnitelma, että joskus joku mun miespuolinen kaveri hankkis korviksen/t, niin kävisin ostamassa sille hameen lahjaksi.
Niinpä laitankin veikkauskilpailun pystyyn ihan mielenkiinnosta, että miten hyvin arvaatte mun ikäni.- 10+7
55v ja itä-suomi.
- ………..
Mutta mieti, joku voi nähdä sut hamekaupoilla ja kuvitella, että se tulee sulle itsellesi.
- mies.
Oli minulla bi tyttöystävä eikä minua haitannut. En minä ole kovin jyrkkä. Jos rikoksia tekee, salailee asioita tai ei puhu muuten ongelmsta niin se on jo sitten ongelma suhteessa. Pitää puhu jos on joku ongelma eikä salailla sitö.
- kummitus
Jyrkkyys olisi todella suuri turn off myös asioissa, jotka eivät ole minulle henkilökohtaisesti tärkeitä. En todennäköisesti haluaisi seurustella edellä mainittuja mielipiteitä omaavan ihmisen kanssa, vaikka en omista yhtään tatuointia tai lävistystä (edes korvissa) ja tukkakin on luonnollinen keskivaalea.
Suurin turn off olisi kuitenkin tuo suhtautumisesi ystävyyteen. En ikimaailmassa seurustelisi ihmisen kanssa, joka ihan tosissaan olisi kertomasi mukaisesti valmis hylkäämään parhaan ystävänsäkin yhden korvarinkulan tähden. Jos empatia ja sitoutuminen tärkeisiin ihmissuhteisiin on tuolla tolalla, niin en kykenisi arvostamaan sellaista ihmistä, vaikka tiettyyn rajaan asti pyrinkin ymmärtämään erilaisia näkemyksiä ja maailmankatsomuksia. Ilkeys ja epälojaalius eivät ikinä ole hyviä piirteitä ihmisessä, mutta vielä vaikeammin ymmärrettäviä ne ovat silloin, kun niiden syyksi riittää pelkkä ulkomuotoon liittyvä sivuseikka. - erakkokoo
olen miettinyt asiaa myös tuolta "kummituksen" kantilta
ja vaikka aikaisemmin sanoin, että olisin valmis heittämään parhaimman ystäväni
pois jonkun tatskan takia, niin se varmaankin perustui siihen ajatukseen, että olen
luonnollisesti ystävystynyt konservatiivisiin ihmisiin jotka ajattelevat näistä asioista samalla tavalla kuin minä, enkä koskaan tule joutumaan tuollaisen tilanteen eteen
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�214881Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03075Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03070Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03069Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03066Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03065Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03065Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03064Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03064Nancy Taylor
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋03054