Lapsenuskosta

Näitä kysymyksiä kuulee usein. Lapsen usko menetetään silloin kun ei tehdä uskon ja ymmärryksen kautta parannusta omista tekosynneistä. Toisin sanoin tällöin luovutaan uskosta ja elävästä Jumalasta. Lutheri opettaa, että tällainen ikä VOISI olla 7 vuotta, jolloin tullaan vastuulliseksi synneistä. Tätä ikäähän ei välttämättä voi määritellä tarkaan, että siitä on turha saivarrella. Koska on kyse myös Jumalan valitsemuksesta, niin Jumala johdattaa omansa valtakuntaansa.

Samaa uskoa on muuallakin, että Jumala johdattaa omansa pelastukseen.

Jumala on sanonut kostavansa isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen. Minusta siinä juuri näkyy "Jumalan kosto" kun isät ovat luopuneet niin kaikille lapsille ei enää tule edes mahdollisuutta Jumalan lapseksi päästä.

Kuitenkaan me uskovaiset emme todella tiedä missä kaikissa maailman kolkissa elävää uskoa saarnataan, koska Jeesuksen opetuslapset lähtiväe kaksi tuhatta vuotta sitten kaikkeen maailmaan evankeliumia viemään.

On kysymys VAIN NÄIN- opista, ei vain-me opista, kuten jotkut tätä asiaa nimittävät.

Asuimme ulkomailla ison perheemme kanssa vuoden verran. Paikallinen asukas ihmetteli isoa perhettämme ja kysyionko teillä televisiota. Kun sanoimme että ei hän totesi, että täälläkin on isoja perheitä joilla ei ole televisiota.

Siinä heräsi ajatus, että voi olla katolisen tai muunkin ulkonaisen kirkon piirissä ryhmiä,
joilla voi olla sama henki ja uskonymmärrys. Meillä loppui kielitaito lähteäksemme selvittämään tuon maan isojen perheiden käsityksiä isoista perheistä tai television vaarallisuudesta jonka hekin olivat ymmärtäneet.

Eihän Lapin Maria ainoa uskova maanpäällä ollut Lestadiuksen saadessa parannuksen armon.

Mutta sen me tiedämme, että Suomessa muussa ryhmässä ei tätä uskonymmärrystä ja evankeliumia ole, sillä Lutherkin sanoo, että ovat yksimieliset opissa, elämässä ja kärsimisessä.