Vaimon omatunto

Anna mun kaikki kestää:D

Ja kunnollisen naisen kielenkäyttöön kuuluu huorittelu ja muiden haukkuminen!!!

En yhtään ihmettele jos miehesi pettää sinua ja kunnollisuus on kaukana sinusta.

"et silleen" En ihmettele yhtään kun miehesi on pettänyt ja haluaa eroon sinusta lopullisesti! Ihan lopullisesti! Sinun suhteen väliin ei tarvitse kukaan mennä, sinä olet itse itsesi este ja karkoittaja. Kuka sivistynyt mies haluaa pitää vaimona sellaista naista, joka ei osaa muuta kuin huoritella, haukkua niin omaa miestä kuin muita naisia. Ei semmoista miestä edes löydy, joka haluaan pirun kainaloon. Häpeä kielenkäyttösi, tukehdu katkeruuteesi, katso ympärillesi - hups! Kaikki ihmiset on kadonnut ympäriltäsi! Miksköhän?

1212 kirjoitti:

Ja kunnollisen naisen kielenkäyttöön kuuluu huorittelu ja muiden haukkuminen!!!

En yhtään ihmettele jos miehesi pettää sinua ja kunnollisuus on kaukana sinusta.

Lue lisää

Et sinäkään kovin älykkäältä vaikuta. Reva levällään paikassa jos toisessa.

Itse pää piru kirjoitti:

"et silleen" En ihmettele yhtään kun miehesi on pettänyt ja haluaa eroon sinusta lopullisesti! Ihan lopullisesti! Sinun suhteen väliin ei tarvitse kukaan mennä, sinä olet itse itsesi este ja karkoittaja. Kuka sivistynyt mies haluaa pitää vaimona sellaista naista, joka ei osaa muuta kuin huoritella, haukkua niin omaa miestä kuin muita naisia. Ei semmoista miestä edes löydy, joka haluaan pirun kainaloon. Häpeä kielenkäyttösi, tukehdu katkeruuteesi, katso ympärillesi - hups! Kaikki ihmiset on kadonnut ympäriltäsi! Miksköhän?

Lue lisää

En yhtään ihmettele, jos sinulla ei ole yhtään ystävätärtä. Kuka tuollaisen horon haluaisi lähelleen?

Itse pää piru kirjoitti:

"et silleen" En ihmettele yhtään kun miehesi on pettänyt ja haluaa eroon sinusta lopullisesti! Ihan lopullisesti! Sinun suhteen väliin ei tarvitse kukaan mennä, sinä olet itse itsesi este ja karkoittaja. Kuka sivistynyt mies haluaa pitää vaimona sellaista naista, joka ei osaa muuta kuin huoritella, haukkua niin omaa miestä kuin muita naisia. Ei semmoista miestä edes löydy, joka haluaan pirun kainaloon. Häpeä kielenkäyttösi, tukehdu katkeruuteesi, katso ympärillesi - hups! Kaikki ihmiset on kadonnut ympäriltäsi! Miksköhän?

Lue lisää

En ole katkera ollut ikinä.Kyllä olen kihloiissa mutta en omista miestäni enkä välitt'isikään omistaa.Olen hyvin itsenäinen nainen ja elämässäni monia arvokkaita asioita.En ole kjoskaan pitänyt miehestäni kiinni, hän teklee kuin haluaa mutta tietääkseni ei ole pettänyt ja ei kiinosta vaikka olisi.Elämä on hyvää juuri näin.En kestä itseään täynnä olevia ämmiä jotka yritää keksi ä epätoivolla syytä pettämiseensä ja selkärangattomuuteensa:)ET SILLEEN.Hajotkaa katkeruuteenne, mä en.Nautintoa elämäänne!Ystävättäriä on muutamia ja niistä kaikki aivan ihania.Heidän kanssaan vietetty aika on täyteläistä ja arvokasta.Samoin lasteni kanssa.Sanokaa ihan mitä huvittaa, menee toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään.

et silleen kirjoitti:

En ole katkera ollut ikinä.Kyllä olen kihloiissa mutta en omista miestäni enkä välitt'isikään omistaa.Olen hyvin itsenäinen nainen ja elämässäni monia arvokkaita asioita.En ole kjoskaan pitänyt miehestäni kiinni, hän teklee kuin haluaa mutta tietääkseni ei ole pettänyt ja ei kiinosta vaikka olisi.Elämä on hyvää juuri näin.En kestä itseään täynnä olevia ämmiä jotka yritää keksi ä epätoivolla syytä pettämiseensä ja selkärangattomuuteensa:)ET SILLEEN.Hajotkaa katkeruuteenne, mä en.Nautintoa elämäänne!Ystävättäriä on muutamia ja niistä kaikki aivan ihania.Heidän kanssaan vietetty aika on täyteläistä ja arvokasta.Samoin lasteni kanssa.Sanokaa ihan mitä huvittaa, menee toisesta korvasta ulos ja toisesta sisään.

Lue lisää

Joo, et ehkä katkera, mut sitäkin enemmän ilkeä ja koppava. Niin koppava että lähes naurattaa. Kyllä kivat, ystävälliset, hyväsydämiset ja ennen muuta rehelliset täällä elämässä lopulta voittaa. Ei ne jotka yrittää olla enemmän kuin on.

Riviesi väliin kätkeytyy paljon harmeja ja itsetunto-ongelmia, se näkyy.

huomautus sivusta kirjoitti:

Joo, et ehkä katkera, mut sitäkin enemmän ilkeä ja koppava. Niin koppava että lähes naurattaa. Kyllä kivat, ystävälliset, hyväsydämiset ja ennen muuta rehelliset täällä elämässä lopulta voittaa. Ei ne jotka yrittää olla enemmän kuin on.

Riviesi väliin kätkeytyy paljon harmeja ja itsetunto-ongelmia, se näkyy.

Lue lisää

Ei ole kumpaakaan.En edes ole ilkeä ja koppava .Ei tässä ammatissa missä olen voi olla sellainen.Mulla on iteasiassa vähän liikaakin kiltteyttä mm. esimieheni mielestä.Mä olen nauranut näitä palstoja jo vuosia ja tahallani silloin tällöin ärsyttänyt ihmisiä.Monet hyvät naurut olen saanut.Kiitos niistä.

et silleen kirjoitti:

Ei ole kumpaakaan.En edes ole ilkeä ja koppava .Ei tässä ammatissa missä olen voi olla sellainen.Mulla on iteasiassa vähän liikaakin kiltteyttä mm. esimieheni mielestä.Mä olen nauranut näitä palstoja jo vuosia ja tahallani silloin tällöin ärsyttänyt ihmisiä.Monet hyvät naurut olen saanut.Kiitos niistä.

Lue lisää

"et silleen" joo varmasti ylikiltti ihminen kun tulet tänne juorupalstalle TAHALLAAN ärsyttämään. Ainakin varsin tyhmä ja yksinkertainen ihminen, sen lisäksi sinulla ei ole elämää, jos sulla ei ole muuta tekemistä kuin tulla tänne tahallaan ärsyttämään ihmisiä. Harva edes ärsyyntyy sinun jutuista, luuletko sun juttus paistaa läpi! Ja sen lisäksi sinulla on todella huono itsetunto ja kova alemmuuden tunne itsestäsi kun luulet ärsyttäväsi ihmisiä tahallaan. Hanki elämä, osta omanarvontunto, kehitä parempaa harrastusta itsellesi ja osta vielä kaupan päälliseksi vaikka ihan oikea elämä:))

et tällei kuiteskin kirjoitti:

"et silleen" joo varmasti ylikiltti ihminen kun tulet tänne juorupalstalle TAHALLAAN ärsyttämään. Ainakin varsin tyhmä ja yksinkertainen ihminen, sen lisäksi sinulla ei ole elämää, jos sulla ei ole muuta tekemistä kuin tulla tänne tahallaan ärsyttämään ihmisiä. Harva edes ärsyyntyy sinun jutuista, luuletko sun juttus paistaa läpi! Ja sen lisäksi sinulla on todella huono itsetunto ja kova alemmuuden tunne itsestäsi kun luulet ärsyttäväsi ihmisiä tahallaan. Hanki elämä, osta omanarvontunto, kehitä parempaa harrastusta itsellesi ja osta vielä kaupan päälliseksi vaikka ihan oikea elämä:))

Lue lisää

Huh huh. SInä se jaksat käydä kaikkien kimppuun. joita luuket itseäsi heikommiksi! Mutta kyllä sen lukee kirjoituksistasi että olet todella sairas, sairaaloisen heikolla itsetunnolla varustettu muiden haukkuja narsisti! Se paistaa kauaksi.

gfdsgestae kirjoitti:

Huh huh. SInä se jaksat käydä kaikkien kimppuun. joita luuket itseäsi heikommiksi! Mutta kyllä sen lukee kirjoituksistasi että olet todella sairas, sairaaloisen heikolla itsetunnolla varustettu muiden haukkuja narsisti! Se paistaa kauaksi.

Lue lisää

"gfds..." No mitäs sinä nyt tällä viestillä teit muuta kuin haukuit tuntematonta pystyyn, että toinen haukkuu! Hyvä sylvi sinun kanssa. Käsittääkseni juuri narsistilla on lupa tehdä mitä vaan (siis omasta mielestään), mutta muut eivät saa tehdä mitään ellei se ole hyödyksi narsistille. onnea ja menestystä sinulle!

1212 kirjoitti:

Ja kunnollisen naisen kielenkäyttöön kuuluu huorittelu ja muiden haukkuminen!!!

En yhtään ihmettele jos miehesi pettää sinua ja kunnollisuus on kaukana sinusta.

Lue lisää

No enemmän ihmettelisin jos vaimot ei mitenkään reagoisi tai alkaisivat kiittelemään ja kehumaan niitä toisia naisia. Eiköhän siinä se ukko ja sen hoito ole molemmat ottaneet tietoisesti sen riskin että voi tulla vaimolta haukut? Se on yksi syy miksi en vehtaa ukkomiesten kanssa kun siinä voi niin käydä. Vaimoja on niin monenlaisia ja petetyn naisen viha päihittää melkein kaikki muut vihanmuodot. Siitähän on ihan sellainen sanontakin olemassa.

Petetyn viha kirjoitti:

No enemmän ihmettelisin jos vaimot ei mitenkään reagoisi tai alkaisivat kiittelemään ja kehumaan niitä toisia naisia. Eiköhän siinä se ukko ja sen hoito ole molemmat ottaneet tietoisesti sen riskin että voi tulla vaimolta haukut? Se on yksi syy miksi en vehtaa ukkomiesten kanssa kun siinä voi niin käydä. Vaimoja on niin monenlaisia ja petetyn naisen viha päihittää melkein kaikki muut vihanmuodot. Siitähän on ihan sellainen sanontakin olemassa.

Lue lisää

viha, oli se sitten petetyn tai pettäjän tai ei kumpaakaan on oikeutettu tunne, kun sen osaa käsitellä ja tuntea rakentavasti itseään ja muita kohtaan. Se, että joku vihaa niin vihatkoon, mutta en minä ainakaan suostu vihan takia ketään pelkäämään ei vaikuta minuun ainakaan. vihastelija voi vihata ihan rauhassa, kunhan ei tule "silmille hyppeleen", ja jos näin käy, niin hoidan sen kyllä äkkiä pois. En ole koskaan tullu petetyksi, mutta en ole kyllä koskaan myöskään pettänyt enkä ollut kakkosena enkä kolmosena, mutta vihan olen saanut niskoilleni mustasukkaisten ja vainoharhaisten akkojen taholta. oikeasti, kun jollakin heittää tosissaan päässä, niin silloin riittää kun näkee ukkonsa edes juttelevan jonkun kanssa. Sitä ei oikeastti tajua, että sellaisia ihmisiä on oikeasti olemassa ennenkuin kohtaa jonkun hullun. Hullu saa olla muttei tyhmä

vihaajat vihaa kirjoitti:

viha, oli se sitten petetyn tai pettäjän tai ei kumpaakaan on oikeutettu tunne, kun sen osaa käsitellä ja tuntea rakentavasti itseään ja muita kohtaan. Se, että joku vihaa niin vihatkoon, mutta en minä ainakaan suostu vihan takia ketään pelkäämään ei vaikuta minuun ainakaan. vihastelija voi vihata ihan rauhassa, kunhan ei tule "silmille hyppeleen", ja jos näin käy, niin hoidan sen kyllä äkkiä pois. En ole koskaan tullu petetyksi, mutta en ole kyllä koskaan myöskään pettänyt enkä ollut kakkosena enkä kolmosena, mutta vihan olen saanut niskoilleni mustasukkaisten ja vainoharhaisten akkojen taholta. oikeasti, kun jollakin heittää tosissaan päässä, niin silloin riittää kun näkee ukkonsa edes juttelevan jonkun kanssa. Sitä ei oikeastti tajua, että sellaisia ihmisiä on oikeasti olemassa ennenkuin kohtaa jonkun hullun. Hullu saa olla muttei tyhmä

Lue lisää

Näissä tunnejutuissa ei mennä järjellä. Pettymys on aina pettymys eikä kukaan oikeastaan voi etukäteen kuin arvailla miltä se ehkä minusta tuntuu jos ei ole sitä kokenut. On helppo sanoa että kun kohtaan jonkun tilanteen niin reagoin sitten niin tai näin ja pysyn järkevänä. Sitä voi yllättyä. Toisilla on paremmat tukiverkostot näissä tilanteissa ja sen merkitys on varmasti suuri mutta ikävää on myös se jos petettyä vielä syyllistetään siitä tunteesta mitä hän ei ehkä pysty käsittelemään järkevästi. Eikö se että on jo petetty ole tarpeeksi? Jos joku on mustasukkainen tai vainoharhainen ja hyökkää sen takia jonkun toisen naisen päälle on eri asia ja se vaatii kyllä ammattiapua. Kyllä kannattaisi vähän pelätä hulluja se on ihan tervettä. Tyhmää on olla pelkäämättä tai luulla ettei hulluja ole olemassa.

et silleen kirjoitti:

Ei ole kumpaakaan.En edes ole ilkeä ja koppava .Ei tässä ammatissa missä olen voi olla sellainen.Mulla on iteasiassa vähän liikaakin kiltteyttä mm. esimieheni mielestä.Mä olen nauranut näitä palstoja jo vuosia ja tahallani silloin tällöin ärsyttänyt ihmisiä.Monet hyvät naurut olen saanut.Kiitos niistä.

Lue lisää

Eli oikein arvasin;) jotain häikkää on, jos tulee tänne "huvikseen" ja ärsyttämään vieläpä:D Kyllä on ihminen yksinäinen, jos tuo on syysi ja motiivisi. Keksi parempaa huvia.

Olet henkilö, jolla on itsetunto-ongelmia, koska sellaiset ovat "kilttejä" nokatusten, kun eivät ole rohkeitakaan. Mutta anonyymisti sitten, kyllä lähtee, omakehu (mielikuvitus) jne.

Tervettä se on kirjoitti:

Näissä tunnejutuissa ei mennä järjellä. Pettymys on aina pettymys eikä kukaan oikeastaan voi etukäteen kuin arvailla miltä se ehkä minusta tuntuu jos ei ole sitä kokenut. On helppo sanoa että kun kohtaan jonkun tilanteen niin reagoin sitten niin tai näin ja pysyn järkevänä. Sitä voi yllättyä. Toisilla on paremmat tukiverkostot näissä tilanteissa ja sen merkitys on varmasti suuri mutta ikävää on myös se jos petettyä vielä syyllistetään siitä tunteesta mitä hän ei ehkä pysty käsittelemään järkevästi. Eikö se että on jo petetty ole tarpeeksi? Jos joku on mustasukkainen tai vainoharhainen ja hyökkää sen takia jonkun toisen naisen päälle on eri asia ja se vaatii kyllä ammattiapua. Kyllä kannattaisi vähän pelätä hulluja se on ihan tervettä. Tyhmää on olla pelkäämättä tai luulla ettei hulluja ole olemassa.

Lue lisää

Jos elämässä alkaa pelkäämään, niin silloin koko elämä menee pelossa. Voihan vaikka joku narkki tulla ja iskeä kirveellä päähän vaikka metrossa. Ei se pelkääminen auta siihen yhtään. Vihan tunteesta sen verran, että tottakai ihminen saa ja pitääkin tuntea vihaa, mutta mitä tasapainoisempi ihminen on itsensä kanssa ja mitä enemmän on sinut itsensä ja ympäristön kanssa, niin sitä vähemmän on varaa, että viha räjähtäisi käsiin. Ihminen, joka on henkisesti oikeasti sinut, osaa ottaa pettymykset, vihat ja surut ns. oikealla tavalla. Elämän siivussa olen nähnyt, jos jonkinlaista pettämistä, pettymistä ja jopa raakaa murhaa, niin silti ihminen, jolla on henkistä kypsyyttä ja hyvä tukiverkosto pystyy ottamaan sen kohtalaisen siivusti niin, että ei hajota lisää omaa elämää, ja nimenomaan omaa ja läheistensä elämää. Tarkoitan sitä, kun on tarpeeksi korkealla henkisellä tasolla, ihminen pysyy tasapainossa suurestakin shokista ja murheesta huolimatta. Tottakai suru on valtava, mutta se purkautuu rakentavasti niin surijaa kuin muita läheisiä kohtaan.

töttörööööö kirjoitti:

"gfds..." No mitäs sinä nyt tällä viestillä teit muuta kuin haukuit tuntematonta pystyyn, että toinen haukkuu! Hyvä sylvi sinun kanssa. Käsittääkseni juuri narsistilla on lupa tehdä mitä vaan (siis omasta mielestään), mutta muut eivät saa tehdä mitään ellei se ole hyödyksi narsistille. onnea ja menestystä sinulle!

Lue lisää

Ehkä joskus käänsin poskea, mutta enää en sitä tee. Kirjoitus oli niin täynnä ivaa ja pilkkaa, että päätin antaa vastineen, koska se oli osoitettu minua heikommalle ihmiselle,joka ei oman hyvän käytöksensä vuoksi anna samalla mitalla takaisin. Minä tein sen hänen puolestaan. Meidän hiljaisuus vain osoittaisi, että sallimme tahallisen kiusaamisen. Hiljaisuus on hyväksyntään ja kiusaamista. Älä unohda tätä erittäin tärkeää asiaa!

kaiken nähnyt kirjoitti:

Jos elämässä alkaa pelkäämään, niin silloin koko elämä menee pelossa. Voihan vaikka joku narkki tulla ja iskeä kirveellä päähän vaikka metrossa. Ei se pelkääminen auta siihen yhtään. Vihan tunteesta sen verran, että tottakai ihminen saa ja pitääkin tuntea vihaa, mutta mitä tasapainoisempi ihminen on itsensä kanssa ja mitä enemmän on sinut itsensä ja ympäristön kanssa, niin sitä vähemmän on varaa, että viha räjähtäisi käsiin. Ihminen, joka on henkisesti oikeasti sinut, osaa ottaa pettymykset, vihat ja surut ns. oikealla tavalla. Elämän siivussa olen nähnyt, jos jonkinlaista pettämistä, pettymistä ja jopa raakaa murhaa, niin silti ihminen, jolla on henkistä kypsyyttä ja hyvä tukiverkosto pystyy ottamaan sen kohtalaisen siivusti niin, että ei hajota lisää omaa elämää, ja nimenomaan omaa ja läheistensä elämää. Tarkoitan sitä, kun on tarpeeksi korkealla henkisellä tasolla, ihminen pysyy tasapainossa suurestakin shokista ja murheesta huolimatta. Tottakai suru on valtava, mutta se purkautuu rakentavasti niin surijaa kuin muita läheisiä kohtaan.

Lue lisää

Olen eri mieltä. Ei ihminen pysty katselemaan murhaa, ettei se jättäisi vakavia jälkiä psyykkeen. Voimakkaita kriisikokemuksia ja elämänhalinnan menetystä aiheuttavat kaikki voimakkaa kokemukset kuten luonnokatastrofit, rikoksen uhriksi joutuminen siinä missä myös petetyksi joutuminen ja avioero. Ihminen ei voi valitettavasti valmistautua näihin kokemuksiin henkisesti. Rakentavasti purkautuminen ei ole edes normaalia.

et tällei kuiteskin kirjoitti:

"et silleen" joo varmasti ylikiltti ihminen kun tulet tänne juorupalstalle TAHALLAAN ärsyttämään. Ainakin varsin tyhmä ja yksinkertainen ihminen, sen lisäksi sinulla ei ole elämää, jos sulla ei ole muuta tekemistä kuin tulla tänne tahallaan ärsyttämään ihmisiä. Harva edes ärsyyntyy sinun jutuista, luuletko sun juttus paistaa läpi! Ja sen lisäksi sinulla on todella huono itsetunto ja kova alemmuuden tunne itsestäsi kun luulet ärsyttäväsi ihmisiä tahallaan. Hanki elämä, osta omanarvontunto, kehitä parempaa harrastusta itsellesi ja osta vielä kaupan päälliseksi vaikka ihan oikea elämä:))

Lue lisää

Kyl on vanhat ja kuluneet fraasit, etkö parempaa tyhmyydessäs keksinyt?keksi kuule itse jotain uutta ja hanki uudet fraasit:)Mulla on jo pari erittäin ihanaa harrastusta ja elän täyttä elämää joten älä turhaan huolehdi.Itsetunto terveellisesti kohdillaan.Alemmuudentunnetta ei ole koskaan vielä ollut ja epäilempä ettei tulekaan.Hyvää päivän jatkoa vaan sullekin et tällei kuiteski...

huomautus sivusta kirjoitti:

Eli oikein arvasin;) jotain häikkää on, jos tulee tänne "huvikseen" ja ärsyttämään vieläpä:D Kyllä on ihminen yksinäinen, jos tuo on syysi ja motiivisi. Keksi parempaa huvia.

Olet henkilö, jolla on itsetunto-ongelmia, koska sellaiset ovat "kilttejä" nokatusten, kun eivät ole rohkeitakaan. Mutta anonyymisti sitten, kyllä lähtee, omakehu (mielikuvitus) jne.

Lue lisää

Ensinnäkin olen kaikke amuuta kuin yksinäinen.Itseasiassa haluaisin enemmän omaa aikaa yksikseni kuin sitä saan.Niin että taas kerran täysin väärin päätelty niinkuin nää yleensä näillä palstoilla menee.Asiantuntijat latelee totuuksia...En itseäni kehu, olen erittäin kriittinen itseänikohtaan.Siksipä on korkea moraali ja selkärankaa.Muuten ei pystyisi itseään katsomaan peiliin.Aurinkoista päivää vaan sullekin huomautus jostakin...

dgdgtgeratyaert kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ei ihminen pysty katselemaan murhaa, ettei se jättäisi vakavia jälkiä psyykkeen. Voimakkaita kriisikokemuksia ja elämänhalinnan menetystä aiheuttavat kaikki voimakkaa kokemukset kuten luonnokatastrofit, rikoksen uhriksi joutuminen siinä missä myös petetyksi joutuminen ja avioero. Ihminen ei voi valitettavasti valmistautua näihin kokemuksiin henkisesti. Rakentavasti purkautuminen ei ole edes normaalia.

Lue lisää

"Rakentavasti purkautuminen ei ole edes mahdollista" Wau! Järki ja tunteet ja ihmisen henkinen tasapaino kävelevät käsi kädessä. Ulkopuolinen tuki ja turva tärkeitä. Miten luulet, että ihmiset, jotka kohtaavat työssään jatkuvasti rikoksia ja todella raakoja kohtaloita pystyvät ja pysyvät henkisesti kasassa ja pystyvät toimimaan järkevästi tunne-elämää hajottamatta. Johan olisi huume-ja rikospoliisit kaikki lataamossa, jos tämä ei olisi mahdollista.

Kaiken nähnyt kirjoitti:

"Rakentavasti purkautuminen ei ole edes mahdollista" Wau! Järki ja tunteet ja ihmisen henkinen tasapaino kävelevät käsi kädessä. Ulkopuolinen tuki ja turva tärkeitä. Miten luulet, että ihmiset, jotka kohtaavat työssään jatkuvasti rikoksia ja todella raakoja kohtaloita pystyvät ja pysyvät henkisesti kasassa ja pystyvät toimimaan järkevästi tunne-elämää hajottamatta. Johan olisi huume-ja rikospoliisit kaikki lataamossa, jos tämä ei olisi mahdollista.

Lue lisää

Erikseen ovat nämä Anneli Auerit, jotka ei sitten tunne missään mitään.

Kaiken nähnyt kirjoitti:

Erikseen ovat nämä Anneli Auerit, jotka ei sitten tunne missään mitään.

Arvelisin, että et ole lähellekään kaikkea nähnyt, kun noin yksisilmäisesti ja sanoisinko ihan raakileesti suhtaudut asiaan. Tuo dgdg jne edelleen kirjoitti asiaa, näin se juuri on. Onhan tuosta kriisiasiasta tehty Suomessakin väitöskirjoja ja tutkittua tietoa on paljon. Siinä olet oikeassa, että ulkopuolinen tuki, turva ja kannattelu ovat tärkeitä, sehän on yleisesti tiedetty asia. Mitä tulee näihin ammattinsa puolesta vaikeita tilanteita kohtaaviin ihmisiin, heillehän jo työnantajan puolesta on herätty antamaan tlanteen läpikäymiseen tilaisuus, on jo ollut aika kauan. Joka ei sitä ota vastaan, voi ikävästi jäädä tapahtuneeseen kiinni. Jopa niin, että se invalisoi pitkään.
Tunnen ihmisen , joka ihmetteli ja mestaroi yhteisen tuttumme vihaa , surua ja hätää puolison uskottomuuden selvittyä. Hänen mielestään oli heikkoutta ja typeryyttä toimia menetyksen kohdalla noin. Itse hän sairastui vuosi sitten syöpään ja tottakai oli shokissa, mutta on edelleen hoitojenkin jälkeen vihainen, aggressiivinen ja masentunut. Eristäytyy ja häpeää rinnattomuuttaan. Tottakai tuemme , autamme ja ohjaamme apua saamaa, myös se petetty yhteinen tuttu tekee niin. On jo hyvin jaloillaan, vaikka aikoinaan kovat madonluvut kakkoselle lukikin.

ymmätämystä kirjoitti:

Arvelisin, että et ole lähellekään kaikkea nähnyt, kun noin yksisilmäisesti ja sanoisinko ihan raakileesti suhtaudut asiaan. Tuo dgdg jne edelleen kirjoitti asiaa, näin se juuri on. Onhan tuosta kriisiasiasta tehty Suomessakin väitöskirjoja ja tutkittua tietoa on paljon. Siinä olet oikeassa, että ulkopuolinen tuki, turva ja kannattelu ovat tärkeitä, sehän on yleisesti tiedetty asia. Mitä tulee näihin ammattinsa puolesta vaikeita tilanteita kohtaaviin ihmisiin, heillehän jo työnantajan puolesta on herätty antamaan tlanteen läpikäymiseen tilaisuus, on jo ollut aika kauan. Joka ei sitä ota vastaan, voi ikävästi jäädä tapahtuneeseen kiinni. Jopa niin, että se invalisoi pitkään.
Tunnen ihmisen , joka ihmetteli ja mestaroi yhteisen tuttumme vihaa , surua ja hätää puolison uskottomuuden selvittyä. Hänen mielestään oli heikkoutta ja typeryyttä toimia menetyksen kohdalla noin. Itse hän sairastui vuosi sitten syöpään ja tottakai oli shokissa, mutta on edelleen hoitojenkin jälkeen vihainen, aggressiivinen ja masentunut. Eristäytyy ja häpeää rinnattomuuttaan. Tottakai tuemme , autamme ja ohjaamme apua saamaa, myös se petetty yhteinen tuttu tekee niin. On jo hyvin jaloillaan, vaikka aikoinaan kovat madonluvut kakkoselle lukikin.

Lue lisää

Sen lisäksi, että entisessä työssäni jouduin kohtaamaan vaan ns. huonoja asioita, todella raakoja asioita. Sairastin jo nuorena leukemiaan, josta selvisin, ja olen hyvin kiitollinen elämälle. Olen oppinut elämän myötä, että meillä jokaisella on suojelusenkeli, ja kaikki se mitä meille tapahtuu on ennalta määrätty ja myös ansainneet sen ja myöskin hyväksi meille itsellemme. Ei kannata olla niin tuomitseva ja tietäväinen asioista, joista oikeasti ei tiedä yhtään mitään. Elämän edessä nöyränä oleminen ja kiitollisuus kaikesta, mitä on ja on ollut tuo onnellisuutta omaan elämään ja ympäristöön. Mutta nyt poistun täältä ja toivon sinulle kaikkea hyvää.

Kaiken nähnyt kirjoitti:

Sen lisäksi, että entisessä työssäni jouduin kohtaamaan vaan ns. huonoja asioita, todella raakoja asioita. Sairastin jo nuorena leukemiaan, josta selvisin, ja olen hyvin kiitollinen elämälle. Olen oppinut elämän myötä, että meillä jokaisella on suojelusenkeli, ja kaikki se mitä meille tapahtuu on ennalta määrätty ja myös ansainneet sen ja myöskin hyväksi meille itsellemme. Ei kannata olla niin tuomitseva ja tietäväinen asioista, joista oikeasti ei tiedä yhtään mitään. Elämän edessä nöyränä oleminen ja kiitollisuus kaikesta, mitä on ja on ollut tuo onnellisuutta omaan elämään ja ympäristöön. Mutta nyt poistun täältä ja toivon sinulle kaikkea hyvää.

Lue lisää

Myös terve pelkääminen on nöryyttä hei ja se tiedostaminen että kaikenlaisia kahjoja on olemassa. Ei tarvitse elää pelossa mutta omat valinnat voi pyrkiä tekemään myös vähemmän riskialttiisti eli esimerkiksi olla sekaantumatta niihin ukkomiehiin ainakaan tietoisesti. Miksi ottaa riski jos voi olla ottamata? Tuomitsemista on myös tuomita joku ihminen siitä että hän ei osaa suhtautua niin järkevästi tai että hänellä on huono itsetunto tai siitä että hän ei ole henkisesti niin tasapainoinen? Luuleko joku että toinen omasta tahdostaan on epäkypsä tai heikkohermoinen tai haluaa joutua tilanteeseen jota ei pysty hallitsemaan? Kaikki ei vaan ole niin tasapainoisia ja sinuja itsensä ja ympäristön kanssa. Eihän heitäkään pidä siitä tuomita sillä sehän on hiton surullista.

Kaiken nähnyt kirjoitti:

Sen lisäksi, että entisessä työssäni jouduin kohtaamaan vaan ns. huonoja asioita, todella raakoja asioita. Sairastin jo nuorena leukemiaan, josta selvisin, ja olen hyvin kiitollinen elämälle. Olen oppinut elämän myötä, että meillä jokaisella on suojelusenkeli, ja kaikki se mitä meille tapahtuu on ennalta määrätty ja myös ansainneet sen ja myöskin hyväksi meille itsellemme. Ei kannata olla niin tuomitseva ja tietäväinen asioista, joista oikeasti ei tiedä yhtään mitään. Elämän edessä nöyränä oleminen ja kiitollisuus kaikesta, mitä on ja on ollut tuo onnellisuutta omaan elämään ja ympäristöön. Mutta nyt poistun täältä ja toivon sinulle kaikkea hyvää.

Lue lisää

Minulleko lienet vastannut. On varmaan vaikea huomata, että muutkin tietävät asioista ja ovat jopa niitä itse kokeneet. Sanoisin sinulle, että ei ihmistä mitenkään jalosta, jos hän on käynyt läpi vakavan sairauden tai ollut työssä, jossa on oikein murhia nähnyt. ONuo enkelijutut onkin jo toinen juttusa oppii ymmärtämystä elämänsä aikana, osa ei. Vielä se, että jos joutuu työssään näkemään julmuutta ja raakoja asioita, ymmärtää varmaan uhrien vihareaktion. En tiedä, onko se vaimo fiksumpi, joka tyynesti kantaa uskottomuuden vai sekö, joka pistää miehensä luokille ja antaa kakkosen kuulla kunniansa. Ehkäpä jälkimäinen pitkällä tähtäimellä selviää ainakin nopeammin.
Nuo enkelijutut ovatkin jo toinen juttu. Ja elämän edessä nöyrtyneet ihmiset eivät taitane sitä ulospäin mainostaa.

Älä välitä, olet oikeassa, se joka syyttää, haukkuu, herjaa ja puhuu p......a, suoranaisesti valehtelee, toisista ihmistä on onneton ihminen jonka kirjoituksista eikä myöskään puheista kannata todellakaan välittää.

Hänellä on huono omatunto omista tekemisistään. Ei ole kaikki muumit laaksossa.
Olen myös huomioinut, että ne pahatkin teot jotka tuollainen henkilö on itse tehnyt hän kertoo muiden tehneen hänelle itselleen. Siis aikamoista diipadaapaa.

Joten, tottahan toki, tekstiä tänne maailmaan mahtuu samoin puheita mutta kun itse tiedämme mikä on oikein ja totuus niin voimme jättää nuo onnettomat omaan arvoonsa. Yleensä tuollaiset löytävät kaltaistansa seuraa niin täällä keskusteluissa, kuin myös siellä heidän oikeassa (heh) elämässä.

Meitä on moneksi. Ei haukkua tarvitsekaan, mutta tekoja saa kritisoida. Usein täällä kiistellään, toimiiko esim. kakkonen oikein. Kovasti puolustellaan, että eihän hän ketään petä. Jos teko ei kestä päivänvaloa, se on epärehellistä toimintaa, ja siten väärin. Eli epärehellisyyttä puolustetaan. Salasuhteessa on kaksi epärehellistä; pettäjäpuoliso ja kakkonen, ja yksi petetty puoliso.

Pettävä mies voi olla lapsilleen erittäin hyvä isä ja myös hyvä aviopuoliso. Ei se, että pettää, välttämättä tee miestä huonoksi tavallisessa arkielämässä. Mutta ketään ei varasteta toiselta väkisin. Ihan omasta halustaan, pakottamatta miehet/naiset vieraissa käyvät.

Ei kukaan voi omistaa toista ihmistä. Mutta ymmärrät kai, että avioliiton ulkopuolisten ihmisten syyttäminen liiton rikkoutumisesta on aivan luonnollinen ensireaktio pettämisen paljastuttua. Se on silkkaa itsesuojelua. Jokainen varmasti ajan myötä tajuaa, kuka oli se oikea pettäjä. Siihen saattaa kulua kauan ja sen takia tälläkin palstalla saa lukea vaimojen haukkuja ja todella ala-arvoisia kirjoituksia. Mutta pitää heitä ymmärtää.

Kumpa hekin ymmärtäisivät, ettei vaimoksi pääseminen tee naisesta yhtään parempaa kuin vapaista naisista. Ei vaimon status oikeuta haukkumaan ja halveksimaan toisia. Surullista huomata, miten monista mukavista ja herttaisista naisista tulee avioliiton myötä kireitä ja vihaisia. Jotka purkaa kiukkuaan myös työpaikalla muita naisia kohtaan. Ei se nyt voi olla pelkästään miehen vika, jos nainen ei ole onnellinen.

Eihän tasapainoiseen ja onnelliseen liittoon sivusuhteita edes synny. Koska kumpikaan ei tunne siihen tarvetta. Ja sen liiton sujuvuus on molempien vastuulla, ei pelkästään miehen. Ei ketään viedä oikeasti väkisin sivupoluille.

Pettäminen on väärin, eikä siitä voi syyttää muita kuin pettäjää. Hän tekee valinnan syystä tai toisesta. Mutta toimiiko parisuhteessa esim. kommunikaatio lainkaan, jos ainoa tie oman kurjan olon hälventämiseksi on käydä vieraissa? Missä kohtaa häviää rohkeus puhua omista tunteistaan? Missä kohtaa ei enää uskalla sanoa, että nyt ottaa päähän? Ajaako toinen joskus omalla käytöksellään toisen vieraisiin? Näitä mä mietin, kun mieheni petti mua. Ja paljon löytyi syitä myös minusta. Kamalan pettynyt olin itseeni. Ja erittäin pettynyt mieheeni. Toista naista en syyttänyt. Miksi mä häntä olisin haukkunut? Jostain kohtaa hän oli parempi miehelleni kuin mä ikinä. Ero tuli ja hyvä niin.

mun mietteitä kirjoitti:

Pettävä mies voi olla lapsilleen erittäin hyvä isä ja myös hyvä aviopuoliso. Ei se, että pettää, välttämättä tee miestä huonoksi tavallisessa arkielämässä. Mutta ketään ei varasteta toiselta väkisin. Ihan omasta halustaan, pakottamatta miehet/naiset vieraissa käyvät.

Ei kukaan voi omistaa toista ihmistä. Mutta ymmärrät kai, että avioliiton ulkopuolisten ihmisten syyttäminen liiton rikkoutumisesta on aivan luonnollinen ensireaktio pettämisen paljastuttua. Se on silkkaa itsesuojelua. Jokainen varmasti ajan myötä tajuaa, kuka oli se oikea pettäjä. Siihen saattaa kulua kauan ja sen takia tälläkin palstalla saa lukea vaimojen haukkuja ja todella ala-arvoisia kirjoituksia. Mutta pitää heitä ymmärtää.

Kumpa hekin ymmärtäisivät, ettei vaimoksi pääseminen tee naisesta yhtään parempaa kuin vapaista naisista. Ei vaimon status oikeuta haukkumaan ja halveksimaan toisia. Surullista huomata, miten monista mukavista ja herttaisista naisista tulee avioliiton myötä kireitä ja vihaisia. Jotka purkaa kiukkuaan myös työpaikalla muita naisia kohtaan. Ei se nyt voi olla pelkästään miehen vika, jos nainen ei ole onnellinen.

Eihän tasapainoiseen ja onnelliseen liittoon sivusuhteita edes synny. Koska kumpikaan ei tunne siihen tarvetta. Ja sen liiton sujuvuus on molempien vastuulla, ei pelkästään miehen. Ei ketään viedä oikeasti väkisin sivupoluille.

Pettäminen on väärin, eikä siitä voi syyttää muita kuin pettäjää. Hän tekee valinnan syystä tai toisesta. Mutta toimiiko parisuhteessa esim. kommunikaatio lainkaan, jos ainoa tie oman kurjan olon hälventämiseksi on käydä vieraissa? Missä kohtaa häviää rohkeus puhua omista tunteistaan? Missä kohtaa ei enää uskalla sanoa, että nyt ottaa päähän? Ajaako toinen joskus omalla käytöksellään toisen vieraisiin? Näitä mä mietin, kun mieheni petti mua. Ja paljon löytyi syitä myös minusta. Kamalan pettynyt olin itseeni. Ja erittäin pettynyt mieheeni. Toista naista en syyttänyt. Miksi mä häntä olisin haukkunut? Jostain kohtaa hän oli parempi miehelleni kuin mä ikinä. Ero tuli ja hyvä niin.

Lue lisää

Itsensä syyttäminen kuuluu prosessiin, mutta et näytä päässeen yli siitä. Et ole millään tavoin syyllinen uskottomuuteen. Kaikki ihmiset eivät petä edes todella huonoissa liitoissa.

Laittaa miettimään, mikä taka-ajatuksesi on. Perustella omaa osallisuuttasi nykyisessä salasuhteessasi?

mutta elämä olisi paljon tylsempää ilman "horoja"! Sitä et varmasti käy kiistämän

Meniskö enemmänkin niin että jos ei horomiehiä olisi niin ei kakkosia olisi. Kakkosen syntymiseksi tarvitaan se horomies, muuten se nainen menee vapaisiin miehiin horoilemaan kun ei ole muuta mahdollisuutta.

En millään tajua sitä logiikkaa että ainoa keino ettei mies mee muihin on se ettei muita naisia olisi edes olemassa. Säälittävää, niin säälittävää.

Pettäjän paratiisi kun saa niin tyhmän vaimon.

kirjaudu sisään kirjoitti:

mutta elämä olisi paljon tylsempää ilman "horoja"! Sitä et varmasti käy kiistämän

Ai sinunko elämäsi ? Kuka siitä välittää?

pettäjän paratiisi kirjoitti:

Meniskö enemmänkin niin että jos ei horomiehiä olisi niin ei kakkosia olisi. Kakkosen syntymiseksi tarvitaan se horomies, muuten se nainen menee vapaisiin miehiin horoilemaan kun ei ole muuta mahdollisuutta.

En millään tajua sitä logiikkaa että ainoa keino ettei mies mee muihin on se ettei muita naisia olisi edes olemassa. Säälittävää, niin säälittävää.

Pettäjän paratiisi kun saa niin tyhmän vaimon.

Lue lisää

Ei pettämiskuvioissa vaadita mitään muuta kuin että naiset tajuaisi oman mahtinsa. Naisethan vie miestä kuin pässiä narussa niin miksi naiset ei voi vetää yhtä köyttä ja hyväksyä sen tosiasian? Kyllähän nyt naiset tajuaa sen että mies harvoin sanoo ei kun sille tarjotaan piparia ja mies on syntynyt vonkaamaan oli se naimisisissa tai ei. Naiset ovat kautta aikojen tottuneet valkkaamaan kenelle antavat ja kenelle eivät. Miehet ottavat keneltä saavat. Ei naimisiinmeno muuta miehen haluja. Toiset miehet pystyvät olemaan yhden naisen miehiä ja uskollisia vaimoilleen ja toiset ei mutta halu on kaikilla kuksia kaikkia niillä uskollisillakin. Nämäkin miehet voivat sortua halujensa edessä kun tilaisuutta tarjotaan ja katuvat satasella myöhemmin ja lopulta ajatuvat surkeina ryyppäämään paikallisbaareihin kun akka on heittänyt pihalle. Avioerot johtuvat pääosin edelleen miesten vieraissa juoksuista. Kyllä minun mielestä vapaa nainen löytää aina halutessaan vapaan miehen tai ukkomiehen mutta valitsee sitten niistä kumpi on vähemmän haitallisempi vaihtoehto. Molemmat miehet haluaa samaa. Kumpi on meille naisille hyväksi se ukkomies vai vapaa? Kumpi valinta edesauttaa naisen kunnioittamista ja arvostusta ja ajatellaan nyt vaikka vielä lasten hyvinvointia? Hyväksytään ensin se että horoukkomiehet ei koskaan itse lopeta horoiluaan jos naisia riittää. Olisihan se tietenkin kiva ajatella että miehet jotenkin muuttuisivat mutta alle 50 v miesten kohdalla jää vielä luuloksi. Ei siihen niiden horoiluun vaadita edes pihtaavaa ja rumaa vaimoa tai epätyydyttävää avioliittoa.

Horomiehet ei lopu kirjoitti:

Ei pettämiskuvioissa vaadita mitään muuta kuin että naiset tajuaisi oman mahtinsa. Naisethan vie miestä kuin pässiä narussa niin miksi naiset ei voi vetää yhtä köyttä ja hyväksyä sen tosiasian? Kyllähän nyt naiset tajuaa sen että mies harvoin sanoo ei kun sille tarjotaan piparia ja mies on syntynyt vonkaamaan oli se naimisisissa tai ei. Naiset ovat kautta aikojen tottuneet valkkaamaan kenelle antavat ja kenelle eivät. Miehet ottavat keneltä saavat. Ei naimisiinmeno muuta miehen haluja. Toiset miehet pystyvät olemaan yhden naisen miehiä ja uskollisia vaimoilleen ja toiset ei mutta halu on kaikilla kuksia kaikkia niillä uskollisillakin. Nämäkin miehet voivat sortua halujensa edessä kun tilaisuutta tarjotaan ja katuvat satasella myöhemmin ja lopulta ajatuvat surkeina ryyppäämään paikallisbaareihin kun akka on heittänyt pihalle. Avioerot johtuvat pääosin edelleen miesten vieraissa juoksuista. Kyllä minun mielestä vapaa nainen löytää aina halutessaan vapaan miehen tai ukkomiehen mutta valitsee sitten niistä kumpi on vähemmän haitallisempi vaihtoehto. Molemmat miehet haluaa samaa. Kumpi on meille naisille hyväksi se ukkomies vai vapaa? Kumpi valinta edesauttaa naisen kunnioittamista ja arvostusta ja ajatellaan nyt vaikka vielä lasten hyvinvointia? Hyväksytään ensin se että horoukkomiehet ei koskaan itse lopeta horoiluaan jos naisia riittää. Olisihan se tietenkin kiva ajatella että miehet jotenkin muuttuisivat mutta alle 50 v miesten kohdalla jää vielä luuloksi. Ei siihen niiden horoiluun vaadita edes pihtaavaa ja rumaa vaimoa tai epätyydyttävää avioliittoa.

Lue lisää

Noinko vaimot ajattelee, että minkä mies vieteilleen mahtaa ja vieraiden naisten on pidettävä jalat ristissä etteivät miehet pääse viettejään toteuttamaan? No, jos se noin on, että mies on mies ja panee ketä tahansa niin mitä suuttumaan siitä, jos vieraassa pesässä vierailee välillä. Eihän se ole keltään pois. Ei edes vaimolta. Ah, miten ihanaa avarakatseisuutta.

Naiset väittää pyörittävänsä miehiä mennen tullen. Mutta sunkin kirjoitus osoittaa sen, että maailma pyörii miesten ehdoilla. Mies saa anteeksi kaiken ihan sen takia kun on mies ja hänen luontoonsa kuuluu vieraissa käynti. Jos vapaat naiset lopettavat antamasta ukkomiehille, niin nehän menee bordelliin. Jos bordelleja ei olisi, niin halua vieraisiin on silti miesten päässä. Luonnollista sun mielestä?

Mun mielestä sä aliarvioit miesten älyä. Ei kaikki miehet ole vieraissa juoksevia sikoja. Ihan itse ne päättää, miten toimii, pysyykö yksiavioisena vai ei. Ei ne mitään viettejensä viemänä kulkevia eläimiä ole.

jep jep kirjoitti:

Noinko vaimot ajattelee, että minkä mies vieteilleen mahtaa ja vieraiden naisten on pidettävä jalat ristissä etteivät miehet pääse viettejään toteuttamaan? No, jos se noin on, että mies on mies ja panee ketä tahansa niin mitä suuttumaan siitä, jos vieraassa pesässä vierailee välillä. Eihän se ole keltään pois. Ei edes vaimolta. Ah, miten ihanaa avarakatseisuutta.

Naiset väittää pyörittävänsä miehiä mennen tullen. Mutta sunkin kirjoitus osoittaa sen, että maailma pyörii miesten ehdoilla. Mies saa anteeksi kaiken ihan sen takia kun on mies ja hänen luontoonsa kuuluu vieraissa käynti. Jos vapaat naiset lopettavat antamasta ukkomiehille, niin nehän menee bordelliin. Jos bordelleja ei olisi, niin halua vieraisiin on silti miesten päässä. Luonnollista sun mielestä?

Mun mielestä sä aliarvioit miesten älyä. Ei kaikki miehet ole vieraissa juoksevia sikoja. Ihan itse ne päättää, miten toimii, pysyykö yksiavioisena vai ei. Ei ne mitään viettejensä viemänä kulkevia eläimiä ole.

Lue lisää

jep jep, sulle jep, ihan samaa mieltä olen sinun kanssasi.
Mies saa kaiken anteeksi ja jos ero on tullut, miehellä on uusi suhde ja aikaakin kulunut melkein ihmisiän verran, silti vika ei ollut miehessä!

Mies edelleenkin rakastaa tätä exäänsä mutta tuo hänet manipuloinut, väkisten vienyt uusi nainen on kaikkeen syyllinen, siis AIVAN KAIKKEEN!

jep jep ja jep kirjoitti:

jep jep, sulle jep, ihan samaa mieltä olen sinun kanssasi.
Mies saa kaiken anteeksi ja jos ero on tullut, miehellä on uusi suhde ja aikaakin kulunut melkein ihmisiän verran, silti vika ei ollut miehessä!

Mies edelleenkin rakastaa tätä exäänsä mutta tuo hänet manipuloinut, väkisten vienyt uusi nainen on kaikkeen syyllinen, siis AIVAN KAIKKEEN!

Lue lisää

että jätetty ei ole päässyt yli kokemastaan "katastrofista" . Koemme asiat niin eritavalla. jep jep ja jep, Sinulle itsellekö syytöksiä esittää?

onks niin kirjoitti:

että jätetty ei ole päässyt yli kokemastaan "katastrofista" . Koemme asiat niin eritavalla. jep jep ja jep, Sinulle itsellekö syytöksiä esittää?

Vaikuttaa siltä, että ykköstyneellä on vaikeampaa päästä eteenpäin kuin petetyllä ja jätetyllä.
Jätetty pystyy tunnustamaan vihan, katkeruuden ja ilkeät sanansa vielä vuosienkin päästä. Siksi onkin jätetyllä paremmat mahdollisuudet päästä, itselle anteeksiannon kautta, elämässä eteenpäin.
Ykköstynyt sitävastoin ei koe tarvetta itselle anteeksiantoon ja näkee ainoastaan sen mitä joskus ihmisikä taaksepäin on tapahtunut. Hänelle on tärkeintä uskoa olleensa ja edelleenkin olevansa petturin elämän pelastaja.
Voihan se niin ollakin, jokainen kokee senkin asian eritavalla, mutta kuitenkin on pettäminen ja kieroilu ollut väärin ja tuomittava. Se pitäisi ykköstyneen osata antaa itselleen anteeksi ja suoda jätetyllekin onni jonka tuo ihminen on todellakin ansainnut petetyksi tulemisen jälkeen.
Vasta hyväksyttyään ja itselle anteeksiennettuna voi elää valoisaa elämää rakkaan ihmisen rinnalla. tuo koskee niin petturia kuin ykköstynyttäkin.

eräsex kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että ykköstyneellä on vaikeampaa päästä eteenpäin kuin petetyllä ja jätetyllä.
Jätetty pystyy tunnustamaan vihan, katkeruuden ja ilkeät sanansa vielä vuosienkin päästä. Siksi onkin jätetyllä paremmat mahdollisuudet päästä, itselle anteeksiannon kautta, elämässä eteenpäin.
Ykköstynyt sitävastoin ei koe tarvetta itselle anteeksiantoon ja näkee ainoastaan sen mitä joskus ihmisikä taaksepäin on tapahtunut. Hänelle on tärkeintä uskoa olleensa ja edelleenkin olevansa petturin elämän pelastaja.
Voihan se niin ollakin, jokainen kokee senkin asian eritavalla, mutta kuitenkin on pettäminen ja kieroilu ollut väärin ja tuomittava. Se pitäisi ykköstyneen osata antaa itselleen anteeksi ja suoda jätetyllekin onni jonka tuo ihminen on todellakin ansainnut petetyksi tulemisen jälkeen.
Vasta hyväksyttyään ja itselle anteeksiennettuna voi elää valoisaa elämää rakkaan ihmisen rinnalla. tuo koskee niin petturia kuin ykköstynyttäkin.

Lue lisää

Jessus mikä tulkinta. Kenen viestiin tämän kohdistit?
Mitä ykköstyneen tulisi antaa itselleen anteeksi? Hän ei ole pettänyt eikä kieroillut vai mitä oikein tarkoitat? Vai tarkoitatko, että ykköstynyt olikin varattu ennen suhdetta?

Ykköstyneet ovat ykköstyneitä ja se on tietenkin vaikea jätetyn hyväksyä, varsinkin jos tämä on hyvinkin kilpailuhenkinen..jos ykköstynyt, nuorempi jne....tuon pointin kyllä ymmärrän tuosta viestistä.

jep jep kirjoitti:

Noinko vaimot ajattelee, että minkä mies vieteilleen mahtaa ja vieraiden naisten on pidettävä jalat ristissä etteivät miehet pääse viettejään toteuttamaan? No, jos se noin on, että mies on mies ja panee ketä tahansa niin mitä suuttumaan siitä, jos vieraassa pesässä vierailee välillä. Eihän se ole keltään pois. Ei edes vaimolta. Ah, miten ihanaa avarakatseisuutta.

Naiset väittää pyörittävänsä miehiä mennen tullen. Mutta sunkin kirjoitus osoittaa sen, että maailma pyörii miesten ehdoilla. Mies saa anteeksi kaiken ihan sen takia kun on mies ja hänen luontoonsa kuuluu vieraissa käynti. Jos vapaat naiset lopettavat antamasta ukkomiehille, niin nehän menee bordelliin. Jos bordelleja ei olisi, niin halua vieraisiin on silti miesten päässä. Luonnollista sun mielestä?

Mun mielestä sä aliarvioit miesten älyä. Ei kaikki miehet ole vieraissa juoksevia sikoja. Ihan itse ne päättää, miten toimii, pysyykö yksiavioisena vai ei. Ei ne mitään viettejensä viemänä kulkevia eläimiä ole.

Lue lisää

Ei tarvi kun tunnustaa tosiasiat. Vaimo ei halua ajatella yhtään sen enempää kuin kakkonenkaan että mies menee viettensä perässä mutta se pitäisi kyllä olla kaikille selvää? Eikö teiltä ole vonkailtu niin ukkomiehet kuin vapaatkin? Etkö sinä sano välillä ei ja taas ei ja ärsyynny kun mies näkee sinut seksiobjektina? Eikö se ole tieto että pornon suurkuluttajia on miehet? Oletko kuullut että miehet pitää hienona sitä kun on monta naista ja luuserina sitä jolla ei ole? Mehän ollaan ihan erilaisia hei miehet ja naiset. Naiset pyörittää miehiä mennen tullen se on selvää ei luuloa. Anteeksi ei tarvitse antaa pettäville miehille mutta ei pipariakaan! Ei sillä seksivietillä ole mitään tekemistä älyn kanssa. Bordellikynnys on laiskemmille miehille suurempi mutta jos joku nainen antaa helpommin niin se kynnys ei ole. Hienoa on odottaa samaa vastuullisuutta miehiltä mutta tyhmää. Ne on kuitenkin niin harvassa ne miehet mutta onhan niitä. Mies ei mieti kuin hetkeä ja katuu sitten jos katuu.

HalleB kirjoitti:

Jessus mikä tulkinta. Kenen viestiin tämän kohdistit?
Mitä ykköstyneen tulisi antaa itselleen anteeksi? Hän ei ole pettänyt eikä kieroillut vai mitä oikein tarkoitat? Vai tarkoitatko, että ykköstynyt olikin varattu ennen suhdetta?

Ykköstyneet ovat ykköstyneitä ja se on tietenkin vaikea jätetyn hyväksyä, varsinkin jos tämä on hyvinkin kilpailuhenkinen..jos ykköstynyt, nuorempi jne....tuon pointin kyllä ymmärrän tuosta viestistä.

Lue lisää

Minä ykköistyneenä kakkosena tunnistan eräsexän näkökulman oikein hyvin. Minäkin olin pitkään ykköistymiseni jälkeenkin katkera kaikista niistä perutuista tapaamisista, yksinäisistä juhlapyhistä, siitä, että minun olemassaoloni kiellettiin. Oma elämä ja parisuhdeonni alkoi vasta sitten, kun ensin tajusin ihan itse valinneeni, että pysyn siinä tilanteessa ja sitten annoin itselleni anteeksi sen, miten annoin kohdella itseäni. Luulen, että kaikki eivät siihen pysty eivätkä pysty edes näkemään omaa osuuttaan pahaan oloonsa, vaan katkeroituvat miehelle siitä, että tämä kohteli heitä niin huonosti.

Minusta kaikki muiden osapuolten syyttely on vain epätoivoista yritystä kompensoida omaa pahaa oloa ja välttää omaa vastuuta omista valinnoistaan. Vaimo ei tietenkään ole syyllinen siihen, että mies pettää, mutta mikään kakkosen huorittelu ei muuta sitä tosiasiaa, että vaimo on naimisissa uskottoman miehen kanssa. Vaimon pitäisi tunnustaa tosiasiat ja sen pohjalta miettiä omat vaihtoehtonsa.

tsupjak kirjoitti:

Minä ykköistyneenä kakkosena tunnistan eräsexän näkökulman oikein hyvin. Minäkin olin pitkään ykköistymiseni jälkeenkin katkera kaikista niistä perutuista tapaamisista, yksinäisistä juhlapyhistä, siitä, että minun olemassaoloni kiellettiin. Oma elämä ja parisuhdeonni alkoi vasta sitten, kun ensin tajusin ihan itse valinneeni, että pysyn siinä tilanteessa ja sitten annoin itselleni anteeksi sen, miten annoin kohdella itseäni. Luulen, että kaikki eivät siihen pysty eivätkä pysty edes näkemään omaa osuuttaan pahaan oloonsa, vaan katkeroituvat miehelle siitä, että tämä kohteli heitä niin huonosti.

Minusta kaikki muiden osapuolten syyttely on vain epätoivoista yritystä kompensoida omaa pahaa oloa ja välttää omaa vastuuta omista valinnoistaan. Vaimo ei tietenkään ole syyllinen siihen, että mies pettää, mutta mikään kakkosen huorittelu ei muuta sitä tosiasiaa, että vaimo on naimisissa uskottoman miehen kanssa. Vaimon pitäisi tunnustaa tosiasiat ja sen pohjalta miettiä omat vaihtoehtonsa.

Lue lisää

Minun mielestäni uskottomuuteen osallistuminen on väärin. Sen vuoksi on hämmästyttävää, etteivät kakkoset näe siinä mitään väärää. Olisi lohduttavaa tietää, että kakkonenkin ymmärtäisi ja katuisi sitä pahaa mitä puolisolle tehnyt. Näin ei kuitenkaan näytä olevan monekaan kohdalla. Toisaalta tietoisuus petetylle koituvista henkisestä ongelmista kuin taloudellisista vaikeuksista on lisääntynyt. Uskottomuus aiheuttaa niin laajamittaista vahinkoa koko pettävän puolison ympäristölle, ettei sitä tulisi kenenkään tukea osallistumalla siihen. Koskaan ei ole hyväksytty avioliiton ulkopuolisien tekoja, mutta toisinaan niistä hyssytellään sillä perusteella, että vain mies olisi syyllinen. Niin ei tosiaankaan ole.

Tosiasiat puhuu puol kirjoitti:

Minun mielestäni uskottomuuteen osallistuminen on väärin. Sen vuoksi on hämmästyttävää, etteivät kakkoset näe siinä mitään väärää. Olisi lohduttavaa tietää, että kakkonenkin ymmärtäisi ja katuisi sitä pahaa mitä puolisolle tehnyt. Näin ei kuitenkaan näytä olevan monekaan kohdalla. Toisaalta tietoisuus petetylle koituvista henkisestä ongelmista kuin taloudellisista vaikeuksista on lisääntynyt. Uskottomuus aiheuttaa niin laajamittaista vahinkoa koko pettävän puolison ympäristölle, ettei sitä tulisi kenenkään tukea osallistumalla siihen. Koskaan ei ole hyväksytty avioliiton ulkopuolisien tekoja, mutta toisinaan niistä hyssytellään sillä perusteella, että vain mies olisi syyllinen. Niin ei tosiaankaan ole.

Lue lisää

Ihmiset ovat ihmisiä ja tekevät joka päivä huonoja valintoja. Jokainen meistä. Kenelläkään ei ole oikeasti varaa tuomita toista, ei edes sillä vaimolla ole varaa tuomita sen enempää miestä kuin toista naistakaan. Syyttely ja tuomitseminen ovat vain oman katkeruuden osatekijöitä. Tämä pätee myös siihen, että syyttää omasta onnettumuudestaan jonkun toisen huonoja valintoja.

Suurin osa kakkosista ei näe omaa tilannettaan oikein, kunnes vasta jälkeenpäin. Kyllä he varmasti näkevät, että se tilanne on väärin ja kärsivät siitäkin, että vaimoa loukataan, mutta he ovat niin vakuuttuneita omien ja miehen tunteiden aitoudesta, että he pitävät kakkosena olemista lyhyenä ikävänä välivaiheena. He ovat myös liian epävarmoja jättääkseen miehen selvittämään ensin nykyisen parisuhteensa. Monilla on jo valmiiksi itsetunto-ongelmia, jotka vielä korostuvat, kun mies pikkuhiljaa muuttaa heidät kynnysmatoksi.

Minusta myös katuminen on turhaa. Minä en kadu menneisyyttäni, vaikka en ikimaailmassa lähtisi uudelleen toiseksi naiseksi ja vaikka minua ei haittaisi, että tuo vaihe pyyhittäisiin menneisyydestäni pois, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole olemassa. Se on osa minun historiaani ja osa sitä, mikä on muokannut minusta sen, mitä olen nyt. Se ei muutu katumalla eikä katkeroitumalla, se nyt on vain olemassaoleva fakta.

Minä olen kyllä myös sitä mieltä, että edes avioliitossa oman itsetunnon ja omanarvontunnon ei kuulu olla niin kiinni puolisosta, että puolison uskottomuus romahduttaa ihmisen täysin. Silloin on syytä katsoa peiliin ja ruveta rakentamaan sitä itsetuntoa. Jokaisen pitäisi välittää itsestään sen verran, että vaivautuu tutustumaan itseensä ja uskomaan itseensä ihan omana itsenään. Hyvä ja rakastava parisuhde ei mielestäni milloinkaan tarkoita tuollaista täydellistä henkistä riippuvuutta toisesta ihmisestä.

Sanot, että koskaan ei ole hyväksytty avioliiton ulkopuolisien tekoja, mutta toisaalta niitä on myös ollut olemassa maailman sivu ja tulee varmasti olemaan. Elämässä nyt vain tulee vastoinkäymisiä, joista on selvittävä tavalla tai toisella eteenpäin. Jos jää rypemään niihin katkeroituneena ja muita syytellen, se on ihan oma valinta.

tsupjak kirjoitti:

Ihmiset ovat ihmisiä ja tekevät joka päivä huonoja valintoja. Jokainen meistä. Kenelläkään ei ole oikeasti varaa tuomita toista, ei edes sillä vaimolla ole varaa tuomita sen enempää miestä kuin toista naistakaan. Syyttely ja tuomitseminen ovat vain oman katkeruuden osatekijöitä. Tämä pätee myös siihen, että syyttää omasta onnettumuudestaan jonkun toisen huonoja valintoja.

Suurin osa kakkosista ei näe omaa tilannettaan oikein, kunnes vasta jälkeenpäin. Kyllä he varmasti näkevät, että se tilanne on väärin ja kärsivät siitäkin, että vaimoa loukataan, mutta he ovat niin vakuuttuneita omien ja miehen tunteiden aitoudesta, että he pitävät kakkosena olemista lyhyenä ikävänä välivaiheena. He ovat myös liian epävarmoja jättääkseen miehen selvittämään ensin nykyisen parisuhteensa. Monilla on jo valmiiksi itsetunto-ongelmia, jotka vielä korostuvat, kun mies pikkuhiljaa muuttaa heidät kynnysmatoksi.

Minusta myös katuminen on turhaa. Minä en kadu menneisyyttäni, vaikka en ikimaailmassa lähtisi uudelleen toiseksi naiseksi ja vaikka minua ei haittaisi, että tuo vaihe pyyhittäisiin menneisyydestäni pois, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole olemassa. Se on osa minun historiaani ja osa sitä, mikä on muokannut minusta sen, mitä olen nyt. Se ei muutu katumalla eikä katkeroitumalla, se nyt on vain olemassaoleva fakta.

Minä olen kyllä myös sitä mieltä, että edes avioliitossa oman itsetunnon ja omanarvontunnon ei kuulu olla niin kiinni puolisosta, että puolison uskottomuus romahduttaa ihmisen täysin. Silloin on syytä katsoa peiliin ja ruveta rakentamaan sitä itsetuntoa. Jokaisen pitäisi välittää itsestään sen verran, että vaivautuu tutustumaan itseensä ja uskomaan itseensä ihan omana itsenään. Hyvä ja rakastava parisuhde ei mielestäni milloinkaan tarkoita tuollaista täydellistä henkistä riippuvuutta toisesta ihmisestä.

Sanot, että koskaan ei ole hyväksytty avioliiton ulkopuolisien tekoja, mutta toisaalta niitä on myös ollut olemassa maailman sivu ja tulee varmasti olemaan. Elämässä nyt vain tulee vastoinkäymisiä, joista on selvittävä tavalla tai toisella eteenpäin. Jos jää rypemään niihin katkeroituneena ja muita syytellen, se on ihan oma valinta.

Lue lisää

tsupjak haluan kysyä sinulta, että olisiko sinulla ollut mahdollisuutta tavata nykyistä puolisoasi jos et olisi alkanut kakkoseksi?
Kirjoitat nimittäin ymmärtäväsi minun näkökannan koska olet itsekin ollut kakkonen ja ykköstyneenä olit pitkään katkera miehelle (etkö vaimolle).
Sitten kirjoitat että et kadu vaikka sinua ei haittaisi jos tuo vaihe elämästäsi pyyhittäisiin pois.Etkä koskaan enää lähtisi toiseksi naiseksi.
Sanasi paljastaa melkosesti että sinunkaan elämä ei ole ollut helppoa.

Minä petettynä ja jätettynä kadun että en heti kakkosen käräytettyä miehen puhaltanut peliä poikki vaan halusin uskoa petturin sanoihin kuinka rakastaa eikä ikimaailmassa huolisi tuota toista. Toisen naisen arvostelu ja oli todella raaka ja loukkaava. Jonka kanssa kuitenkin monien vaiheiden jälkeen avioitui.

Nykyisin en enää ymmärrä ykköstyneen kakkosen katkeruutta ja vihaa ja sitä kun se suuntautuu minuun. Alussa sen ymmärsin, kun hän oli katkera petturille, varsinkin silloin kun hän oli vielä kakkonen ja oli surullinen ja jopa haki minulta voimaa ja ymmärrystä hänen pahaan oloonsa.
Minä saarnasin petturille muka järkeä ja pakotin pyytään anteeksi naiselta jota oli niin pahasti loukannut.
Mitä sain palkaksi? Heidän avioiduttuaan vain vihaa, pilkkaa, parjaamista.

Aivankuin edellä kirjoitin, olen antanut itselleni anteeksi tyhmän ja sinisilmäisen käytökseni, rumat sanani asioiden todellisuuden paljastuttua.

Ykköstynyt kakkonen ei ole katunut mitään ei edes että käytti luottamustani hyväkseen. Eikä hän myöskään ole voinut antaa itselleen anteeksi luottamukseni väärinkäyttämistä.
Tuo sama pitää kylläkin osottaa myös itse peturille sillä ilman hänen tekojaan ei koko tilannetta olisi koskaan ollutkaan.
Jos olisivat sinut tekojensa kanssa niin ei olisi mitään tarvetta jatkaa parjaamista vuodesta toiseen ja sekottaa ystävienkien välit.

Tuo kokemus on kylläkin kasvattanut minua valtavasti, Enää minua ei petkutettas samalla tavalla.

Elämässä tulee vastoinkäymisiä joista vain on selvittävä tavala tai toisella eteenpäin. Juuri niin tavalla tai toisella. Jotkut romahtaa täysin ja selviäminen vie aikaa, toiset pääsee eteenpäin pienellä murheella. Olen varma että ei ole ihmistä joka ei reagoi mitenkään.
Kuinkahan monta patoutunutta tunteiden kieltäjää on tälläkin palstalla ja terapiat pullollaan.

tsupjak kirjoitti:

Ihmiset ovat ihmisiä ja tekevät joka päivä huonoja valintoja. Jokainen meistä. Kenelläkään ei ole oikeasti varaa tuomita toista, ei edes sillä vaimolla ole varaa tuomita sen enempää miestä kuin toista naistakaan. Syyttely ja tuomitseminen ovat vain oman katkeruuden osatekijöitä. Tämä pätee myös siihen, että syyttää omasta onnettumuudestaan jonkun toisen huonoja valintoja.

Suurin osa kakkosista ei näe omaa tilannettaan oikein, kunnes vasta jälkeenpäin. Kyllä he varmasti näkevät, että se tilanne on väärin ja kärsivät siitäkin, että vaimoa loukataan, mutta he ovat niin vakuuttuneita omien ja miehen tunteiden aitoudesta, että he pitävät kakkosena olemista lyhyenä ikävänä välivaiheena. He ovat myös liian epävarmoja jättääkseen miehen selvittämään ensin nykyisen parisuhteensa. Monilla on jo valmiiksi itsetunto-ongelmia, jotka vielä korostuvat, kun mies pikkuhiljaa muuttaa heidät kynnysmatoksi.

Minusta myös katuminen on turhaa. Minä en kadu menneisyyttäni, vaikka en ikimaailmassa lähtisi uudelleen toiseksi naiseksi ja vaikka minua ei haittaisi, että tuo vaihe pyyhittäisiin menneisyydestäni pois, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole olemassa. Se on osa minun historiaani ja osa sitä, mikä on muokannut minusta sen, mitä olen nyt. Se ei muutu katumalla eikä katkeroitumalla, se nyt on vain olemassaoleva fakta.

Minä olen kyllä myös sitä mieltä, että edes avioliitossa oman itsetunnon ja omanarvontunnon ei kuulu olla niin kiinni puolisosta, että puolison uskottomuus romahduttaa ihmisen täysin. Silloin on syytä katsoa peiliin ja ruveta rakentamaan sitä itsetuntoa. Jokaisen pitäisi välittää itsestään sen verran, että vaivautuu tutustumaan itseensä ja uskomaan itseensä ihan omana itsenään. Hyvä ja rakastava parisuhde ei mielestäni milloinkaan tarkoita tuollaista täydellistä henkistä riippuvuutta toisesta ihmisestä.

Sanot, että koskaan ei ole hyväksytty avioliiton ulkopuolisien tekoja, mutta toisaalta niitä on myös ollut olemassa maailman sivu ja tulee varmasti olemaan. Elämässä nyt vain tulee vastoinkäymisiä, joista on selvittävä tavalla tai toisella eteenpäin. Jos jää rypemään niihin katkeroituneena ja muita syytellen, se on ihan oma valinta.

Lue lisää

Olet ajatellut näitä asioita omasta näkökulmastasi, mutta valitettavasti siitä kulmasta ei tosiaanka näe sitä tuskan määrää, mitä toiminta aiheuttaa. Hyvin usien kakkoset toimivat nimenomaan tunteella. Pettymys jää vain oman sydämmen parsimiseksi, mutta petetyllä vaimolla ja koko tapahtumasta johtuvalla erolla on kauaskantoiset seuraukset. Kaikki tapahtuu todellisuudessa, eikä jää pelkästään sydämmen suruksi.

Kettäminen ei nostata kenenkään itsetuntoa, vaan on syy joka romuttaa sitä vakavasti. Mielestäni sinulla ei ole oikeutta arvostella sellaisen ihmisen itsetuntoa, jota olet ollut itse romuttamassa. Sinulla ei ole myöskään mahdollisuutta arvioida toisen ihmisen kokemien vastoinkäymisten määrää ja vaikeusastetta. useimmille meistä perhe ja koti ovat elämän vakautta yllä pitäviä asioita. Kun ulkopuolelta tuleva uhka aiheuttaa niiden menetyksen, on koko ihmisen elämä kriisissä. Ei pelkästään se sydän.

Maailman sivu on ollut pettämistä, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että se olisi sillä syyllä hyväksyttyä kuten ihmisten murhaaminen. Älä erehdy luulemaan katkeruudeksi pettämisen tuomitsemista. Tulen aina taistelemaan sen lasten ja perheiden ja toimivien parisuhteiden puolesta, kun vain saan tilasuuden.

Sinusta katuminen on turhaa, mutta todellisuudessa et kokenut suuriakaan menetyksiä suhteesi loppuessa. Et menettänyt kotiasi, omaisuutesi ei mennyt jakoon, persesuhteesi eivät muuttuneet, eikä taloutesi kärsinyt tilanteesta. Kaikki tärkeimmät tapahtumat tapahtuivat pääsi sisällä. Elämmäsi ei riistetty, eikä todellisuuteesi ei koskettu.

Minä tuomitsen uskottomuuden, sillä se on väärin.

drtfeartaert kirjoitti:

Olet ajatellut näitä asioita omasta näkökulmastasi, mutta valitettavasti siitä kulmasta ei tosiaanka näe sitä tuskan määrää, mitä toiminta aiheuttaa. Hyvin usien kakkoset toimivat nimenomaan tunteella. Pettymys jää vain oman sydämmen parsimiseksi, mutta petetyllä vaimolla ja koko tapahtumasta johtuvalla erolla on kauaskantoiset seuraukset. Kaikki tapahtuu todellisuudessa, eikä jää pelkästään sydämmen suruksi.

Kettäminen ei nostata kenenkään itsetuntoa, vaan on syy joka romuttaa sitä vakavasti. Mielestäni sinulla ei ole oikeutta arvostella sellaisen ihmisen itsetuntoa, jota olet ollut itse romuttamassa. Sinulla ei ole myöskään mahdollisuutta arvioida toisen ihmisen kokemien vastoinkäymisten määrää ja vaikeusastetta. useimmille meistä perhe ja koti ovat elämän vakautta yllä pitäviä asioita. Kun ulkopuolelta tuleva uhka aiheuttaa niiden menetyksen, on koko ihmisen elämä kriisissä. Ei pelkästään se sydän.

Maailman sivu on ollut pettämistä, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että se olisi sillä syyllä hyväksyttyä kuten ihmisten murhaaminen. Älä erehdy luulemaan katkeruudeksi pettämisen tuomitsemista. Tulen aina taistelemaan sen lasten ja perheiden ja toimivien parisuhteiden puolesta, kun vain saan tilasuuden.

Sinusta katuminen on turhaa, mutta todellisuudessa et kokenut suuriakaan menetyksiä suhteesi loppuessa. Et menettänyt kotiasi, omaisuutesi ei mennyt jakoon, persesuhteesi eivät muuttuneet, eikä taloutesi kärsinyt tilanteesta. Kaikki tärkeimmät tapahtumat tapahtuivat pääsi sisällä. Elämmäsi ei riistetty, eikä todellisuuteesi ei koskettu.

Minä tuomitsen uskottomuuden, sillä se on väärin.

Lue lisää

Minä tuomitsen myös uskottomuuden, mutta en ihmistä joka katuu toiselle aiheuttamaansa mielipahaa.

tsupjak kirjoitti:

Ihmiset ovat ihmisiä ja tekevät joka päivä huonoja valintoja. Jokainen meistä. Kenelläkään ei ole oikeasti varaa tuomita toista, ei edes sillä vaimolla ole varaa tuomita sen enempää miestä kuin toista naistakaan. Syyttely ja tuomitseminen ovat vain oman katkeruuden osatekijöitä. Tämä pätee myös siihen, että syyttää omasta onnettumuudestaan jonkun toisen huonoja valintoja.

Suurin osa kakkosista ei näe omaa tilannettaan oikein, kunnes vasta jälkeenpäin. Kyllä he varmasti näkevät, että se tilanne on väärin ja kärsivät siitäkin, että vaimoa loukataan, mutta he ovat niin vakuuttuneita omien ja miehen tunteiden aitoudesta, että he pitävät kakkosena olemista lyhyenä ikävänä välivaiheena. He ovat myös liian epävarmoja jättääkseen miehen selvittämään ensin nykyisen parisuhteensa. Monilla on jo valmiiksi itsetunto-ongelmia, jotka vielä korostuvat, kun mies pikkuhiljaa muuttaa heidät kynnysmatoksi.

Minusta myös katuminen on turhaa. Minä en kadu menneisyyttäni, vaikka en ikimaailmassa lähtisi uudelleen toiseksi naiseksi ja vaikka minua ei haittaisi, että tuo vaihe pyyhittäisiin menneisyydestäni pois, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole olemassa. Se on osa minun historiaani ja osa sitä, mikä on muokannut minusta sen, mitä olen nyt. Se ei muutu katumalla eikä katkeroitumalla, se nyt on vain olemassaoleva fakta.

Minä olen kyllä myös sitä mieltä, että edes avioliitossa oman itsetunnon ja omanarvontunnon ei kuulu olla niin kiinni puolisosta, että puolison uskottomuus romahduttaa ihmisen täysin. Silloin on syytä katsoa peiliin ja ruveta rakentamaan sitä itsetuntoa. Jokaisen pitäisi välittää itsestään sen verran, että vaivautuu tutustumaan itseensä ja uskomaan itseensä ihan omana itsenään. Hyvä ja rakastava parisuhde ei mielestäni milloinkaan tarkoita tuollaista täydellistä henkistä riippuvuutta toisesta ihmisestä.

Sanot, että koskaan ei ole hyväksytty avioliiton ulkopuolisien tekoja, mutta toisaalta niitä on myös ollut olemassa maailman sivu ja tulee varmasti olemaan. Elämässä nyt vain tulee vastoinkäymisiä, joista on selvittävä tavalla tai toisella eteenpäin. Jos jää rypemään niihin katkeroituneena ja muita syytellen, se on ihan oma valinta.

Lue lisää

Voi olla että jos on kakkonen joka edesauttaa eroa niinvoi tuta huonoa omaatuntoa, tuosta ei tietoa koska tapasin miehen vasta parin olessa erossa.
Silti olen miehen exälle kakkonen...
Mikä ajaa exän tekemään raukkamaisia tekoja ja pilaamaan oman elämänsä, miehen takia josta eronnut, itsekin halunnut erota?

ruskatar kirjoitti:

Voi olla että jos on kakkonen joka edesauttaa eroa niinvoi tuta huonoa omaatuntoa, tuosta ei tietoa koska tapasin miehen vasta parin olessa erossa.
Silti olen miehen exälle kakkonen...
Mikä ajaa exän tekemään raukkamaisia tekoja ja pilaamaan oman elämänsä, miehen takia josta eronnut, itsekin halunnut erota?

Lue lisää

Eon tekeminen kestää pitkään.Jos toinen on toissaviikolla muuttanut pois kotoa ja toinen eilen laittanut erohakemusta, niin ero ei ole todellakaan selvä. Siinä vaiheessa molemmilla saattaa olla tarve tutustua uusiin ihmisiin, mutta ei kannattaisi lähteä sellaiseen mukaan. Tottakai riitapukarit ovat toistensa kimpussa, joten sinun osallistuminen siihen ei ole toivottavaa.

eräsex kirjoitti:

tsupjak haluan kysyä sinulta, että olisiko sinulla ollut mahdollisuutta tavata nykyistä puolisoasi jos et olisi alkanut kakkoseksi?
Kirjoitat nimittäin ymmärtäväsi minun näkökannan koska olet itsekin ollut kakkonen ja ykköstyneenä olit pitkään katkera miehelle (etkö vaimolle).
Sitten kirjoitat että et kadu vaikka sinua ei haittaisi jos tuo vaihe elämästäsi pyyhittäisiin pois.Etkä koskaan enää lähtisi toiseksi naiseksi.
Sanasi paljastaa melkosesti että sinunkaan elämä ei ole ollut helppoa.

Minä petettynä ja jätettynä kadun että en heti kakkosen käräytettyä miehen puhaltanut peliä poikki vaan halusin uskoa petturin sanoihin kuinka rakastaa eikä ikimaailmassa huolisi tuota toista. Toisen naisen arvostelu ja oli todella raaka ja loukkaava. Jonka kanssa kuitenkin monien vaiheiden jälkeen avioitui.

Nykyisin en enää ymmärrä ykköstyneen kakkosen katkeruutta ja vihaa ja sitä kun se suuntautuu minuun. Alussa sen ymmärsin, kun hän oli katkera petturille, varsinkin silloin kun hän oli vielä kakkonen ja oli surullinen ja jopa haki minulta voimaa ja ymmärrystä hänen pahaan oloonsa.
Minä saarnasin petturille muka järkeä ja pakotin pyytään anteeksi naiselta jota oli niin pahasti loukannut.
Mitä sain palkaksi? Heidän avioiduttuaan vain vihaa, pilkkaa, parjaamista.

Aivankuin edellä kirjoitin, olen antanut itselleni anteeksi tyhmän ja sinisilmäisen käytökseni, rumat sanani asioiden todellisuuden paljastuttua.

Ykköstynyt kakkonen ei ole katunut mitään ei edes että käytti luottamustani hyväkseen. Eikä hän myöskään ole voinut antaa itselleen anteeksi luottamukseni väärinkäyttämistä.
Tuo sama pitää kylläkin osottaa myös itse peturille sillä ilman hänen tekojaan ei koko tilannetta olisi koskaan ollutkaan.
Jos olisivat sinut tekojensa kanssa niin ei olisi mitään tarvetta jatkaa parjaamista vuodesta toiseen ja sekottaa ystävienkien välit.

Tuo kokemus on kylläkin kasvattanut minua valtavasti, Enää minua ei petkutettas samalla tavalla.

Elämässä tulee vastoinkäymisiä joista vain on selvittävä tavala tai toisella eteenpäin. Juuri niin tavalla tai toisella. Jotkut romahtaa täysin ja selviäminen vie aikaa, toiset pääsee eteenpäin pienellä murheella. Olen varma että ei ole ihmistä joka ei reagoi mitenkään.
Kuinkahan monta patoutunutta tunteiden kieltäjää on tälläkin palstalla ja terapiat pullollaan.

Lue lisää

Ai, huomasit vihdoin että sinua on miehesi pettänyt, ei ykkösöitynyt, on tämä huvittavaa, kuinka kauan olet ykkösöitynyttä parjannut jo, että unohdit melkein exmiehestäsi mainita eli petturista.
Voiko ketään enempäää sapettaa kuin sinua? En lue sinun kirjoituksia ekakertaa...

kehitystä kirjoitti:

Ai, huomasit vihdoin että sinua on miehesi pettänyt, ei ykkösöitynyt, on tämä huvittavaa, kuinka kauan olet ykkösöitynyttä parjannut jo, että unohdit melkein exmiehestäsi mainita eli petturista.
Voiko ketään enempäää sapettaa kuin sinua? En lue sinun kirjoituksia ekakertaa...

Lue lisää

kehitysta, et todellakaan ole lukenut kaikkia kirjoituksiani. Minua ei sapeta pätkääkään se aika oli ja meni mutta sinua näkyy sapettavan. Sori, mutta en ole siihen syyllinen.

ruskatar kirjoitti:

Voi olla että jos on kakkonen joka edesauttaa eroa niinvoi tuta huonoa omaatuntoa, tuosta ei tietoa koska tapasin miehen vasta parin olessa erossa.
Silti olen miehen exälle kakkonen...
Mikä ajaa exän tekemään raukkamaisia tekoja ja pilaamaan oman elämänsä, miehen takia josta eronnut, itsekin halunnut erota?

Lue lisää

raukkamaisia tekoja?

eräsex kirjoitti:

kehitysta, et todellakaan ole lukenut kaikkia kirjoituksiani. Minua ei sapeta pätkääkään se aika oli ja meni mutta sinua näkyy sapettavan. Sori, mutta en ole siihen syyllinen.

Lue lisää

Ei sapeta hihitän täällä.

ei siis kehitystä kirjoitti:

Ei sapeta hihitän täällä.

Älä tukehdu.

eräsex kirjoitti:

Älä tukehdu.

Hih no en, on tää niin nastaa.

hieman kehitystä kirjoitti:

Hih no en, on tää niin nastaa.

Nyt hekotan suoraan, oletpa vitsikäs, mutta sekin on kehitystä. Missäs sinulla se petturi kun tänne joudat?

eräsex kirjoitti:

Nyt hekotan suoraan, oletpa vitsikäs, mutta sekin on kehitystä. Missäs sinulla se petturi kun tänne joudat?

Miksi pitäisi vaimolla olla huono omatunto siitä että joutuu petetyksi? Jokainen petetty kyselee ihan tarpeeksi, että miksi, mitä olen tehnyt väärin, miksi en kelpaa, ym.
Siihen ei tarvita enää kakkosen tai ykköstyneen parjauskia kuinka vaimo huono, hirmu, narsisti, kiero, rikollinen, katkera vanha ämmä, huorakin vielä kaiken lisäksi. Kaiken tuon kuullut kakkosen/ykköstyneen suusta.

eräsex kirjoitti:

tsupjak haluan kysyä sinulta, että olisiko sinulla ollut mahdollisuutta tavata nykyistä puolisoasi jos et olisi alkanut kakkoseksi?
Kirjoitat nimittäin ymmärtäväsi minun näkökannan koska olet itsekin ollut kakkonen ja ykköstyneenä olit pitkään katkera miehelle (etkö vaimolle).
Sitten kirjoitat että et kadu vaikka sinua ei haittaisi jos tuo vaihe elämästäsi pyyhittäisiin pois.Etkä koskaan enää lähtisi toiseksi naiseksi.
Sanasi paljastaa melkosesti että sinunkaan elämä ei ole ollut helppoa.

Minä petettynä ja jätettynä kadun että en heti kakkosen käräytettyä miehen puhaltanut peliä poikki vaan halusin uskoa petturin sanoihin kuinka rakastaa eikä ikimaailmassa huolisi tuota toista. Toisen naisen arvostelu ja oli todella raaka ja loukkaava. Jonka kanssa kuitenkin monien vaiheiden jälkeen avioitui.

Nykyisin en enää ymmärrä ykköstyneen kakkosen katkeruutta ja vihaa ja sitä kun se suuntautuu minuun. Alussa sen ymmärsin, kun hän oli katkera petturille, varsinkin silloin kun hän oli vielä kakkonen ja oli surullinen ja jopa haki minulta voimaa ja ymmärrystä hänen pahaan oloonsa.
Minä saarnasin petturille muka järkeä ja pakotin pyytään anteeksi naiselta jota oli niin pahasti loukannut.
Mitä sain palkaksi? Heidän avioiduttuaan vain vihaa, pilkkaa, parjaamista.

Aivankuin edellä kirjoitin, olen antanut itselleni anteeksi tyhmän ja sinisilmäisen käytökseni, rumat sanani asioiden todellisuuden paljastuttua.

Ykköstynyt kakkonen ei ole katunut mitään ei edes että käytti luottamustani hyväkseen. Eikä hän myöskään ole voinut antaa itselleen anteeksi luottamukseni väärinkäyttämistä.
Tuo sama pitää kylläkin osottaa myös itse peturille sillä ilman hänen tekojaan ei koko tilannetta olisi koskaan ollutkaan.
Jos olisivat sinut tekojensa kanssa niin ei olisi mitään tarvetta jatkaa parjaamista vuodesta toiseen ja sekottaa ystävienkien välit.

Tuo kokemus on kylläkin kasvattanut minua valtavasti, Enää minua ei petkutettas samalla tavalla.

Elämässä tulee vastoinkäymisiä joista vain on selvittävä tavala tai toisella eteenpäin. Juuri niin tavalla tai toisella. Jotkut romahtaa täysin ja selviäminen vie aikaa, toiset pääsee eteenpäin pienellä murheella. Olen varma että ei ole ihmistä joka ei reagoi mitenkään.
Kuinkahan monta patoutunutta tunteiden kieltäjää on tälläkin palstalla ja terapiat pullollaan.

Lue lisää

Eräsex: Kysymykseesi siitä, olisiko minulla ollut mahdollisuutta tavata nykyistä puolisoani, jos en olisi ryhtynyt kakkoseksi, niin totta kai nyt jälkeenpäin ajatellen minulla olisi ollut mahdollisuus lopettaa suhde alkuunsa, kun minulle selvisi, että hän on naimisissa, ja vaikka sanoa, että olen kiinnostunut, jos ja kun hän joskus on vapaa. Se ihminen, joka minä nyt olen, olisikin tehnyt niin, vaikka kuinka olisi mielestään rakastunut ja pitäisi miestä ainoana oikeana. Mies, joka aloittaa uuden suhteen ennen kuin lopettaa vanhaa, on minusta täysin selkärangaton, kaksinaamainen valehtelija - ja nykyinen mieheni oli silloin nimenomaan sitä. Nykyään me molemmat olemme eri ihmisiä kuin silloin. Minä olin silloin oman lapsuuteni ja nuoruuteni jäljiltä täysin ilman itsetuntoa ja rakastuin luultavasti enemmän siihen huomioon, mitä mieheltä sain, kuin mieheen itseensä. Huono itsetunto saattoi vaikuttaa niinkin, että koin ansaitsevani sen nöyryyttävän kohtelun, että elämäni tärkein ihminen viettää suurimman osan ajastaan teeskennellen, ettei minua ole olemassakaan, peruu tapaamisia, kun perheen suunnitelmat muuttuvat jne. Me olemme molemmat tehneet ison työn, ennen kuin pääsimme tuosta eteenpäin. Minä oikeastaan koen, että parisuhteemme alkoi vasta silloin, kun tuo menneisyys oli käyty läpi niin, että se pystyttiin jättämään taakse, se aika, kun olin kakkosena, oli minusta pelkkää valhetta, ei sellainen voi toimia perustana minkäänlaiselle suhteelle. Meidän tapauksessanne mies ei ollut mikään peluri, vaan saamaton nahjus, joka kyllä halusi erota, mutta siitä ei meinannut tulla mitään, kun hän niin epätoivoisesti yritti olla kaikille mieliksi. Voisi varmaan sanoa, että olimme kaksi luuseria, jotka ansaitsivat toisensa... Sen jälkeen minä olen kasvattanut itselleni itsetunnon ja mies itselleen selkärangan, ja meillä on nykyään oikein hyvä parisuhde, yhteisiä vuosia on takana viisitoista.

Minä en ole koskaan ollut katkera miehen exälle, minulla ei ole hänestä mitään pahaa sanottavaa. Vaikka vielä ykköistymiseni jälkeen ex juoksutti ja voisi jopa sanoa, että kiusasi miestä. Mielestäni mies oli silloinkin se, joka teki päätöksen olla juoksutettavissa.

Se, että en kadu, ei tarkoita, että olisin välinpitämätön omien valintojeni seurauksista, vaan ihan vain elämänasennetta: katuminen on turhaa ja kuluttavaa, tehtyä ei koskaan saa tekemättömäksi, mutta huonot valinnatkin seurauksineen kasvattavat, opettavat seuraavalla kerralla valitsemaan paremmin, auttavat ymmärtämään muita samassa tilanteessa olevia, arvostamaan enemmän sitä, kun osaa tehdä parempia valintoja jne. jne. Ilman tätäkin kokemusta minä en olisi minä. Sama koskee kaikkia muitakin osapuolia. Ja samoin ajattelen muiden syyttelystä. Meillä on ne kortit, mitkä on, ja niillä meistä jokainen pelaa niin hyvin kuin osaa. Muut tekevät mitä tekevät, ja me itse valitsemme, miten siihen suhtaudumme. Se vain ei mene niin, että me kertoisimme muille, miten heidän pitäisi elää, että meillä olisi haluamamme elämä, ja kun he eivät teekään niin, on heidän syynsä, että meidän elämämme ei ole sitä, mitä haluamme.

Miehen exän kanssa olemme ihan asiallisissa väleissä. Kunnioitin sitä, että ykköistymiseni alussa minun läsnäoloni oli hänelle vaikeata ja pysyttelin sivummalla. Lasten tapaamisasioissa jouduimme kuitenkin ensin puolipakolla olemaan tekemisissä keskenämme, ja jossain vaiheessa kanssakäyminen muuttui jotenkin itsestäänselväksi ja normaaliksi.

Se, että sinun miehesi ykköistynyt kakkonen parjaa sinua, osoittaa minusta sen, että hän ei ole päässyt yli siitä nöyryytyksestä, mitä koko kakkosena oleminen loppujen lopuksi on. Minulla se vaati sen, että ymmärsin oman vastuuni omista valinnoistani. Silti en edelleenkään koe, että olisin tilivelvollinen miehen exälle. Olen miettinyt tätä paljonkin niin, että jos mieheni pettäisi minua, en mitenkään näe, että se olisi vähimmässäkään määrin sen naisen vastuulla, jonka kanssa hän sen tekisi. Meidän parisuhteemme on minun ja mieheni vastuulla, ja me kaksi teemme sitä koskevat valinnat. Se, mikä on moraalisesti oikein tai väärin, on taas kokonaan toinen juttu.

Sillä näkökannan ymmärtämisellä en tarkoittanut ihan sitä, että ymmärtäisin sinun kokemuksesi, vaan sen kommenttisi ykköistyneen katkeruudesta. Moni taitaa ajatella, että hänen pitäisi olla tyytyväinen, kun on saanut sen, mitä halusikin, mutta ei se ihan niin mene.

tsupjak kirjoitti:

Eräsex: Kysymykseesi siitä, olisiko minulla ollut mahdollisuutta tavata nykyistä puolisoani, jos en olisi ryhtynyt kakkoseksi, niin totta kai nyt jälkeenpäin ajatellen minulla olisi ollut mahdollisuus lopettaa suhde alkuunsa, kun minulle selvisi, että hän on naimisissa, ja vaikka sanoa, että olen kiinnostunut, jos ja kun hän joskus on vapaa. Se ihminen, joka minä nyt olen, olisikin tehnyt niin, vaikka kuinka olisi mielestään rakastunut ja pitäisi miestä ainoana oikeana. Mies, joka aloittaa uuden suhteen ennen kuin lopettaa vanhaa, on minusta täysin selkärangaton, kaksinaamainen valehtelija - ja nykyinen mieheni oli silloin nimenomaan sitä. Nykyään me molemmat olemme eri ihmisiä kuin silloin. Minä olin silloin oman lapsuuteni ja nuoruuteni jäljiltä täysin ilman itsetuntoa ja rakastuin luultavasti enemmän siihen huomioon, mitä mieheltä sain, kuin mieheen itseensä. Huono itsetunto saattoi vaikuttaa niinkin, että koin ansaitsevani sen nöyryyttävän kohtelun, että elämäni tärkein ihminen viettää suurimman osan ajastaan teeskennellen, ettei minua ole olemassakaan, peruu tapaamisia, kun perheen suunnitelmat muuttuvat jne. Me olemme molemmat tehneet ison työn, ennen kuin pääsimme tuosta eteenpäin. Minä oikeastaan koen, että parisuhteemme alkoi vasta silloin, kun tuo menneisyys oli käyty läpi niin, että se pystyttiin jättämään taakse, se aika, kun olin kakkosena, oli minusta pelkkää valhetta, ei sellainen voi toimia perustana minkäänlaiselle suhteelle. Meidän tapauksessanne mies ei ollut mikään peluri, vaan saamaton nahjus, joka kyllä halusi erota, mutta siitä ei meinannut tulla mitään, kun hän niin epätoivoisesti yritti olla kaikille mieliksi. Voisi varmaan sanoa, että olimme kaksi luuseria, jotka ansaitsivat toisensa... Sen jälkeen minä olen kasvattanut itselleni itsetunnon ja mies itselleen selkärangan, ja meillä on nykyään oikein hyvä parisuhde, yhteisiä vuosia on takana viisitoista.

Minä en ole koskaan ollut katkera miehen exälle, minulla ei ole hänestä mitään pahaa sanottavaa. Vaikka vielä ykköistymiseni jälkeen ex juoksutti ja voisi jopa sanoa, että kiusasi miestä. Mielestäni mies oli silloinkin se, joka teki päätöksen olla juoksutettavissa.

Se, että en kadu, ei tarkoita, että olisin välinpitämätön omien valintojeni seurauksista, vaan ihan vain elämänasennetta: katuminen on turhaa ja kuluttavaa, tehtyä ei koskaan saa tekemättömäksi, mutta huonot valinnatkin seurauksineen kasvattavat, opettavat seuraavalla kerralla valitsemaan paremmin, auttavat ymmärtämään muita samassa tilanteessa olevia, arvostamaan enemmän sitä, kun osaa tehdä parempia valintoja jne. jne. Ilman tätäkin kokemusta minä en olisi minä. Sama koskee kaikkia muitakin osapuolia. Ja samoin ajattelen muiden syyttelystä. Meillä on ne kortit, mitkä on, ja niillä meistä jokainen pelaa niin hyvin kuin osaa. Muut tekevät mitä tekevät, ja me itse valitsemme, miten siihen suhtaudumme. Se vain ei mene niin, että me kertoisimme muille, miten heidän pitäisi elää, että meillä olisi haluamamme elämä, ja kun he eivät teekään niin, on heidän syynsä, että meidän elämämme ei ole sitä, mitä haluamme.

Miehen exän kanssa olemme ihan asiallisissa väleissä. Kunnioitin sitä, että ykköistymiseni alussa minun läsnäoloni oli hänelle vaikeata ja pysyttelin sivummalla. Lasten tapaamisasioissa jouduimme kuitenkin ensin puolipakolla olemaan tekemisissä keskenämme, ja jossain vaiheessa kanssakäyminen muuttui jotenkin itsestäänselväksi ja normaaliksi.

Se, että sinun miehesi ykköistynyt kakkonen parjaa sinua, osoittaa minusta sen, että hän ei ole päässyt yli siitä nöyryytyksestä, mitä koko kakkosena oleminen loppujen lopuksi on. Minulla se vaati sen, että ymmärsin oman vastuuni omista valinnoistani. Silti en edelleenkään koe, että olisin tilivelvollinen miehen exälle. Olen miettinyt tätä paljonkin niin, että jos mieheni pettäisi minua, en mitenkään näe, että se olisi vähimmässäkään määrin sen naisen vastuulla, jonka kanssa hän sen tekisi. Meidän parisuhteemme on minun ja mieheni vastuulla, ja me kaksi teemme sitä koskevat valinnat. Se, mikä on moraalisesti oikein tai väärin, on taas kokonaan toinen juttu.

Sillä näkökannan ymmärtämisellä en tarkoittanut ihan sitä, että ymmärtäisin sinun kokemuksesi, vaan sen kommenttisi ykköistyneen katkeruudesta. Moni taitaa ajatella, että hänen pitäisi olla tyytyväinen, kun on saanut sen, mitä halusikin, mutta ei se ihan niin mene.

Lue lisää

"Nykyään ME molemmat olemme eri ihmisiä kuin silloin."

Käytät koko ajan sanaa me, kuin tietäisit miehesi kaikki ajatukset, tunteet ja elämänarvot. Varo sitä, on helppo itsepetos kuvitella omassa päässä totuutta, jota ei ole olemassa.

Me? kirjoitti:

"Nykyään ME molemmat olemme eri ihmisiä kuin silloin."

Käytät koko ajan sanaa me, kuin tietäisit miehesi kaikki ajatukset, tunteet ja elämänarvot. Varo sitä, on helppo itsepetos kuvitella omassa päässä totuutta, jota ei ole olemassa.

Lue lisää

Ai koko ajan? Käytän sitä kolme kertaa:
- Me olemme eri ihmisiä kuin silloin, minulla on nykyään itsetunto, seison omilla jaloillani ja vastaan omista valinnoistani. Mies taas ei ole samanlainen selkärangaton kaikkien miellyttäjä, kuin oli, vaan on ihminen, jonka valintoja minä pystyn arvostamaan ja voin rakastaa häntä ja olla parisuhteessa hänen kanssaan. Jos hän olisi samanlainen, en voisi elää hänen kanssaan. En ole väittänyt tietäväni hänen ajatuksiaan.

- Me olemme tehneet ison työn: sen ison työn teimme yhdessä, kun kävimme historiaamme läpi, miten siitä voi kertoa käyttämättä sanaa me?

- Kolmannen kerran käytän minusta ja miehestäni sanaa me, kun sanon, että me kaksi olemme vastuussa parisuhdettamme koskevista valinnoista, eivät muut.

Muut me-sanat koskevat meitä ihmisiä yleensä. Perustelisitko siis käsityksesi, että kuvittelen tietäväni miehen ajatukset?

Me? kirjoitti:

"Nykyään ME molemmat olemme eri ihmisiä kuin silloin."

Käytät koko ajan sanaa me, kuin tietäisit miehesi kaikki ajatukset, tunteet ja elämänarvot. Varo sitä, on helppo itsepetos kuvitella omassa päässä totuutta, jota ei ole olemassa.

Lue lisää

Hyvä huomio. Sitähän kakkoset huutavat, että ketään ei voi omistaa. Tässä todella puhutaan toisen tuntemuksista kuin omista. heh. Sanoisin myös tähän kirjoitukseen liittymättä, että miehelle ja myös ykköstyneelle näyttää olevan vaikeaa olla iloinen, kun se ex sitten menee eteenpäin löytää uuden rakkauden ja menestyy sosiaalisesti ja taloudelliseti. Itketään mm. sitä, että piti puolensa osituksessa ja sillä rikastui:)), vaikka kysymys on viisaasti tehdyistä sijoituksista, tosin niillä rahoilla.

tsupjak kirjoitti:

Ai koko ajan? Käytän sitä kolme kertaa:
- Me olemme eri ihmisiä kuin silloin, minulla on nykyään itsetunto, seison omilla jaloillani ja vastaan omista valinnoistani. Mies taas ei ole samanlainen selkärangaton kaikkien miellyttäjä, kuin oli, vaan on ihminen, jonka valintoja minä pystyn arvostamaan ja voin rakastaa häntä ja olla parisuhteessa hänen kanssaan. Jos hän olisi samanlainen, en voisi elää hänen kanssaan. En ole väittänyt tietäväni hänen ajatuksiaan.

- Me olemme tehneet ison työn: sen ison työn teimme yhdessä, kun kävimme historiaamme läpi, miten siitä voi kertoa käyttämättä sanaa me?

- Kolmannen kerran käytän minusta ja miehestäni sanaa me, kun sanon, että me kaksi olemme vastuussa parisuhdettamme koskevista valinnoista, eivät muut.

Muut me-sanat koskevat meitä ihmisiä yleensä. Perustelisitko siis käsityksesi, että kuvittelen tietäväni miehen ajatukset?

Lue lisää

tsupjak, kiitos kertomuksestasi. Arvostan sinua rehellisyydestäsi.
Tällaisia kertomuksia toivoisi enemmänkin luettavaksi täällä. Nähdään ja tunnustetaan omat väärätkin teot ja niiden mukaan tehdyt valinnat.Ymmärrän täysin tuon kun kerrot että parisuhteenne alkoi vasta kun miehen ero selvä ja teistä tuli kunnolla pari. Kerrot omasta ja miehenkin henkisestä kehityksestä ja siitä että tänäpäivänä ette kumpikaan takisi samaa mitä teitte silloin 15 v sitten.
Olette vanhempia kypsempiä ja tiedätte mikä on tärkeää elämässä. Onnea teille.


Nyt minun tapaukseen. Olemme eronneet petoksen seurauksena jo 10 vuotta sitten mutta mies tuli takaisin kolme kertaa. Neljättä kertaa en ole aikonut enää pilata elämääni.Lopullisesti erotiin vasta syksyllä 2007. Ositus tehtiin vasta keväällä 2008 minun vaatimuksesta. Mies vastusti mutta en antanut periksi koska halusin asiat selväksi.

Olet varmaan lukenut kertomukseni. enkä senvuoksi ala kertoon sitä enää. Sen vain sanon että kuulin exäni omaisen taholta syytöksiä kuinka olen antanut ykköstyneen ymmärtää minun odottelevan exää takaisin ja että minulla jo 5 vuotta ollut uusi suhdekin on yritys ärsyttää exää.
Puhumattakaan kunniaani loukkavista syytöksistä.

Luulen kaiken tuon johtuvan juuri siitä mitä tuolla ylhäällä kirjoitin, ja johon sinäkin viittaat.
Teot kuten pettäminen, kieroilu, toisen manipulointi ja valhetelu ovat väärin ja tuomittavia asioita. KAikki ykköstyneet eivät ole yhtä viisaita kuin sinä tsupjack eivätkä pysty, tai eivät halua nähdä omaa osuutta asioihin niinkuin ne ovat vaan hakevat kaikkeen syytä petetystä.
Heillä jää henkinen kehittyminen kokematta ja ovat jumittuneet aikaan kun kaikki oli pinnalla, Jolloin sanottiin (minäkin sanoin) asioita joista ei olla ylpeitä tänäpäivänä, Silloin jopa ne toiselle osotetut ilkeät sanat lohdutti.
Minäkään en tänäpäivänä laukoisi totuuksia kelleen.
En myöskään huolisi petturia takaisin sitä ensimmäistäkään kertaa.
Olen monesti peräänkuuluttanut rehellisyyttä.
Näissä jutuissa säästyttäis monelta pahalta jos petturi olisi rehellinen ja kertoisi halusta erota. Täälläkin luettu ja olen omakohtasesti kokemut kuinka petturi vannoo rakkautta ja halua yrittää uudestaan ja uudestaan. Petetyllä pitäisi olla senverran munaa että ei suostu palloteltvaksi.

Koen kypsyneeni henkisesti ja näen tänään asiat aivan eritavalla kuin 7 vuotta sitten.

Ihan vaikka sen takia, että täällä jotkut vaimot haukkuu ja jopa uhkaa muita ihmisiä sen minkä kerkiää. Sekö on sallittua? Hienoa, kun et ole edes ymmärtänyt koko kysymystä, kertoo kaiken sinusta.

tötteröö... kirjoitti:

Ihan vaikka sen takia, että täällä jotkut vaimot haukkuu ja jopa uhkaa muita ihmisiä sen minkä kerkiää. Sekö on sallittua? Hienoa, kun et ole edes ymmärtänyt koko kysymystä, kertoo kaiken sinusta.

Lue lisää

Missä täällä on uhkailtu? Ai kauhea:) kuka näitä keksii? Kakkoslaisuus onkin oma populaatio, jossa maailma näkyy väärinpäin.

vakavasti...en tosiaan ole nähnyt uhkailuja. Onko muut, kuin nämä pelonalla elävät piilotuss.t

tötteröö... kirjoitti:

Ihan vaikka sen takia, että täällä jotkut vaimot haukkuu ja jopa uhkaa muita ihmisiä sen minkä kerkiää. Sekö on sallittua? Hienoa, kun et ole edes ymmärtänyt koko kysymystä, kertoo kaiken sinusta.

Lue lisää

..ja minkähän takia ne sitä tekee? Sehän on seuraus ei syy. Vaimon päämäärä se tuskin koskaan alunperin on ollut?

linkkiä kiitos kirjoitti:

Missä täällä on uhkailtu? Ai kauhea:) kuka näitä keksii? Kakkoslaisuus onkin oma populaatio, jossa maailma näkyy väärinpäin.

vakavasti...en tosiaan ole nähnyt uhkailuja. Onko muut, kuin nämä pelonalla elävät piilotuss.t

Lue lisää

Kysynpähän vaan, KUKA pelkää ja KETÄ? Ja aihetta onkin. Kova luu. Todella kova.