50v Päivät!

Miehellänikin hänen omat vanhemmat ja sisarukset muisti ja onnitteli muttei enää sisarusten lapset. Mielestäni se riittää.

Sisarusten lapset ovat vähän eri sukupolvea jo ja he ennemmin juhlivat omanikäistensä kanssa ymmärrettävästi. No en itsekkään ole vanhempien sisaruksia mitenkään erikseen muistanut vaan vanhempani ovat sen homman hoitaneet.

Jos jotain kutsuja on laitettu niin kohteliasta olisi ainakin tekstarilla tai kortilla ilmoittaa ettei pääse ja onnitella, siinä olet oikeassa. Se että kutsuun ei reagoida mitenkään on loukkaavaa.

Korjaan vielä,tuota sisarusten lapset ovat 6-14v.väliltä minua nuorempia.Ja en ole lähettänyt kutsuja kenellekään. Mutta 3henkilöä ainakin muistaa milloin olen syntynyt.

Korjaan vielä,tuota sisarusten lapset ovat 6-14v.väliltä minua nuorempia.Ja en ole lähettänyt kutsuja kenellekään. Mutta 3henkilöä ainakin muistaa milloin olen syntynyt.

hämmästyttää! kirjoitti:

Korjaan vielä,tuota sisarusten lapset ovat 6-14v.väliltä minua nuorempia.Ja en ole lähettänyt kutsuja kenellekään. Mutta 3henkilöä ainakin muistaa milloin olen syntynyt.

Nykyään sukuna pidetään aika pientä osaa läheisitä. Ennen oltiin enemmän tätien, setien, enojen ja serkkujenkin kanssa yhteydessä. Toki nuorempi sukupolvi haluaa olla enemmän ikäistensäbkanssa mutta olisi kaikille hyvä tavata myös eri ikäisiä ja varsinkin sukulaisia. Ehkä nuorille jotkut 50v jihlat tuntuvat aika jäykiltä ja teennäisiltä mutta voisi joskus kutsua kylään epävirallisemmin esim. kesällä grillaamaan, serkkutapaaminen tms. Jos asuu vaikka kerrostalossa voisi vuokrata vaikka jonkun mökin tätä tarkoitusta varten. Voisi pitkänmatkalaiset vaikk yöpyä. Kokeilkaa toisen kerran paremmalla onnella.

Juurikin näin. Itse täytin 50 muutama vuosi sitten - minusta oli jotensakin kiusallista saada onnitteluja ja huomiota. Olin että höh - mitä te pelleilette.

Toki sen ymmärrän, että joku juhlimisesta ja es suvun kokoontumisesta innostunut saa viisikymppisistä syyn ja aiheen juhliin. Se on ihan ok, olen itsekin rennoissa huumorijuhlissa ollut ja oli kivaakin. Mutta silloin kutsutaan ja pyydetään vastausta, jos on tarkkaan tiedettävä montako tulee. Ja jos joku kutsuttu ei tule - toki on kohteliasta ilmoittaa ja vaikkapa onnitella.

Mutta että istuisin puskissa odottamassa ja kitisemässä, että joku siskon poika ei muista - huh huh - perin vierasta minulle.

Ihmisille, jotka eivät halua juhlia, (ikä aivan sama - nuori tai vanha) on tietenkin kiusauttavaa kun muistutetaan taas yhdestä menneestä vuodesta. Me kaikki tiedämme että mitä useampi vuosi, sitä nopeammin ne menevät.

Sallitaan antaumuksella heille tuo unohtamisen kaapu!

Tämän ketjun aloittaja kuuluu eri lahkoon. Hän iloitsi kun hänen syntymäpäivä juhlakutsuun vastattiin!
Hänen viestinsä tarkoitus ilmeisesti on tuoda esille JUHLAAN KUTSUTUN välinpitämäton suhtautuminen.

Asui kutsuttu peräkylässä, metropolitan alueella, missä tahaansa mutta kuitenkin viestintävälineiden saatavilla, AINA, AINA vähimpiin käytostapoihin kuuluu kiittää kutsusta ja ilmoittaa tuleeko vai ei. Siitä ei tarvitse tehdä isoa numeroa, pelkkä tekstari riittää (vähimmäistapauksessa) tai jos tapaa kadulla, kuulumisten vaihdon yhteydessä siitä voi mainita.

Tässä ei ole iällä mitään tekemistä, tosin mitä nuorempana oppii käytostapoja, sitä luontevammalta ja itsestään selviltä ne tuntuvat aina.

Ellei kodissa ole opetettu käytostavoista, aikuisena ei voi enää syyttää omia vanhempiaan - jokainen voi itse oppia kuinka käyttäytyä.

oppeliini1 kirjoitti:

Ihmisille, jotka eivät halua juhlia, (ikä aivan sama - nuori tai vanha) on tietenkin kiusauttavaa kun muistutetaan taas yhdestä menneestä vuodesta. Me kaikki tiedämme että mitä useampi vuosi, sitä nopeammin ne menevät.

Sallitaan antaumuksella heille tuo unohtamisen kaapu!

Tämän ketjun aloittaja kuuluu eri lahkoon. Hän iloitsi kun hänen syntymäpäivä juhlakutsuun vastattiin!
Hänen viestinsä tarkoitus ilmeisesti on tuoda esille JUHLAAN KUTSUTUN välinpitämäton suhtautuminen.

Asui kutsuttu peräkylässä, metropolitan alueella, missä tahaansa mutta kuitenkin viestintävälineiden saatavilla, AINA, AINA vähimpiin käytostapoihin kuuluu kiittää kutsusta ja ilmoittaa tuleeko vai ei. Siitä ei tarvitse tehdä isoa numeroa, pelkkä tekstari riittää (vähimmäistapauksessa) tai jos tapaa kadulla, kuulumisten vaihdon yhteydessä siitä voi mainita.

Tässä ei ole iällä mitään tekemistä, tosin mitä nuorempana oppii käytostapoja, sitä luontevammalta ja itsestään selviltä ne tuntuvat aina.

Ellei kodissa ole opetettu käytostavoista, aikuisena ei voi enää syyttää omia vanhempiaan - jokainen voi itse oppia kuinka käyttäytyä.

Lue lisää

Jaa jaa. Minusta aloittaja nimenomaan kirjoitti, että hän ei kutsunut ketään. Kirjoitin niillä tiedoilla, mitä ap:n tekstistä sain.

Enkä tunnista itseäni tekstisi alusta ...on kiusauttavaa... taas yksi mennyt vuosi..ja siksi en muka niin pidä huomiosta ja onnitteluista. Usko tai älä, mutta ei se siihen liity. Olen ihan sinut vanhenemiseni kanssa. En vaan välitä syntymäpäiväkohkaamisesta. En ole erakko ja kutsun mielelläni vieraita es syömään ja juttelemaan. Tosin yleensä yhden vieraan tai pariskunnan tai perheen kerrallaan. Kukin tyylillään.

oppeliini1 kirjoitti:

Ihmisille, jotka eivät halua juhlia, (ikä aivan sama - nuori tai vanha) on tietenkin kiusauttavaa kun muistutetaan taas yhdestä menneestä vuodesta. Me kaikki tiedämme että mitä useampi vuosi, sitä nopeammin ne menevät.

Sallitaan antaumuksella heille tuo unohtamisen kaapu!

Tämän ketjun aloittaja kuuluu eri lahkoon. Hän iloitsi kun hänen syntymäpäivä juhlakutsuun vastattiin!
Hänen viestinsä tarkoitus ilmeisesti on tuoda esille JUHLAAN KUTSUTUN välinpitämäton suhtautuminen.

Asui kutsuttu peräkylässä, metropolitan alueella, missä tahaansa mutta kuitenkin viestintävälineiden saatavilla, AINA, AINA vähimpiin käytostapoihin kuuluu kiittää kutsusta ja ilmoittaa tuleeko vai ei. Siitä ei tarvitse tehdä isoa numeroa, pelkkä tekstari riittää (vähimmäistapauksessa) tai jos tapaa kadulla, kuulumisten vaihdon yhteydessä siitä voi mainita.

Tässä ei ole iällä mitään tekemistä, tosin mitä nuorempana oppii käytostapoja, sitä luontevammalta ja itsestään selviltä ne tuntuvat aina.

Ellei kodissa ole opetettu käytostavoista, aikuisena ei voi enää syyttää omia vanhempiaan - jokainen voi itse oppia kuinka käyttäytyä.

Lue lisää

Et nyt ehkä sitten huomannut, että aloittaja nimenomaan itse kertoi, ettei mitään kutsuja ole lähettänyt.

Minäkin kiitän kutsusta, jos sellaisen saan, vaikka en juhliin menisi. Ja niin tekevät myös aikuiset lapseni. Mutta ei meidänkään suvussa aikuiset lapseni välttämättä ymmärtäisi lähteä isänsä siskon tai minun veljeni juhliin, jos nimenomaan heitä ei ole kutsuttu, vaan vain jotenkin ympäripyöreästi mainittu että jotain juhlia joskus on (mistä sen silloin tietää onko itse edes tervetullut?)

Myöskään itse en koe vanhenemistani kiusallisena, kuten ei tuo ankeuttajakaan... Sen sijaan koen kiusallisena olla huomion keskipisteenä tai saada lahjoja, olla semmoisen miettimisen kohteena. Minusta on suorastaan narsistista häiriintymistä ja huonoa käytöstä istua kotona ja mököttää että kun ei koko maailma nyt ymmärrä juhlia minun synttäreitäni.

Kun järjestän juhlat, järjestän yhteiset sellaiset. Juhlin joulua ja kekriä, pääsiäistä ja juhannusta. Juhlin mielelläni terassin avajaisia ja pihagrillin käyttöönottoa, puun istutusta ja mitä nyt milloinkin. Juhliin kutsun milloin ketäkin vieraita, erilaisissa kokoonpanoissa.

Käytöstavoista tai niiden puutteesta voi olla montaa mieltä aloittajan asioissa - kenellä niitä tuossa sitten on ja keneltä ne mahtavat vallan puuttua?