Väliaikaisesti 2 lenkkiä aktiiviselle koiralle

Koirasi siis päivänselvästi kärsii henkisesti. Palkkaa ulkoiluttaja jostain, kysele tuttavilta, laita ilmoa kaupan ilmoitustaululle, jne. Kunhan teet jotain nyt, etkä mieti kauanko ja miten koira kärsimystä kestää. Muutoin luovu koirasta, se ansaitsee todellakin parempaa. Jos luovut, muista vaatia luopuessa että luovutus vain loppuelämän kotiin. Siis vaadi jotain mihin et itsekään pystynyt. Siinä vaihtoehdot.

4H dogsittereistä voisi olla apua, tai muu ulkopuolinen joka pari kertaa viikossa treenaisi koiraa, ettei se kehitä jotain vielä pahempaa sijaistoimintaa kuin vain oman hännän jahtaaminen. Koirillehan on kehitetty myös kaikenmaailman älypelejä, ruualla täytettäviä gongeja ym, millä saa koiralle tekemistä ilman lenkkeilyä.

Miten vauvan saanti on este koiran ulkoiluttamiselle?
Olen yksinhuoltaja ja sektiolma synnyttänyt. Käytin itse koirani kolmesti päivässä pihalla, viikko leikkauksen jälkeen ja vauva kulki rattaissa mukana. Nyt hänen ollessa 2-vuotias, käymme yhdessä lenkeillä, sekä koirapuistossa ja ihan lasten leikkipuistossa. Se on vain järjestelykysynys ja aika paljon itsestä kiinni! :o

Ensin: onko väsymyksesi varmasti "normaalia väsymystä", eikä johdu esimerkiksi estrogeenivajeesta, liian vähästä ruuasta tms.? Esimerkiksi estrogeenivaje aiheuttaa järisyttävää unettomuutta ja voimattomuutta, mutta siihen on helppo puuttua eikä lisäestrogeenin napsiminen ole vaarallista vauvalle tai imetykselle. Varmista, että olet itse kunnossa!

Onko kyse todella jaksamattomuudesta, vai onko koira sen verran huonommin koulutettu, että sen ja vaunujen mukaan ottaminen yhtäaikaa tuntuu epämiellyttävältä? Siihen auttaa kouluttaminen. Koira pitää opettaa siihen, ettei jatkuvasti voi tapahtua, vaan että lenkeistä voi nauttia myös rauhallisesti lastenvaunujen vierellä tepsutellen.

Oletteko kokeilleet antaa koiralle aitoja luita, puuhaleluja tai muuta virikettä (opeta koira pyörimään ympäri, nostamaan vuorotellen kumpaakin etutassua yms... voit tiskatessasi huikkailla koiralle käskyjä, joka toteuttaa niitä innoissaan ja palkkiota odotellen...)? Oma sesseni viihtyy tuntikausia kerrallaan omia luitaan pureskellessa. Toki täytyy huolehtia, ettei koira opi mustasukkaiseksi herkuistaan.

Jos et jaksa useaa lenkkiä päivässä tehdä, niin lisää niiden tehoa, kun miehesi tekee sen kunnon lenkin koiran kanssa voi hän tehdä sen esimerkiksi pyörällä koiran juostessa vierellä. Koira väsyy vähemmällä vaivalla.
Vaunujen vierellä hyvinkoulutettu koira menee myös mukavasti, ja kaikenlainen koulutus/muu aktivaatio on hyväksi.
Jos tunnet hyvi joitain lähiseudulla asuvia joilla olisi koira jonka kanssa koirasi tulee hyvin toimeen ja joiden kulkureitti kulkee kotisi läheltä ja joille uskallat koirasi hetkeksi luovuttaa, voit pyytää heiltä lenkittämisapua, aivan kuten nekin jotka esimerkiksi murtavat jalkansa ja joutuvat turvautumaan muiden apuun.

Vauva ei ole este koiran ulkoiluttamiselle. Itselläni oli noutaja silloin kun lapset on syntyneet. Päiväs aikaan koiran lenkittäminen kävi oikein hyvin vauva vaunuun/ rattaisiin ja ei ku menoksi. Vauva nukkui hyvät päiväunet saadessaan myös raitista ilmaa, oma olo oli energisempi ja koirakin oli tyytyväinen. Toki koira sai muitakin lenkkejä ja puuhaa kun käytiin koulutuksissa yms. harjoituksissa. Aina uuden vauvan saadessani koira oli tosi riemastunut kun vaunut ilmestyi huusholliin. Näin kävi neljästi.

Juu tälläisiä kommentteja vähän odotinkin.
Helppohan se on aina muut tuomita kun itse on täydellinen ja jaksava.

Myönnän joo, olen luuseri laiska ja epäonnistunut.
Kuka nyt olisi edes väsynyt kun vauvalla on paha koliikki ja refluksi, minkä vuoksi vaunuissa nukkumisesta ei tule yhtään mitään vaikka pääpuolta olisi kohotettu.
Ja ollaan yritetty sitäkin useasti että joku toinen käyttäisi koiraa ulkona, mutta koira on hyvin vastahakoinen ja pistää koko lenkin ajan vastaan.
Edes herkuista ei ole apua!!

Eikä siinä olisikaan mitään jos vauva nukkuisi hyvin vaunuissa niin mikäs siinä olisi lenkkeillä, mutta ei niin ei.

Ja koira on rakas perheenjäsen eikä sitä anneta pois jos on hetkellisesti hankala elämäntilanne, ei todellakaan.

Jospa netissä roikkumis ajankin käyttäisit hyödyllisemmin, vaikka lapsen ja koiran hoitoon.

Perheissä tulee muutoksia elämään ja kaikkien jäsenten on sopeuduttava, koiran myös. Pois huono omatunto! Enempi koira reagoi siihen henkiseen puoleen, esim. jos olet masentunut. Koira ei ole perheessä kuningas, jota ihmisten on palveltava, vaan koira sopeutuu perheen elämäntyyliin. Se ei ole kärsimistä, turhaa tuollaista edes väittää. Eikä koiraa pois anneta sen takia. Olet nyt tiukoilla, vauva voi todellakin olla vaativa tapaus, mutta kyllä ne asiat ajan kanssa alkavat sujumaan. Löytyy rutiinit, joilla arki sujuu. Voimia teille ja nokka tuuleen vaan!

Kiitokset ihanista kommenteista. Harva sitä edes tietää kuinka rankkaa on pienen vauvan kanssa, jolla tosiaan on tuo koliikki. Huutaa yöllä helposti sen 4 tuntia ilman syytä ja kun uni tulee niin refluksi herättää jälleen.

Mutta joo! Mielestäni koiramme ei ole mitenkään laiminlyöty.
Saa kuitenkin kaksi pitkää lenkkiä päivässä, yhteensä 2 ja puolituntia. Tiedän monia jotka käyttää koiria sen 3 kertaa, mutta yhteensä ajallisesti ei ole noin paljon.
Ja lisäksi siis koiralla on mahdollisuus päästä takapihalle ovea raapimalla.

Heipsan!
Ystävälläni on lapsi, jolla oli vauvana refluksi. Siihen on lääke, mikä hyvin estää pulauttelua. Jos ei, niin olisiko maitoallergia, harkitse tutkimuksia?
Lisäksi liike auttaa vauvan koliikkiin, ei muuta ku heiluttelemaan vaunuja. Yölläkin sen voi rauhoittaa, ottamalla vauvan syliin, heijaamalla sitä. Ns. v-liike on melko toimiva, vauva syliin ja käyt ikäänkuin kyykyssä ja nouset ylös. Tai koliikkikeinu ;)
Taai osta rintareppu, vauva siihen ja eikun ulos. Ei se koliikkikaan ole este ulkoilulle. :)

miehesi ei laita aamulla kelloa aikaisemmin soimaan, jotta kerkiää aamullakin heittää koiran kanssa pienen lenkin. Sinä voit mennä vaunujen kanssa päivälenkin, kun vauva nukkuu vaunuissa. Siten koira jaksaa odottaa siihen asti, kunnes miehesi tulee töistä.

Kun mies on tullut töistä, niin imetät vauvan ja lähdet ulos ja jätät vauvan miehelle, jos ette kaikki halua yhdessä mennä. Koiralle voi piilotella herkkuja myös sisälle ja pikkupihalle, tai ostaa isoja ydinluita järsittäviksi.

Miksi te jotkut vittuilette noin paljon? Minusta aloittaja antaa itsestään asiallisen kuvan koiran pitäjänä, on viitsinyt panostaa siihen ja sen kouluttamiseen ilmeisesti jo ennen perheen lisäystä, ja nyt kun on hankalaa vauvan takia kuitenkin yrittää hakea neuvoja tilanteeseen... Ei ole näitä "tyypillisiä" nuoria naisia, jotka ottaa koiran "vauvaksi" ja paapoo sitä kuin ihmislasta eikä kouluta, lenkkeilytä tai mitään. Sitten tuloksena on tosi hankala remmirähjä, jolla on jos jonkunlaista ongelmaa käytöksessä.

Sitten neiti tulee raskaaksi ja saakin ihan oikean vauvan! No tässä vaiheessa tuo pilattu rekku muuttuu ongelmaksi, ja se laitetaan kiertoon ja jossain apulassa on ilmoitus, jossa kerrotaan että "raskain sydämin joudumme nyt luopumaan rakkaasta perheen jäsenestämme, koska meille syntyi vauva eikä meillä riitä enää aikaa koiralle. :´( Koira kiskoo remmissä, haukkuu ovikellolle, ei siedä toisia koiria, lapsia, rollaattorimummoja, pultsareita jne. jne... Jahtaa oravia, kissoja, puluja jne. Sitä ei voi pitää irtaallaan jne. jne. MUTTA tämä ei missään nimessä ole ongelmakoira ja nämä kaikki käytösongelmat ovat varmastikin poiskoulutettavissa jos _viitsii_! Etsimme rekulle hyvää loppuelämän kotia mielellään maalta, missä sillä on tilaa telmiä. Vaadimme tulevalta omistajalta pitkällistä kokemusta koirista. Hinta 500 ekee jotta koira ei mene ihan kelle tahansa. Mukaan saa ruokakupin, pannan, remmin, vuoteen ja lelut."

Noita edellä kuvaamiani on ihan liikaa... Minusta aloittaja ei kuulu samaan joukkoon, vaan oikeasti on kunnollinen koiranomistaja. Neuvokaa siis jos jotain keksitte mistä apua olisi, tai olkaa hiljaa...

Ja tosiaan - miksi miehesi ei voisi nousta aamulla aikaisemmin käyttämään koiraa lenkillä, että sinäkin saat nukkua edes vähäsen, vai osallistuuko hän öisin lapsen hoitamiseen? Ja tosiaan - miksei miehesi voisi hoitaa vauvaa töitten jälkeen ja sinä menet lenkille koiran kanssa? Entä asuuko teillä lähistöllä vaikka vanhemmat tai jotain muuta sukua tai ystäviä, jotka voisivat tulla silloin tällöin muutamaksi tunniksi teille hoitamaan vauvaa, että sinä saat nukkua?