Einstein veti tiedeyhteisöä retkuun!

Näin teinkin vahingossa tosin: viime kesän helteillä valkkasin huolellisesti parasta kuvakulmaa ottaakseni eräästä luonnonilmiöstä – yllätys, yllätys valokuvan. Siinä kävi niin, että erääseen kuta kuinkin mahdollisena pitämääni kuvakulmaan sattui myös läheisen rivitaloyhtiön katto, joka jäi osittain sinä päivänä täysin pilvettömältä taivaalta paistaneen auringon hehkuvan kuumaksi lämmittämän kaiteen taakse. Tässä ei ollut sinänsä mitään merkillistä, mutta siitä kaiteen yli kamerallani hiuksenhienosti sihtaillessani en voinut olla panematta okulaarissa merkille, että sen rivitaloyhtiön katto taipui tämän tulikuuman kaiteen taakse.

Minulle tuli jo tuolloin mieleeni Einsteinin teoria paikallista avaruutta rivitaloyhtiön katosta heijastuvalle valolle ylämäeksi taivuttavasta kaiteen massasta, josta tiedeyhteisö nimenomaan pitää todisteena tuosta ilmiöstä, jonka Einstein teoriallaan ennusti. Ollessani saman päivän iltana valokuvaamassa auringonlaskua, minulle juolahti mieleeni, että peruskoulun fysiikantunnillahan oli ollut puhetta Maapallon ilmakehän taittamista vaan ei taivuttamista auringonsäteistä, jotka nimenomaan ovat selvimmin havaittavissa nimenomaan auringon ollessa painumassa Maan taakse eli kansanomaisesti sanottuna auringon laskun aikaan.

Universaalissa mittakaavassa kaukaisen auringon sädehän on joutumaisillaan auringon taakse silloin, kun tämä kaukainen tähti on meistä katsoen hiuksenhienosti auringon takana!

Ota itse selvää asioista. Ja ei anonyymi voi nolata itseään julkisesti. Oletko noin tyhmä ettet tajua sitä? Onko aloittajan nimi se ei ole vitsi?

Kollimaattori-idiot kirjoitti:

Ota itse selvää asioista. Ja ei anonyymi voi nolata itseään julkisesti. Oletko noin tyhmä ettet tajua sitä? Onko aloittajan nimi se ei ole vitsi?

No olihan tuo eräs noloimmista aloituksista, mitä tiedepalstalla olen nähnyt, nolasi kaveri itsensä julkisesti tai ei. Kuvitteleeko arvoisa peräkammarifyysikko, ettei kukaan oikeista fyysikoista olisi viimeisen sadan vuoden aikana hiffannut, että valo taittuu ilmakehässä?

noloa noloa kirjoitti:

No olihan tuo eräs noloimmista aloituksista, mitä tiedepalstalla olen nähnyt, nolasi kaveri itsensä julkisesti tai ei. Kuvitteleeko arvoisa peräkammarifyysikko, ettei kukaan oikeista fyysikoista olisi viimeisen sadan vuoden aikana hiffannut, että valo taittuu ilmakehässä?

Lue lisää

"Kuvitteleeko arvoisa peräkammarifyysikko, ettei kukaan oikeista fyysikoista olisi viimeisen sadan vuoden aikana hiffannut, että valo taittuu ilmakehässä?"

Varsinkin, kun ilmiö(refraktio) on tunnettu jo antiikin ajoista.
En tosin muista, onko sitä huomioitu tähtitieteellisissä havainnoissa ennen Brahea 1500- luvun lopulla.

Auringolla täytyy olla hulppea kaasukehä, koska aurinko kiehuu koko ajan. Kiehuvasta auringosta nouseva höyry muodostaa varmasti jopa miljoona kertaa (läpimitaltaankin) paksumman kaasukehän auringon ympärille kuin kiehumattoman Maapallon ilmakehä. Ja kyllähän kiehuva maakin nousee jopa Maapallon stratosfääriin saakka. Auringon stratosfääri on paljon korkeammalla.

Se oli siis vitsi! kirjoitti:

Auringolla täytyy olla hulppea kaasukehä, koska aurinko kiehuu koko ajan. Kiehuvasta auringosta nouseva höyry muodostaa varmasti jopa miljoona kertaa (läpimitaltaankin) paksumman kaasukehän auringon ympärille kuin kiehumattoman Maapallon ilmakehä. Ja kyllähän kiehuva maakin nousee jopa Maapallon stratosfääriin saakka. Auringon stratosfääri on paljon korkeammalla.

Lue lisää

Kiehuuko sinun aurinkosi ihan kuten vesi kattilassasi, sata astetta ja höyryää

kattilatiede kirjoitti:

Kiehuuko sinun aurinkosi ihan kuten vesi kattilassasi, sata astetta ja höyryää

Kyllä vain: Maapallon ilmakehän muodostavat alkuaineet alkavat kiehua jonkin verran alhaisemmassa lämpötilassa kuin aurinko. Esimerkiksi ilmakehän happi kiehuu vähän alle kahdessasadassa pakkasasteessa. Auringon ilmakehässä oleva teräs alkaa kiehua vähän alle kolmessatuhannessa plusasteessa. Auringossa on teorian mukaan rutkasti terästä.

Vitsi se oli! kirjoitti:

Kyllä vain: Maapallon ilmakehän muodostavat alkuaineet alkavat kiehua jonkin verran alhaisemmassa lämpötilassa kuin aurinko. Esimerkiksi ilmakehän happi kiehuu vähän alle kahdessasadassa pakkasasteessa. Auringon ilmakehässä oleva teräs alkaa kiehua vähän alle kolmessatuhannessa plusasteessa. Auringossa on teorian mukaan rutkasti terästä.

Lue lisää

Auringon spektrissä havaitut tummat spektriviivat ovat absorptio­viivoja, jotka syntyvät Auringon kaasukehän kaasun imiessä alla olevan Auringon pinnan lähettämää valoa. Kirkkaat emissioviivat syntyvät hehkuvien kaasujen säteillessä itse tietyillä aallonpituuksilla.

Tiedemiehemme ovat tutkineet auringon kaasukehää jo monta vuotta. Miten on mahdollista, ettei kenellekään auringon kaasukehää tutkineista tiedemiehistä paitsi Albertille ole tullut mieleen, että auringon kaasukehähän sitä valoa taittaa eikä mikään massa taivuta?

Aurinkokunnan avaruutta kaukoputkella katsottaessa vaikuttaa siltä, että Aurinkokunnan vakituisten asukkaiden, planeettojen ja asteroidien ynnä meteorien sekä aurinkojen että kuiden väleissä on hirmuisesti tyhjää. Kurkistettaessa kaukoputkella Aurinkokunnan ulkopuoleiseen, kotigalaksimme avaruuteen näyttää siltä, että myös kotigalaksimme aurinkokuntien väleissä on vielä enemmän tyhjää. Kaukoputkeillessa kotigalaksimme ulkopuoleiseen avaruuteen näyttää siltä, että galaksien väleissä sitä tyhjää vasta onkin.

Käytännössä nämä kiistattomat havainnot tarkoittavat ensinnäkin sitä, että avaruudessa olevien (luotettavien havaintojen tekomielessä valon ehdottomasta kattonopeudesta johtuen myös muinaisuudessa olleitten) alkuaineitten seokset eivät ole tasan jakautuneet avaruuteen, jota myös Universumiksi kutsutaan. Toisaalta näitten kaukoputkessa näkyvien alkuaineitten seosten väleissä on niin paljon täysin tyhjältä näyttävää avaruutta, että koko Universumin keskitiheyden voidaan arvioida olevan erittäin lähellä nollaa. Näinollen Universumin täytyy kyetä taivuttamaan yhtä vähän ylä- ja alamäkiä valon kulkureiteille kuin kuin teräspalkille (muutaman alkuaineen seos) asetettu höyhen kykenee taivuttamaan mainittua teräspalkkia.

Vitsi vain kirjoitti:

Aurinkokunnan avaruutta kaukoputkella katsottaessa vaikuttaa siltä, että Aurinkokunnan vakituisten asukkaiden, planeettojen ja asteroidien ynnä meteorien sekä aurinkojen että kuiden väleissä on hirmuisesti tyhjää. Kurkistettaessa kaukoputkella Aurinkokunnan ulkopuoleiseen, kotigalaksimme avaruuteen näyttää siltä, että myös kotigalaksimme aurinkokuntien väleissä on vielä enemmän tyhjää. Kaukoputkeillessa kotigalaksimme ulkopuoleiseen avaruuteen näyttää siltä, että galaksien väleissä sitä tyhjää vasta onkin.

Käytännössä nämä kiistattomat havainnot tarkoittavat ensinnäkin sitä, että avaruudessa olevien (luotettavien havaintojen tekomielessä valon ehdottomasta kattonopeudesta johtuen myös muinaisuudessa olleitten) alkuaineitten seokset eivät ole tasan jakautuneet avaruuteen, jota myös Universumiksi kutsutaan. Toisaalta näitten kaukoputkessa näkyvien alkuaineitten seosten väleissä on niin paljon täysin tyhjältä näyttävää avaruutta, että koko Universumin keskitiheyden voidaan arvioida olevan erittäin lähellä nollaa. Näinollen Universumin täytyy kyetä taivuttamaan yhtä vähän ylä- ja alamäkiä valon kulkureiteille kuin kuin teräspalkille (muutaman alkuaineen seos) asetettu höyhen kykenee taivuttamaan mainittua teräspalkkia.

Lue lisää

Yksittäisen galaksin massa taivuttaa valoa juuri kuin suhtis ennustaa. Gravitaatiolinssit ovat tähtitieteilijöille arkipäivää.

Miksi et voisi sulkeutua sinne peräkammariisi muutaman alan kirjan kanssa vuodeksi pariksi ja tulla sitten palstalle, kun tiedät edes jotain aiheesta, josta nyt niin kovasti vaahtoat.

kotiin kasvamaan kirjoitti:

Yksittäisen galaksin massa taivuttaa valoa juuri kuin suhtis ennustaa. Gravitaatiolinssit ovat tähtitieteilijöille arkipäivää.

Miksi et voisi sulkeutua sinne peräkammariisi muutaman alan kirjan kanssa vuodeksi pariksi ja tulla sitten palstalle, kun tiedät edes jotain aiheesta, josta nyt niin kovasti vaahtoat.

Lue lisää

Välihuomautuksena toteaisin, että Maa oli oman aikansa arvostetuimmissa tiedejulkaisuissa lähes kaksituhatta vuotta Universumin kiistaton keskipiste. Ja Universumin keskipisteessä olevasta Maasta tiedemiesten toimista tehdyt havainnot tukivat sen ajan tiedejulkaisuissa monipuolisesti käsiteltyä teoriaa Maassa olevasta Universumin keskipisteestä.

Vitsi sekin oli kirjoitti:

Välihuomautuksena toteaisin, että Maa oli oman aikansa arvostetuimmissa tiedejulkaisuissa lähes kaksituhatta vuotta Universumin kiistaton keskipiste. Ja Universumin keskipisteessä olevasta Maasta tiedemiesten toimista tehdyt havainnot tukivat sen ajan tiedejulkaisuissa monipuolisesti käsiteltyä teoriaa Maassa olevasta Universumin keskipisteestä.

Lue lisää

Esitieteellisenä aikana ei tiedejulkaisuja ollut.
Olet surkea trolli, jonka paikka on ihan jossain muualla kuin tiedepalstalla.

Vitsi vain kirjoitti:

Aurinkokunnan avaruutta kaukoputkella katsottaessa vaikuttaa siltä, että Aurinkokunnan vakituisten asukkaiden, planeettojen ja asteroidien ynnä meteorien sekä aurinkojen että kuiden väleissä on hirmuisesti tyhjää. Kurkistettaessa kaukoputkella Aurinkokunnan ulkopuoleiseen, kotigalaksimme avaruuteen näyttää siltä, että myös kotigalaksimme aurinkokuntien väleissä on vielä enemmän tyhjää. Kaukoputkeillessa kotigalaksimme ulkopuoleiseen avaruuteen näyttää siltä, että galaksien väleissä sitä tyhjää vasta onkin.

Käytännössä nämä kiistattomat havainnot tarkoittavat ensinnäkin sitä, että avaruudessa olevien (luotettavien havaintojen tekomielessä valon ehdottomasta kattonopeudesta johtuen myös muinaisuudessa olleitten) alkuaineitten seokset eivät ole tasan jakautuneet avaruuteen, jota myös Universumiksi kutsutaan. Toisaalta näitten kaukoputkessa näkyvien alkuaineitten seosten väleissä on niin paljon täysin tyhjältä näyttävää avaruutta, että koko Universumin keskitiheyden voidaan arvioida olevan erittäin lähellä nollaa. Näinollen Universumin täytyy kyetä taivuttamaan yhtä vähän ylä- ja alamäkiä valon kulkureiteille kuin kuin teräspalkille (muutaman alkuaineen seos) asetettu höyhen kykenee taivuttamaan mainittua teräspalkkia.

Lue lisää

Koko tunnettu Maailmankaikkeus sisältää nykyään käytännössäkin vain kahta alkuainetta: nimittäin teorian mukaanhan Alkuräjähdyksessä alkunsa saanut Universumi ei sisältänyt mitään muita alkuaineita kuin Vetyä ja Heliumia. Näistä alkuaineista on teorian mukaan sittemmin syntyneet kaikki muut raskaammat alkuaineet nimenomaisesti sen jälkeen, kun kaikkeuteen levinnyt Vety ja Helium olivat kasautuneet ensimmäisiksi auringoiksi ja aikansa paistettuaan nämä auringot olivat räjähdelleet sinkauttaen näitä raskaampia alkuaineita sinne sun tänne. Koko Universumin mittakaavassa raskaita alkuaineita ei siis juurikaan ole olemassa, minkä jokainen epäileväinen voi itsekin todeta vilkaisemalla pilvettömänä yönä taivaalle: siellä ei parhaimmallakaan avaruusteleskoopilla erota kuin muutamia raskaampien alkuaineitten kertymää maksimipolttovälillä (vrt exoplaneetta), sillä jokainen taivaalla näkyvä valopiste on nimenomaan Vedyn ja Heliumin kasauma.

Universumi ei kuitenkaan ole tiedemiestemme mukaan edes galaksien väleistä täysin tyhjä, vaikka siltä kieltämättä näyttääkin: kuutiokilometrissä standarditeorian mukaista avaruutta saattaa olla jopa useita Vety- ja Heliumatomeita, vaikka tarkasteltavana olisi Universumin "ohuin" eli tyhjimmältä näyttävä kohta. Vety- ja Heliumatomeilla on täysin kiistatta taipumus kertyä yhteen kasaan joko keskinänsä tai muiden vielä harvemmassa Universumissa esiintyvien myöhempien universumiaikojen raskaampien alkuaineitten kertymien kanssa. Tästä ovat osoituksena Universumin lukemattomat auringot ja Maapallolla nähdyt (jopa Maapallon pikkuruiset kalliot ja sora vetävät standardiavaruuden kuutiokilometrissä harvinaista Vety- ja Heliumatomia puoleensa) Vety- ja Heliumpallot ja Aku-Ankka-puhe.

Käytännössä Vety- ja Heliumatomi suunnistaa kaikkialta Universumista sinne, missä on lähin minkä tahansa alkuaineen kertymä. Sen paremmin Vety- kuin Heliumatomikaan ei kuitenkaan voi siirtyä minnekään tuosta vain, vaan matka lähimpään galaksiin tai tähteen tai vielä tähdettömään hattaraan saattaa kestää miljardeja vuosia. Vety- ja Heliumatomin matka mainittuihin paikkoihin on kuitenkin siitä miellyttävä, että vauhti kiihtyy sitä mukaa kuin matka lyhenee (ballistiikassahan kiihdyttäminen on jarruttamista ja jarruttaminen on kiihdyttämistä eli juuri päinvastoin kuin esimerkiksi autoillessa).

Galaksia kohti matkustavat Vety- ja Heliumatomit muodostavat siis galaksin ympärille Vety- ja Heliumatomikasauman, joka tihenee sitä mukaa, mitä lähemmäs galaksia ja galaksin keskustaa tullaan (teorian mukaan galaksin keskusta on hurjan tiheä). Tämä on luonnollista, kun ajattelemme, että galaksi ikään kuin imuroi ympäröivästä standardiavaruudesta mitä tahansa atomeita. Galaksin ympärille muodostuu näinollen linssi, joka taittaa tämän linssin läpi kulkevaa valoa vaan ei taivuta. Aivan vastaavalla tavalla kuin ylöspäin Maapallolla harveneva ilmakehä, jossa alkuaineitten atomit ovat sitä lähempänä toisiaan, mitä lähemmäksi Maan keskipistettä ne ovat ajautuneet.

Galaksilla on linssi kirjoitti:

Koko tunnettu Maailmankaikkeus sisältää nykyään käytännössäkin vain kahta alkuainetta: nimittäin teorian mukaanhan Alkuräjähdyksessä alkunsa saanut Universumi ei sisältänyt mitään muita alkuaineita kuin Vetyä ja Heliumia. Näistä alkuaineista on teorian mukaan sittemmin syntyneet kaikki muut raskaammat alkuaineet nimenomaisesti sen jälkeen, kun kaikkeuteen levinnyt Vety ja Helium olivat kasautuneet ensimmäisiksi auringoiksi ja aikansa paistettuaan nämä auringot olivat räjähdelleet sinkauttaen näitä raskaampia alkuaineita sinne sun tänne. Koko Universumin mittakaavassa raskaita alkuaineita ei siis juurikaan ole olemassa, minkä jokainen epäileväinen voi itsekin todeta vilkaisemalla pilvettömänä yönä taivaalle: siellä ei parhaimmallakaan avaruusteleskoopilla erota kuin muutamia raskaampien alkuaineitten kertymää maksimipolttovälillä (vrt exoplaneetta), sillä jokainen taivaalla näkyvä valopiste on nimenomaan Vedyn ja Heliumin kasauma.

Universumi ei kuitenkaan ole tiedemiestemme mukaan edes galaksien väleistä täysin tyhjä, vaikka siltä kieltämättä näyttääkin: kuutiokilometrissä standarditeorian mukaista avaruutta saattaa olla jopa useita Vety- ja Heliumatomeita, vaikka tarkasteltavana olisi Universumin "ohuin" eli tyhjimmältä näyttävä kohta. Vety- ja Heliumatomeilla on täysin kiistatta taipumus kertyä yhteen kasaan joko keskinänsä tai muiden vielä harvemmassa Universumissa esiintyvien myöhempien universumiaikojen raskaampien alkuaineitten kertymien kanssa. Tästä ovat osoituksena Universumin lukemattomat auringot ja Maapallolla nähdyt (jopa Maapallon pikkuruiset kalliot ja sora vetävät standardiavaruuden kuutiokilometrissä harvinaista Vety- ja Heliumatomia puoleensa) Vety- ja Heliumpallot ja Aku-Ankka-puhe.

Käytännössä Vety- ja Heliumatomi suunnistaa kaikkialta Universumista sinne, missä on lähin minkä tahansa alkuaineen kertymä. Sen paremmin Vety- kuin Heliumatomikaan ei kuitenkaan voi siirtyä minnekään tuosta vain, vaan matka lähimpään galaksiin tai tähteen tai vielä tähdettömään hattaraan saattaa kestää miljardeja vuosia. Vety- ja Heliumatomin matka mainittuihin paikkoihin on kuitenkin siitä miellyttävä, että vauhti kiihtyy sitä mukaa kuin matka lyhenee (ballistiikassahan kiihdyttäminen on jarruttamista ja jarruttaminen on kiihdyttämistä eli juuri päinvastoin kuin esimerkiksi autoillessa).

Galaksia kohti matkustavat Vety- ja Heliumatomit muodostavat siis galaksin ympärille Vety- ja Heliumatomikasauman, joka tihenee sitä mukaa, mitä lähemmäs galaksia ja galaksin keskustaa tullaan (teorian mukaan galaksin keskusta on hurjan tiheä). Tämä on luonnollista, kun ajattelemme, että galaksi ikään kuin imuroi ympäröivästä standardiavaruudesta mitä tahansa atomeita. Galaksin ympärille muodostuu näinollen linssi, joka taittaa tämän linssin läpi kulkevaa valoa vaan ei taivuta. Aivan vastaavalla tavalla kuin ylöspäin Maapallolla harveneva ilmakehä, jossa alkuaineitten atomit ovat sitä lähempänä toisiaan, mitä lähemmäksi Maan keskipistettä ne ovat ajautuneet.

Lue lisää

Et ole edes vitsi. Älä jaksa jankuttaa.

lopeta jo pelle kirjoitti:

Et ole edes vitsi. Älä jaksa jankuttaa.

Kyllähän tässä keskustelussa julkituodut todisteet pistävät hieman ajattelemaan, miten on mahdollista, että tiedemiehistämme ainoastaan Albert Einsteinille on voinut juolahtaa mieleen, että minkä tahansa alkuaineiten kasauman ympärillä kohti keskustaa tihenevät vety- ja heliumatomiparvet taittavat valoa kaikkialla Universumissa, missä on galakseja js siitä ales päin pieneneviä Universumin rakennuspalikoita.

kotiin kasvamaan kirjoitti:

Yksittäisen galaksin massa taivuttaa valoa juuri kuin suhtis ennustaa. Gravitaatiolinssit ovat tähtitieteilijöille arkipäivää.

Miksi et voisi sulkeutua sinne peräkammariisi muutaman alan kirjan kanssa vuodeksi pariksi ja tulla sitten palstalle, kun tiedät edes jotain aiheesta, josta nyt niin kovasti vaahtoat.

Lue lisää

Miksi tuhlata aikaa lukemiseen, kun voi vaan tietää? Tärkeintähän on tietää kaikki asiat paremmin kuin muut.

Ja pelleille korjaan, että vulkaaninen toiminta..vittu!!!

Primitiivireaktio iski jälleen. Kun argumentit loppuvat, alkaa itkupotkuraivari.

Ps. Kyse ei suinkaan ollut kraatereistä. Onhan niistä suurin osa miljardeja vuosia vanhoja, mutta iha tuoreitakin löytyy. Ymmärsitkö edes, mistä vihjaamasi artikkeli kertoi? Tuskin.

Siinäpähän naurat. Aloituksen väitteet olivatkin naurettavia. Suhtiksesta on niin vankka näyttö, ettei peräkammarifysiikalla sitä kaadeta.
Kyllä asia tiedetään ihan todellisuudessa. Sinä et varmaan tiedä etkä ymmärrä, mutta se on vain sinun häpeäsi; häpeä, jota ei julkisilla palstoilla kannattaisi toitottaa.

Olet näköjään ihan puhdasverinen typerys. Ei edes asiantynkää. Etkö voisi mennä leikkimään kaltaistesi kanssa. Kyllä sinullekin jostain veratisryhmä löytyy. Kokeile mielenterveyspalstoja.

kgbogvouy kirjoitti:

Olet näköjään ihan puhdasverinen typerys. Ei edes asiantynkää. Etkö voisi mennä leikkimään kaltaistesi kanssa. Kyllä sinullekin jostain veratisryhmä löytyy. Kokeile mielenterveyspalstoja.

Lue lisää

Valokuituhan perustuu siihen, että valoa voidaan johtaa pikiä ja kiemuraisia matkoja jopa valtamerien ali siten, että valokuidun toisesta päästä pusketaan valoa valokuituun ja toisesta päästä tulee käytännössä lähes yhtä paljon valoa ulos, koska valokuitu ei päästä johonkin muuhun suuntaan kuin pituusakselinsa osoittamaan suuntaan menossa olevaa valonsädettä täysin karkuun: valokuitu on nerokkaasti muotoiltu hurjan pitkäksi sylinterin muotoiseksi peiliksi, jossa heijastinpinta osoittaa valokuidun pituusakselia kohti.

Valo heijastuu täysin litteästäkin peilistä, mutta valtamerien ja etenkin kaupunkien katujen alle asennettu litteä peili on valokuituun nähden hyvin epäkäytännöllinen ratkaisu, minkä tähden tiedemiehetkin käyttävät saunojansa keinotähtitaivaisiksi remontoidessaan yleensä valokuitua ja harvemmin litteitä peilejä. Esimerkiksi faaraon haudan keinotähtitaivaan valoa kerrotaan johdetun syvälle kivikasan uumeniin litteillä peileillä, koska faaraon tiedemiehillä ei ollut hajuakaan valokaapelista. Faaraon haudan litteistä peileistä ei hieroglyfien lisäksi ole enää olemassa muita mallikappaleita, mutta tämä voi johtua siitä, että faaraon haaremin turhamaiset naiset ja faaraon tiedemiesten vaimot kävivät kukin vuorollaan pihistämässä peilin toisensa jälkeen.

Osa2 tulossa pian kirjoitti:

Valokuituhan perustuu siihen, että valoa voidaan johtaa pikiä ja kiemuraisia matkoja jopa valtamerien ali siten, että valokuidun toisesta päästä pusketaan valoa valokuituun ja toisesta päästä tulee käytännössä lähes yhtä paljon valoa ulos, koska valokuitu ei päästä johonkin muuhun suuntaan kuin pituusakselinsa osoittamaan suuntaan menossa olevaa valonsädettä täysin karkuun: valokuitu on nerokkaasti muotoiltu hurjan pitkäksi sylinterin muotoiseksi peiliksi, jossa heijastinpinta osoittaa valokuidun pituusakselia kohti.

Valo heijastuu täysin litteästäkin peilistä, mutta valtamerien ja etenkin kaupunkien katujen alle asennettu litteä peili on valokuituun nähden hyvin epäkäytännöllinen ratkaisu, minkä tähden tiedemiehetkin käyttävät saunojansa keinotähtitaivaisiksi remontoidessaan yleensä valokuitua ja harvemmin litteitä peilejä. Esimerkiksi faaraon haudan keinotähtitaivaan valoa kerrotaan johdetun syvälle kivikasan uumeniin litteillä peileillä, koska faaraon tiedemiehillä ei ollut hajuakaan valokaapelista. Faaraon haudan litteistä peileistä ei hieroglyfien lisäksi ole enää olemassa muita mallikappaleita, mutta tämä voi johtua siitä, että faaraon haaremin turhamaiset naiset ja faaraon tiedemiesten vaimot kävivät kukin vuorollaan pihistämässä peilin toisensa jälkeen.

Lue lisää

Teorian mukaanhan Universumista nimenomaan näyttää puuttuvan hirvittävä määrä massaa, jota ei ole tiedemiestemme suurimmallakaan teleskooppikaukoputkella nähty eli löydetty. Tässä mielessä Einsteinin valolle ylä- ja alamäkiä Universumiin eli avaruuteen taivutteleva massa saattaisi toimiakin selittävänä tekijänä: nimittäin koko ihmiskunnan olemassaolon ajanhan tiedemiehemme ovat uneksineet kapistuksesta, joka tekisi heidät tilanteen niin vaatiessa näkymättömiksi eli kansanomaisemmin sanottuna näkymättömyysviitasta. Näkymättömyysviitta on kuitenkin nykytietämyksen valossa täyttä huuhaata eikä edes tiedemiehillämme ole ainoatakaan toimivaa näkymättömyysviittaa, mutta on mahdollista, että jekkuja rakastanut Einstein olisi ujuttanut teoriaansa vaikutteita nimenomaisesti satumaisen näkymättömyysviitan toimintaperiaatteesta.

Näkymättömyysviitan toimintaperiaatehan keksittiin jo ammoisina aikoina, jolloin tiedemiehemme päättelivät, että näkymättömyysviitta on kapine, joka kierrättää näkymättömyysviittaan pukeutuneen tiedemiehen ympäri hänen takana olevan kynttilän valon niin, että tiedemiehen takana oleva kynttilä näkyy. Samalla tiedemies tulee takanaan olevan kynttilän kohdalta näkymättömäksi. Mitä useampi kynttilä näkymättömyysviittaan pukeutuneen tiedemiehen taakse sytytetään, sitä useammasta kohtaa tiedemies muuttuu näkymättömäksi, jolloin riittävällä määrällä kynttilöitä näkymättömyysviittaan pukeutunut tiedemies katoaa lopullisesti eli muuttuu täydellisen näkymättömäksi eikä häntä voi nähdä edes kiikarilla.

Einsteinin kujeilema teoria Maailmankaikkeutta ylä- ja alamäiksi valolle taivuttelevista massoista tarkoittaisi käytännössä sitä, että Universumi olisi pukeutunut kauhean suureen näkymättömyysviittaan, koska valo kiertäisi massojen ympäri, jolloin valon ympärikiertelemät massat muuttuisivat täältä katsoen täysin näkymättömiksi. Tämä tietenkin selittäisi yksinkertaisesti sen, miksi tiedemiehemme eivät vieläkään ole löytäneet Maailmankaikkeudesta laskelmiensa mukaan puuttuvaa massaa, mutta ainakin henkilökohtaisesti minun olisi hyvin vaikea uskoa tätä todeksi. Ja jos epäilyistäni huolimatta selittäisikin, niin tiedemiestemme olisi pantava uusiksi kaikki Universumista näkemiensä valojen pohjalta kehittelemänsä teoriat Universumin toimintaperiaatteesta.

Osa2 tulossa pian kirjoitti:

Valokuituhan perustuu siihen, että valoa voidaan johtaa pikiä ja kiemuraisia matkoja jopa valtamerien ali siten, että valokuidun toisesta päästä pusketaan valoa valokuituun ja toisesta päästä tulee käytännössä lähes yhtä paljon valoa ulos, koska valokuitu ei päästä johonkin muuhun suuntaan kuin pituusakselinsa osoittamaan suuntaan menossa olevaa valonsädettä täysin karkuun: valokuitu on nerokkaasti muotoiltu hurjan pitkäksi sylinterin muotoiseksi peiliksi, jossa heijastinpinta osoittaa valokuidun pituusakselia kohti.

Valo heijastuu täysin litteästäkin peilistä, mutta valtamerien ja etenkin kaupunkien katujen alle asennettu litteä peili on valokuituun nähden hyvin epäkäytännöllinen ratkaisu, minkä tähden tiedemiehetkin käyttävät saunojansa keinotähtitaivaisiksi remontoidessaan yleensä valokuitua ja harvemmin litteitä peilejä. Esimerkiksi faaraon haudan keinotähtitaivaan valoa kerrotaan johdetun syvälle kivikasan uumeniin litteillä peileillä, koska faaraon tiedemiehillä ei ollut hajuakaan valokaapelista. Faaraon haudan litteistä peileistä ei hieroglyfien lisäksi ole enää olemassa muita mallikappaleita, mutta tämä voi johtua siitä, että faaraon haaremin turhamaiset naiset ja faaraon tiedemiesten vaimot kävivät kukin vuorollaan pihistämässä peilin toisensa jälkeen.

Lue lisää

Faaraon haudan asukkien muinainen keinotähtitaivas sisälsi osan vuorokaudesta kokonaista yhden tähden ja toisen osan vuorokautta ei yhtään tähteä. Vähän myöhemmin Faaraon haudan asukkien tähti lakkasi näkymästä kokonaan, koska joku turhamaisista faaraon tai faraon tiedemiehen naisista pihisti ensimmäisen litteistä peileistä, joka edusti peiliteknologisessa mielessä varmasti aikansa huippua.

Ensimmäisen peilin ja samalla faaraon haudan asukkien keinotähtitaivaan ainoan tähden katoaminen sai varmasti faaraon haudan asukkien tiedemiehet teoretisoimaan sitäkin, onko maailmankaikkeudesta enää jäljellä mitään muuta kuin faaraon hauta.

Vitsin anatomia osa2 kirjoitti:

Teorian mukaanhan Universumista nimenomaan näyttää puuttuvan hirvittävä määrä massaa, jota ei ole tiedemiestemme suurimmallakaan teleskooppikaukoputkella nähty eli löydetty. Tässä mielessä Einsteinin valolle ylä- ja alamäkiä Universumiin eli avaruuteen taivutteleva massa saattaisi toimiakin selittävänä tekijänä: nimittäin koko ihmiskunnan olemassaolon ajanhan tiedemiehemme ovat uneksineet kapistuksesta, joka tekisi heidät tilanteen niin vaatiessa näkymättömiksi eli kansanomaisemmin sanottuna näkymättömyysviitasta. Näkymättömyysviitta on kuitenkin nykytietämyksen valossa täyttä huuhaata eikä edes tiedemiehillämme ole ainoatakaan toimivaa näkymättömyysviittaa, mutta on mahdollista, että jekkuja rakastanut Einstein olisi ujuttanut teoriaansa vaikutteita nimenomaisesti satumaisen näkymättömyysviitan toimintaperiaatteesta.

Näkymättömyysviitan toimintaperiaatehan keksittiin jo ammoisina aikoina, jolloin tiedemiehemme päättelivät, että näkymättömyysviitta on kapine, joka kierrättää näkymättömyysviittaan pukeutuneen tiedemiehen ympäri hänen takana olevan kynttilän valon niin, että tiedemiehen takana oleva kynttilä näkyy. Samalla tiedemies tulee takanaan olevan kynttilän kohdalta näkymättömäksi. Mitä useampi kynttilä näkymättömyysviittaan pukeutuneen tiedemiehen taakse sytytetään, sitä useammasta kohtaa tiedemies muuttuu näkymättömäksi, jolloin riittävällä määrällä kynttilöitä näkymättömyysviittaan pukeutunut tiedemies katoaa lopullisesti eli muuttuu täydellisen näkymättömäksi eikä häntä voi nähdä edes kiikarilla.

Einsteinin kujeilema teoria Maailmankaikkeutta ylä- ja alamäiksi valolle taivuttelevista massoista tarkoittaisi käytännössä sitä, että Universumi olisi pukeutunut kauhean suureen näkymättömyysviittaan, koska valo kiertäisi massojen ympäri, jolloin valon ympärikiertelemät massat muuttuisivat täältä katsoen täysin näkymättömiksi. Tämä tietenkin selittäisi yksinkertaisesti sen, miksi tiedemiehemme eivät vieläkään ole löytäneet Maailmankaikkeudesta laskelmiensa mukaan puuttuvaa massaa, mutta ainakin henkilökohtaisesti minun olisi hyvin vaikea uskoa tätä todeksi. Ja jos epäilyistäni huolimatta selittäisikin, niin tiedemiestemme olisi pantava uusiksi kaikki Universumista näkemiensä valojen pohjalta kehittelemänsä teoriat Universumin toimintaperiaatteesta.

Lue lisää

Noin ajateltuna Einsteinin teoria olisi aika suuri kompastuskivi avaruusmatkailulle: päällisin puolin tyhjältä näyttävää avaruutta halkova avaruusalushan saattaa yht´äkkiä törmätä Einsteinin näkymättömyysviittaan verhoutuneeseen massaan, koska avaruusaluksen lähettämät tutka-aallotkin menevät sen massan paikalliseen Universumiin taivuttelemia ylä- ja alamäkiä pitkin tämän massan ohi eikä avaruusaluksen tutkaan palaa kaiun kaikua tuosta massasta.

Näkyvä Universumi kirjoitti:

Faaraon haudan asukkien muinainen keinotähtitaivas sisälsi osan vuorokaudesta kokonaista yhden tähden ja toisen osan vuorokautta ei yhtään tähteä. Vähän myöhemmin Faaraon haudan asukkien tähti lakkasi näkymästä kokonaan, koska joku turhamaisista faaraon tai faraon tiedemiehen naisista pihisti ensimmäisen litteistä peileistä, joka edusti peiliteknologisessa mielessä varmasti aikansa huippua.

Ensimmäisen peilin ja samalla faaraon haudan asukkien keinotähtitaivaan ainoan tähden katoaminen sai varmasti faaraon haudan asukkien tiedemiehet teoretisoimaan sitäkin, onko maailmankaikkeudesta enää jäljellä mitään muuta kuin faaraon hauta.

Lue lisää

Aiheessa pysyäksemme on todettava, että mittausteknillisesti ajateltuna se, että joku väittää mitanneensa vallitsevan teorian mukaan koko Universumin suurimman mahdollisen nopeuden, kuulostaa tarkemmin ajateltuna paradoksilta tai sitten teoriaa on muutettava siten, että Universumissa mittausnopeus voi olla vielä suurempi. Näin sen on mentävä, koska vallitsevan teorian mukaanhan millään matkalla edes informaatio ei voi liikkua Valoa nopeammin: mittaus perustuu aina informaatioon. Siksi informaation Valon kulloisestakin paikasta avaruudessa on voitava liikkua Valoa nopeammin tai Universumin suurimmaksi julistettua nopeutta, Valon nopeutta ei voida millään matkalla mitata!

Informaation nopeus kirjoitti:

Aiheessa pysyäksemme on todettava, että mittausteknillisesti ajateltuna se, että joku väittää mitanneensa vallitsevan teorian mukaan koko Universumin suurimman mahdollisen nopeuden, kuulostaa tarkemmin ajateltuna paradoksilta tai sitten teoriaa on muutettava siten, että Universumissa mittausnopeus voi olla vielä suurempi. Näin sen on mentävä, koska vallitsevan teorian mukaanhan millään matkalla edes informaatio ei voi liikkua Valoa nopeammin: mittaus perustuu aina informaatioon. Siksi informaation Valon kulloisestakin paikasta avaruudessa on voitava liikkua Valoa nopeammin tai Universumin suurimmaksi julistettua nopeutta, Valon nopeutta ei voida millään matkalla mitata!

Lue lisää

Mikähän on "mittausnopeus"?

firdawsi kirjoitti:

Mikähän on "mittausnopeus"?

Informaation käsittelynopeus: ihmiskunnaltahan vei useita vuosia, ennen kuin joku tiedemiehistämme tuli ajatelleeksi, että esimerkiksi öljylampun valo saattaisi ehkä liikkuakin eli matkustaa ajassa t paikkaan a öljylampusta. Sitä ennenhän kaikki pitivät siihen mennessä öljylamppujen ja kynttilöittenkin valoista kertyneitten informaatioitten perusteella itsestään selvänä, että öljylampun valo joko on tai ei ole kaikkialla paitsi seinän ja tiedemiehen takana yht'aikaa. Nykykäsityksen mukaan näin ei ehkä olekaan.

Helppo selitys kirjoitti:

Informaation käsittelynopeus: ihmiskunnaltahan vei useita vuosia, ennen kuin joku tiedemiehistämme tuli ajatelleeksi, että esimerkiksi öljylampun valo saattaisi ehkä liikkuakin eli matkustaa ajassa t paikkaan a öljylampusta. Sitä ennenhän kaikki pitivät siihen mennessä öljylamppujen ja kynttilöittenkin valoista kertyneitten informaatioitten perusteella itsestään selvänä, että öljylampun valo joko on tai ei ole kaikkialla paitsi seinän ja tiedemiehen takana yht'aikaa. Nykykäsityksen mukaan näin ei ehkä olekaan.

Lue lisää

Kyse c:n kohdalla ei ole mittausnopeudesta eikä mittauksesta lainkaan. Kyse on kausaliteetin invarianssista.
Pitäisi oppia edes kyseisen teorian alkeet ja lähteä vasta sitten kaatamaan teoriaa. Kirjoittelusi osoittaa, ettet tajua edes alkeita.

Lue enemmän kirjoitti:

Kyse c:n kohdalla ei ole mittausnopeudesta eikä mittauksesta lainkaan. Kyse on kausaliteetin invarianssista.
Pitäisi oppia edes kyseisen teorian alkeet ja lähteä vasta sitten kaatamaan teoriaa. Kirjoittelusi osoittaa, ettet tajua edes alkeita.

Lue lisää

Pikajuoksijan nopeus onkin täysin mahdollista mitata vaikkapa metrin matkalla, koska ihmiskunnalla on hallussaan laitteita, jotka tikittävät millä tahansa matkalla nopeammin kuin pikajuoksija. Tämä johtuu siitä, ettei pikajuoksijan tikitysnopeus ole edes teorian mukaan millään matkalla Universumin suurin. Eli informaatio pikajuoksijan kulloisestakin paikasta paikallisessa Universumissa millä tahansa hetkellä liikkuu nopeammin kuin pikajuoksija. Tähän informaatioon perustuu siis pikajuoksijan paikan mittaus. Jos informaatio pikajuoksijan paikasta paikallisessa Universumissa liikkuisi yhtä nopeasti kuin pikajuoksija, mittalaitteemme näyttäisi, että pikajuoksija on yhtä aikaa jokaisessa paikallisen Universumin kohdassa ja nopeudeksi tulisi mitatuksi ääretön.

Tieteellisesti tarkasteltuna ja käytännössäkin äärettömän nopeuden likiarvona pidetään valon nopeutta, joka on siis paradoksaalista kylläkin pystytty mittaamaan. Minkään muun suureen ääretöntä arvoa ei ole pystytty tiedemiestemmmekään toimesta mittaamaan.

Äärellinen ääretön kirjoitti:

Pikajuoksijan nopeus onkin täysin mahdollista mitata vaikkapa metrin matkalla, koska ihmiskunnalla on hallussaan laitteita, jotka tikittävät millä tahansa matkalla nopeammin kuin pikajuoksija. Tämä johtuu siitä, ettei pikajuoksijan tikitysnopeus ole edes teorian mukaan millään matkalla Universumin suurin. Eli informaatio pikajuoksijan kulloisestakin paikasta paikallisessa Universumissa millä tahansa hetkellä liikkuu nopeammin kuin pikajuoksija. Tähän informaatioon perustuu siis pikajuoksijan paikan mittaus. Jos informaatio pikajuoksijan paikasta paikallisessa Universumissa liikkuisi yhtä nopeasti kuin pikajuoksija, mittalaitteemme näyttäisi, että pikajuoksija on yhtä aikaa jokaisessa paikallisen Universumin kohdassa ja nopeudeksi tulisi mitatuksi ääretön.

Tieteellisesti tarkasteltuna ja käytännössäkin äärettömän nopeuden likiarvona pidetään valon nopeutta, joka on siis paradoksaalista kylläkin pystytty mittaamaan. Minkään muun suureen ääretöntä arvoa ei ole pystytty tiedemiestemmmekään toimesta mittaamaan.

Lue lisää

Mutta kun valonnopeuden arvo EI ole ääretön.

lkjhlkjlkjklj kirjoitti:

Mutta kun valonnopeuden arvo EI ole ääretön.

Nykyään vallitsevan teorian mukaan Valon nopeus on Universumin kattonopeus eli suurin mahdollinen nopeus, sekä tieteellisesti että käytännöllisesti tältä pohjalta tarkasteltuna ääretön nopeus. Saman teorian mukaan suurin mahdollinen kapine, jonka ihmiskunta voisi rakentaa, on Universumin kattotilavuuden kokoinen eli Universumin kokoinen: Universumi on teorian mukaan kooltaan ääretön, mutta äärellinen. Tästä huolimatta tiedemiehemme eivät vieläkään ole saaneet selville, kuinka monta litraa Universumin tilavuus on.

Äärettömän suuren määritelmän mukaan jonkin suureen ääretön arvo on niin suuri, ettei sitä suurempaa arvoa voi olla. Valon nopeudelle tiedemiehemme ovat jostain arvoituksellisesta syystä antaneet äärettömän suurten suureitten joukossa erikoisaseman: puhtaasti matemaattisessa mielessä on olemassa vielä suurempi arvo nimittäin ääretön plus yksi. Tämä tarkoittaa käytännöllisin ja kaikin muin, paitsi tähtitieteellisin (tähtitieteilijät eivät hyväksy valon nopeuden tapauksessa ääretön-plus-yksi-mallia) tavoin ajateltuna sitä, että juuri, kun joku kuvittelee keksineensä jonkin suureen suurimman mahdollisen arvon, ilmenee, että onkin olemassa vielä suurempi arvo.

Universumissa täytyy siis äärettömän määritelmän mukaan esiintyä suurempia nopeuksia kuin mihin Valo pystyy.

Ei voi ollakaan kirjoitti:

Nykyään vallitsevan teorian mukaan Valon nopeus on Universumin kattonopeus eli suurin mahdollinen nopeus, sekä tieteellisesti että käytännöllisesti tältä pohjalta tarkasteltuna ääretön nopeus. Saman teorian mukaan suurin mahdollinen kapine, jonka ihmiskunta voisi rakentaa, on Universumin kattotilavuuden kokoinen eli Universumin kokoinen: Universumi on teorian mukaan kooltaan ääretön, mutta äärellinen. Tästä huolimatta tiedemiehemme eivät vieläkään ole saaneet selville, kuinka monta litraa Universumin tilavuus on.

Äärettömän suuren määritelmän mukaan jonkin suureen ääretön arvo on niin suuri, ettei sitä suurempaa arvoa voi olla. Valon nopeudelle tiedemiehemme ovat jostain arvoituksellisesta syystä antaneet äärettömän suurten suureitten joukossa erikoisaseman: puhtaasti matemaattisessa mielessä on olemassa vielä suurempi arvo nimittäin ääretön plus yksi. Tämä tarkoittaa käytännöllisin ja kaikin muin, paitsi tähtitieteellisin (tähtitieteilijät eivät hyväksy valon nopeuden tapauksessa ääretön-plus-yksi-mallia) tavoin ajateltuna sitä, että juuri, kun joku kuvittelee keksineensä jonkin suureen suurimman mahdollisen arvon, ilmenee, että onkin olemassa vielä suurempi arvo.

Universumissa täytyy siis äärettömän määritelmän mukaan esiintyä suurempia nopeuksia kuin mihin Valo pystyy.

Lue lisää

Einsteinin kuuluisa kaava: E = mc²
täytyy näinollen kirjoittaa uudelleen E = m(c 1)²,
jotta esimerkiksi Universumista tiedemiestemme laskelmien mukaan puuttuvan massan jäljille voitaisiin vihdoinkin päästä.

Kepposia rakastanut Einsteinhän antoi itsekin monta kertaa tiedeyhteisön ymmärtää, ettei ollut täysin tyytyväinen yhtälöihinsä, mutta tiedemiehemme ovat etsineet neulaa väärästä heinäsuovasta, vaikka Albertin vihje oli ilmiselvä ja hän oli juonikkaasti piilottanut yhtälöistään puuttuvan palasen tiedemiestemme silmien eteen.

Ei voi ollakaan kirjoitti:

Nykyään vallitsevan teorian mukaan Valon nopeus on Universumin kattonopeus eli suurin mahdollinen nopeus, sekä tieteellisesti että käytännöllisesti tältä pohjalta tarkasteltuna ääretön nopeus. Saman teorian mukaan suurin mahdollinen kapine, jonka ihmiskunta voisi rakentaa, on Universumin kattotilavuuden kokoinen eli Universumin kokoinen: Universumi on teorian mukaan kooltaan ääretön, mutta äärellinen. Tästä huolimatta tiedemiehemme eivät vieläkään ole saaneet selville, kuinka monta litraa Universumin tilavuus on.

Äärettömän suuren määritelmän mukaan jonkin suureen ääretön arvo on niin suuri, ettei sitä suurempaa arvoa voi olla. Valon nopeudelle tiedemiehemme ovat jostain arvoituksellisesta syystä antaneet äärettömän suurten suureitten joukossa erikoisaseman: puhtaasti matemaattisessa mielessä on olemassa vielä suurempi arvo nimittäin ääretön plus yksi. Tämä tarkoittaa käytännöllisin ja kaikin muin, paitsi tähtitieteellisin (tähtitieteilijät eivät hyväksy valon nopeuden tapauksessa ääretön-plus-yksi-mallia) tavoin ajateltuna sitä, että juuri, kun joku kuvittelee keksineensä jonkin suureen suurimman mahdollisen arvon, ilmenee, että onkin olemassa vielä suurempi arvo.

Universumissa täytyy siis äärettömän määritelmän mukaan esiintyä suurempia nopeuksia kuin mihin Valo pystyy.

Lue lisää

Ei maksimi ole sama kuin ääretön. Opettele ensin edes se, mitä käyttämäsi sanat tarkoittavat.
Logiikkasi on muutenkin suoraan ahterista.

"Universumissa täytyy siis äärettömän määritelmän mukaan esiintyä suurempia nopeuksia kuin mihin Valo pystyy. "

Premissit väärät -> lopputulos väärä.

E = m(c+1)² kirjoitti:

Einsteinin kuuluisa kaava: E = mc²
täytyy näinollen kirjoittaa uudelleen E = m(c 1)²,
jotta esimerkiksi Universumista tiedemiestemme laskelmien mukaan puuttuvan massan jäljille voitaisiin vihdoinkin päästä.

Kepposia rakastanut Einsteinhän antoi itsekin monta kertaa tiedeyhteisön ymmärtää, ettei ollut täysin tyytyväinen yhtälöihinsä, mutta tiedemiehemme ovat etsineet neulaa väärästä heinäsuovasta, vaikka Albertin vihje oli ilmiselvä ja hän oli juonikkaasti piilottanut yhtälöistään puuttuvan palasen tiedemiestemme silmien eteen.

Lue lisää

Älä pelle jaksa. Ei edes naurata.

pojljojoj kirjoitti:

Älä pelle jaksa. Ei edes naurata.

Tähtitieteen suurin kompastuskivi saattaa olla siinä, että tähtitieteessä äärettömällä luvulla c lasketaan äärellisten lukujen laskusäännöillä. Hyvin monella muulla alalla äärettömiä lukuja käsitellään erikoistapauksina, joille on omat jako- ja kertolaskusäännöt sekä plus- ja miinuslaskusäännöt.

Muilla aloilla onkin ilmeisesti tämän johdosta saatu aikaiseksi monenlaisia käytännössä erinomaisesti toimivia ratkaisuita kuten esimerkiksi siltoja ja kattotuoleja, koska on maltettu olla lähtemättä mittailemaan esimerkiksi sitä, kuinka paksu on äärettömän jäykkä palkki eli on tyydytty mittailemaan tarpeeksi jäykkiä palkkeja, joiden paksuus onkin helposti mitattavissa.

Laskun säännöt kirjoitti:

Tähtitieteen suurin kompastuskivi saattaa olla siinä, että tähtitieteessä äärettömällä luvulla c lasketaan äärellisten lukujen laskusäännöillä. Hyvin monella muulla alalla äärettömiä lukuja käsitellään erikoistapauksina, joille on omat jako- ja kertolaskusäännöt sekä plus- ja miinuslaskusäännöt.

Muilla aloilla onkin ilmeisesti tämän johdosta saatu aikaiseksi monenlaisia käytännössä erinomaisesti toimivia ratkaisuita kuten esimerkiksi siltoja ja kattotuoleja, koska on maltettu olla lähtemättä mittailemaan esimerkiksi sitä, kuinka paksu on äärettömän jäykkä palkki eli on tyydytty mittailemaan tarpeeksi jäykkiä palkkeja, joiden paksuus onkin helposti mitattavissa.

Lue lisää

Maallikko esittää tähtitieteilijälle valon nopeudesta puhuttaessa yleisimmin kysymyksen: kuinka nopeasti liikkuu valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella? Tähtitieteilijä vasta: valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella, liikkuu valon nopeudella. Tässä ja ilmeisesti vain tässä poikkeustapauksessa tähtitieteilijä lskee äärettömällä luvulla c niin kuin äärettömillä luvuilla pitääkin: nimittäin ääretön ääretön on ääretön eli c c = c.

Näin se vaan on kirjoitti:

Maallikko esittää tähtitieteilijälle valon nopeudesta puhuttaessa yleisimmin kysymyksen: kuinka nopeasti liikkuu valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella? Tähtitieteilijä vasta: valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella, liikkuu valon nopeudella. Tässä ja ilmeisesti vain tässä poikkeustapauksessa tähtitieteilijä lskee äärettömällä luvulla c niin kuin äärettömillä luvuilla pitääkin: nimittäin ääretön ääretön on ääretön eli c c = c.

Lue lisää

Kyse on vain sinun kyvyttömyydestäsi ymmärtää yksinkertaisiakaan asioita. 300 000 km/sek ei ole ääretön nopeus, vaikka se rajanopeus onkin. Lähellä valonnopeuksia olevien nopeuksien summaaminen tapahtuu Lorenz muutoksella ja ihan lukion lyhyellä matiikalla ne psytyy laskemaan. Peruskoulukin taitaa riittää, mutta sinulla ei taida olla sekään vielä läpäistynä.

Laskun säännöt kirjoitti:

Tähtitieteen suurin kompastuskivi saattaa olla siinä, että tähtitieteessä äärettömällä luvulla c lasketaan äärellisten lukujen laskusäännöillä. Hyvin monella muulla alalla äärettömiä lukuja käsitellään erikoistapauksina, joille on omat jako- ja kertolaskusäännöt sekä plus- ja miinuslaskusäännöt.

Muilla aloilla onkin ilmeisesti tämän johdosta saatu aikaiseksi monenlaisia käytännössä erinomaisesti toimivia ratkaisuita kuten esimerkiksi siltoja ja kattotuoleja, koska on maltettu olla lähtemättä mittailemaan esimerkiksi sitä, kuinka paksu on äärettömän jäykkä palkki eli on tyydytty mittailemaan tarpeeksi jäykkiä palkkeja, joiden paksuus onkin helposti mitattavissa.

Lue lisää

Snun suurin kompastuskivesi on kirjoituksistasi silmille hyppäävä typeryys.

Näin se vaan on kirjoitti:

Maallikko esittää tähtitieteilijälle valon nopeudesta puhuttaessa yleisimmin kysymyksen: kuinka nopeasti liikkuu valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella? Tähtitieteilijä vasta: valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella, liikkuu valon nopeudella. Tässä ja ilmeisesti vain tässä poikkeustapauksessa tähtitieteilijä lskee äärettömällä luvulla c niin kuin äärettömillä luvuilla pitääkin: nimittäin ääretön ääretön on ääretön eli c c = c.

Lue lisää

Kysymys, jonka maallikko väistämättä esittää tähtitieteilijälle, kun tähtitieteilijä on selittänyt maallikolle, että valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella, liikkuu valon nopeudella, on, että eivätkö valon nopeudella liikkuvaan alukseen asennetut tähtisumuvalotkin ole aivan turhat kapineet, koska nehän eivät näin ajateltuna näytä tähtisumussa kyntävän avaruusaluksen nokkaa pidemmälle? Sama ongelma tulee tietenkin eteen valon nopeudella kulkevan avaruusaluksen pilotin vaihdettua tähtisumun hälvettyä pitkille avaruusajovaloille?

Pois pellet kirjoitti:

Kyse on vain sinun kyvyttömyydestäsi ymmärtää yksinkertaisiakaan asioita. 300 000 km/sek ei ole ääretön nopeus, vaikka se rajanopeus onkin. Lähellä valonnopeuksia olevien nopeuksien summaaminen tapahtuu Lorenz muutoksella ja ihan lukion lyhyellä matiikalla ne psytyy laskemaan. Peruskoulukin taitaa riittää, mutta sinulla ei taida olla sekään vielä läpäistynä.

Lue lisää

Suureen äärettömän suurta ja äärettömän pientä arvoa yhdistää kätevästi se, että kun saa selville, kuinka paljon jompi kumpi on, tietää heti toisenkin. Tästä huolimatta lämpötilatieteilijät eivät ensinnäkään väitä mitanneensa äärettömän pientä siis Universumin pienintä mahdollista lämpötilaa, vaikka heillä on teoria, joka kertoo tämän lämpötilan usean desimaalin tarkkuudella.

Mutta jos haluttaisiin tietää Universumin suurin mahdollinen lämpötila eli ääretön lämpötila yhtä monella desimaalilla lausuttuna, saataisiin se selville esimerkiksi Kelvin-asteikolla ottamalla esimerkiksi Kelvin-asteikolla teorian ennustamasta pienimmästä mahdollisesta, siis äärettömän pienestä lämpötilasta käänteisluku. Tätäkään arvoa tuskin yksikään lämpötilatieteilijä tulee koskaan julistaneeksi mitatuksi, koska se on Universumin suurin mahdollinen lämpötila eli ääretön lämpötila, jota ei voi mitata, ellei ole äärettömän pitkää elohopealämpömittaria.

Kertaa käsitteet kirjoitti:

Suureen äärettömän suurta ja äärettömän pientä arvoa yhdistää kätevästi se, että kun saa selville, kuinka paljon jompi kumpi on, tietää heti toisenkin. Tästä huolimatta lämpötilatieteilijät eivät ensinnäkään väitä mitanneensa äärettömän pientä siis Universumin pienintä mahdollista lämpötilaa, vaikka heillä on teoria, joka kertoo tämän lämpötilan usean desimaalin tarkkuudella.

Mutta jos haluttaisiin tietää Universumin suurin mahdollinen lämpötila eli ääretön lämpötila yhtä monella desimaalilla lausuttuna, saataisiin se selville esimerkiksi Kelvin-asteikolla ottamalla esimerkiksi Kelvin-asteikolla teorian ennustamasta pienimmästä mahdollisesta, siis äärettömän pienestä lämpötilasta käänteisluku. Tätäkään arvoa tuskin yksikään lämpötilatieteilijä tulee koskaan julistaneeksi mitatuksi, koska se on Universumin suurin mahdollinen lämpötila eli ääretön lämpötila, jota ei voi mitata, ellei ole äärettömän pitkää elohopealämpömittaria.

Lue lisää

No ei todellakaan. Absoluuttinen kylmin lämpötila on tasan 0 K. Onko sinun mielestäsi sen käänteisluku mitenkä suuri?

Mistä teitä uunoja oikein sikiää?

Tämäkin vielä kirjoitti:

Kysymys, jonka maallikko väistämättä esittää tähtitieteilijälle, kun tähtitieteilijä on selittänyt maallikolle, että valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella, liikkuu valon nopeudella, on, että eivätkö valon nopeudella liikkuvaan alukseen asennetut tähtisumuvalotkin ole aivan turhat kapineet, koska nehän eivät näin ajateltuna näytä tähtisumussa kyntävän avaruusaluksen nokkaa pidemmälle? Sama ongelma tulee tietenkin eteen valon nopeudella kulkevan avaruusaluksen pilotin vaihdettua tähtisumun hälvettyä pitkille avaruusajovaloille?

Lue lisää

Eli trolli mikä trolli.
Tiedätkö mitä tarkoittaa, että c on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä?

typerää kirjoitti:

No ei todellakaan. Absoluuttinen kylmin lämpötila on tasan 0 K. Onko sinun mielestäsi sen käänteisluku mitenkä suuri?

Mistä teitä uunoja oikein sikiää?

0 K on äärettömän alhainen lämpötila. Tätä olettamusta tukee sekin tosiasia, etteivät tiedemiehemme ole onnistuneet sitä mittaamaan, vaikka lähelle on tietyssä mielessä päästy: mitä lähemmäksi mittauksella 0 K: ta päästään, sitä vaikeammaksi tulee päästä vielä lähemmäs. Lopulta on päästy niin lähelle, ettei lähemmäs enää voi päästä, koska 0 K on äärettömän alhainen lämpötila. O K: n käänteisluku on äärettömän suuri. Mittaustekniikassa n 273 K muutetaan eräiden mittausteknillisten vaiheiden jälkeen offsettia ja vahvistusta sopivasti säätämällä 0° C: ksi.

9uihiubpuy kirjoitti:

Eli trolli mikä trolli.
Tiedätkö mitä tarkoittaa, että c on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä?

Googletin invarianssin: väitteesi on hyvin rohkea, sillä teorianhan mukaan valon nopeuden muuttumiseen riittää jo se, että, valo tulee tyhjiöstä tilaan, jossa on alkuaineitten seos: tällöin valon nopeus muuttuu eli laskee. Alkuaineitten seos eli inertiajärjestelmä voi liikkua mielivaltaisella nopeudella, jonka ei tarvitse olla vakionopeus paitsi ei siis valon nopeudella, joka on Universumin kattonopeus eli ääretön nopeus, jota ei voi alkuaineitten seos saavuttaa eikä mitata.

Tämäkin vielä kirjoitti:

Kysymys, jonka maallikko väistämättä esittää tähtitieteilijälle, kun tähtitieteilijä on selittänyt maallikolle, että valo, joka lähtee taskulampusta, joka liikkuu valon nopeudella, liikkuu valon nopeudella, on, että eivätkö valon nopeudella liikkuvaan alukseen asennetut tähtisumuvalotkin ole aivan turhat kapineet, koska nehän eivät näin ajateltuna näytä tähtisumussa kyntävän avaruusaluksen nokkaa pidemmälle? Sama ongelma tulee tietenkin eteen valon nopeudella kulkevan avaruusaluksen pilotin vaihdettua tähtisumun hälvettyä pitkille avaruusajovaloille?

Lue lisää

Maallikkoa alkaa seuraavaksi kiinnostaa tilanne, jossa taskulampun haltuunsa saama henkilö meneekin valon nopeudella liikkuvan avaruusaluksen peräkannelle ja valaisee taskulampullaan mainitun valon nopeudella avaruutta kyntävän avaruusaluksen taakseen jättämiä peräaaltoja. Seuraava kysymys tähtitieteilijälle kuuluu niin, että: kuinka nopeasti taskulampusta lähtevä ja aluksen peräaaltoja valaiseva valo liikkuu? Tähtitieteilijä vastaa, että valon nopeudella eli c - c = c!

Matematiikasta jonkin verran jyvällä oleva maallikko ihmettelee, kuinka on mahdollista, että tähtitieteilijä on keksinyt ihmiskuntaa äärettömän käsitteen keksimisestä lähtien askarruttaneeseen probleemaan, paljonko on ääretön miinus ääretön, noin yksiselitteisen ratkaisun ja kuinka tämä on mahdollista, kun kerran keulakannella saatiin mittaustulos: c c = c?

Ajatellaan tilannetta, jossa järvellä liikkuvasta, superkavitoivalla potkurilla varustetusta moottoriveneestä pudotetaan veneen laidan ulkopuolelle ankkuri, jossa on hirmu pitkä naru ja vene liikkuu niin matalassa lahdelmassa, kuin mahdollista eli superkavitoivan potkuriveneen tapauksessa reilun (perämoottorin kalaraudan ja jäähdytysvesiputken pään vaatima syvyys on otettava tarkastelussa huomioon) puolen potkurin halkaisijan syvyisessä vedessä, jolloin laidan yli mihinkään suuntaan heittämätön eli pudotettu ankkuri tarttuu pohjaan välittömästi. Esitetään tähtitieteilijälle tilanteeseen liittyvä kysymys: kuinka nopeasti liikkuu veneen peräaaltoihin veneen pohjalla olevalta naruvyyhdeltä auki purkautuva, ankkuriin sidottu naru? Tähtitieteilijä vastaa: superkavitoivan moottoriveneen peräaaltoihin auki purkautuva naru ei liiku, sillä vene loittonee ankkurista ja naru jää paikoilleen eli narun nopeus on nolla!

Tässä on selvä ristiriita vastauksissa.

Saunaremontissa syntyneellä keinotähtitaivaalla näyttäisi tuikkivan useita toinen toisestaan erillään olevia keinotähtiä. Käytännössä löylyhuoneen tähtikuvio on siis lauteilla löylyttelevää tiedemiestäkin ehkä ihastuttava projektio keinouniversumista, vaikka keinotähtiä ei olisi aseteltu minkään tunnetun tähtikuvion muotoon. Tuo täysin epämääräinen tähtikuvio kuitenkin antaa tarkastelijalleen täysin väärän kuvan mainitusta keinouniversumista: todellisuudessahan siinä keinouniversumissa on vain yksi tähti eli aurinko, joka lymyilee löylyhuoneen kattoon muodostuneen projektion takana nimittäin kylpyhuoneessa!

Saunaansa remontoiva tiedemieshän oli massallaan taivutellut kylpyhuoneen valoprojektorista saunan paneelikattoon tulevat valokuidut saunan kattorakenteisiin, minkä tähden yhden ja ainoan keinouniversumin auringon valo tulee useaa eri kautta saunan paneelikattoon muodostaen illuusion useasta tähdestä mainitun keinouniversumin projektiossa eli saunan katossa.

Mikäli tosiuniversumi todellakin olisi täynnä ylä- ja alamäkiä valon kulkea, ei tiedemiehillämme voisi olla mitään käsitystä siitä, mitä kautta tosiuniversumista meidän suuntaan näkyvään projektioon eli käytännössä tähtitaivaaseen olisivat tähdiksi kutsumamme valot tulleet. Tämäkin havainto vahvistaa entisestään käsitystä siitä, että Albert taisi hieman juksata tiedemiehiämme teoriallaan Universumista ja sen toimintaperiaatteesta.

Eikä siinä kaikki kirjoitti:

Maallikkoa alkaa seuraavaksi kiinnostaa tilanne, jossa taskulampun haltuunsa saama henkilö meneekin valon nopeudella liikkuvan avaruusaluksen peräkannelle ja valaisee taskulampullaan mainitun valon nopeudella avaruutta kyntävän avaruusaluksen taakseen jättämiä peräaaltoja. Seuraava kysymys tähtitieteilijälle kuuluu niin, että: kuinka nopeasti taskulampusta lähtevä ja aluksen peräaaltoja valaiseva valo liikkuu? Tähtitieteilijä vastaa, että valon nopeudella eli c - c = c!

Matematiikasta jonkin verran jyvällä oleva maallikko ihmettelee, kuinka on mahdollista, että tähtitieteilijä on keksinyt ihmiskuntaa äärettömän käsitteen keksimisestä lähtien askarruttaneeseen probleemaan, paljonko on ääretön miinus ääretön, noin yksiselitteisen ratkaisun ja kuinka tämä on mahdollista, kun kerran keulakannella saatiin mittaustulos: c c = c?

Ajatellaan tilannetta, jossa järvellä liikkuvasta, superkavitoivalla potkurilla varustetusta moottoriveneestä pudotetaan veneen laidan ulkopuolelle ankkuri, jossa on hirmu pitkä naru ja vene liikkuu niin matalassa lahdelmassa, kuin mahdollista eli superkavitoivan potkuriveneen tapauksessa reilun (perämoottorin kalaraudan ja jäähdytysvesiputken pään vaatima syvyys on otettava tarkastelussa huomioon) puolen potkurin halkaisijan syvyisessä vedessä, jolloin laidan yli mihinkään suuntaan heittämätön eli pudotettu ankkuri tarttuu pohjaan välittömästi. Esitetään tähtitieteilijälle tilanteeseen liittyvä kysymys: kuinka nopeasti liikkuu veneen peräaaltoihin veneen pohjalla olevalta naruvyyhdeltä auki purkautuva, ankkuriin sidottu naru? Tähtitieteilijä vastaa: superkavitoivan moottoriveneen peräaaltoihin auki purkautuva naru ei liiku, sillä vene loittonee ankkurista ja naru jää paikoilleen eli narun nopeus on nolla!

Tässä on selvä ristiriita vastauksissa.

Lue lisää

Mitään ristiriitaa ei ole, jos hallitsee Lorenzin muunnoksen ja ymmärtää suhtiksen perusperiaatteen, suhteellisuuden. C on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä. Aika ja metrinen koordinaatisto muuttuvat.
Mekanistinen ajattelu ei päde relativistisilla nopeuksilla.

lue edes alkeet kirjoitti:

Mitään ristiriitaa ei ole, jos hallitsee Lorenzin muunnoksen ja ymmärtää suhtiksen perusperiaatteen, suhteellisuuden. C on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä. Aika ja metrinen koordinaatisto muuttuvat.
Mekanistinen ajattelu ei päde relativistisilla nopeuksilla.

Lue lisää

Valon nopeus ei ole vakio kaikissa intertiajärjestelmissä edes teorian mukaan: teorian mukaan valon nopeus muuttuu, valon tullessa interiajärjestelmään, jolla voi käytännössä olla mielivaltainen nopeus. Inertiajärjestelmä, johon valo osuu voi olla vaikkapa galaksin ympäri kiertävällä kiertoradalla oleva kaasupilvi tai tiedemiestemme laskelmien mukaan Universumista puuttuvaa massaa.

Ei voi ollakaan kirjoitti:

Nykyään vallitsevan teorian mukaan Valon nopeus on Universumin kattonopeus eli suurin mahdollinen nopeus, sekä tieteellisesti että käytännöllisesti tältä pohjalta tarkasteltuna ääretön nopeus. Saman teorian mukaan suurin mahdollinen kapine, jonka ihmiskunta voisi rakentaa, on Universumin kattotilavuuden kokoinen eli Universumin kokoinen: Universumi on teorian mukaan kooltaan ääretön, mutta äärellinen. Tästä huolimatta tiedemiehemme eivät vieläkään ole saaneet selville, kuinka monta litraa Universumin tilavuus on.

Äärettömän suuren määritelmän mukaan jonkin suureen ääretön arvo on niin suuri, ettei sitä suurempaa arvoa voi olla. Valon nopeudelle tiedemiehemme ovat jostain arvoituksellisesta syystä antaneet äärettömän suurten suureitten joukossa erikoisaseman: puhtaasti matemaattisessa mielessä on olemassa vielä suurempi arvo nimittäin ääretön plus yksi. Tämä tarkoittaa käytännöllisin ja kaikin muin, paitsi tähtitieteellisin (tähtitieteilijät eivät hyväksy valon nopeuden tapauksessa ääretön-plus-yksi-mallia) tavoin ajateltuna sitä, että juuri, kun joku kuvittelee keksineensä jonkin suureen suurimman mahdollisen arvon, ilmenee, että onkin olemassa vielä suurempi arvo.

Universumissa täytyy siis äärettömän määritelmän mukaan esiintyä suurempia nopeuksia kuin mihin Valo pystyy.

Lue lisää

Kanttimaailman hiukkasisilla on ajattomina ääretön nopeus, ne voivat olla missä tahamsa silmänräpäyksessä

typerää kirjoitti:

No ei todellakaan. Absoluuttinen kylmin lämpötila on tasan 0 K. Onko sinun mielestäsi sen käänteisluku mitenkä suuri?

Mistä teitä uunoja oikein sikiää?

Sama viisas kommentoi että mistä muita sikiää? Sieltä mistä sinäkin!

Minun on paljon vaikeampi ymmärtää niitä, jotka uskovat kumoavansa maailman parhaiden aivojen laatimia ja testaamia tieteellisiä teorioita itse lainkaan asiaa tuntematta. Sellaisen ihmisen aivoista puuttuu jokin rajakatkaisija, joka erottaa terveen itsekritiikin hourupäisyydestä. Nämä kouluttamattomat itsensä kanssa väitelleet, eivät ole henkisesti terveitä.

ikgioiuy kirjoitti:

Minun on paljon vaikeampi ymmärtää niitä, jotka uskovat kumoavansa maailman parhaiden aivojen laatimia ja testaamia tieteellisiä teorioita itse lainkaan asiaa tuntematta. Sellaisen ihmisen aivoista puuttuu jokin rajakatkaisija, joka erottaa terveen itsekritiikin hourupäisyydestä. Nämä kouluttamattomat itsensä kanssa väitelleet, eivät ole henkisesti terveitä.

Lue lisää

"ikgioiuy", niin minunkin on ollut aluksi vaikea ymmärtää asiaa tuntemattomien hullunrohkeutta, mutta sille löytyy kyllä evoluutiobiologinen selitys.

Väärähän sellainen rohkeus on, mutta biologiseen valintaan ei vaikuta, onko asia väärin vai oikein, vaan jälkeläisten runsaus.

Koko ihmiskunta on, silloin kun on kyse tiedoista tai taidoista, suuruusharhan vallassa. Autoilijoistakin 80 % uskoo olevansa tavallista parempia autoilijoita, vaikka oikean luvun täytyy olla 50 %.

Ei suuruusharhaa ole vain sairailla, vaikka heillä ilmiö voimistuu.

simplicitas kirjoitti:

"ikgioiuy", niin minunkin on ollut aluksi vaikea ymmärtää asiaa tuntemattomien hullunrohkeutta, mutta sille löytyy kyllä evoluutiobiologinen selitys.

Väärähän sellainen rohkeus on, mutta biologiseen valintaan ei vaikuta, onko asia väärin vai oikein, vaan jälkeläisten runsaus.

Koko ihmiskunta on, silloin kun on kyse tiedoista tai taidoista, suuruusharhan vallassa. Autoilijoistakin 80 % uskoo olevansa tavallista parempia autoilijoita, vaikka oikean luvun täytyy olla 50 %.

Ei suuruusharhaa ole vain sairailla, vaikka heillä ilmiö voimistuu.

Lue lisää

Tiedän ja tunnistan toki suuruusharhan arkipäivässä, mutta nämä suhteellisuusteorian tai BB:n kansakoulupohjaiset kaatajat ovat suuruusharhassaan Napoleon luokkaa. Se kertoo pahasta reaalimaailman hahmottamisen harhasta.

8yf76f079 kirjoitti:

Tiedän ja tunnistan toki suuruusharhan arkipäivässä, mutta nämä suhteellisuusteorian tai BB:n kansakoulupohjaiset kaatajat ovat suuruusharhassaan Napoleon luokkaa. Se kertoo pahasta reaalimaailman hahmottamisen harhasta.

Lue lisää

On syytä arvella, että suuruusharhan periytymistapa on monigeeninen kuten pituuskasvun, alkoholismin tai älykkyyden, koska se esiintyy erivahvuisena eri yksilöillä eikä joko-tai -ilmiönä.

Tämähän tarkoittaa sitä, että populaation tasolla alleelimäärä on optimi, vaikka yksilötasolla ilmiö seuraa todennäköisyysjakaumaa, eli joku voi saada alleeleja runsaasti, joku vähän.

Jos on sattunut saamaan runsaasti harhan aiheuttavia alleeleja, on determinoitu häpäisemään itsensä. Surkeata.

Ja tämä liittyi fysiikkaan....?

Ihan yhtä hyvin voisi väittää perunoiden torihinnan kuuluvan tiedepalstalle.

p8yifgpu8f kirjoitti:

Ihan yhtä hyvin voisi väittää perunoiden torihinnan kuuluvan tiedepalstalle.

Elintarvikemarkkinoita johon perunakin kuuluu voidaan tutkia tilastomatematiikan avulla. Perunanviljelyyn ja markkinointiin liittyy paljon jota voidaan tutkia matemaattisesti. Esim. eri lajikkeiden markkinaosuudet ja niissä tapahtuvat muutokset.

Tilastomatematiikka on tiedettä. Ja kun mukaan vielä otetaan ravitsemustiede niin siinä avautuu uusia tutkimuskohteita perunan käytöstä. Saatuja tuloksia voidaan pitää tieteellisinä eli onko perunan syömisellä terveysvaikutuksia?

Näin perunaa voidaan tutkia täysin tieteellisin menetelmin. Tieteessä nyt vaan pitää erottaa aina teoreetinen tutkimus ja sovellettu tutkimus. Ne eivät sulje toisiaan pois.
Luuletko ettei perunanviljelyä voisi parantaa tieteen avulla? Oletko unohtanut kasvitieteen ja maanviljelysteknologian? Myös paperiteollisuus on teknologisten tutkimusten jälkeen päätynyt käyttämään paljon perunatärkkelys liimoja. ("pintaliimat") Tämä nyt vaan esimerkkinä.

syö perunaa kirjoitti:

Elintarvikemarkkinoita johon perunakin kuuluu voidaan tutkia tilastomatematiikan avulla. Perunanviljelyyn ja markkinointiin liittyy paljon jota voidaan tutkia matemaattisesti. Esim. eri lajikkeiden markkinaosuudet ja niissä tapahtuvat muutokset.

Tilastomatematiikka on tiedettä. Ja kun mukaan vielä otetaan ravitsemustiede niin siinä avautuu uusia tutkimuskohteita perunan käytöstä. Saatuja tuloksia voidaan pitää tieteellisinä eli onko perunan syömisellä terveysvaikutuksia?

Näin perunaa voidaan tutkia täysin tieteellisin menetelmin. Tieteessä nyt vaan pitää erottaa aina teoreetinen tutkimus ja sovellettu tutkimus. Ne eivät sulje toisiaan pois.
Luuletko ettei perunanviljelyä voisi parantaa tieteen avulla? Oletko unohtanut kasvitieteen ja maanviljelysteknologian? Myös paperiteollisuus on teknologisten tutkimusten jälkeen päätynyt käyttämään paljon perunatärkkelys liimoja. ("pintaliimat") Tämä nyt vaan esimerkkinä.

Lue lisää

Äidinkielenopettajasi antaisi sinänsä kiinnostavasta aineestasi 6-. Syyn näet, kun katsot palstan otsikkoa.

Lisäksi tiedän jääkiekosta seuraavaa....

aiheen vierestä kirjoitti:

Äidinkielenopettajasi antaisi sinänsä kiinnostavasta aineestasi 6-. Syyn näet, kun katsot palstan otsikkoa.

Lisäksi tiedän jääkiekosta seuraavaa....

Unohdit perusasian: perunat, perunan viljely ja perunoiden hyötykäyttö OVAT osa tätä samaa universumia jota tutkitaan.
Et kai kuvittele, että kaikki se mikä liittyy perunaan on aivan toisen universumin ulotuvuukisen asioita.
Tietääkseni perunat ovat tässä SAMASSA universumissa kuin me tämän universumin ymmärtämättömät tutkijat.

Kun minä keittelen tai paistan perunoita niin tämä työ ja energian käyttö tapahtuu samassa universumissa jossa minäkin olen.

Tämä ei ole ainekirjoitusta vaan todellisuuden tajuamista. Kyllä tästä pitäisi saada täysi kymppi (10).

Ei leimata, jos pystyy todistamaan juttunsa. Käsienheiluttelijoita, jotka luulevat olevansa Einsteineja on niin, että päät yhteen kolkkaa, mutta siihen se sitten jääkin. Heidät voi syystäkin leimata laholatvoiksi.

latvalaho kirjoitti:

Ei leimata, jos pystyy todistamaan juttunsa. Käsienheiluttelijoita, jotka luulevat olevansa Einsteineja on niin, että päät yhteen kolkkaa, mutta siihen se sitten jääkin. Heidät voi syystäkin leimata laholatvoiksi.

Lue lisää

Kujeileva Einstein esitti tiedeyhteisölle, että Universumin kattonopeus on Valon nopeus tyhjiössä. Juuri (epätyhjiössä) löydetty painovoima-aallokko osoittaa, että näin ei olisi. Painovoima-aallokon nopeus näyttäisi olevan lähes tuplasti itsensä Valon nopeuden suuruinen!

ensanomitäsmäsanoin kirjoitti:

Kujeileva Einstein esitti tiedeyhteisölle, että Universumin kattonopeus on Valon nopeus tyhjiössä. Juuri (epätyhjiössä) löydetty painovoima-aallokko osoittaa, että näin ei olisi. Painovoima-aallokon nopeus näyttäisi olevan lähes tuplasti itsensä Valon nopeuden suuruinen!

Lue lisää

Nimimerkki "ensanomitäsmäsanoin" kirjoitti mm: "Painovoima-aallokon nopeus näyttäisi olevan lähes tuplasti itsensä Valon nopeuden suuruinen!"
Jaa että näyttäis ihan? Just just. Juu juu. Milläs kattelit?

KirjoititMitäEtSanonut kirjoitti:

Nimimerkki "ensanomitäsmäsanoin" kirjoitti mm: "Painovoima-aallokon nopeus näyttäisi olevan lähes tuplasti itsensä Valon nopeuden suuruinen!"
Jaa että näyttäis ihan? Just just. Juu juu. Milläs kattelit?

Lue lisää

Googlemapasilla ja nelilaskimella katselin. Joku muu katseli gammakaukoputkella. Gaammasäde liikkuu nykytietämyksen mukaan Valon nopeudella. Gammasäde tuli hänen kaukoputkeensa myöhemmin kuin gravitaatioaallokko ensimmäiseen gravitaatioaallokon mittariin. Toiseen gravitaatioaallokon mittariin gravitaatioaallokko ilmestyi lähes tuplasti lyhyemmässä ajassa kuin valo olisi vastaavaan matkaan kuluttanut. Nelilaskin ja gammakaukoputki ja kaksi gravitaatioaallokon ilmaisinta antoivat saman tuloksen eli että Valon nopeus ei ole Universumin kattonopeus, kuten Einstein tiedeyhteisöä juksatessaan esitti.

ilmaisimetkertovat kirjoitti:

Googlemapasilla ja nelilaskimella katselin. Joku muu katseli gammakaukoputkella. Gaammasäde liikkuu nykytietämyksen mukaan Valon nopeudella. Gammasäde tuli hänen kaukoputkeensa myöhemmin kuin gravitaatioaallokko ensimmäiseen gravitaatioaallokon mittariin. Toiseen gravitaatioaallokon mittariin gravitaatioaallokko ilmestyi lähes tuplasti lyhyemmässä ajassa kuin valo olisi vastaavaan matkaan kuluttanut. Nelilaskin ja gammakaukoputki ja kaksi gravitaatioaallokon ilmaisinta antoivat saman tuloksen eli että Valon nopeus ei ole Universumin kattonopeus, kuten Einstein tiedeyhteisöä juksatessaan esitti.

Lue lisää

Älä höpötä. Jos ylivalonnopeus olisi havaittu, se olisi mainittu jokaisessa artikkelissa. Gammapurkauksen lähtöaika (vaikka olisikin yhteydessä gravitaatioaaltoon) ei välttämättä ole sama kuin gravitaatioaalto.
Toiseen mittariin ilmaantumisaika on riippuvainen aaltorintaman kulkusuunnasta. Jos aaltorintama olisi tullut 90 asteen kulmassa ilmaisimia yhdistävään suoraan verrattuna, olisi se näkynyt molemmissa samaan aikaan. Jotta etäisyys ja valonpituus täsmäisivät, aaltorintaman olisi pitänyt edetä samaa suoraa, jolla ilmaisimet olivat toisiinsa nähden.
Päättelysi premisiit ovat väärät. Ei suhtista tai valonnopeutta kattonopeutena noin heppoisin perustein horjuteta.

Ei-edes-väärin kirjoitti:

Älä höpötä. Jos ylivalonnopeus olisi havaittu, se olisi mainittu jokaisessa artikkelissa. Gammapurkauksen lähtöaika (vaikka olisikin yhteydessä gravitaatioaaltoon) ei välttämättä ole sama kuin gravitaatioaalto.
Toiseen mittariin ilmaantumisaika on riippuvainen aaltorintaman kulkusuunnasta. Jos aaltorintama olisi tullut 90 asteen kulmassa ilmaisimia yhdistävään suoraan verrattuna, olisi se näkynyt molemmissa samaan aikaan. Jotta etäisyys ja valonpituus täsmäisivät, aaltorintaman olisi pitänyt edetä samaa suoraa, jolla ilmaisimet olivat toisiinsa nähden.
Päättelysi premisiit ovat väärät. Ei suhtista tai valonnopeutta kattonopeutena noin heppoisin perustein horjuteta.

Lue lisää

Sori. Piti olla etäisyys ja valonnopeus, ei valonpituus.

edelleen-hömppää kirjoitti:

Sori. Piti olla etäisyys ja valonnopeus, ei valonpituus.

Gravitaatioaallokon ilmaisin on suorakulman muotoinen

edelleen hömppää kirjoittaa, että 90°: n kulmassa gravitaatioaallokko olisi näkynyt yhtä aikaa ilmaisimessa eli se voisi olla kahdessa eri paikassa Universumia yhtä aikaa. Luultavasti edes itse Valo ei pysty tällaiseen suoritukseen, joten tämäkin edelleen hömppää esittämä väite osoittaa, että gravitaatioaallokon täytyy kaiken järjen mukaan liikkua vielä paljon Valoa nopeammin kuin laskelmillani osoitin. Mikäli näin ei olisi, eihän Valo millään pystyisi seuraamaan gravitaatioaallokon muovaamaa Universumia, jos se liikkuisi nopeammin kuin muotoilijan jälkeensä jättämä muoto. Muotoa nopeammin liikkuva Valohan menisi harakoille eikä suinkaan tulisi tänne.

suorakulmallaontarkoitus kirjoitti:

edelleen hömppää kirjoittaa, että 90°: n kulmassa gravitaatioaallokko olisi näkynyt yhtä aikaa ilmaisimessa eli se voisi olla kahdessa eri paikassa Universumia yhtä aikaa. Luultavasti edes itse Valo ei pysty tällaiseen suoritukseen, joten tämäkin edelleen hömppää esittämä väite osoittaa, että gravitaatioaallokon täytyy kaiken järjen mukaan liikkua vielä paljon Valoa nopeammin kuin laskelmillani osoitin. Mikäli näin ei olisi, eihän Valo millään pystyisi seuraamaan gravitaatioaallokon muovaamaa Universumia, jos se liikkuisi nopeammin kuin muotoilijan jälkeensä jättämä muoto. Muotoa nopeammin liikkuva Valohan menisi harakoille eikä suinkaan tulisi tänne.

Lue lisää

"edelleen-hömppää" aka. "Ei-edes-väärin" on täsmälleen oikeassa joka kohdassa kirjoitustaan.
'Gravitaatioaallokon' ei minkään järjen mukaan täydy liikkua valoa nopeammin, vaikka nelilaskimella kuinka sellaista pyrkisi osoittamaan. Kahdessa (ja useammassa) paikassa Universumia gravitaatioaalto tietenkin voi olla yhtä aikaa, kuten yhdestä kohteesta lähtenyt valokin. Ei siinä pitäisi olla mitään epäselvää kenellekään. Eihän kynttilästä tai sähkölampustakaan lähde vain yhtä ainoaa äärimmäisen kapeaa valonsädettä ja tähdetkin ovat ympärisäteileviä.

KirjoititMitäEtSanonut kirjoitti:

"edelleen-hömppää" aka. "Ei-edes-väärin" on täsmälleen oikeassa joka kohdassa kirjoitustaan.
'Gravitaatioaallokon' ei minkään järjen mukaan täydy liikkua valoa nopeammin, vaikka nelilaskimella kuinka sellaista pyrkisi osoittamaan. Kahdessa (ja useammassa) paikassa Universumia gravitaatioaalto tietenkin voi olla yhtä aikaa, kuten yhdestä kohteesta lähtenyt valokin. Ei siinä pitäisi olla mitään epäselvää kenellekään. Eihän kynttilästä tai sähkölampustakaan lähde vain yhtä ainoaa äärimmäisen kapeaa valonsädettä ja tähdetkin ovat ympärisäteileviä.

Lue lisää

Tieteellisesti tarkasteltuna hiukkasmaisenkin luonteensa vuoksi Valolle saattaisi ehkä sittenkin tehdä hyvin tiukkaa olla kahdessa eri paikassa yht'aikaa. Ja väittäväthän tiedemiehemme sitäpaitsi mitanneensa itsensä Valon nopeuden monen desimaalin tarkkuudella. Tämäkin tukee mielestäni olettamustani siitä, että Valo ei ehkä sittenkään voisi olla kahdessa eri paikassa yht'aikaa. Valoahan on jo iät ja ajat käytetty tiedemiestemme toimista arvioitaessa Universumin mittoja, koska Universumin mittojakin Valolla mittaillessaan hekin nojaavat siihen olettamukseen, että Valo voi olla vain ja ainoastaa yhdessä Universumin paikassa kerrallaan.

käytäntökinonsinuavastaa kirjoitti:

Tieteellisesti tarkasteltuna hiukkasmaisenkin luonteensa vuoksi Valolle saattaisi ehkä sittenkin tehdä hyvin tiukkaa olla kahdessa eri paikassa yht'aikaa. Ja väittäväthän tiedemiehemme sitäpaitsi mitanneensa itsensä Valon nopeuden monen desimaalin tarkkuudella. Tämäkin tukee mielestäni olettamustani siitä, että Valo ei ehkä sittenkään voisi olla kahdessa eri paikassa yht'aikaa. Valoahan on jo iät ja ajat käytetty tiedemiestemme toimista arvioitaessa Universumin mittoja, koska Universumin mittojakin Valolla mittaillessaan hekin nojaavat siihen olettamukseen, että Valo voi olla vain ja ainoastaa yhdessä Universumin paikassa kerrallaan.

Lue lisää

Jos tiedemiestemme olettamukset olisivat kuvailemasi kaltaisia olisin hylännyt tieteen ajat sitten. Kerrohan miksi ihmiset voivat nähdä useampia tähtiä yhdellä vilkaisulla. Kuinka se yksi ainoa "Valo" osaa pomppia sillä tavoin, että saapuu silmiimme aina katseen suunnasta? Ota huomioon, että katsojia on monta eri puolilla Maata, eivätkä he katso edes samoja Universumin kohteita.

aivan

Kun aurinko jää Kuun taakse, niin Kuun painovoima taittaa kaiken auringonvalon linssimäisesti sieltä takaa kohti maata. Aurinko näkyy silloin renkaana Kuun ympärillä. Kun taivuteltu valo sitten törmää Maan painovoimaan, niin se taipuu ympäri Maapallon ja näkyy jokapaikassa, paitsi Horttanaisen villakoiran karvasessa perseessä siitä ei ole tehty vielä havaintoja, koska siellä sijaitsee musta aukko joka syöksee vaarallisia kaasuja universumin gravitaatiolinssiin(!)OK

C.entti kirjoitti:

aivan

Kun aurinko jää Kuun taakse, niin Kuun painovoima taittaa kaiken auringonvalon linssimäisesti sieltä takaa kohti maata. Aurinko näkyy silloin renkaana Kuun ympärillä. Kun taivuteltu valo sitten törmää Maan painovoimaan, niin se taipuu ympäri Maapallon ja näkyy jokapaikassa, paitsi Horttanaisen villakoiran karvasessa perseessä siitä ei ole tehty vielä havaintoja, koska siellä sijaitsee musta aukko joka syöksee vaarallisia kaasuja universumin gravitaatiolinssiin(!)OK

Lue lisää

Kuun gravitaatio ei riitä kaareuttamaan valoa havaittavasti.

Järkisiltipuolellani kirjoitti:

Jos tiedemiestemme olettamukset olisivat kuvailemasi kaltaisia olisin hylännyt tieteen ajat sitten. Kerrohan miksi ihmiset voivat nähdä useampia tähtiä yhdellä vilkaisulla. Kuinka se yksi ainoa "Valo" osaa pomppia sillä tavoin, että saapuu silmiimme aina katseen suunnasta? Ota huomioon, että katsojia on monta eri puolilla Maata, eivätkä he katso edes samoja Universumin kohteita.

Lue lisää

Tiedemiestemme nykykäsityksen mukaanhan sekä standardi että sitä erikoisempikin tähti on äärimmäisenkin laajalla taajuusalueella ympärisäteilevä monopoli. Tällainen ympärisäteilevä monopoli on mahdollista havaita mistä tahansa suunnasta kuten esimerkiksi ylä- ja alapuolelta sekä etu- ja takapuolelta eikä sellaisen havaitseminen sivustakaan tuota pienintäkään ongelmaa, kunhan monopolista ympärisäteilevien taajuuksien vastaanotin on viritetty oikealle taajuudelle. Siksi Universumin kahdessa tai sitä useammassa eri paikassa olevat voivat tarkkailla yhtä ja samaa tähteä.

Näkyvän tai näkymättömän Valon taajuudella kahdessa eri Universumin paikassa samaa monopolia tarkkailevat kuitenkin havaitsevat monopolin eri aikaan, koska tiedemiehemme ovat vakuuttuneita siitä, että Valolla on kattonopeus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joku muu on nähnyt tähdet ennemmin ja myöhemmin kuin tiede- ja kadunmiehemme. Mutta ei siis samaan aikaan.

Tiedemiestemme nykykäsityksen mukaan musta aukko on kaikilla taajuuksilla ympärinielevä monopoli. Siksi edes tiedemiehemme eivät ole sellaista nähneet ja jos ovatkin, niin eivät myönnä teoriassa olevan jotain vialla ja kiistävät kaikki havaintonsa mustista aukoista.