Terve
Asutaan kaupungin vuokrakämpässä (asuttu 1v) ja molemilla on ollut outoa oireilua. Kuumeinen olo ei kuitenkaan kuumetta, väsymystä, limakalvot kuivat jne.
Yläkerrasta kuulin, että sieltä oli löytynyt hometta. Tempasin eilen yhen listan irti ja sellaista ruskeeta paskaa ja aivan selvää hometta. Kyllä alko risoon, on nimittäin menny lääkärikuluihin jonniin verran.
Isännöitsijä oli vienyt yläkerran naapurille jonkin ropelin sinne pyörimään "jotta" kuivuisi.
1. En ole ottanut vielä isännöitsijään yhteyttä mutta mitä voin vaatia?
2. Mille viranomaisille asiasta voi ilmoitta tai ketkä ottavat yleensä asiaan kantaa?
3. Voidaanko jotenkin todeta (esim. verestä) oireiden johtuvan homeesta?
Kaikki vinkit aiheeseen liittyen on enemmän kuin tervetulleita.
Asutaan kaupungin vuokrakämpässä (asuttu 1v) ja molemilla on ollut outoa oireilua. Kuumeinen olo ei kuitenkaan kuumetta, väsymystä, limakalvot kuivat jne.
Yläkerrasta kuulin, että sieltä oli löytynyt hometta. Tempasin eilen yhen listan irti ja sellaista ruskeeta paskaa ja aivan selvää hometta. Kyllä alko risoon, on nimittäin menny lääkärikuluihin jonniin verran.
Isännöitsijä oli vienyt yläkerran naapurille jonkin ropelin sinne pyörimään "jotta" kuivuisi.
1. En ole ottanut vielä isännöitsijään yhteyttä mutta mitä voin vaatia?
2. Mille viranomaisille asiasta voi ilmoitta tai ketkä ottavat yleensä asiaan kantaa?
3. Voidaanko jotenkin todeta (esim. verestä) oireiden johtuvan homeesta?
Kaikki vinkit aiheeseen liittyen on enemmän kuin tervetulleita.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Laitappa yhteystietosi,niin kerron käytännön tietämystä!
Parempi olisi muuttaa pois ennenkuin saatte kroonisia vaivoja. Kerran olemme olleet samassa tilanteessa. Lastenkin sairastelut loppuivat kun pääsimme terveeseen taloon.
Teidän kannattaisi muuttaa pois ja vikkelään, kuten joku jo ehdottikin. Asuin itse homeisessa asunnossa, ja olen sairastellut useita vuosia, vielä poismuuton jälkeenkin.
Ensin otatte yhteyttä isännöitsijään. Hän saattaa tulla kosteusmittarin kanssa, vaan sepä ei riitä. Tarvitsette sisäilmamittauksen. Toisaalta - jos se home on näkyvissä, eihän sitä enää tarvitse mittarilla todentaa.
Kaikki homehtunut aines pitäisi poistaa ja korvata uudella. Pelkkä kuivaus ei missään nimessä riitä.
Voitte ottaa yhteyttä kaupungin terveysviranomaisiin. Löysin itse heidän yhteystietonsa keltaisilta sivuilta.
Verestä voi ottaa sellaisen vasta-ainekokeen, mutta siinä ei näy kuin kaikkein yleisimmät home-itiöt. (tämä oli nyt epäselvästi kerrottu). Jos teillä on hometta, ja outoja oireita, ne saattavat johtua homeesta. Ja vaikka eivät johtuisikaan, kohta teillä on homeesta johtuvia oireita.
Yrittäkää muuttaa pois, mutta ilmoittakaa siitä homeesta isännöitsijälle.
Soitin terveystarkastajalle ja se kävikin juuri mittaamassa ja katsomassa paikan (tuli heti katsomaan). Kosteusprosentti 72%, ötököitä (tosi pieniä mustia pötköjä) ja hometta riittävästi. "Kohde pitää korjata välittömästi" oli terveiset.
Täytynee ruveta jututtamaan isännöitsijää.
Tosiasia on, että jos kyseessä on vuokra-asunto, kannattaa asuntoa vaihtaa, jos mahdollista (siis jos kohteessa on aivan varmasti homeongelma).
Muutamia huomioita kuitenkin heittäisin tähän edelliseen viestiin.
Eli on syytä muistaa, että vain todella harvoin on voitu osoittaa kroonisten sairauksien yhteyttä homekohteessa asumiseen / oleiluun. Tämä koskee lähinnä kommenttia liittyen siihen, että sairastelu on jatkunut pitkään poismuutonkin jälkeen. Eli paniikkiin ei siltä osin kannata joutua.
Totta on, että kaikki homehtunut aines pitää poistaa ja korvata uudella. Kuitenkin on vähintään yhtä tärkeää selvittää se, mikä on johtanut rakenteen pilaantumiseen ja siten homevaurioon. Jos hoidetaan vain oiretta = homeet pois ja samalla ei välitetä vaurioon johtaneista syistä, ollaan kohta jälleen liemessä.
Sisäilmamittaukset ovat luotettavia ainoastaan talvisaikaan pakkaskeleillä. Mm. näin syksyisin ulkoilman homeitiöpitoisuudet ovat niin korkeat, että ne sotkevat tuloksen. Ainoa luotettava tapa (esim. näin syksyllä) tutkia hometilannetta on paikantaa vaurio ja ottaa siitä materiaalinäyte.
Kaikki ärsytysoireet eivät myöskään aina aiheudu itse homeesta. Materiaalit kostuessaan saattavat erittää ilmaan ärsyttäviä yhdisteitä. Myös uudet materiaalit voivat toimia näin jo sen vuoksi että ne ovat uusia, vaikka kuuluisivatkin M1 luokkaan. Toiset vaan ovat kerta kaikkiaan herkkiä näille yhdisteille.
Asiallista tekstiä muilta osin, mutta yksi kommentti:
Homeen aiheuttamia sairauksia on tutkittu niin vähän, ettei kaikkia yhteyksiä ole mahdollistakaan osoittaa. Oletko lääkäri? Heidän yleisin homeeseen liittyvä mantransa nimittäin on: home aiheuttaa ärsytysoireita, jotka loppuvat, kun pääsee homeen läheisyydestä pois. Ja sehän on käynyt selväksi tälläkin palstalla...
Jos home jättää kehoon jonkin tulehduksen, sairauden tms., sairastelu ei valitettavasti pääty poismuuttoon.
"Homeen aiheuttamia sairauksia on tutkittu niin vähän, ettei kaikkia yhteyksiä ole mahdollistakaan osoittaa."
Tämä on totta ja johtuu siitä, että asiaa on erittäin vaikea tutkia. Ensinnäkin jo otannan rajaaminen on ärimmäisen vaikeaa. Kuinka saataisiin yhteismitallinen ihmisryhmä koottua tutkittavaksi, siis siten että eliminoidaan kaikki muut vastaavia oireita aiheuttavat tekijät - joita on vaikka kuinka paljon.
"Heidän yleisin homeeseen liittyvä mantransa nimittäin on: home aiheuttaa ärsytysoireita, jotka loppuvat, kun pääsee homeen läheisyydestä pois."
Näin se kuitenkin menee suurimmassa osassa tapauksista, olemassaolevien tutkimusten mukaan. Kunnes toisin todistetaan on käsitys tämä. Toki sinun pitää muistaa se, että ihmiset ovat yksilöitä ja AINA on olemassa poikkeuksia. Eli sinun kohdallasi asia voi olla toisin.
"Jos home jättää kehoon jonkin tulehduksen, sairauden tms., sairastelu ei valitettavasti pääty poismuuttoon."
Aika vahva väite jos sillä ei ole tutkittua tietoa tukenaan. Jos sinun kohdallasi on käynyt näin, kuulut siihen vähemmistöön nimeltä poikkeus säännöstä, joka sekin tietysti on olemassa. Itse ainakin haluaisin välttää tuollaista kommentointia, koska se ei aiheuta muuta kuin paniikkia.
Oman käsitykseni / saamieni tietojen mukaan homealtistuksesta johtuvat tulehdukset loppuvat vähitellen kunhan oleskelu kohteessa päättyy. Jos tämän jälkeen esiintyy tulehduksia, niin asian laita lienee se, että homealtistuksesta johtunut ärsytystila on antanut muille taudinaiheuttajille mahdollisuuden tunkeutua läpi immuunipuolustusjärjestelmän.
Mitä muihin sairasteluihin tulee, niin todettakoon että varmasti homeen aiheuttamia sairauksia on - tai sanoisinko niin että altistuminen luultavasti laukaisee muita sairauksia. Joku lääketieteen asiantuntija voi tätä väitettä perustella jos haluaa.
Edelleen, pelkkä muutto ei välttämättä riitä jos haluaa vointinsa ja kuntonsa kohdalleen. Jos ja kun suuri osa sairauksista liittyy tavalla tai toisella aineenvaihduntaa, niin pitäisi muistaa että aineenvaihdunta pitäisi saada toimimaan. Jos ei aikaisemmin ole tätä asiaa miettinyt, niin kannattaa kokeilla. Aineenvaihdunnan saa toimimaan kolmella yksinkertaisella keinolla a) harrastamalla sopivaa liikuntaa oman suorituskyvyn mukaan SÄÄNNÖLLISESTI (min. 3 krt viikko) b) syömällä terveellisesti (pieniä annoksia 4 - 7, terveellistä ruokaa, nopeita hiilihydraatteja vähentäen) c) lepäämällä riittävästi (kahdeksan tunnin yöuni on ehdoton minimi aktiiviselle). Ja tupakoitsijat lopettakoot tupakoinnin, se on vähintä mitä terveytensä eteen voi tehdä.
Jos em. elämäntapamuutoksen jälkeen kahdessa kuukaudessa ei muutosta parempaa ole tapahtunut niin johan on kumma - oli lähtökohta sitten mikä tahansa.
"Oletko lääkäri?"
No enhän toki, työskentelen kiinteistöalalla. Kiinnostusta lääketieteeseen, liikuntaan ja ravitsemukseen löytyy oman kuntoiluharrastuksen myötä.
Alan tieteellinen tutkimus on todellakin vasta alkutaipaleella, vaikka paljon enemmän kuin 10 v. sitten jo tiedetäänkin. Jostain syystä nämä olemassa olevatkin tutkimukset kuitenkin jäävät pyörimään vain tutkijoiden itsensä keskuuteen eikä niistä yleisesti tiedetä (edes lääkäreiden keskuudessa).
Homealtistumisen pitkäaikaissairauksista on olemassa esim. Kansanterveyslaitoksen tutkimus: "Kosteusvauriotaloissa asuneiden perheiden pitkäaikaiset terveyshaitat ja asumisterveysongelmista aiheutuneet kustannukset" Yhteenveto siitä löytyy Kansanterveyslaitoksen julkaisusta B5/2002. Pitkäaikaisten ja pysyvien sairauksien lista on siinä pitkä ja sairaudet perustuvat lääkäreiden tekemiin diagnooseihin. Tutkimuksessa on selvitetty myös lähtötilanteet eli aikaisempi terveystilanne ja myös otettu huomioon sellaiset seikat kuin esim. atooppinen taipumus ja tupakointi. Kohteiden homevaurioselvitykset ovat myös asiantuntevasti suoritettuja. Esim. reumasairauksien määrä tässä selvityksessä osoittautui yli 10-kertaiseksi muuhun väestöön verrattuna. Astmaa esiintyi 23 %:lla, homeallergiaa 25 %:lla jne... Autoimmuunisairauksia oli yhteensä 17 %:lla.
Nyt Kansanterveyslaitoksella on käynnistymässä tutkimus homealtistumisen ja syövän välisistä yhteyksistä.
Nykyään tiedetään myös, että yksittäiset sisäilmamittaukset ovat todellisen hometilanteen selvittämiseksi epäluotettavia myös talvella. Jossain määrin luotettavaan tulokseen pääsemiseksi on laskettu tarvittavan 11 kpl eri aikoina tehtyjä mittauksia. Jotain johtopäätöksiä voidaan tehdä, jos 6 kpl samasta tilasta otetusta näytteestä osoittaa suunnilleen samoja tuloksia. Asiasta on tehty tutkimus Kansanterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratoriossa ja sama asia sisältyy myös Kuopion yliopistossa tehtyyn ja hyväksyttyyn väitöskirjaan: "Characterizing moisture damaged buildings - environmental and biological monitoring."
Sen lisäksi ongelmana viljelemällä tehdyissä analyyseissä on (myös materiaalinäytteissä), että niissä on vaikea saada näkyviin hitaasti kasvavia lajeja (esim. Stachybotrys), koska Penicillium ja Aspergillus nopeakasvuisina täyttävät maljat. Myös kuivuneet kasvustot jäävät pääosin huomioimatta.
"Jostain syystä nämä olemassa olevatkin tutkimukset kuitenkin jäävät pyörimään vain tutkijoiden itsensä keskuuteen"
Olisikohan syynä otantaan liittyvät seikat? Toisinsanoen, jos otanta on luokkaa 100 - 200 hlö, niin ei liene ihme ettei haluta julkaista, koska joku kuitenkin väittää, että noin pienestä otannasta ei pysty vetämään riittävän luotettavia tilastollisia ja tieteellisesti merkittäviä johtopäätöksiä? Tuskin kukaan tutkija haluaa sanoa että "näyttäisi olevan viitteitä siihen suuntaan että..." jne. Siis korostan että en tiedä onko näin mutta kiinnostaisi kylläkin tietää.
Toinen ongelmahan on se, kuinka saadaan haalittua tutkittava porukka kokoon siten että tilastollista vääristymistä suuntaan tai toiseen ei synny lähtökohtaisesti. Tämä on ongelma monissa muissakin tutkimuksissa, joten enpä ihmettelisi jos tässäkin.
"Yhteenveto siitä löytyy Kansanterveyslaitoksen julkaisusta B5/2002."
Osaatko sanoa, löytyykö tutkimus netistä?
Kuinka tutkimuksessa oli määritelty pitkäaikaissairaus? Tätä kysyn siksi, että Jukka Uitti (Tampereen aluetyöterveyslaitoksesta) ja kumppanit toteavat jo vuonna 1998 seuraavaa: "Toistuvien infektiokierteiden tulisi rauhoittua kosteusvaurion korjaamisen tai vauriokohteesta muuton jälkeen, mutta eivät niin nopeasti kuin ärsytysoireet, ehkä vasta KUUKAUSIEN kuluttua." Kysyn tätä siksi, että itseäni kiinnostaisi tietää se, kuinka paljon nimenomaan homealtistukseen liittyviä sairauksia jää PYSYVIKSI. Tämä ei missään nimessä tarkoita sitä, että vähättelisin esim. kuukausia kestävää tilaa.
Kyllä tutkimus on julkaistu. Se vaan ei jostain syystä ole tullut esille tavallisessa mediassa. Alan julkaisuissa se on toki esiintynyt. Se on ollut kokonaisuudessaan myös netissä, mutta ei näyttänyt enää olevan. Samansuuntaisia tutkimuksia on toki muitakin maailmalla.
Tällä alalla uusia tutkimuksia ja väitöskirjoja valmistuu sellaista vauhtia, että vuoden 1998 tietotaso on jo historiaa. Sen jälkeen on tehty merkittäviä havaintoja esim. kosteusvauriobakteerien erittämien myrkkyjen vaikutuksista. Kaikkein uusimpiin tietoihin kuuluu kosteusvauriotaloissa (joka neljännessä) esiintyvät ameebat, jotka voivat pitäää sisällään sellaisia taudinaiheuttajabakteereita, jotka eivät itsenäisesti voisi menestyä rakennusmateriaaleissa.
"Kyllä tutkimus on julkaistu. Se vaan ei jostain syystä ole tullut esille tavallisessa mediassa."
Tottahan toki tuo kyseinen tutkimus on julkaistu työterveyslaitoksen julkaisussa, kyllä kyllä. Ihmettelin itsekin, että miksi se ei näy netissä.
Kyse olikin niistä muista tutkimuksista jotka eivät saa julkisuutta. Jos artikkeli / tutkimus on osa väikkäriprosessia niin tottahan toki se silloin pitääkin julkaista.
"Tällä alalla uusia tutkimuksia ja väitöskirjoja valmistuu sellaista vauhtia, että vuoden 1998 tietotaso on jo historiaa."
Nimenomaan, samaa mieltä. Toteamukseni liittyikin siihen, että jo tuolloin todettu vastaavanlaista, enkä niin että silloin olisi kirjoitettu jotain mikä kumoisi nykyisiä olettamuksia.
Olisiko sinulla heittää noita väikkärien tietoja tähän threadiin, kiinnostaisi kovasti nimittäin lukea.
"Sen jälkeen on tehty merkittäviä havaintoja esim. kosteusvauriobakteerien erittämien myrkkyjen vaikutuksista."
Juu, epäilemättä. Itseasiassa bakteerien erittämistä myrkyistä kyllä puhuttiin jo 1990-luvun alkupuolella, toki havaintomateriaalia on varmasti kertynyt sen jälkeen paljonkin.
"Kaikkein uusimpiin tietoihin kuuluu kosteusvauriotaloissa (joka neljännessä) esiintyvät ameebat, jotka voivat pitäää sisällään sellaisia taudinaiheuttajabakteereita, jotka eivät itsenäisesti voisi menestyä rakennusmateriaaleissa."
Mielenkiintoista. Kovasti nyt kaipaisin niitä linkkejä mistä voisimme asiasta lukea.
Yritän hommata itselleni nyt kuitenkin sen työterveyslaitoksen julkaisun.
Positiivista, että olet kiinteistöammattilaisena kiinnostunut syvällisemmästäkin tiedosta. Valitettavan usein alalla toimitaan vain vanhojen tottumusten mukaan ja se on ymmärrettävää, koska uuden tiedon saanti on käytännössä hankalaa.
Yksi hyvä tietolähde on Sisäilmayhdistyksen vuosittain julkaisema raportti alan merkittävimmistä tutkimuksista, jotka esitetään joka vuosi Sisäilmastoseminaarissa. Näissä raporteissa on suomenkieliset lyhennelmät ja yhteenvedot niistä.
Tämä julkaisu B5/2002 on Kansanterveyslaitoksen (kysymyksessä oli kotona altistuneista). Myös Työsuojelurahasto on rahoittanut paljon tutkimuksia, joista yhteenvetoja löytyy osoitteesta www.tsr.fi. Hakusanana voi käyttää esim. kosteusvaurio, aktinobakteeri, mykobakteeri jne..
Bakteerimyrkkyjen suhteen uraauurtava väitöskirja valmistui Helsingin yliopistossa vuonna 1999 (Bacterial Diversity and Toxicity in
Air, Indoor Environment and Foods), joka sai laajaa huomiota myös kansainvälisesti. Samasta aiheesta on olemassa myös Helsingin yliopiston suomenkielinen julkaisu: "Myrkylliset mikrobit sisätiloissa" - ISBN 951-45-8031-1). Helsingin yliopiston nettisivuilta löytyy lisäksi monia muita alan väitöskirjoja.
Samoin Kuopion yliopiston (lähinnä Ympäristötieteiden laitoksen julkaisukannasta) löytyy tietoa ja väitöskirjoja - www.uku.fi.
Kansanterveyslaitos on julkaissut netissä paljon tutkimuksia ja väitöskirjoja: http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/julkaisusarjat/kansanterveyslaitoksen_julkaisuja_a/
Ammattisi kannalta sinua ehkä kiinnostaisi erityisesti: http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_a/2002a8.pdf
Ensimmäinen tutkimus bakteereja sisältävien amebojen esiintymisestä hometaloissa esitettiin alan kansainvälisessä Healthy Buildings -asiantuntijakonferenssissa Singaporessa vuonna 2003. Sen mukaan näitä ameboja esiintyi n. joka neljännessä kosteusvaurioituneessa rakennuksessa. Sen jälkeen asiaa on tutkittu Suomessakin Suomen Akatemian rahoittamana. Päätutkijana oli Kansanterveyslaitoksen Ympäristöterveyden osasto. Suomessa niitä löydettiin 22 %:ssa näytteistä. Lyhennelmä tästä tutkimuksesta löytyy Sisäilmayhdistyksen raportista n:o 22 sivulta 255 alkaen.
Kiitokset tiedoista!
Printtaan viestisi talteen.
Huomasin, että olet ilmiselvästi kiinnostunut terveysasioista ja olet kaiken lisäksi kiinteistöalalla. Oletko tietoinen mahdollisuudesta valmistua sertifioiduksi rakennusterveysasiantuntijaksi. Taustasi olisi hyvä siihen. Koulutus on 30 opintoviikkoa ja tapahtuu Kuopion yliopistossa.
http://www.kkk.uku.fi/kurssi.php?id_kurssi=205