Anna illalla telkussa....

Merkillistä... Viikolla tuota ohjelmaa oikei kuitenkin mainostettiin ainakin kolmesti että on Strada ohjelmassa. Kyllä sikäli käsitän koska asia voi olla arkaluontoinen, poliisihan tutkii.
Nyt sanoudun kyllä irti Kirttilä politiikasta kokonaan, äänestäkyyt muut minunkin puolesta tulevaisuudessa.

ei äänestetä kirjoitti:

Merkillistä... Viikolla tuota ohjelmaa oikei kuitenkin mainostettiin ainakin kolmesti että on Strada ohjelmassa. Kyllä sikäli käsitän koska asia voi olla arkaluontoinen, poliisihan tutkii.
Nyt sanoudun kyllä irti Kirttilä politiikasta kokonaan, äänestäkyyt muut minunkin puolesta tulevaisuudessa.

Lue lisää

Taitaa olla niin, että Ylen M.O.T ohjelma on käyttänyt kunnallispoliittista otto-oikeuttaan ja alkanut käsitellä asiaa tarkemmin...

palataan astialle? kirjoitti:

Taitaa olla niin, että Ylen M.O.T ohjelma on käyttänyt kunnallispoliittista otto-oikeuttaan ja alkanut käsitellä asiaa tarkemmin...

Ja sittenhän asiat tulevat paljastumaan, tekijöistä puhumattakaan.

ei äänestetä kirjoitti:

Merkillistä... Viikolla tuota ohjelmaa oikei kuitenkin mainostettiin ainakin kolmesti että on Strada ohjelmassa. Kyllä sikäli käsitän koska asia voi olla arkaluontoinen, poliisihan tutkii.
Nyt sanoudun kyllä irti Kirttilä politiikasta kokonaan, äänestäkyyt muut minunkin puolesta tulevaisuudessa.

Lue lisää

Heikkisen ja #Annamäkelä'n haastattelut nähdään ohjelmatiedoista poiketen tammikuussa. Juttuun tehdään vielä haastattelu. #jääräpää

Miksi Mtvn uutisissa Inkeri Yritys oli rauhallinen ja asiallinen ja nämä kaksi kansanedustajaehdokasta sönköttivät omaa asiaan?

Vähän niin kuin Tennilä aikoinaan

Eturivin nainen vaikuttaa niin järkyttävältä tapaukselta, että ihmettelen miksei hän ole edunvalvonnassa. Selkeästi ei itse pysty huolehtimaan asioistaan.
Onneksi meillä on tämä hieno laki, jonka mukaan kuka tahansa voi tehdä maistraatille ilmoituksen henkilöstä, jonka kykyä pystyä itse huolehtimaan asioistaan epäilee. Vielä kun asiaa tarkemmin ajattelee niin siellä hallituksessa istuu ehkä vielä muitakin, joiden olisi oman oikeusturvansa vuoksi syytä olla edunvalvonnan asiakkaina.

qpwåeo kirjoitti:

Eturivin nainen vaikuttaa niin järkyttävältä tapaukselta, että ihmettelen miksei hän ole edunvalvonnassa. Selkeästi ei itse pysty huolehtimaan asioistaan.
Onneksi meillä on tämä hieno laki, jonka mukaan kuka tahansa voi tehdä maistraatille ilmoituksen henkilöstä, jonka kykyä pystyä itse huolehtimaan asioistaan epäilee. Vielä kun asiaa tarkemmin ajattelee niin siellä hallituksessa istuu ehkä vielä muitakin, joiden olisi oman oikeusturvansa vuoksi syytä olla edunvalvonnan asiakkaina.

Lue lisää

Varttihullut saa aina pienemmät tuomiot, mutta kuka saa tuomion hullujen yllyttämisestä?
Se pitäisi leipoa Lex Kittilään kovennettuna.

Voi olla. Mutta on silti väärin, että Palosaari yritti tehdä kaupat filunkipelillä, niin kuin hänen nyt epäillään yrittäneen tehdä.

Mistähän tämä esitutkinnanssa oleva asiakirja on oikein Suomen Kuvalehdelle vuotanut ? Käsitykseni mukaan esitutkintamateriaali on salaista kunnes syyttäjä on tehnyt oman ratkaisunsa joko syyttämättäjättämisestä ja syyttämisestä.
Laajeneeko tutkinta jälleen johonkin suuntaan kun toimittajia tiedotetaan salaasa pidettävistä asioista ?

Julkinen syyllistäjä kirjoitti:

Mistähän tämä esitutkinnanssa oleva asiakirja on oikein Suomen Kuvalehdelle vuotanut ? Käsitykseni mukaan esitutkintamateriaali on salaista kunnes syyttäjä on tehnyt oman ratkaisunsa joko syyttämättäjättämisestä ja syyttämisestä.
Laajeneeko tutkinta jälleen johonkin suuntaan kun toimittajia tiedotetaan salaasa pidettävistä asioista ?

Lue lisää

Eiköhän kuule tämän materiaalin takia menty esitutkintaan. Jos pidät julkaistua materiaalia salaisena, niin mikä idioottimaisuus on tämän ajatuksen takana. Että asioista ei saisi puhua tai niistä ei saisi kirjoittaa? Kyllä Kittilän tulevaisuudenkin kannalta on parasta että pölyt pyyhitään kunnolla. Paitsi tietysti niiden tahojen osalta jotka niitä pölyjä levittelevät. Suomi on vapaa maa, vapaa tiedonvälitys, ja jos ei kuntapäättäjä itse paljasta toilailujaan hyvä että edes joku paljastaa. Täysin keskiaikaista esittää että 'toimittajia tiedotetaan salassa pidettävistä asioista'. Jösses mitä typeryyttä julkiselta syyllistäjältä.

Julkinen syyllistäjä kirjoitti:

Mistähän tämä esitutkinnanssa oleva asiakirja on oikein Suomen Kuvalehdelle vuotanut ? Käsitykseni mukaan esitutkintamateriaali on salaista kunnes syyttäjä on tehnyt oman ratkaisunsa joko syyttämättäjättämisestä ja syyttämisestä.
Laajeneeko tutkinta jälleen johonkin suuntaan kun toimittajia tiedotetaan salaasa pidettävistä asioista ?

Lue lisää

Esitutkintamateriaali on julkista, kun syyttäjä on rajauspäätöksen tehnyt. Näin Jouni Palosaarenkin kohdalla. Julkisia asiakirjoja Palosaaren kirjeet olivat ja ovat yhä.

Syyllistäjälle kirjoitti:

Esitutkintamateriaali on julkista, kun syyttäjä on rajauspäätöksen tehnyt. Näin Jouni Palosaarenkin kohdalla. Julkisia asiakirjoja Palosaaren kirjeet olivat ja ovat yhä.

Eikö tämäkin kertaalleen syyttäjänn ratkaisema asia mennyt valtakunnansyyttäjän alaiseksi esitutkinnaksi ? Eli asia on siis edelleen keskeneräinen ilman valtakunnansyyttäjän ratkaisua vai onko tähän tullut ylläten ratkaisu ?

Kannattaisi tutustua hankintalakiin, joka koskee myös Kittilän kuntaa ja hissiyhtiötä.

Simppeliä.. kirjoitti:

Kannattaisi tutustua hankintalakiin, joka koskee myös Kittilän kuntaa ja hissiyhtiötä.

Löytyykö Kittilästä rahaa?

Tarvittaisiin 10% hissien hankintahinnasta sakkoihin markkinaoikeudessa ja vähän asianajaja kuluja päälle.

Tämä voi tulla vielä mahdolliseksi tulevaisuudessa.

Simppeliä.. kirjoitti:

Kannattaisi tutustua hankintalakiin, joka koskee myös Kittilän kuntaa ja hissiyhtiötä.

Kerro meille, millä perusteella hankintalaki koskee hissiyhtiötä. Toivon tarkkaa lakitietoa, ei mitään musta tuntuu tietoa. Kuntaa hankintalaki tietenkin koskee.

Tarkkuutta tietoihin kirjoitti:

Kerro meille, millä perusteella hankintalaki koskee hissiyhtiötä. Toivon tarkkaa lakitietoa, ei mitään musta tuntuu tietoa. Kuntaa hankintalaki tietenkin koskee.

Kunta omistaa hissiyhtiöstä 51%. Sen takia.
Jos joku näistä despooteista vaivautuisi joskus itse tutkimaan asioita tai edes luottaisi lakipykäliin niin ei tarvitsisi jokaikistä pikkunippeliä vääntää rautalangasta. Jos on tottunut vain vääntämään rautaa niin ei ihme että kaikki oman kokemuksen ylittävä on mahdottoman ihmeellistä asiaa. Kun on tottunut hoitamaan raitilla asiat niin ei ihme jos yhteiskunnan pelisäännöt pelottavat.

Sivistystä viisaille kirjoitti:

Kunta omistaa hissiyhtiöstä 51%. Sen takia.
Jos joku näistä despooteista vaivautuisi joskus itse tutkimaan asioita tai edes luottaisi lakipykäliin niin ei tarvitsisi jokaikistä pikkunippeliä vääntää rautalangasta. Jos on tottunut vain vääntämään rautaa niin ei ihme että kaikki oman kokemuksen ylittävä on mahdottoman ihmeellistä asiaa. Kun on tottunut hoitamaan raitilla asiat niin ei ihme jos yhteiskunnan pelisäännöt pelottavat.

Lue lisää

Mikä laki, mikä pykälä, kerro meille tietämättömille, kun tunnut tietävän. Eihän tämä ole salaista tietoa.

Tarkka tietoa kaipaa kirjoitti:

Mikä laki, mikä pykälä, kerro meille tietämättömille, kun tunnut tietävän. Eihän tämä ole salaista tietoa.

Hankintalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348

Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään. Sähköisistä hankintamenettelyistä säädetään lisäksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetussa laissa (698/2011). (17.6.2011/699)

Google kertoo kirjoitti:

Hankintalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348

Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään. Sähköisistä hankintamenettelyistä säädetään lisäksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetussa laissa (698/2011). (17.6.2011/699)

Lue lisää

Osakeyhtiö ei ole kunnan viranomainen eikä myöskään hankintalain tarkoittama hankintayksikkö.

edelleen tarkkaa tie kirjoitti:

Osakeyhtiö ei ole kunnan viranomainen eikä myöskään hankintalain tarkoittama hankintayksikkö.

Suomessa toimivia julkisoikeudellisia laitoksia ovat muun muassa Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eräät yleishyödylliset yhdistykset sekä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi perustetut yhtiöt, kuten kuntien perustamat, esimerkiksi matkailun edistämistä varten perustetut yhtiöt.

Hankintalaki koskee myös yrityksiä.
Hissien hankinta ei taida kestää päivänvaloa.

http://www.ptcs.fi/fi/hankintaohje-yrityksille-tarjoaja-ja-ehdokas

1.2 Mikä on julkinen hankinta?

Hankintalaissa hankinnoilla tarkoitetaan tavaroiden ostamista ja vuokraamista (ja näihin rinnastettavaa toimintaa, kuten leasing ja osamaksukaupalla ostaminen) ja palveluiden ostamista sekä rakennusurakan teettämistä.

Tietyt hankinnat, kuten salassa pidettävät hankinnat, sotilaalliseen käyttöön liittyvät hankinnat, tietyt tutkimus- ja kehittämispalvelut eivät kuulu hankintalain piiriin (poikkeukset hankintalain 7 § ja 8 §).

Hankintalaki koskee ainoastaan hankintoja, jotka ylittävät ns. kansalliset kynnysarvot. Kansalliset kynnysarvot ovat:

• tavara- ja palveluhankinnoissa 30 000 euroa
• sosiaali- ja terveyspalveluissa 100 000 euroa ja
• rakennusurakoissa 150 000 euroa.

Hankintalaki veloittaa hankintayksikköjä, joita ovat hankintalain 6 §:n mukaisesti:

1. Valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset
2. Evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset
3. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) mukaiset liike-laitokset
4. Julkisoikeudelliset laitokset ja
5. Mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä (esim. yhdistys, joka saa tiettyyn hankintaan tukea esim. RAY:ltä tai Tekesiltä yli 50 %).
Edellä mainituilla julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa oikeudellisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on

a. nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja
b. jota valtion, kuntien tai kuntayhtymien viranomaiset tai evankelisluterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko tai niiden seurakunta, valtion liikelaitos tai julkisoikeudellinen laitos:
1) pääasiallisesti rahoittaa tai
2) joka on tällaisen yksikön valvonnassa tai
3) jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimittää yli puolet.
Suomessa toimivia julkisoikeudellisia laitoksia ovat muun muassa Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eräät yleishyödylliset yhdistykset sekä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi perustetut yhtiöt, kuten kuntien perustamat, esimerkiksi matkailun edistämistä varten perustetut yhtiöt.

Julkisoikeudelliset laitokset

Hankintalakia sovelletaan myös julkisoikeudellisiin laitoksiin. Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa juridisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista, ja jolla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Edellytyksenä lisäksi on, että hankintalain 1-4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö pääasiallisesti rahoittaa laitosta, tai että laitos on 1-4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnassa, taikka jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimittää yli puolet.

Julkisoikeudellisen laitoksen käsitteen ensimmäisen osan edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti eli yksikön tulee olla oikeushenkilö, sen tulee olla perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja näiden tarpeiden on oltava luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia. Sen sijaan käsitteen muut edellytykset ovat vaihtoehtoisia. Julkisoikeudelliset laitokset voivat olla muodollisesti valtiosta tai kunnista irrallisia oikeushenkilöitä, kuten osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai säätiöitä, joita kohtaan valtio, kunta tai liikelaitos harjoittaa määräysvaltaa valvonnan tai rahoituksen suhteen.

Jäärälle vastaus kirjoitti:

Julkisoikeudelliset laitokset

Hankintalakia sovelletaan myös julkisoikeudellisiin laitoksiin. Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa juridisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista, ja jolla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Edellytyksenä lisäksi on, että hankintalain 1-4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö pääasiallisesti rahoittaa laitosta, tai että laitos on 1-4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnassa, taikka jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimittää yli puolet.

Julkisoikeudellisen laitoksen käsitteen ensimmäisen osan edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti eli yksikön tulee olla oikeushenkilö, sen tulee olla perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja näiden tarpeiden on oltava luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia. Sen sijaan käsitteen muut edellytykset ovat vaihtoehtoisia. Julkisoikeudelliset laitokset voivat olla muodollisesti valtiosta tai kunnista irrallisia oikeushenkilöitä, kuten osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai säätiöitä, joita kohtaan valtio, kunta tai liikelaitos harjoittaa määräysvaltaa valvonnan tai rahoituksen suhteen.

Lue lisää

Jos edellä olevissa kirjoituksissa tarkoitetaan Levi Ski Resort Oy:tä, niin ko. yhtiö ei ole hankintalain tarkoittama julkisoikeudellinen laitos, vaan kaupallista toimintaa harjoittava osakeyhtiö.

Tarkkuutta peliin kirjoitti:

Jos edellä olevissa kirjoituksissa tarkoitetaan Levi Ski Resort Oy:tä, niin ko. yhtiö ei ole hankintalain tarkoittama julkisoikeudellinen laitos, vaan kaupallista toimintaa harjoittava osakeyhtiö.

Lue lisää

Levi Ski Resort Oy ei ole täysin kaupallinen yhtiö.
Sen lisäksi mukaan lasketaan myös tytärtyhtiöt.

EY- ja kotimaista oikeuskäytäntöä julkisoikeudellisten laitosten asemasta

Julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen edellytyksiä on käsitelty muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioissa C-44/96, Mannesmann (Kok. 1998, s. I-73), C-360/96, Gemeente Arnhem (Kok. 1998 sivu I-06821), C-94/99 (Kok. 2000, s. I-11037), Arge, C-223/99 ja C-260/99, Agora (Kok. 2001, s. I-3605) sekä C-18/01 Varkauden taitotalo (Kok. 2003, s. I-5321). Varkauden Taitotalo -tapauksessa arvioitiin kunnan omistaman elinkeinoyhtiön luonnetta. Vaikka Varkauden Taitotalo alueellisena osaamiskeskuksena palvelikin yritysten tarpeita, se oli myös kaupungin elinkeinopolitiikan väline. Taitotalon tarkoitus oli edistää kauppaa ja kehittää kaupungin aluetta taloudellisesti ja sosiaalisesti, joten se tyydytti tuomioistuimen mukaan myös yleisen edun mukaisia tarpeita. EY:n tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että yleisen edun mukaista tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset oikeudelliset seikat ja tosiseikat, kuten ne olosuhteet, joissa kyseinen laitos perustettiin, ja edellytykset, joilla se harjoittaa toimintaansa.

Hankintayksikön kaupallista ja teollista luonnetta on arvioitu myös kotimaisessa oikeuskäytännössä esim. KHO:n ratkaisu 6.10.2005 taltio 2530: ”Turun Biolaakso on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka hallitus on kaupunginhallituksen nimittämä. Yhtiön toimialana on edistää huipputekniikan tutkimuksen ja tuotannon toimintaedellytyksiä tavoitteenaan omalta osaltaan työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen. Vaikka yhtiö ilmoitti tavoittelevansa voittoa, ei voiton tavoittelu ole yhtiön ensisijainen tehtävä.”

Yleisen edun mukaisiksi muiksi kuin teollisiksi ja kaupallisiksi tarpeiksi on vakiintuneessa yhteisön oikeudessa katsottu tarpeet, joita tyydytetään muilla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka julkinen valta yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan. Muun kuin teollisen tai kaupallisen toiminnan harjoittamista koskevalla edellytyksellä pyritään täsmentämään yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitettä. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden ja luonteeltaan teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden välille on tehty ero. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitteen ulkopuolelle eivät kuitenkaan jää sellaiset tarpeet, joita myös yksityiset yritykset tyydyttävät tai voivat tyydyttää. Kehittyneen kilpailun olemassaolo voi kuitenkin olla merkki siitä, että kyseessä on teollinen tai kaupallinen yleisen edun mukainen tarve.

Teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen. Yleisen edun mukaisten tehtävien lisäksi julkisoikeudellinen laitos voi huolehtia myös muista tehtävistä. Merkitystä ei tältä osin ole annettava sille, onko yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttäminen laitoksen pääasiallinen tehtävä vai vähämerkityksellinen osa laitoksen tehtävistä, jos yksikön perustamisella ja toiminnalla on kuitenkin ollut yleisen edun mukainen tarkoitus. Siten myös laitoksen kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti.

Julkisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu mm. teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esim. kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen. Suomessa toimivia julkisoikeudellisia laitoksia ovat mm. Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eräät yleishyödylliset yhdistykset, kuntien vuokrataloyhtiöt sekä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi perustetut yhtiöt. Sitä vastoin puhtaasti kaupallista tai teollista toimintaa harjoittavat valtionyhtiöt eivät kuulu lain soveltamisalaan.

Ennakkotapaus kirjoitti:

Levi Ski Resort Oy ei ole täysin kaupallinen yhtiö.
Sen lisäksi mukaan lasketaan myös tytärtyhtiöt.

EY- ja kotimaista oikeuskäytäntöä julkisoikeudellisten laitosten asemasta

Julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen edellytyksiä on käsitelty muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioissa C-44/96, Mannesmann (Kok. 1998, s. I-73), C-360/96, Gemeente Arnhem (Kok. 1998 sivu I-06821), C-94/99 (Kok. 2000, s. I-11037), Arge, C-223/99 ja C-260/99, Agora (Kok. 2001, s. I-3605) sekä C-18/01 Varkauden taitotalo (Kok. 2003, s. I-5321). Varkauden Taitotalo -tapauksessa arvioitiin kunnan omistaman elinkeinoyhtiön luonnetta. Vaikka Varkauden Taitotalo alueellisena osaamiskeskuksena palvelikin yritysten tarpeita, se oli myös kaupungin elinkeinopolitiikan väline. Taitotalon tarkoitus oli edistää kauppaa ja kehittää kaupungin aluetta taloudellisesti ja sosiaalisesti, joten se tyydytti tuomioistuimen mukaan myös yleisen edun mukaisia tarpeita. EY:n tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että yleisen edun mukaista tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset oikeudelliset seikat ja tosiseikat, kuten ne olosuhteet, joissa kyseinen laitos perustettiin, ja edellytykset, joilla se harjoittaa toimintaansa.

Hankintayksikön kaupallista ja teollista luonnetta on arvioitu myös kotimaisessa oikeuskäytännössä esim. KHO:n ratkaisu 6.10.2005 taltio 2530: ”Turun Biolaakso on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka hallitus on kaupunginhallituksen nimittämä. Yhtiön toimialana on edistää huipputekniikan tutkimuksen ja tuotannon toimintaedellytyksiä tavoitteenaan omalta osaltaan työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen. Vaikka yhtiö ilmoitti tavoittelevansa voittoa, ei voiton tavoittelu ole yhtiön ensisijainen tehtävä.”

Yleisen edun mukaisiksi muiksi kuin teollisiksi ja kaupallisiksi tarpeiksi on vakiintuneessa yhteisön oikeudessa katsottu tarpeet, joita tyydytetään muilla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka julkinen valta yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan. Muun kuin teollisen tai kaupallisen toiminnan harjoittamista koskevalla edellytyksellä pyritään täsmentämään yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitettä. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden ja luonteeltaan teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden välille on tehty ero. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitteen ulkopuolelle eivät kuitenkaan jää sellaiset tarpeet, joita myös yksityiset yritykset tyydyttävät tai voivat tyydyttää. Kehittyneen kilpailun olemassaolo voi kuitenkin olla merkki siitä, että kyseessä on teollinen tai kaupallinen yleisen edun mukainen tarve.

Teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen. Yleisen edun mukaisten tehtävien lisäksi julkisoikeudellinen laitos voi huolehtia myös muista tehtävistä. Merkitystä ei tältä osin ole annettava sille, onko yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttäminen laitoksen pääasiallinen tehtävä vai vähämerkityksellinen osa laitoksen tehtävistä, jos yksikön perustamisella ja toiminnalla on kuitenkin ollut yleisen edun mukainen tarkoitus. Siten myös laitoksen kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti.

Julkisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu mm. teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esim. kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen. Suomessa toimivia julkisoikeudellisia laitoksia ovat mm. Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eräät yleishyödylliset yhdistykset, kuntien vuokrataloyhtiöt sekä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi perustetut yhtiöt. Sitä vastoin puhtaasti kaupallista tai teollista toimintaa harjoittavat valtionyhtiöt eivät kuulu lain soveltamisalaan.

Lue lisää

Unohtui myös rahoitus.
Julkista tukea saava taho

Hankintalakia sovelletaan myös mikä tahansa tahon tekemiin hankintoihin, jos ostaja saa hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta hankintalain 1-4 kohdissa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Säännös on koettu käytännössä tärkeäksi, sillä se rajoittaa omalta osaltaan hankintalain velvoitteiden laiminlyöntiä julkista tukea myöntämällä. Säännös on myös kilpailupoliittisesti merkittävä ja tehostaa osaltaan avustusten käyttöä.

Julkisen tuen tulee kohdistua tiettyyn hankintaan, jotta tukea saava yksikkö katsottaisiin tällä perusteella hankintayksiköksi. Yleistä toiminta-avustusta ei katsota lainkohdassa tarkoitetuksi tueksi. Julkinen tuki voi olla luonteeltaan myös laina tai kansallisesti hallinnoitavista Euroopan unionin rahastoista maksettava tuki. Jos tuki muodostuu korkotuetusta lainasta tai korkotuesta, lakia sovelletaan, mikäli korkotuki tai muu rahoitukseen saatu palautumaton tukiosuus nousee yli puoleen hankinnan arvosta. Hankekohtaisen tuen osalta on käytettävä tapauskohtaista harkintaa arvioitaessa tuen kohdistumista tiettyyn hankintaan. Näillä perusteilla hankintalain soveltamisalaan voi tulla myös julkista tukea hankintoihinsa saavat yksityiset tahot.

Julkista tukea myöntävien hankintayksiköiden tulee kiinnittää tuensaajien huomiota hankintalaista tuleviin kilpailuttamisvelvoitteisiin. Tukea koskevaan päätökseen olisi syytä sisällyttää viittaus hankintalainsäädännön soveltamiseen.

Ennakkotapaus kirjoitti:

Levi Ski Resort Oy ei ole täysin kaupallinen yhtiö.
Sen lisäksi mukaan lasketaan myös tytärtyhtiöt.

EY- ja kotimaista oikeuskäytäntöä julkisoikeudellisten laitosten asemasta

Julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen edellytyksiä on käsitelty muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioissa C-44/96, Mannesmann (Kok. 1998, s. I-73), C-360/96, Gemeente Arnhem (Kok. 1998 sivu I-06821), C-94/99 (Kok. 2000, s. I-11037), Arge, C-223/99 ja C-260/99, Agora (Kok. 2001, s. I-3605) sekä C-18/01 Varkauden taitotalo (Kok. 2003, s. I-5321). Varkauden Taitotalo -tapauksessa arvioitiin kunnan omistaman elinkeinoyhtiön luonnetta. Vaikka Varkauden Taitotalo alueellisena osaamiskeskuksena palvelikin yritysten tarpeita, se oli myös kaupungin elinkeinopolitiikan väline. Taitotalon tarkoitus oli edistää kauppaa ja kehittää kaupungin aluetta taloudellisesti ja sosiaalisesti, joten se tyydytti tuomioistuimen mukaan myös yleisen edun mukaisia tarpeita. EY:n tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että yleisen edun mukaista tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset oikeudelliset seikat ja tosiseikat, kuten ne olosuhteet, joissa kyseinen laitos perustettiin, ja edellytykset, joilla se harjoittaa toimintaansa.

Hankintayksikön kaupallista ja teollista luonnetta on arvioitu myös kotimaisessa oikeuskäytännössä esim. KHO:n ratkaisu 6.10.2005 taltio 2530: ”Turun Biolaakso on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka hallitus on kaupunginhallituksen nimittämä. Yhtiön toimialana on edistää huipputekniikan tutkimuksen ja tuotannon toimintaedellytyksiä tavoitteenaan omalta osaltaan työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen. Vaikka yhtiö ilmoitti tavoittelevansa voittoa, ei voiton tavoittelu ole yhtiön ensisijainen tehtävä.”

Yleisen edun mukaisiksi muiksi kuin teollisiksi ja kaupallisiksi tarpeiksi on vakiintuneessa yhteisön oikeudessa katsottu tarpeet, joita tyydytetään muilla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka julkinen valta yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan. Muun kuin teollisen tai kaupallisen toiminnan harjoittamista koskevalla edellytyksellä pyritään täsmentämään yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitettä. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden ja luonteeltaan teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden välille on tehty ero. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitteen ulkopuolelle eivät kuitenkaan jää sellaiset tarpeet, joita myös yksityiset yritykset tyydyttävät tai voivat tyydyttää. Kehittyneen kilpailun olemassaolo voi kuitenkin olla merkki siitä, että kyseessä on teollinen tai kaupallinen yleisen edun mukainen tarve.

Teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen. Yleisen edun mukaisten tehtävien lisäksi julkisoikeudellinen laitos voi huolehtia myös muista tehtävistä. Merkitystä ei tältä osin ole annettava sille, onko yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttäminen laitoksen pääasiallinen tehtävä vai vähämerkityksellinen osa laitoksen tehtävistä, jos yksikön perustamisella ja toiminnalla on kuitenkin ollut yleisen edun mukainen tarkoitus. Siten myös laitoksen kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti.

Julkisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu mm. teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esim. kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen. Suomessa toimivia julkisoikeudellisia laitoksia ovat mm. Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eräät yleishyödylliset yhdistykset, kuntien vuokrataloyhtiöt sekä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi perustetut yhtiöt. Sitä vastoin puhtaasti kaupallista tai teollista toimintaa harjoittavat valtionyhtiöt eivät kuulu lain soveltamisalaan.

Lue lisää

Turhaa spekulointia, "Levin Hissit" on ollut kaupallinen yhtiö melkein 40 vuotta, omistajina yksityiset, kunta ja yrityksiä.

Turhaa tinkausta kirjoitti:

Turhaa spekulointia, "Levin Hissit" on ollut kaupallinen yhtiö melkein 40 vuotta, omistajina yksityiset, kunta ja yrityksiä.

Ja aivan sama vaikka mikä yhtiö. Jolosaari kusetti toista kilpailijaa, ja jos se ei ole merkki epäluotettavasta toimitusjohtajasta niin mikä sitten. Sen ymmärtävät myös ne muut toimijat ja yksityishenkilöt jotka ovat kiikuttaneet fyrkkaa Leville. Ei kukaan halua tukea filunkipeliä tai sitä harjoittavaa henkilöä. Kaikki puheet kalliimmasta/halvemmasta hissistä ovat toisarvoisia. Jos minä varastan, saan halvemmalla, mutta ei se tee minusta fiksumpaa liikkeenjohtajaa. Sitä eivät nyt paikalliset ymmärrä.

Turhaa tinkausta kirjoitti:

Turhaa spekulointia, "Levin Hissit" on ollut kaupallinen yhtiö melkein 40 vuotta, omistajina yksityiset, kunta ja yrityksiä.

Niin kauan kuin kunta on enemmistöomistaja ei ole yksityinen yhtiö vaan osa Kittilän kuntakonsernia!

Eri lainsäädäntö kirjoitti:

Niin kauan kuin kunta on enemmistöomistaja ei ole yksityinen yhtiö vaan osa Kittilän kuntakonsernia!

Kyllä on kunnan 51 %-omistusosuudella osa kuntakonsernia, mutta se ei muuta yhtiön kaupallista luonnetta, siis edelleen yksityinen osakeyhtiö.

Luulo ei ole tietoa kirjoitti:

Kyllä on kunnan 51 %-omistusosuudella osa kuntakonsernia, mutta se ei muuta yhtiön kaupallista luonnetta, siis edelleen yksityinen osakeyhtiö.

Asia ei ole niin yksin kertainen.

Hankintalaki on tuoreempi kuin yritys. Ja vielä ei ole testattu kumpaan yritys kuuluu.
Varsinkin kun yrityksellä on myös tytäryhtiöitä.
Kannattaisi tehdä selvitys asianajajien kanssa kumpaa hankintalakia pitää noudattaa.

Turkulaisille tuli pienenä yllätyksenä kun joutuivat markkinaoikeuteen kun selvisi että yritys olikin julkisoikeudellinen.

Odotellaan ennakkopäätöstä oikeudesta :D

Kas kun ei Väyrynen ole vedellyt lankoja. Onko se niin vaikeaa olla aina politisoimatta asioita. Jos fiksut ihmiset noudattavat lakia, ja odottavat muidenkin niin tekevän, niin miksi pitää vetää teorioita kulottamisesta. Sama koskee suomen kuvalehteä, se on varmaan suomen virallisiin ja asiallisiin lehti. Sen sijaan Kittilälehti pakoilee vastuuta ja jättää uutisoimatta valtakunnan pääuutiset. Ja raportoi pääkirjoituksissa samaan aikaan ruskeasta, kynttilöistä ja ties mistä toisarvoisesta. Kaikki hyvin, ei tässä mitään, meillä on ihan toimittajia töissä, jotka kyllä tietävät maksajansa.

Asialinjalla kirjoitti:

Kas kun ei Väyrynen ole vedellyt lankoja. Onko se niin vaikeaa olla aina politisoimatta asioita. Jos fiksut ihmiset noudattavat lakia, ja odottavat muidenkin niin tekevän, niin miksi pitää vetää teorioita kulottamisesta. Sama koskee suomen kuvalehteä, se on varmaan suomen virallisiin ja asiallisiin lehti. Sen sijaan Kittilälehti pakoilee vastuuta ja jättää uutisoimatta valtakunnan pääuutiset. Ja raportoi pääkirjoituksissa samaan aikaan ruskeasta, kynttilöistä ja ties mistä toisarvoisesta. Kaikki hyvin, ei tässä mitään, meillä on ihan toimittajia töissä, jotka kyllä tietävät maksajansa.

Lue lisää

Varsin tärkeää kunnalle muille osakkeenomistajille olisi voitonjako kelpoisten varojen muodostuminen. Liikevoiton ollessa varsin vaatimaton, ei kunnan kassaan tule sijoituksesta tuottoa.
Kittilälehti on niin kaukana, ettei se näe lähelle. Tosiasiallinen syy on ehkä jotain muuta. Kirjoitellaan sitten kynttilöistä ja ihanasta tunnelmasta. SK on kauempana ja toimitus ei saa leipäänsä paikallisilta yrityksiltä.

Ihan huuhaata. Ainoa syy miksi on erikoisliikkeitä on turistit jotka ehkä ostaa jotain. Levillä odotellaan että joku saapuu paikalle. Kultakaivos on ainoa oma tuotos. Tai oikeastaan tunturi ja kaivos. Siinä se. Missään maailmassa ei luonnonrikkaus riitä elantoon. Se on suorittavaa työtä. Ei mitään lisäarvoa, osaamista.

Hyvin on hoidettu muutaman yrittäjän näkökulmasta! Muiden kuntalaisten ja veronmaksajien kannalta ei ehkä kovinkaan hyvin: rikostutkinta meneillään, kunnallinen päätöksenteko lamaantunut, Suomen toiseksi velkaisin kunta. Kittilä julistetaan vuonna 2015 kriisikunnaksi.

Tarkoitat varmaan verrata muihin Lapin kuntiin. Kittilää nyt ei voi edes verrata muuhun Suomeen, kuten mitään muutakaan Lapin kuntaa, elätte muutaman vuosikymmenen jäljessä siellä kaikessa mahdollisessa.

Jopa valtuuston jäsenet ehdottavat säästöjä.

VT. KUNNANJOHTAJA MÄKINEN: KOVAT AJAT EDESSÄ TALOUDEN SUHTEEN

Tähän asti Kittilän talouden alijäämää on pystytty kattamaan edellisiltä vuosilta karttuneella ylijäämällä, mutta vuonna 2016 talous menee alijäämäiseksi, koska aiempien vuosien ylijäämä on silloin käytetty. Jostain on alettava säästämään, eli kansankielellä leikkaamaan.
Kunnanvaltuuston kokouksessa viime viikolla pidetyssä ryhmäpuheenvuoroissa nousi esille muun muassa se, että budjettia ja mahdollisia leikkauskohteita on alettava tammikuussa tutkimaan tarkemmin. Vt. kunnanjohtaja Esa Mäkisen mukaan edessä ovat kovat ajat.

Perussuomalaiset näkevät, että jos nykymeno jatkuu, niin Kittilä on kriisikunta joko vuonna 2016 tai 2017. Heidän mukaansa rakenteisiin pitäisi puuttua, koska henkilöstömäärä on räjähtänyt käsiin.

Ps. Mistähän yrityksestä Kittilän kunta saisi osinkotuloja?

Itse Palosaari/kuntapäättäjien rötöstelyt -asia oli jo valtakunnansyyttäjällä. Mäkelä ei tehnyt mitään tutkintapyyntöä. Sen sijaan hän valitti omista potkuistaan hallinto-oikeuteen.

Tarkoitan, että miksi AM teki tutkintapyynnön kunnan puolesta, kun Levin Matkailukeskus Oy oli tehnyt sen jo. Eikö Matkailukeskuksen tekemä pyyntö riittänyt? Mihin kunnan tutkintapyyntöä vielä tarvittiin?

Jösses. Se oli mäkelän velvollisuus. Muuten olisi joutunut linnaan. Ihan selvä tapaus. Palosaari sössi, pakko tehdä ilmoitus. Kuntapäättäjillä ei mitään vastuuta, he eivät olisi joutuneet vastuuseen ilman rikosilmoitusta. Mäkelä olisi joutunut rikosvastuuseen jos ei olisi tehnyt ilmoitusta. Nyt valtuutetut Kittilän tyyliin pakoilevat vastuuta. Surkea kunta.

Hallintosäännön mukaan riskinhallinta kuuluu KH:lle, oli olemassa perusteltu riski Leitnerin taholta joutua vastuuseen konserniyhtiön kaupanteosta. Miksi se olisi kieltänyt tutkinnan, silloin toiminta olisi kunnan etujen vastaista.

Miksi kieltää........... kirjoitti:

Hallintosäännön mukaan riskinhallinta kuuluu KH:lle, oli olemassa perusteltu riski Leitnerin taholta joutua vastuuseen konserniyhtiön kaupanteosta. Miksi se olisi kieltänyt tutkinnan, silloin toiminta olisi kunnan etujen vastaista.

Lue lisää

Miksi kh on nyt sitten yrittänyt kaikin keinoin estää tutkintaa? Ja ehti jo kertaalleen perua rikosilmoituksen. Kunnes valtakunnansyyttäjä puuttui peliin.

Nimenomhan, luulevat olevansa.