Maadoittamaton pistorasia

Verkossa ei ole mitään miinus johtoa . On vain generaattorin nolla piste. Joka on myös kytketty msahan

"vanhaan asennukseen voi suojamaadoituskoskettimen nollauksen tehdä pistorasiassa, mikäli ryhmäjohto ei enää jatketa pistorasialta eteenpäin."

Miksi ei voi jos jatketaan? ABB:n pistorasioissa on nykyisin 4 liitintä joka navalle, joten liittimien määrästä ei ainakaan jää kiinni. Vai mikä on syynä, että "vain päättyvän saa nollata"?

"Niillä johdoilla on helppo vetää uusi mmj tilalle."

Ei putkeen mitään MMJ:tä kannata vetää.

MK:ta putkeen kirjoitti:

"Niillä johdoilla on helppo vetää uusi mmj tilalle."

Ei putkeen mitään MMJ:tä kannata vetää.

No se on helppo vetää ja siinä on kaikki kolme uutta johtoa paketissa. Ja ei ole edes kallista.

onnistuu??? kirjoitti:

No se on helppo vetää ja siinä on kaikki kolme uutta johtoa paketissa. Ja ei ole edes kallista.

Voit olla eri mieltä tuosta helppoudesta vielä koska sen verran paksumoi paketti kyseessä erillisiin johtimiin verrattuna

lioö.li,kuyjth kirjoitti:

Voit olla eri mieltä tuosta helppoudesta vielä koska sen verran paksumoi paketti kyseessä erillisiin johtimiin verrattuna

Mä haluaisin tavata tän sankarin ja katsoa vierestä tota "helppoa vetoa", väittäisin että itku tulee kun se tulee pelkillä ML-vedoillakin noilla ehdoilla...

Et selvästikään ole lukenut standardia 6000-8-802 SÄHKÖASENNUSTEN KORJAUS-, MUUTOS- JA LAAJENNUSTYÖT kun tuommoista tietoa täällä jaat.

Nollattuja rasioita ei voi kovinkaan vaarallisena pitää, kun em. standardikin edelleen sen tekemisen sallii sen aihealueen tilanteissa tietyin ehdoin, syynä nollauksen kieltämiseen uudisasennuksissa on suuremmalta osin erinäisten häiriöiden välttäminen esim. ATK-laitteille kuin turvallisuus jota se tosin kyllä myös hieman parantaa.
Myöskään vvsk:a ei vaadita pääsääntöisesti em. standardin aihealueella.

Mutta kehottaisin tutustumaan ao. standardiin jos muutoksia tekee ja varsinkin jos alkaa täällä neuvomaan.

Lueppa vaikka sivut 573-575 kohta 802.543.4 PEN-johtimet, viimeisessä kappaleessa esim. sallitaan jopa ryhmän jatkaminen ja nollaus.

VVSK:sta sivulla 572 kohdassa 802.411.3.3

5y6fu7gi8ho9 kirjoitti:

Lueppa vaikka sivut 573-575 kohta 802.543.4 PEN-johtimet, viimeisessä kappaleessa esim. sallitaan jopa ryhmän jatkaminen ja nollaus.

VVSK:sta sivulla 572 kohdassa 802.411.3.3

Lue lisää

Nollauksesta sanotaan:

" Asennusta voidaan jatkaa (ketjuttaa) edelleen tässä tapauksessa vain, jos laitteessa on vikavirtasuoja ja riittävät kiinteät liittimet (esim. vikavirtasuojalla varustettu pistorasia) ja asennusta jatkettaessa käytetään erillisiä nolla- ja suojajohtimia. "

On tuolle ketjuttamiselle niin tiukat ehdot, että koko homma vesittyy...

1+2 kirjoitti:

Nollauksesta sanotaan:

" Asennusta voidaan jatkaa (ketjuttaa) edelleen tässä tapauksessa vain, jos laitteessa on vikavirtasuoja ja riittävät kiinteät liittimet (esim. vikavirtasuojalla varustettu pistorasia) ja asennusta jatkettaessa käytetään erillisiä nolla- ja suojajohtimia. "

On tuolle ketjuttamiselle niin tiukat ehdot, että koko homma vesittyy...

Lue lisää

On kyllä hieman tulkinnanvaraisesti ilmaistu tämäkin asia taas standardissa.
Mutta minä kyllä olen tuon tulkinnut niin että kun ennen tuota lainaamaasi kohtaa puhutaan sallitusta nollauksesta viimeisessä rasiassa niin tuo lainaamasi kohta tarkoittaisi sitä tapausta sitten että jos siitä vielä lähdettäisiinkin eteenpäin.

Tässä tuo koko juttu lainattuna:
"
Uuden johto-osan suojamaadoitusjohtimen voi yhdistää yleensä vanhan johdon PEN-johtimeen (nollajohtimeen) lähimmässä kiinteän asennuksen jakorasiassa tai vastaavassa tilassa. Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja- ja nollapiirit saa kuitenkin liittää PEN-johtimeen (nollajohtimeen) itse laitteessa
tai pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet. Tällöin PEN-johdin (nollajohdin) kytketään kuten aikaisemmissa asennuksissa ensin nollaliittimeen ja yhdistetään siitä suojaliittimeen. Tätä suojaustapaa on aikaisemmin kutsuttu nollaukseksi. Asennusta voidaan jatkaa (ketjuttaa) edelleen tässä tapauksessa vain, jos laitteessa on vikavirtasuoja ja riittävät kiinteät liittimet (esim. vikavirtasuojalla varustettu pistorasia) ja asennusta jatkettaessa käytetään erillisiä nolla- ja suojajohtimia.
"

5y6fu7gi8ho9 kirjoitti:

On kyllä hieman tulkinnanvaraisesti ilmaistu tämäkin asia taas standardissa.
Mutta minä kyllä olen tuon tulkinnut niin että kun ennen tuota lainaamaasi kohtaa puhutaan sallitusta nollauksesta viimeisessä rasiassa niin tuo lainaamasi kohta tarkoittaisi sitä tapausta sitten että jos siitä vielä lähdettäisiinkin eteenpäin.

Tässä tuo koko juttu lainattuna:
"
Uuden johto-osan suojamaadoitusjohtimen voi yhdistää yleensä vanhan johdon PEN-johtimeen (nollajohtimeen) lähimmässä kiinteän asennuksen jakorasiassa tai vastaavassa tilassa. Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja- ja nollapiirit saa kuitenkin liittää PEN-johtimeen (nollajohtimeen) itse laitteessa
tai pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet. Tällöin PEN-johdin (nollajohdin) kytketään kuten aikaisemmissa asennuksissa ensin nollaliittimeen ja yhdistetään siitä suojaliittimeen. Tätä suojaustapaa on aikaisemmin kutsuttu nollaukseksi. Asennusta voidaan jatkaa (ketjuttaa) edelleen tässä tapauksessa vain, jos laitteessa on vikavirtasuoja ja riittävät kiinteät liittimet (esim. vikavirtasuojalla varustettu pistorasia) ja asennusta jatkettaessa käytetään erillisiä nolla- ja suojajohtimia.
"

Lue lisää

Siinä edeltävässä tekstissäkin mainitaan: " Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja- ja nollapiirit saa kuitenkin liittää PEN-johtimeen (nollajohtimeen) itse laitteessa tai pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet ". Tämä voidaan tulkita tarkoittavan päättyvää pistorasiaa.
Mutta tiedä häntä...
Ja saihan sitä kojerasiaa käyttää myös jakorasiana jos pohjalle jää tilaa...

1+2 kirjoitti:

Siinä edeltävässä tekstissäkin mainitaan: " Yksittäisen luokan I laitteen tai pistorasian suoja- ja nollapiirit saa kuitenkin liittää PEN-johtimeen (nollajohtimeen) itse laitteessa tai pistorasiassa, jos siinä on sopivat liittimet ". Tämä voidaan tulkita tarkoittavan päättyvää pistorasiaa.
Mutta tiedä häntä...
Ja saihan sitä kojerasiaa käyttää myös jakorasiana jos pohjalle jää tilaa...

Lue lisää

"Ja saihan sitä kojerasiaa käyttää myös jakorasiana jos pohjalle jää tilaa... "

Joo, mutta tätä olenkin joskus miettinyt että aika mielenkiintoinen juttu jos alettaisiin oikein saivartelemaan kun homman henkihän on se että ao. standardin aihealueella voidaan hommat tehdä pääsääntöisesti kohteen rakennusaikaisten stm:ien mukaan niin tuohan ei ollutkaan silloin ennen sallittua...
Mutta jokatapauksessa noi irtoliittimet ei mitään vaaraa aiheuta vaan paremminkin ovat olleet jopa suosituksenakin jossain ohjeistuksessa nykyään.

Mutta jokatapauksessa kyllä minä tuoltakin johdan niin että muutoksissakin ja tietyissä lisäyksissäkin nollaus edelleen sallittua.

1+2 kirjoitti:

Nollauksesta sanotaan:

" Asennusta voidaan jatkaa (ketjuttaa) edelleen tässä tapauksessa vain, jos laitteessa on vikavirtasuoja ja riittävät kiinteät liittimet (esim. vikavirtasuojalla varustettu pistorasia) ja asennusta jatkettaessa käytetään erillisiä nolla- ja suojajohtimia. "

On tuolle ketjuttamiselle niin tiukat ehdot, että koko homma vesittyy...

Lue lisää

Aika erikoinen tuo VVSK-vaatimus, jos nollatusta ketjutetaan eteenpäin. Eihän VVSK:lla ole periaatteessa mitään tekemistä suojamaadoituksen kanssa. Jos nolla irtoaa nollatusta pisteestä josta ketjutetaan eteenpäin, niin ei VVSK:kaan siinä vaiheessa toimii. Tuntuu että VVSK:ta täytyy nykyään tunkea vähän sinne ja tänne, missä sillä ei ole mitään todellista tarvetta ja vaikeuttaa vaan asioita. Ajan kysymys on, koska kaikissa tiloissa valaistus ja kiinteät asennuksetkin pitää olla VVSK:n takana. Sitten tulee varmaan, että 300mA palosuojaus vaaditaan kerrostaloasuntoihinkin jne. On se varmaan jonkun hengen joskus pelastanu, mutta kuinka paljon kotitaloussähköihin on ennen vikavirtasuojavaatimustakaan ihmisiä kuollut, niin aika harvoista tapausista puhutaan, ja niissäkin kyse tsi-raneista, eikä tavallisista sähkönkäyttäjistä.

vvsk sinne ja tänne kirjoitti:

Aika erikoinen tuo VVSK-vaatimus, jos nollatusta ketjutetaan eteenpäin. Eihän VVSK:lla ole periaatteessa mitään tekemistä suojamaadoituksen kanssa. Jos nolla irtoaa nollatusta pisteestä josta ketjutetaan eteenpäin, niin ei VVSK:kaan siinä vaiheessa toimii. Tuntuu että VVSK:ta täytyy nykyään tunkea vähän sinne ja tänne, missä sillä ei ole mitään todellista tarvetta ja vaikeuttaa vaan asioita. Ajan kysymys on, koska kaikissa tiloissa valaistus ja kiinteät asennuksetkin pitää olla VVSK:n takana. Sitten tulee varmaan, että 300mA palosuojaus vaaditaan kerrostaloasuntoihinkin jne. On se varmaan jonkun hengen joskus pelastanu, mutta kuinka paljon kotitaloussähköihin on ennen vikavirtasuojavaatimustakaan ihmisiä kuollut, niin aika harvoista tapausista puhutaan, ja niissäkin kyse tsi-raneista, eikä tavallisista sähkönkäyttäjistä.

Lue lisää

On kyllä totta, että jos nollatuille vvs-pistorasioille tuleva nolla katkeaa, niin pistorasioiden suojakoskettimet tulevat kuorman kautta kiertävästä vaiheesta jännitteisiksi. Sen pistorasian vvs jossa kuorma on ei tietenkään laukaise, koska tuleva ja menevä virta on saman suuruinen. Eli nollattua ketjutusta vikavirtasuoja ei tee yhtään turvallisemmaksi.

1+2 kirjoitti:

On kyllä totta, että jos nollatuille vvs-pistorasioille tuleva nolla katkeaa, niin pistorasioiden suojakoskettimet tulevat kuorman kautta kiertävästä vaiheesta jännitteisiksi. Sen pistorasian vvs jossa kuorma on ei tietenkään laukaise, koska tuleva ja menevä virta on saman suuruinen. Eli nollattua ketjutusta vikavirtasuoja ei tee yhtään turvallisemmaksi.

Lue lisää

Kyllä suojaa.
VVSK syötön lähtöpäähän keskukselle, suojaa koko nollatun ketjutuksen.

VVSK kirjoitti:

Kyllä suojaa.
VVSK syötön lähtöpäähän keskukselle, suojaa koko nollatun ketjutuksen.

Silloin kun puhutaan nollatuista vvs-pistorasioista ei tietenkään ole ole mahdollista olla vikavirtasuojaa keskuksessa.

No voi olla "virittelyä" mutta ei kuitenkaan kiellettyä ao. standardin puitteissa, eikä voi vaarallisenakaan pitää, en muista yhtäkään sähkötapaturmaa jonka voisi sanoa johtuneen nollauksesta, tai siis semmoista jota ei olisi tapahtunut erillisellä suojajohdolla

Ja hyvin monessa tapauksessa jos jostain syystä halutaan rasiat maadoitetuiksi niin vaihtoehtona on sitten täysin uusi johdotus uutta reittiä joko sen takia että vanhoihin putkiin ei vaan saa mitenkään uutta vedettyä tai vaikka esim. aikoinaan tietyissä kerrostaloasunnoissa harrastettu sähköjen veto nauhakaapelilla listojen alla ja missä roiloissa sattuu eli mitään putkia ei ole.
Ja tämmöinen uudelleen johdotushan tulee helposti hintoihinsa jos homma halutaan edes jotenkuten siististi tehdä.

Se tässä kuitenkin kannattaa huomata että kun erillisen suojajohdon käyttö on siis suurimmalta osin tullut erinäisten häiriö juttujen takia niin juurikin näiden välttämisen (tietokoneet, audiolaitteet...) takiahan monet haluavat maadoitetut rasiat niin tällöin nollaus ei sitten ole paras vaihtoehto.

5y6fu7gi8ho9 kirjoitti:

No voi olla "virittelyä" mutta ei kuitenkaan kiellettyä ao. standardin puitteissa, eikä voi vaarallisenakaan pitää, en muista yhtäkään sähkötapaturmaa jonka voisi sanoa johtuneen nollauksesta, tai siis semmoista jota ei olisi tapahtunut erillisellä suojajohdolla

Ja hyvin monessa tapauksessa jos jostain syystä halutaan rasiat maadoitetuiksi niin vaihtoehtona on sitten täysin uusi johdotus uutta reittiä joko sen takia että vanhoihin putkiin ei vaan saa mitenkään uutta vedettyä tai vaikka esim. aikoinaan tietyissä kerrostaloasunnoissa harrastettu sähköjen veto nauhakaapelilla listojen alla ja missä roiloissa sattuu eli mitään putkia ei ole.
Ja tämmöinen uudelleen johdotushan tulee helposti hintoihinsa jos homma halutaan edes jotenkuten siististi tehdä.

Se tässä kuitenkin kannattaa huomata että kun erillisen suojajohdon käyttö on siis suurimmalta osin tullut erinäisten häiriö juttujen takia niin juurikin näiden välttämisen (tietokoneet, audiolaitteet...) takiahan monet haluavat maadoitetut rasiat niin tällöin nollaus ei sitten ole paras vaihtoehto.

Lue lisää

Höpöhöpö. Suojajohtimella ei ole mitään tekemistä häiriösuojauksen kanssa. Se on puhtaasti henkilösuojausta varten.

iy.oi kirjoitti:

Höpöhöpö. Suojajohtimella ei ole mitään tekemistä häiriösuojauksen kanssa. Se on puhtaasti henkilösuojausta varten.

Joo kiitos mutta ihan höpöt sinne vaan takaisin, koska on aivan selvä fakta että erilliseen suojajohtoon on siirrytty suuremmalta osin häiriösuojausten takia.
Asiasta kyllä löytyy juttua jos jaksaa alkaa historiaa penkomaan, ja on ainakin rivien välistä luettavissa monessakin paikkaa, alla esimerkkinä standardin kohtia jossa ei tarvi edes rivien välistä lukea

"
SFS 6000-5-54 543.4 PEN-, PEL- ja PEM-johtimet
EMC-syiden takia PEN-johdinta ei saa käyttää asennuksen liittymiskohdan jälkeen (ks. SFS 6000-4-44 kohta 444.4.3.2).

SFS 6000-4-44 444.4.3.2:
Uusissa rakennuksissa TN-S-järjestelmä pitää asentaa liittymiskohdasta (pääkeskuksesta) eteenpäin, katso kuva 44.R3A.
Rakennusten ulkopuolella olevissa jakeluverkon kaltaisissa verkoissa voidaan käyttää TN-C-järjestelmää edellyttäen, että rakennusten välillä ei ole johtavia yhteyksiä kuten tietoliikenneverkkoja.
Olemassa olevissa rakennuksissa, joita syötetään yleisestä jakeluverkosta syötetyissä, ja joissa on tai joihin luultavasti asennetaan huomattavia tietotekniikan laitteistoja, suositellaan TN-S-järjestelmä asennettavaksi liittymiskohdasta eteenpäin, katso kuva 44.R3A.

5y6fu7gi8ho9 kirjoitti:

Joo kiitos mutta ihan höpöt sinne vaan takaisin, koska on aivan selvä fakta että erilliseen suojajohtoon on siirrytty suuremmalta osin häiriösuojausten takia.
Asiasta kyllä löytyy juttua jos jaksaa alkaa historiaa penkomaan, ja on ainakin rivien välistä luettavissa monessakin paikkaa, alla esimerkkinä standardin kohtia jossa ei tarvi edes rivien välistä lukea

"
SFS 6000-5-54 543.4 PEN-, PEL- ja PEM-johtimet
EMC-syiden takia PEN-johdinta ei saa käyttää asennuksen liittymiskohdan jälkeen (ks. SFS 6000-4-44 kohta 444.4.3.2).

SFS 6000-4-44 444.4.3.2:
Uusissa rakennuksissa TN-S-järjestelmä pitää asentaa liittymiskohdasta (pääkeskuksesta) eteenpäin, katso kuva 44.R3A.
Rakennusten ulkopuolella olevissa jakeluverkon kaltaisissa verkoissa voidaan käyttää TN-C-järjestelmää edellyttäen, että rakennusten välillä ei ole johtavia yhteyksiä kuten tietoliikenneverkkoja.
Olemassa olevissa rakennuksissa, joita syötetään yleisestä jakeluverkosta syötetyissä, ja joissa on tai joihin luultavasti asennetaan huomattavia tietotekniikan laitteistoja, suositellaan TN-S-järjestelmä asennettavaksi liittymiskohdasta eteenpäin, katso kuva 44.R3A.

Lue lisää

Höpöhöpö. Erillisen suojajohtimen käyttöön siirryttiin kauan ennenkuin mitään tietotekniikan laitteistoja tai verkkoja oli tapana asentaa kiinteistöihin.

ergt.uykj kirjoitti:

Höpöhöpö. Erillisen suojajohtimen käyttöön siirryttiin kauan ennenkuin mitään tietotekniikan laitteistoja tai verkkoja oli tapana asentaa kiinteistöihin.

Suojajohtimella saattaa olla pituutta sata metriä. Tuollainen johdin on lähinnä radioantenni. Mitään häiriösuojausta se ei taatusti palvele.

ergt.uyjk kirjoitti:

Suojajohtimella saattaa olla pituutta sata metriä. Tuollainen johdin on lähinnä radioantenni. Mitään häiriösuojausta se ei taatusti palvele.

Et tunnu ymmärtävän lukemaasi etkä näköjään esim. edes sitäkään miten PEN-johdon käyttö aiheuttaa häiriöitä joten turha kanssasi on tästä asiasta jankata kun se ei miksikään sillä muutu.

5y6fu7gi8ho9 kirjoitti:

Et tunnu ymmärtävän lukemaasi etkä näköjään esim. edes sitäkään miten PEN-johdon käyttö aiheuttaa häiriöitä joten turha kanssasi on tästä asiasta jankata kun se ei miksikään sillä muutu.

Lue lisää

Höpöhöpö. Ei johtimen käyttö mitään häiriöitä aiheuta. Häiriöt syntyvätsähkölaitteissa.

erty.jty kirjoitti:

Höpöhöpö. Ei johtimen käyttö mitään häiriöitä aiheuta. Häiriöt syntyvätsähkölaitteissa.

:) ja Hyvää Joulua

ergt.uyjk kirjoitti:

Suojajohtimella saattaa olla pituutta sata metriä. Tuollainen johdin on lähinnä radioantenni. Mitään häiriösuojausta se ei taatusti palvele.

On siinä kuitenkin toinen pää maassa