Uusin tilastokatsaus asuntojen hinnoista

Tuo kertoo paljon.

En nyt ihan ymmärrä aloittajan vakuutteluja, miten on hinnat housseet. Mitkä on siis motiivit, oma leipä.....??

Kun seuraa asuntomarkkinoita, niin kauppa ei käy, ja hinnat putoaa

..... kirjoitti:

Tuo kertoo paljon.

En nyt ihan ymmärrä aloittajan vakuutteluja, miten on hinnat housseet. Mitkä on siis motiivit, oma leipä.....??

Kun seuraa asuntomarkkinoita, niin kauppa ei käy, ja hinnat putoaa

Lue lisää

Hoh hoijaa, sinun vastauksesi kertoo asenteestasi ja ymmärryksestäsi paljon enemmän. Nimellishinnat ovat paljon korkeammalla kuin kymmenen vuotta sitten minä vieläpä kerroin, että kysymys on nimellishinnoista.

Omakotitalojen osalta tilastoissa kerrotiin myös reaaliarvon kehitys. Totuus on päinvastoin kuin palstan märkiä unia asuntojen hintojen pudotuksesta ovat väittäneet. Omakotitalojen hinnat ovat reaaliarvoltaan laskeneet kaikkein parhaimmasta tasostaan 10,47 prosenttia kolmessa vuodessa.

pundit kirjoitti:

Hoh hoijaa, sinun vastauksesi kertoo asenteestasi ja ymmärryksestäsi paljon enemmän. Nimellishinnat ovat paljon korkeammalla kuin kymmenen vuotta sitten minä vieläpä kerroin, että kysymys on nimellishinnoista.

Omakotitalojen osalta tilastoissa kerrotiin myös reaaliarvon kehitys. Totuus on päinvastoin kuin palstan märkiä unia asuntojen hintojen pudotuksesta ovat väittäneet. Omakotitalojen hinnat ovat reaaliarvoltaan laskeneet kaikkein parhaimmasta tasostaan 10,47 prosenttia kolmessa vuodessa.

Lue lisää

Eli kolme vuotta sitten 600 te maksaneessa omakotitalossa asuminen on maksanut kaikkien asumiskulujen ja lainanlyhennyksien lisäksi 1745 euroa joka kuuakausi sen arvon alentumisena.

Elämä on.

aika kallista kirjoitti:

Eli kolme vuotta sitten 600 te maksaneessa omakotitalossa asuminen on maksanut kaikkien asumiskulujen ja lainanlyhennyksien lisäksi 1745 euroa joka kuuakausi sen arvon alentumisena.

Elämä on.

Lue lisää

Elämä on syklistä. Omakotitalojen ninnat olivat keskimäärin korkeimmillaan kesäkuun 2011 lopussa. Hinnat lasketaan toteutuneiden kauppojen perusteella. Tietenkään samoista asunnoista ei tehty kauppoja vuonna 2011 ja nyt kolmen vuoden jälkeen, joten ihan noin yksioikoinen näkemyskään ei ole oikein.

On kuitenkin periaatteessa ihan kohtuullista sanoa, että 600.000 euroa kesäkuun 2011 lopussa maksaneen asunnon hintalappu on nyt 571.380 euroa. Alueittain on kuitenkin isoja eroja, koska joillakin alueilla asuntojen hinnat ovat laskeneet enemmän ja toisilla vähemmän. Asunnon arvo olisi tässä kuvitteellisessa tapauksessa laskenut nimellisesti 795 euroa joka kuukausi. Reaalisesti 1745 euroa kuussa.

Samat henkilöt olisivat kuitenkin joutuneet maksamaan tästä samasta asunnosta vuokraa arviolta 2.100 euroa kuussa. Aika kalliiksi olisi tullut. Sellaista elämä on.

Jos omarahaoitusosuus olisi ollut 40 prosenttia, korkoja olisi mennyt noin 300 euroa kuussa (1 prosentin korkokannalla), josta takaisin olisi korkovähennyksenä saanut n.75 euroa kuussa.

Vuokraan olisi mennyt 2.100 euroa ja asunnon arvon pudotukseen sekä korkoihin yhteensä 1970 euroa kuussa.

Jopa tarkoitushakuisella kärjistetyllä esimerkillä oma asunto osoittautui järkevämmäksi ratkaisuksi kuin vuokra-asunto. Lisäksi kaiken muun kulutushyödykkeiden arvot (auto, tietokone, kännykkä) arvot ovat laskevat aina sekä nimellisesti että reaalisesti.

Pelkkää rahaa tuijottavan ei kannata ostaa ainakaan omaa autoa, tuskin tietokonetta ja puhelintakaan kuin käytettynä.

pundit kirjoitti:

Elämä on syklistä. Omakotitalojen ninnat olivat keskimäärin korkeimmillaan kesäkuun 2011 lopussa. Hinnat lasketaan toteutuneiden kauppojen perusteella. Tietenkään samoista asunnoista ei tehty kauppoja vuonna 2011 ja nyt kolmen vuoden jälkeen, joten ihan noin yksioikoinen näkemyskään ei ole oikein.

On kuitenkin periaatteessa ihan kohtuullista sanoa, että 600.000 euroa kesäkuun 2011 lopussa maksaneen asunnon hintalappu on nyt 571.380 euroa. Alueittain on kuitenkin isoja eroja, koska joillakin alueilla asuntojen hinnat ovat laskeneet enemmän ja toisilla vähemmän. Asunnon arvo olisi tässä kuvitteellisessa tapauksessa laskenut nimellisesti 795 euroa joka kuukausi. Reaalisesti 1745 euroa kuussa.

Samat henkilöt olisivat kuitenkin joutuneet maksamaan tästä samasta asunnosta vuokraa arviolta 2.100 euroa kuussa. Aika kalliiksi olisi tullut. Sellaista elämä on.

Jos omarahaoitusosuus olisi ollut 40 prosenttia, korkoja olisi mennyt noin 300 euroa kuussa (1 prosentin korkokannalla), josta takaisin olisi korkovähennyksenä saanut n.75 euroa kuussa.

Vuokraan olisi mennyt 2.100 euroa ja asunnon arvon pudotukseen sekä korkoihin yhteensä 1970 euroa kuussa.

Jopa tarkoitushakuisella kärjistetyllä esimerkillä oma asunto osoittautui järkevämmäksi ratkaisuksi kuin vuokra-asunto. Lisäksi kaiken muun kulutushyödykkeiden arvot (auto, tietokone, kännykkä) arvot ovat laskevat aina sekä nimellisesti että reaalisesti.

Pelkkää rahaa tuijottavan ei kannata ostaa ainakaan omaa autoa, tuskin tietokonetta ja puhelintakaan kuin käytettynä.

Lue lisää

"On kuitenkin periaatteessa ihan kohtuullista sanoa, että 600.000 euroa kesäkuun 2011 lopussa maksaneen asunnon hintalappu on nyt 571.380 euroa."

VÄÄRIN!

Jos laskua on ollut tuo 10,47% niin sen 600 te asunnon hintalappu kirjoitetaan nyt 537 180 euroa eli arvosta on kadonnut 62 820 euroa/3v.

Epäilen silti hyvin vahvasti että kukaan ostaisi tänään tuota taloa tuolla 537 te hinnalla, vaikka menneeseen katsova tilastosi niin sanoisikin. Alle 500, jopa reilusti, on toteutuva hinta aivan varmasti, jos nyt ostajaa edes löytyisi.

3twye56yr kirjoitti:

"On kuitenkin periaatteessa ihan kohtuullista sanoa, että 600.000 euroa kesäkuun 2011 lopussa maksaneen asunnon hintalappu on nyt 571.380 euroa."

VÄÄRIN!

Jos laskua on ollut tuo 10,47% niin sen 600 te asunnon hintalappu kirjoitetaan nyt 537 180 euroa eli arvosta on kadonnut 62 820 euroa/3v.

Epäilen silti hyvin vahvasti että kukaan ostaisi tänään tuota taloa tuolla 537 te hinnalla, vaikka menneeseen katsova tilastosi niin sanoisikin. Alle 500, jopa reilusti, on toteutuva hinta aivan varmasti, jos nyt ostajaa edes löytyisi.

Lue lisää

VÄÄRIN, VÄÄRIN, VÄÄRIN!!!

Taisit lintsata matematiikan tunneilta koulussa. Älä vain väitä, että numerosi on voinut olla matematiikasta kutosta suurempi. Siinä tapauksessa sait numerosi varmaan suhteilla tai lahjuksilla.

Etkö tosiaan ymmärrä mikä ero on nimellishinnoilla ja reaalihinnoilla. Onko laskutaitosi todellakin alakoululaisen luokkaa.

Nimellishinta on se hinta millä tavara myydään. Reaalihinnoista on vähennetty inflaation vaikutus pois.

Jos nostat pankkitililtäsi varoja pois, vähennetäänkö niistä sitä ennen inflaatiokehitys pois. Ei sinä otat pankkitiltäsi nimellisarvoiset säästöt pois.

Myytkö autosi vähentämällä kauppaa ennen käyvästä hinnasta omistusajan inflaation pois?

Alan ymmärtää ns. tuhnuttelijoita vähän enemmän. Tuhnuttelemiseen ei vaadita tietoa eikä ymmärrystä, vaan ainoastaan mielikuvitusta ja pelkoa.

..... kirjoitti:

Tuo kertoo paljon.

En nyt ihan ymmärrä aloittajan vakuutteluja, miten on hinnat housseet. Mitkä on siis motiivit, oma leipä.....??

Kun seuraa asuntomarkkinoita, niin kauppa ei käy, ja hinnat putoaa

Lue lisää

Kertoo se sen, että ostovoima huomioidenkin on noussut 1240-> 1498 eli yli 20%

Ei paljon mitään parinsadantonnin talossa, vain 40tuhatta joten on kai ollut parempi tuhnutella.

pundit kirjoitti:

VÄÄRIN, VÄÄRIN, VÄÄRIN!!!

Taisit lintsata matematiikan tunneilta koulussa. Älä vain väitä, että numerosi on voinut olla matematiikasta kutosta suurempi. Siinä tapauksessa sait numerosi varmaan suhteilla tai lahjuksilla.

Etkö tosiaan ymmärrä mikä ero on nimellishinnoilla ja reaalihinnoilla. Onko laskutaitosi todellakin alakoululaisen luokkaa.

Nimellishinta on se hinta millä tavara myydään. Reaalihinnoista on vähennetty inflaation vaikutus pois.

Jos nostat pankkitililtäsi varoja pois, vähennetäänkö niistä sitä ennen inflaatiokehitys pois. Ei sinä otat pankkitiltäsi nimellisarvoiset säästöt pois.

Myytkö autosi vähentämällä kauppaa ennen käyvästä hinnasta omistusajan inflaation pois?

Alan ymmärtää ns. tuhnuttelijoita vähän enemmän. Tuhnuttelemiseen ei vaadita tietoa eikä ymmärrystä, vaan ainoastaan mielikuvitusta ja pelkoa.

Lue lisää

Älä oo tollanen, Pundit! Kutosen matikkanumerollahan on menty ihan Brysselin kuningashommiin saakka ja hänen sijaiseksi teille tuli kuplamuulien kuningas 750 tonnin asuntolainoineen ;)

whoknowswins kirjoitti:

Älä oo tollanen, Pundit! Kutosen matikkanumerollahan on menty ihan Brysselin kuningashommiin saakka ja hänen sijaiseksi teille tuli kuplamuulien kuningas 750 tonnin asuntolainoineen ;)

Lue lisää

Tuohon oli yhdistynyt huonon matematiikan lisäksi logiikkavirhe. Kataisella oli ehkä huonot numerot matematiikkasta, mutta huonolla logiikalla Katainen ei olisi koskaan edennyt yhtään mihinkään.

Tiesitkö muuten, että Iiro Viinasella oli iso vaikutus Kataisen nousuun puolueessa?

pundit kirjoitti:

Tuohon oli yhdistynyt huonon matematiikan lisäksi logiikkavirhe. Kataisella oli ehkä huonot numerot matematiikkasta, mutta huonolla logiikalla Katainen ei olisi koskaan edennyt yhtään mihinkään.

Tiesitkö muuten, että Iiro Viinasella oli iso vaikutus Kataisen nousuun puolueessa?

Lue lisää

Kerroit siitä kerran, ennen en tiennyt asiasta.

Viinanen olikin mies paikallaan, vaikka oli varmasti vihatuin mies Suomessa silloin. Samanmoinen häiskä tarvittaisiin nyt sinne remmiin. Vastavaa poliitikkoa ei nyt taida olla tarjolla, kaikki ovat liian nössöjä sanomaan totuuden Suomen tilasta. Soinista ei siihen ole, eikä varmaan Sipilästäkään. Sipilällä tosin on oma pinkka kunnossa ja siksi voisi uskaltaakin tarjota verta ja hikeä kansalle. Poliittisella itsemurhalla mies ei turmele omaa tulevaisuuttaan.

pundit kirjoitti:

Tuohon oli yhdistynyt huonon matematiikan lisäksi logiikkavirhe. Kataisella oli ehkä huonot numerot matematiikkasta, mutta huonolla logiikalla Katainen ei olisi koskaan edennyt yhtään mihinkään.

Tiesitkö muuten, että Iiro Viinasella oli iso vaikutus Kataisen nousuun puolueessa?

Lue lisää

Kataisen suosioon vaikutti varmasti hyvin paljon hänen ulkonäkönsä ja olemuksensa. Hän on miellyttävän näköinen äijä, mutta kuitenkin sellaisen oloinen joka ei niin paljon valehtele. Sopiva äijä edustustehtäviin.

pundit kirjoitti:

VÄÄRIN, VÄÄRIN, VÄÄRIN!!!

Taisit lintsata matematiikan tunneilta koulussa. Älä vain väitä, että numerosi on voinut olla matematiikasta kutosta suurempi. Siinä tapauksessa sait numerosi varmaan suhteilla tai lahjuksilla.

Etkö tosiaan ymmärrä mikä ero on nimellishinnoilla ja reaalihinnoilla. Onko laskutaitosi todellakin alakoululaisen luokkaa.

Nimellishinta on se hinta millä tavara myydään. Reaalihinnoista on vähennetty inflaation vaikutus pois.

Jos nostat pankkitililtäsi varoja pois, vähennetäänkö niistä sitä ennen inflaatiokehitys pois. Ei sinä otat pankkitiltäsi nimellisarvoiset säästöt pois.

Myytkö autosi vähentämällä kauppaa ennen käyvästä hinnasta omistusajan inflaation pois?

Alan ymmärtää ns. tuhnuttelijoita vähän enemmän. Tuhnuttelemiseen ei vaadita tietoa eikä ymmärrystä, vaan ainoastaan mielikuvitusta ja pelkoa.

Lue lisää

Mikä on laskemassasi käyttämä inflaatioprosentti, aika korkealta näyttää omaan silmääni.

Nämä ovat vahvistettuja lukuja. Nettisivuilta löytyy niitä vahvistamattomia lukuja, vai tarkoitatko että juuri nyt hinnat ovat romahtaneet eikä se vielä näy vahvistetuista tilastoista.

Höpö höpö kaksi ja puoli kuukautta vanhaa, mutta tarkistettua tietoa eikä mitään ennakkotietoa yhdeltä kvartaalilta.

Sanohan kumpi on merkityksellisempää. Pitkän aikavälin tieto, vai kvartaalin kehitys oman asunnon arvossa?

Minusta on järkevää verrata korkeintaan vuositietoja ja sittenkin saman kvartaalin kehitystä.

pundit kirjoitti:

Nämä ovat vahvistettuja lukuja. Nettisivuilta löytyy niitä vahvistamattomia lukuja, vai tarkoitatko että juuri nyt hinnat ovat romahtaneet eikä se vielä näy vahvistetuista tilastoista.

Höpö höpö kaksi ja puoli kuukautta vanhaa, mutta tarkistettua tietoa eikä mitään ennakkotietoa yhdeltä kvartaalilta.

Sanohan kumpi on merkityksellisempää. Pitkän aikavälin tieto, vai kvartaalin kehitys oman asunnon arvossa?

Minusta on järkevää verrata korkeintaan vuositietoja ja sittenkin saman kvartaalin kehitystä.

Lue lisää

Minua kiinnostaa paljonko joku oikeasti maksaisi talostani huomenna tai ensi keväänä, ei paljonko siitä olisi saanut vaikka syyskuussa tai 3 vuotta sitten.

mikä on painettuna kirjoitti:

Minua kiinnostaa paljonko joku oikeasti maksaisi talostani huomenna tai ensi keväänä, ei paljonko siitä olisi saanut vaikka syyskuussa tai 3 vuotta sitten.

Käy kysymässä naapuriltasi. Se on eräänlainen mittari. Voit käydä kysymässä päivittäin vaikka kiinteistönvälittäjältä. Oikeaa arvoa et saa selville ennen kuin myyt asunnon. Muuten on kysymys vain arviosta.

Pörssiyhtiöillä seurataan kvartaalien tuloskehitystä. Sinä haluat seurata asunnon arvon kehitystä päivätasolla, vaikka pörssiosakkeiden volatiiliteetti on suurempaa kuin asuntojen hintakehityksen volatiliteetti.

Ymmärrätkö ristiriidan?

mikä on painettuna kirjoitti:

Minua kiinnostaa paljonko joku oikeasti maksaisi talostani huomenna tai ensi keväänä, ei paljonko siitä olisi saanut vaikka syyskuussa tai 3 vuotta sitten.

Oma velaton omakotitalo on Loordin mielestä kuitenkin joka suhteessa paras asumismuoto, etenkin kun tarkoituksena on asua toistaiseksi tai jopa pysyvästi samassa talossa. Jos ei ole myymässä niin silloinhan sinänsä talon arvon kehityksellä ei ole niin väliä.

Kuitenkin: oman velattoman omakotitalon suhteen toiseksi paras tilanne on oma velallinen omakotitalo. Velallisena olet vastuussa velasta pankille, muttet oikeastaan muualle.

Sen jälkeen on oma velaton kerrostalo-osake Loordin mielestä huolettomin. Osakeasunnossa olet taloyhtiön armoilla, vaikka velkaa ei olisikaan. Taloyhtiö kykenee määräämään enemmän kuin pankki.

Sitten tulee vuokrattu omakotitalo. Olet vuokraisännän armoilla, mutta et taloyhtiön (etkä pankin). Vuokraisännällä on isompi valta sinuun kohden kuin omassa osakkeessa taloyhtiöllä.

Sitten pahnanpohjimmaisena tulee vuokrattu osakehuoneisto. Olet sekä vuokranantajan että taloyhtiön armoilla (mutta et pankin).

On silläkin siis paljon arvoa että on oma tupa ja oma lupa. Sillekin voi laskea isonkin arvon, riippuu kuinka paljon kukakin sitä arvostaa. Vain rahalla saa vapauden tässä asiassa. Jos ei ole myymässä niin ei ole väliä arvon heitelyllä kuukausittain mutta väliä voi olla sillä että ei tarvitse maksaa vuokraa eikä tarvitse lähteä talosta jos vuokraisännän käsky käy. On silläkin oma arvonsa.

Talon arvoa ei siis Loordi ainakaan seuraa kuukausittain, mutta on se mukavampaa että talo on oma eikä jonkun toisen oma. Ei sekään ole haitaksi että ei tarvitse maksaa vuokraa talosta (eikä lyhentää lainaa).

Ehkä Loordin talon arvon vaihtelulla on merkitystä 20-30v. aikavälillä.

Pörssiosakkeiden suhteen sen sijaan Loordia kiinnostaa arvon vaihtelu viikkotasolla, jopa päivätasolla. Mutta pörssiosakkeessa Loordi ei asukaan joten pörssiosakkeiden myyminen ja ostaminen ei vaikuta Loordin asumiseen / elämään / itsenäisyyteen. Lisäksi pörssiosakkeen voi myydä muutamassa tunnissa parilla hiiren klikkauksella netissä, toisin kuin talon.

Ok-Loordi kirjoitti:

Oma velaton omakotitalo on Loordin mielestä kuitenkin joka suhteessa paras asumismuoto, etenkin kun tarkoituksena on asua toistaiseksi tai jopa pysyvästi samassa talossa. Jos ei ole myymässä niin silloinhan sinänsä talon arvon kehityksellä ei ole niin väliä.

Kuitenkin: oman velattoman omakotitalon suhteen toiseksi paras tilanne on oma velallinen omakotitalo. Velallisena olet vastuussa velasta pankille, muttet oikeastaan muualle.

Sen jälkeen on oma velaton kerrostalo-osake Loordin mielestä huolettomin. Osakeasunnossa olet taloyhtiön armoilla, vaikka velkaa ei olisikaan. Taloyhtiö kykenee määräämään enemmän kuin pankki.

Sitten tulee vuokrattu omakotitalo. Olet vuokraisännän armoilla, mutta et taloyhtiön (etkä pankin). Vuokraisännällä on isompi valta sinuun kohden kuin omassa osakkeessa taloyhtiöllä.

Sitten pahnanpohjimmaisena tulee vuokrattu osakehuoneisto. Olet sekä vuokranantajan että taloyhtiön armoilla (mutta et pankin).

On silläkin siis paljon arvoa että on oma tupa ja oma lupa. Sillekin voi laskea isonkin arvon, riippuu kuinka paljon kukakin sitä arvostaa. Vain rahalla saa vapauden tässä asiassa. Jos ei ole myymässä niin ei ole väliä arvon heitelyllä kuukausittain mutta väliä voi olla sillä että ei tarvitse maksaa vuokraa eikä tarvitse lähteä talosta jos vuokraisännän käsky käy. On silläkin oma arvonsa.

Talon arvoa ei siis Loordi ainakaan seuraa kuukausittain, mutta on se mukavampaa että talo on oma eikä jonkun toisen oma. Ei sekään ole haitaksi että ei tarvitse maksaa vuokraa talosta (eikä lyhentää lainaa).

Ehkä Loordin talon arvon vaihtelulla on merkitystä 20-30v. aikavälillä.

Pörssiosakkeiden suhteen sen sijaan Loordia kiinnostaa arvon vaihtelu viikkotasolla, jopa päivätasolla. Mutta pörssiosakkeessa Loordi ei asukaan joten pörssiosakkeiden myyminen ja ostaminen ei vaikuta Loordin asumiseen / elämään / itsenäisyyteen. Lisäksi pörssiosakkeen voi myydä muutamassa tunnissa parilla hiiren klikkauksella netissä, toisin kuin talon.

Lue lisää

Samaa mieltä. Oma velaton omakotitalo on asumismuodoista tavoitelluin, ylivoimaisesti paras. Tätä ei monet palstallakin pyörivät tuhnut ymmärrä, tai ehkä kuitenkin ymmärtävät ja kateellisina esittävät kommentteja tyyliin "talo on rakennettu savelle", vaikka talo olisi oikeasti rakennettu soraharjun päälle. Tai että talo on lautakasa (vaikka tehty huolellisesti laadukkaista nykyaikaisista materiaaleista). Tai että ok-talon omistaja on velkamuuli (vaikka isäntä olisikin velaton tai velkaa ihan pikkusumma jäljellä, niin kuin savieinarilakin). Paljon muitakin kateellisten juttuja on tällä palstalla, niistä ei liene tarvetta edes mainita.

Olet aivan oikeassa. Toisaalta tiedätkö muita varallisuuskohteita, joissa otettaisiin huomioon inflaatiokehitys näin hallitsevasti.

Pankkitalletukset tuottavat korkoa, mutta kukaan ei kerro tyhmälle säästäjälle, että talletukselle tullut korko on ninellistuotto ja reaaliarvo on jäänyt selkeästi pakkaselle.

Edes osakesijoituksissa ei yleensä oteta huomioon inflaatiokorjausta. Tavallinen rahastosijoittaja näkee rahaston arvon nousun ja laskee kaiken tuotoksi vähentämättä inflaation vaikutusta. Monesti vieläpä ilmoittaa rahaston nousun sijoituksen aloituksesta lukien eli vaikkapa 20 prosenttia eikä osaa laskea vuosituottoa. Reaaliarvoja osaketuotoissa käytetään lähinnä korkeamman tason tilastoissa.

Joukkolainassa sanotaan tuoton olevan 5 prosenttia. En juurikaan ole nähnyt tuottoa ilmoitetun inflaatiokorjauksella.

Arvokas autokin on aina nimellishintainen. En ole koskaan kuullut, että joku olisi laskenut auton inflaatiolla korjattua arvoa.

Luvut olivat suoraan tilastokeskuksen julkaisusta, johon ei ollut merkitty reaaliarvon kehitystä kuin kuvana.

pundit kirjoitti:

Olet aivan oikeassa. Toisaalta tiedätkö muita varallisuuskohteita, joissa otettaisiin huomioon inflaatiokehitys näin hallitsevasti.

Pankkitalletukset tuottavat korkoa, mutta kukaan ei kerro tyhmälle säästäjälle, että talletukselle tullut korko on ninellistuotto ja reaaliarvo on jäänyt selkeästi pakkaselle.

Edes osakesijoituksissa ei yleensä oteta huomioon inflaatiokorjausta. Tavallinen rahastosijoittaja näkee rahaston arvon nousun ja laskee kaiken tuotoksi vähentämättä inflaation vaikutusta. Monesti vieläpä ilmoittaa rahaston nousun sijoituksen aloituksesta lukien eli vaikkapa 20 prosenttia eikä osaa laskea vuosituottoa. Reaaliarvoja osaketuotoissa käytetään lähinnä korkeamman tason tilastoissa.

Joukkolainassa sanotaan tuoton olevan 5 prosenttia. En juurikaan ole nähnyt tuottoa ilmoitetun inflaatiokorjauksella.

Arvokas autokin on aina nimellishintainen. En ole koskaan kuullut, että joku olisi laskenut auton inflaatiolla korjattua arvoa.

Luvut olivat suoraan tilastokeskuksen julkaisusta, johon ei ollut merkitty reaaliarvon kehitystä kuin kuvana.

Lue lisää

Kyllä verottajakin tulkitsee varallisuuksien numeraalisten hintojen nousemisen niiden arvojen nousuksi(mitä ilmeisemmin tarkoittaen tässä realiarvojen nousua) siksikin kun sillä perusteella pääomatuloverinkin siitä tässä yhteydessä lätkäisee. Myös esim. kiinteistöjen hintojen nousuja ahkerasti päivittävät arvonnousuna, kun veroa siltä pohjalta nostelevat. Olisihan se vähän outoa perustella inflaatiosta perittävää veroa. Mutta täytyyhän näissä verobyrokraattipiireissäkin olla ainakin joitain jotka tämän asian todellisen laidankin ymmärtävät. Olen nimittäin varma siitä, että silloin alkaisivat hyvinkin inflaation huomioida jos tämä negatiiviseksi(deflaatioksi) kääntymään pääsisi tai päästettäisiin.

Sitten on kaikki n.s. sijoitusalan ammattilaiset, vähän pankkejakin myöden. Nämähän paljolti pelailevat vain varansa likoon laittaneiden varoilla otttamalla siitä itselleen mahdollisimman hyvät palkkiot tai korot. Näin he tavallaan ulkoistavat riskit varansa likoon laittaneille(ja nimenomaan piensijoittajille), ja korottelevat vaan palkkioitaan niin kauan kuin hoitamansa rahastot ja investoinnit hyvin menemään näyttäväksi saadaan. Ja sitten siihen aina pakkaakin jossain vaiheessa n.s. riskit realisoitumaan, ja ne realisoituvat varansa likoon laittaneille. Se on selvä että myös nämäkin piirit haluavat tulkita ja puhua inflaation aiheuttamista sijoitusten nimellishintojen noususta arvonnousuina ikäänkuin ne olisivat kaikki realiarvojen nousua. Tällä saadaan myytyä sijoituspalveluja ihmisille, tai ainakin nämä piirit katsovat saavansa näin paremmin ihmisiä häristettyä varansa likoon laittamaan. Ja onhan se ihan oikeasti muiden varoilla pelaten itse pelurille niin, että se on kaikki realituloa mitä tahansa siitä pelistä itselleeen saa revittyä, ja se riittää että plussaa saa viivan alle näyttämään.

Sitäkin voisi miettiä jos raha/talous/verotus/budjetit-järjestelmämme olisikin deflaatioon perustuva juttu inflaation sijaan. Siis se tavoiteinflaatio, eihän inflaatiota kuitenkaan ryöstäytymään haluta päästää(inflaation kasvun kiihtyminen tässä erityisen vaarallinen) kun se taasen romuttaisi valuutan arvon ja relitalouskin siinä menisi ihan hulluksi.
Tietenkin se tässä deflaatiossa, että ihmiset silloin vaan alkaisivat kerätä varoja kirstuihinsa kuin Roope ankat, varsinkin vähän parempituloiset ihmiset joilla ei kaikki varat pakollisiin elinkustannuksiin menisi. Hintojen odoteltaisiin aina vaan laskevan edelleen, ja tavarantuotanto niin mennen hiipuisi kysynnän puutteessa. Mutta verottajalle ja julkisten budjettien vartijoille tämä olisi aivan mahdoton tilanne. Verotulot siinä hiipuisvat hiipumistaan ja hurjaa vauhtia sittenkin. Jo pelkästään vaihesiirrot verotuksen ideksitarkistuksissa kääntyisivät päälaelleen ja niistä ottaisikin verottaja takkiinsa niinkuin tietysti siitäkin kun ei enää inflaatiosta sellaisenaan verotuloa saisi. Ja setelipainoilla inflaatiota vielä generoidaankin miksi se on tavallaan veroa jo sellaisenaankin. Deflaatiossa setelien painaminen jäisikin merkittävimmäksi keinoksi kattaa julkisia menoja, kun realitalouden hiipuessa myös tuloverot siitäkin hiipuisivat. Erikoiseksi menisi myös palkankorotuskierrokset, koska ne muuttuisivat palkanlaskuneuvotteluiksi ja hyötymisjärjestys menisi päälaelleen, se jonka palkkoja viimeksi laskettaisiin olisi voittaja suhteessa muihin.

44555222336666666666 kirjoitti:

Kyllä verottajakin tulkitsee varallisuuksien numeraalisten hintojen nousemisen niiden arvojen nousuksi(mitä ilmeisemmin tarkoittaen tässä realiarvojen nousua) siksikin kun sillä perusteella pääomatuloverinkin siitä tässä yhteydessä lätkäisee. Myös esim. kiinteistöjen hintojen nousuja ahkerasti päivittävät arvonnousuna, kun veroa siltä pohjalta nostelevat. Olisihan se vähän outoa perustella inflaatiosta perittävää veroa. Mutta täytyyhän näissä verobyrokraattipiireissäkin olla ainakin joitain jotka tämän asian todellisen laidankin ymmärtävät. Olen nimittäin varma siitä, että silloin alkaisivat hyvinkin inflaation huomioida jos tämä negatiiviseksi(deflaatioksi) kääntymään pääsisi tai päästettäisiin.

Sitten on kaikki n.s. sijoitusalan ammattilaiset, vähän pankkejakin myöden. Nämähän paljolti pelailevat vain varansa likoon laittaneiden varoilla otttamalla siitä itselleen mahdollisimman hyvät palkkiot tai korot. Näin he tavallaan ulkoistavat riskit varansa likoon laittaneille(ja nimenomaan piensijoittajille), ja korottelevat vaan palkkioitaan niin kauan kuin hoitamansa rahastot ja investoinnit hyvin menemään näyttäväksi saadaan. Ja sitten siihen aina pakkaakin jossain vaiheessa n.s. riskit realisoitumaan, ja ne realisoituvat varansa likoon laittaneille. Se on selvä että myös nämäkin piirit haluavat tulkita ja puhua inflaation aiheuttamista sijoitusten nimellishintojen noususta arvonnousuina ikäänkuin ne olisivat kaikki realiarvojen nousua. Tällä saadaan myytyä sijoituspalveluja ihmisille, tai ainakin nämä piirit katsovat saavansa näin paremmin ihmisiä häristettyä varansa likoon laittamaan. Ja onhan se ihan oikeasti muiden varoilla pelaten itse pelurille niin, että se on kaikki realituloa mitä tahansa siitä pelistä itselleeen saa revittyä, ja se riittää että plussaa saa viivan alle näyttämään.

Sitäkin voisi miettiä jos raha/talous/verotus/budjetit-järjestelmämme olisikin deflaatioon perustuva juttu inflaation sijaan. Siis se tavoiteinflaatio, eihän inflaatiota kuitenkaan ryöstäytymään haluta päästää(inflaation kasvun kiihtyminen tässä erityisen vaarallinen) kun se taasen romuttaisi valuutan arvon ja relitalouskin siinä menisi ihan hulluksi.
Tietenkin se tässä deflaatiossa, että ihmiset silloin vaan alkaisivat kerätä varoja kirstuihinsa kuin Roope ankat, varsinkin vähän parempituloiset ihmiset joilla ei kaikki varat pakollisiin elinkustannuksiin menisi. Hintojen odoteltaisiin aina vaan laskevan edelleen, ja tavarantuotanto niin mennen hiipuisi kysynnän puutteessa. Mutta verottajalle ja julkisten budjettien vartijoille tämä olisi aivan mahdoton tilanne. Verotulot siinä hiipuisvat hiipumistaan ja hurjaa vauhtia sittenkin. Jo pelkästään vaihesiirrot verotuksen ideksitarkistuksissa kääntyisivät päälaelleen ja niistä ottaisikin verottaja takkiinsa niinkuin tietysti siitäkin kun ei enää inflaatiosta sellaisenaan verotuloa saisi. Ja setelipainoilla inflaatiota vielä generoidaankin miksi se on tavallaan veroa jo sellaisenaankin. Deflaatiossa setelien painaminen jäisikin merkittävimmäksi keinoksi kattaa julkisia menoja, kun realitalouden hiipuessa myös tuloverot siitäkin hiipuisivat. Erikoiseksi menisi myös palkankorotuskierrokset, koska ne muuttuisivat palkanlaskuneuvotteluiksi ja hyötymisjärjestys menisi päälaelleen, se jonka palkkoja viimeksi laskettaisiin olisi voittaja suhteessa muihin.

Lue lisää

Vähän huonosti ja tietenkin vain jotain hajanaisiakin huomioita tämän inflaation merkityksetä kirjoittelin. Se on tämä tietenkin niin moneen asiaan vaikuttva juttu.
Verottajan ja julkisten budjettien pitäjien kannalta myös sekin on keskeisen tärkeä asia, että budjeteista maksettujen n.s. tulonsiirtojen indeksitarkistukset tehdään viiveellä, tai että ne mieliuummin ovat indeksiin sitomattomia, tai että indeksitarkistukset jätetään väliin. Tämä viive tai vaihesiirto toimii samalla tavalla budjettien vartijoiden eduksi kuin mitä tuloveroprogressioiden(alarajaprogressio mukaan lukien) tarkistusten vaihesiirrotkin. Mitä rajumpi inflaatio ja mitä pidemmät viiveet(siis tarkistukset lahaavat viivevaiheella jo toteutunutta inflaatiota) sitä helpompaa on budejttien vartijoilla törsäillä huoletta. Ja näin se n.s. taloudellin kasvukin on tosiaankin aivan välttämätöntä budjettien vartijoiden kannalta, olkoon se sitten vaikka kaikki pelkkää numeropöhöä. Ja tällä systeemillä mennen realitalous aina kuitenkin laahaakin enemmän tai vähemmän numeropöhön perässä.
Nyt vaan meillä on EKP omana keskuspankkina ja omina setelipainoina toimii budjettien kattaminen velkarahalla(jotka numeroja bittikirjoissa) EKP taasen katselee koko euroopan ja kriisimaidenkin tilannetta silläkin pääasiallisena tehtävänään hintavakauden ylläpito(mikä tarkoittaa sitä tavoiteinflaation ylläpitoa, matalaa inflaatiota niin että ei sentään deflaatiokierre uhkaamaan pääsisi). Tässä nykytilanteessa monet isotkin maat katsoisivat itselleen paremmaksi löysemmän rahapolitiikan ja inflaation kuin mitä Saksa, joka on tässä asiassa jarrumiehenä. Perinteisestikkin Saksa on ollut vahvan valuutan maa, ja esim. Italia on jotain ihan muuta. Ja on meilläkin kaikki tottuneet Saksaa rajummalla inflaatiolla menemään, se devalvaatio/inflaatio-kierre jossa ennen oltiin.
Oma lukunsa on tämä osittaisresrvivaatimuksilla toimiva pankkien lainanato. Nämäkin voivat pöhöttää liiaksi liikenteessä olevan rahan määrää(ja siten lisätä inflaatiota) jos eivät toimi reservi ja vakaavaraisuusvaatimusten mukaan tai pankkitarkastusviranomaiset eivät ole tehtäviensä tasalla. Pankit pystyisivät myös vaikka tahallaankin kehittämään deflaatiokierteen jos vaan yhtäkkiä kiristäisivät lainantojaan. Tällöinhän jo myönnettyjen lainojen lyhennykset vaan virtaisivat pankkeihin ja ne rahat kuolettuisvat pois markkinoilta jos ei vastaavasti uusia lainoja myönnettäisi, ja deflaatio siitä seuraisi. Tähänkin on keskuspankkien puututtava ja viime kädessä politikkojen se on ratkaistava. Pankeilla voi taantumaoloissa olla hankala tilanne sen kanssa jos ei kelvollisia lainoituskohteita oiken tahdo olla mihin niitä lainoja myöntelisi, elikkä ei ne suinkaan välttämättä sentään tahallaan deflaatiota generoimaan lähde mitä sitäkin tietenkin väitetään niiden tekevän.
Meillä on euroon siirtymisen jälkeen inflaatio palkankorotuksineen päästetty vähän liian suureksi, ja nyt sitten pitäisi mennä jonkin aikaa matalammalla inflaatiolla kuin miten nyt ainoana jarrumiehenä oleva Saksa haluaa eurovaluutan kanssa edetä.

Mutta se josko talousvaikeutemme johtuisivat pelkästään näistä raha-talouden puolen jutuista on tietenkin virhearvio. Eikä siis näitä ongelmia millään pelkillä rahatalouden manipuloinneilla pysty korjaillemaan, pahentamaan kylläkin pystyy huonoilla ratkaisuilla. Se onki tympäisevää kuunnella kun monet johtavat politikot(oppositiopolitikot erityisesti ja perinteisessä laitavasemmistossa aina) ja talousasiantuntijoinakin esiintyvät paasaavat siitä miten muka jollain pelkillä raha-talouden puolella tehtävillä manipuloinneilla realitalous saataisiin taas nousuun.

44555222336666666666 kirjoitti:

Kyllä verottajakin tulkitsee varallisuuksien numeraalisten hintojen nousemisen niiden arvojen nousuksi(mitä ilmeisemmin tarkoittaen tässä realiarvojen nousua) siksikin kun sillä perusteella pääomatuloverinkin siitä tässä yhteydessä lätkäisee. Myös esim. kiinteistöjen hintojen nousuja ahkerasti päivittävät arvonnousuna, kun veroa siltä pohjalta nostelevat. Olisihan se vähän outoa perustella inflaatiosta perittävää veroa. Mutta täytyyhän näissä verobyrokraattipiireissäkin olla ainakin joitain jotka tämän asian todellisen laidankin ymmärtävät. Olen nimittäin varma siitä, että silloin alkaisivat hyvinkin inflaation huomioida jos tämä negatiiviseksi(deflaatioksi) kääntymään pääsisi tai päästettäisiin.

Sitten on kaikki n.s. sijoitusalan ammattilaiset, vähän pankkejakin myöden. Nämähän paljolti pelailevat vain varansa likoon laittaneiden varoilla otttamalla siitä itselleen mahdollisimman hyvät palkkiot tai korot. Näin he tavallaan ulkoistavat riskit varansa likoon laittaneille(ja nimenomaan piensijoittajille), ja korottelevat vaan palkkioitaan niin kauan kuin hoitamansa rahastot ja investoinnit hyvin menemään näyttäväksi saadaan. Ja sitten siihen aina pakkaakin jossain vaiheessa n.s. riskit realisoitumaan, ja ne realisoituvat varansa likoon laittaneille. Se on selvä että myös nämäkin piirit haluavat tulkita ja puhua inflaation aiheuttamista sijoitusten nimellishintojen noususta arvonnousuina ikäänkuin ne olisivat kaikki realiarvojen nousua. Tällä saadaan myytyä sijoituspalveluja ihmisille, tai ainakin nämä piirit katsovat saavansa näin paremmin ihmisiä häristettyä varansa likoon laittamaan. Ja onhan se ihan oikeasti muiden varoilla pelaten itse pelurille niin, että se on kaikki realituloa mitä tahansa siitä pelistä itselleeen saa revittyä, ja se riittää että plussaa saa viivan alle näyttämään.

Sitäkin voisi miettiä jos raha/talous/verotus/budjetit-järjestelmämme olisikin deflaatioon perustuva juttu inflaation sijaan. Siis se tavoiteinflaatio, eihän inflaatiota kuitenkaan ryöstäytymään haluta päästää(inflaation kasvun kiihtyminen tässä erityisen vaarallinen) kun se taasen romuttaisi valuutan arvon ja relitalouskin siinä menisi ihan hulluksi.
Tietenkin se tässä deflaatiossa, että ihmiset silloin vaan alkaisivat kerätä varoja kirstuihinsa kuin Roope ankat, varsinkin vähän parempituloiset ihmiset joilla ei kaikki varat pakollisiin elinkustannuksiin menisi. Hintojen odoteltaisiin aina vaan laskevan edelleen, ja tavarantuotanto niin mennen hiipuisi kysynnän puutteessa. Mutta verottajalle ja julkisten budjettien vartijoille tämä olisi aivan mahdoton tilanne. Verotulot siinä hiipuisvat hiipumistaan ja hurjaa vauhtia sittenkin. Jo pelkästään vaihesiirrot verotuksen ideksitarkistuksissa kääntyisivät päälaelleen ja niistä ottaisikin verottaja takkiinsa niinkuin tietysti siitäkin kun ei enää inflaatiosta sellaisenaan verotuloa saisi. Ja setelipainoilla inflaatiota vielä generoidaankin miksi se on tavallaan veroa jo sellaisenaankin. Deflaatiossa setelien painaminen jäisikin merkittävimmäksi keinoksi kattaa julkisia menoja, kun realitalouden hiipuessa myös tuloverot siitäkin hiipuisivat. Erikoiseksi menisi myös palkankorotuskierrokset, koska ne muuttuisivat palkanlaskuneuvotteluiksi ja hyötymisjärjestys menisi päälaelleen, se jonka palkkoja viimeksi laskettaisiin olisi voittaja suhteessa muihin.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa. Verottaja verottaa myös inflaation osuuden. Ainoa missä omistaja pystyy vähentämään inflaation verotettavista tuloista on jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Silloin pystytään käyttämään hankintameno-olettamaa ja vähennettävä määrä on 40 prosenttia luovutushinnasta.

Esimerkiksi perinnöksi saadun asunto-osakketta verotetaan nimellishinnasta eikä reaaliarvosta, josta olisi vähennetty inflaatio.

Myydyn osakkeen vero lasketaan myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta. Mitään inflaatiotarkistusta ei tehdä.

pundit kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. Verottaja verottaa myös inflaation osuuden. Ainoa missä omistaja pystyy vähentämään inflaation verotettavista tuloista on jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Silloin pystytään käyttämään hankintameno-olettamaa ja vähennettävä määrä on 40 prosenttia luovutushinnasta.

Esimerkiksi perinnöksi saadun asunto-osakketta verotetaan nimellishinnasta eikä reaaliarvosta, josta olisi vähennetty inflaatio.

Myydyn osakkeen vero lasketaan myyntihinnan ja ostohinnan erotuksesta. Mitään inflaatiotarkistusta ei tehdä.

Lue lisää

Luuletko tosiaan että en minä noita asioita tiedä, en vaan sellaisita viitsi edes kirjoitella, ne on niin itsestään selviä asioita minulle. Tuo Lipposen lähdeverokin pankkitalletuksille, sehän rokottaa tileiltä joille maksetaan korkoa joka vain vähän yli toteutuvan inflaation. Enkä tuossa todellakaan väittänyt etteikö asunnon tai oskkeiden numeraalisesta hinnannoususta verotettaisi täysimääräisenä myyntivoittovero. Se jos omana asuntona on 2 vuotta asunto ollut niin sitten ei mene veroa mutta muuten menee. Menee inflaatiosta vero siltikin vaikka oman lapsen asuntona asunto olisi ollut eikä siis mitään vuokralaista siinä. Toki kiinteistön välittäjien palkkiot sentään saa vähentää jos sellaisia käyttää.

Nuo vanhat, esim. osakkeet. Niistä tosiaankin voi vähentää sen hankinta-arvo-olettaman, jos ei enää ole papereita mistä ostohinnan näyttäisi, tai jos tällä hankinta-arvo-olettamalla pääsee vähemmällä verolla. Se on selvä että inflaatiosta tässäkin veroa maksellaan.
Mä tein kerran jo edesmenneen äitini kop/merita- osakkeista veroselvityksen, jotka osakkeet siis möin pois, ei niitä tosin niin paljon ollut . Ei ollut niistä kaikista vanhemmista ostohinnoista mitään kuitteja , ja en siinä sitä hankintahintaolettamaakaan halunnut käyttää kun tiesin, että se olisi ollut liian alhainen niille. Niiden osalta oli minulla kuitenkin tiedot ostoajankohdasta ja käytin osakkeiden hintakehitystietoja joilla pystyin osoittamaan sen mitä halvemmalla niitä ei olisi voinut ostaa. Tämä sitten yllätyksekseni kelpasikin verottajalle, toki se faktaa ja paikkansa pitävä asia olikin. Ei näitä niin vanhoja osakkeita siinä paljon ollut eikä siitä pakerruksesta paljon hyötyä ollut, mutta ihan jännä harjoitus ja kokeilu se.

44555222663339998877 kirjoitti:

Luuletko tosiaan että en minä noita asioita tiedä, en vaan sellaisita viitsi edes kirjoitella, ne on niin itsestään selviä asioita minulle. Tuo Lipposen lähdeverokin pankkitalletuksille, sehän rokottaa tileiltä joille maksetaan korkoa joka vain vähän yli toteutuvan inflaation. Enkä tuossa todellakaan väittänyt etteikö asunnon tai oskkeiden numeraalisesta hinnannoususta verotettaisi täysimääräisenä myyntivoittovero. Se jos omana asuntona on 2 vuotta asunto ollut niin sitten ei mene veroa mutta muuten menee. Menee inflaatiosta vero siltikin vaikka oman lapsen asuntona asunto olisi ollut eikä siis mitään vuokralaista siinä. Toki kiinteistön välittäjien palkkiot sentään saa vähentää jos sellaisia käyttää.

Nuo vanhat, esim. osakkeet. Niistä tosiaankin voi vähentää sen hankinta-arvo-olettaman, jos ei enää ole papereita mistä ostohinnan näyttäisi, tai jos tällä hankinta-arvo-olettamalla pääsee vähemmällä verolla. Se on selvä että inflaatiosta tässäkin veroa maksellaan.
Mä tein kerran jo edesmenneen äitini kop/merita- osakkeista veroselvityksen, jotka osakkeet siis möin pois, ei niitä tosin niin paljon ollut . Ei ollut niistä kaikista vanhemmista ostohinnoista mitään kuitteja , ja en siinä sitä hankintahintaolettamaakaan halunnut käyttää kun tiesin, että se olisi ollut liian alhainen niille. Niiden osalta oli minulla kuitenkin tiedot ostoajankohdasta ja käytin osakkeiden hintakehitystietoja joilla pystyin osoittamaan sen mitä halvemmalla niitä ei olisi voinut ostaa. Tämä sitten yllätyksekseni kelpasikin verottajalle, toki se faktaa ja paikkansa pitävä asia olikin. Ei näitä niin vanhoja osakkeita siinä paljon ollut eikä siitä pakerruksesta paljon hyötyä ollut, mutta ihan jännä harjoitus ja kokeilu se.

Lue lisää

Ok, ymmärsin väärin kirjoittamasi.

Miksi tämä hintojen lasku ei näy missään tilastossa??!?!?

Oletko tyhmä?

selitä!! kirjoitti:

Miksi tämä hintojen lasku ei näy missään tilastossa??!?!?

Oletko tyhmä?

Todellinen elämä = Pera kertoi kantabaarissa.

Tietynlaatuisella mielellä varustetut ihmiset eivät ymmärrä mitä eroa on "todellisella elämällä" ja tilastoilla. Ero on tietysti se, että tilastot kertovat totuuden ja "todellinen elämä" ystäväpiirin mielipiteen.

selitä!! kirjoitti:

Miksi tämä hintojen lasku ei näy missään tilastossa??!?!?

Oletko tyhmä?

Nämä ihmiset kuuluvat siihen luokkaan, joka ei ymmärrä mikä ero on hintapyynnöllä ja toteutuneella kauppahinnalla.

Hintapyynnön seuraamisella ei ole merkitystä kuin siinä tilanteessa, jos tietää millä hinnalla ao. asunto tai vastaava asunto on ostettu ja milloin.

Hintapyyntö ei tule matemaattisesta kaavasta eikä niitä tilastoida missään. Hintapyyntö tulee välittäjän ja asunnon omistajan neuvottelun tuloksena ja voi olla melkein mitä tahansa.

Huvinsa kullakin, jos saa siitä iloa että seuraa jonkun asunnon hintapyynnön muutosta. Sitten asunto myydään eikä sama henkilö tiedä, millä hinnalla asunnnosta lopulta kauppa tehtiin. Lopullinen kauppahinta näkyy tilastoissa, mutta pyyntihinnan seuraaja on nähnyt vain pyyntihintojen alennuksia eikä ymmärrä niiden edelleen olevan korkeammalla kuin tilastoissa näkyvä toteutunut kauppahinta.

Q5 -tilasto kertoo totuuden.

Pistätäkö vielä noiden enljän kaupan päivämäärät, niin voi arvioida rommausta vuositasolla?

Ethän tehnyt perustuhnumokaa ja sotkenut hintapyyntejä ja myyntihintoja, saati sitten hintapyyntien muutoksia toteutuneiden hintojen muutokseen? Ensimmäinen on surullista, jälkimmäinen aiheuttaa jo myötähäpeää.

The_Rat kirjoitti:

Pistätäkö vielä noiden enljän kaupan päivämäärät, niin voi arvioida rommausta vuositasolla?

Ethän tehnyt perustuhnumokaa ja sotkenut hintapyyntejä ja myyntihintoja, saati sitten hintapyyntien muutoksia toteutuneiden hintojen muutokseen? Ensimmäinen on surullista, jälkimmäinen aiheuttaa jo myötähäpeää.

Lue lisää

Käyhän se tuosta ilmi, että kysymyksessä on vain alennus hintapyyntöön, hieman alle 5 prosenttia. Monet välittäjät vieläkin hankkivat toimeksiannon lupaamalla asunnosta mahdollisimman paljon. Sitten hintapyyntöä alennetaan ja sama ilmoitus nousee ilmoitusten kärkeen oikotiellä.

Hintapyyntö voi olla ihan mitä tahansa. Hintapyyntö voi olla vaikka 20 prosenttia käyvän arvon päälle. Esimerkiksi omistamani asunnon hintapyyntö oli aivan tähtitieteellinen toivemyyntihintam, johon oli pumpattu myyjien lisäarvotoiveita ja märkiä unelmia.

Tuosta ei voi vetää mitään muuta johtopäätöstä, kuin että asunnot oli alunperin hintapyyntöön ylihinnoiteltu.

Tuntuu siltä, että monet eivät edes ymmärrä mikä ero on toteutuneella myyntihinnalla ja hintapyynnöllä.

pundit kirjoitti:

Käyhän se tuosta ilmi, että kysymyksessä on vain alennus hintapyyntöön, hieman alle 5 prosenttia. Monet välittäjät vieläkin hankkivat toimeksiannon lupaamalla asunnosta mahdollisimman paljon. Sitten hintapyyntöä alennetaan ja sama ilmoitus nousee ilmoitusten kärkeen oikotiellä.

Hintapyyntö voi olla ihan mitä tahansa. Hintapyyntö voi olla vaikka 20 prosenttia käyvän arvon päälle. Esimerkiksi omistamani asunnon hintapyyntö oli aivan tähtitieteellinen toivemyyntihintam, johon oli pumpattu myyjien lisäarvotoiveita ja märkiä unelmia.

Tuosta ei voi vetää mitään muuta johtopäätöstä, kuin että asunnot oli alunperin hintapyyntöön ylihinnoiteltu.

Tuntuu siltä, että monet eivät edes ymmärrä mikä ero on toteutuneella myyntihinnalla ja hintapyynnöllä.

Lue lisää

Se kyllä on että ei meillä ole vielä kauaa ollut sellaista myyntikulttuuriakaan missä hintapyyntöihin laitettaisiin aina paljon tinkausvaraa. Tämä asia on nyt ehkä muuttumassa. Uusien asuntojen myynti erityisesti on mennyt meillä sitä rataa että myyjä lätkäisee hinnat ja se on sitten ota tai jätä tilanne ostajalle, eikä tinkailuja juurikaan harrasteta, vain vertaillaan hintoja muihin. Toki uusissa talossa on aina joitain asuntoja jotka eivät ole niin kysyttyjä, ja jos ne jäävät myyjän käsiin roikumaan niin voi niitä saada huomattavallakin alennuksella, mutta ne on myös sitten niitä vähemmän suosittuja asuntoja talossa. Jos haluaa päästä ensimmäisten joukossa kohteesta mieleisimmän asunnon saamaan(esim. ylimmän kerroksen asunnon josta selvästi parhaat näkymät), niin se jää helposti saamatta jos alkaa tinkailuilla vetkutella.

55566633322222222222 kirjoitti:

Se kyllä on että ei meillä ole vielä kauaa ollut sellaista myyntikulttuuriakaan missä hintapyyntöihin laitettaisiin aina paljon tinkausvaraa. Tämä asia on nyt ehkä muuttumassa. Uusien asuntojen myynti erityisesti on mennyt meillä sitä rataa että myyjä lätkäisee hinnat ja se on sitten ota tai jätä tilanne ostajalle, eikä tinkailuja juurikaan harrasteta, vain vertaillaan hintoja muihin. Toki uusissa talossa on aina joitain asuntoja jotka eivät ole niin kysyttyjä, ja jos ne jäävät myyjän käsiin roikumaan niin voi niitä saada huomattavallakin alennuksella, mutta ne on myös sitten niitä vähemmän suosittuja asuntoja talossa. Jos haluaa päästä ensimmäisten joukossa kohteesta mieleisimmän asunnon saamaan(esim. ylimmän kerroksen asunnon josta selvästi parhaat näkymät), niin se jää helposti saamatta jos alkaa tinkailuilla vetkutella.

Lue lisää

Ehkä ei laiteta paljon tinkausvaraa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö hintapyyntö voisi olla kohtuuton kohteeseen nähden. Nousukaudella hintapyynnön alittava ostotarjous kelpasi takan sytykkeeksi, jos se oli tehty paperimuodossa. Pienessä taantumassa pääsääntö on, että pyyntihinta on erikseen ja kauppa tehdään jostain tarjouksen ja vastatarjouksen väliltä. Poikkeuksiakin tietenkin löytyy. Jotkut asunnot ja kohteet viedään vieläkin käsistä.

Yleensä nämä hyvin kaupaksi menevät kohteet ovat yksiöitä tai kaksioita Helsingin hyviltä alueilta ja niihin yhdistyy hyvä kunto sijainti.

pundit kirjoitti:

Ehkä ei laiteta paljon tinkausvaraa, mutta se ei tarkoita sitä etteikö hintapyyntö voisi olla kohtuuton kohteeseen nähden. Nousukaudella hintapyynnön alittava ostotarjous kelpasi takan sytykkeeksi, jos se oli tehty paperimuodossa. Pienessä taantumassa pääsääntö on, että pyyntihinta on erikseen ja kauppa tehdään jostain tarjouksen ja vastatarjouksen väliltä. Poikkeuksiakin tietenkin löytyy. Jotkut asunnot ja kohteet viedään vieläkin käsistä.

Yleensä nämä hyvin kaupaksi menevät kohteet ovat yksiöitä tai kaksioita Helsingin hyviltä alueilta ja niihin yhdistyy hyvä kunto sijainti.

Lue lisää

Kyllä nämä tinkaukset ovat olleet vähän muodissa jo lähemmäs 10 vuotta, ja siis enemmän niitä on alettu harrastaa kuin mitä joskus ennemmin tapana oli. Uusissa asunnoissa ei niinkään vielä tiinkailla.

The_Rat kirjoitti:

Pistätäkö vielä noiden enljän kaupan päivämäärät, niin voi arvioida rommausta vuositasolla?

Ethän tehnyt perustuhnumokaa ja sotkenut hintapyyntejä ja myyntihintoja, saati sitten hintapyyntien muutoksia toteutuneiden hintojen muutokseen? Ensimmäinen on surullista, jälkimmäinen aiheuttaa jo myötähäpeää.

Lue lisää

Tarkoitatko tosiaan, että tuohon alennettuun hintaan joku tekee korotetun tarjouksen, jolla sen vielä ostaakin?

Kaupan päivämääriä on hiukan vaikea laittaa, tuskin on vielä myyty. Siis saattaa se hinta vieläkin tippua.

"Hintapyyntö voi olla ihan mitä tahansa. Hintapyyntö voi olla vaikka 20 prosenttia käyvän arvon päälle"

Olen luullut, että ammattitaitoinen välittäjä laittaa hinnan heti kohdilleen. Se on järkevää myös siksi, ettei tule sitä "kulumista".
Mutta se ei siis olekkaan niin, ja olen ollut väärässä.

hinta kohdilleen kirjoitti:

Tarkoitatko tosiaan, että tuohon alennettuun hintaan joku tekee korotetun tarjouksen, jolla sen vielä ostaakin?

Kaupan päivämääriä on hiukan vaikea laittaa, tuskin on vielä myyty. Siis saattaa se hinta vieläkin tippua.

"Hintapyyntö voi olla ihan mitä tahansa. Hintapyyntö voi olla vaikka 20 prosenttia käyvän arvon päälle"

Olen luullut, että ammattitaitoinen välittäjä laittaa hinnan heti kohdilleen. Se on järkevää myös siksi, ettei tule sitä "kulumista".
Mutta se ei siis olekkaan niin, ja olen ollut väärässä.

Lue lisää

Kiinteistönvälittäjien ammattitaito on vähän sitä ja tätä. Enemmän minulla on heikkoja kokemuksia kiinteistönvälittäjien ammattitaidosta kuin positiivisia kokemuksia.

Kuvittele tilannetta, jossa asunnon myyjä on hankkinut kahden kiinteistönvälittäjän tarjouksen provisiosta ja asunnon hinta-arvion.

Välittäjä 1. sanoo provisiopalkaksi 3 prosenttia asunnon myyntihinnasta ja arvioi asunnon myyntihinnan olevan 240 tuhatta euroa. Hän kuitenkin ehdottaa, että tinkausvaran vuoksi hinnaksi laitetaan 250 tuhatta euroa.

Välittäjä 2. sanoo provisiopalkaksi 3,2 prosenttia asunnon myyntihinnasta. Kehuu asuntoa ihan maasta taivaaseen ja sanoo kokemuksensa ja taitonsa perusteella pystyvänsä myymään asunnon 268.000 eurolla. Hän ehdottaa asunnon pyyntihinnaksi 275.000 euroa.

Tavis asunnon omistaja tekee pikaisen laskutoimituksen ja tulee ahneeksi. Hänelle jää enemmän rahaa käteen jos asunnosta todella saadaan välittäjän 2. mukainen kauppa.

Päätös on tyhmä ja asunto "kuluu" myyntipalstoilla. Ihmisiä tulee näyttöön, mutta tarjouksia ei tule vaikka välittäjä yrittää maanitella.

Omistamani asunnon ns. toivepyyntihinta oli alunperin n. 50.000 euroa yläkanttiin oikean tasoiesta pyyntihinnasta. Omistajilla oli vaikeaa tulla alas märkien unelmien pyyntihinnasta, johon erään ison välitysketjun edustaja oli heidät saanyt koukkuun. Me teimme lopulta kaupat pitkän väännön jälkeen tarjous-vastatarjous -periaatteella oikeantasoisen pyyntihinnan alittavasta tasosta.

hinta kohdilleen kirjoitti:

Tarkoitatko tosiaan, että tuohon alennettuun hintaan joku tekee korotetun tarjouksen, jolla sen vielä ostaakin?

Kaupan päivämääriä on hiukan vaikea laittaa, tuskin on vielä myyty. Siis saattaa se hinta vieläkin tippua.

"Hintapyyntö voi olla ihan mitä tahansa. Hintapyyntö voi olla vaikka 20 prosenttia käyvän arvon päälle"

Olen luullut, että ammattitaitoinen välittäjä laittaa hinnan heti kohdilleen. Se on järkevää myös siksi, ettei tule sitä "kulumista".
Mutta se ei siis olekkaan niin, ja olen ollut väärässä.

Lue lisää

Asunnon hinta määräytyy vain ja ainoastaan kaupanteon yhteydessä. Pyynnit voivat olla mitä tahansa.

Yksittäisen asunnon hinnan kehitystä seurataan vain kahden kaupan välillä tapahtuvan hinnanmuutoksen avulla. Useimmiten yhden kohteen seuraaminen ei ole mielekästä, hintaan kun vaikuttaa mm. tehdyt (ja tekemättömät) remontit ja alueen arvostuksen muutos.

Siksi meillä on tilastokeskuksen julkaisemia tilastoja, joista nähdään miten asuntojen hinnat yleisellä tasolla ovat kehittyneet. Toki tällä palstalla "tiedetään", että ne ovat vääriä ja viimeistään Q5 näyttää totuuden (=rommi -70%).

The_Rat kirjoitti:

Asunnon hinta määräytyy vain ja ainoastaan kaupanteon yhteydessä. Pyynnit voivat olla mitä tahansa.

Yksittäisen asunnon hinnan kehitystä seurataan vain kahden kaupan välillä tapahtuvan hinnanmuutoksen avulla. Useimmiten yhden kohteen seuraaminen ei ole mielekästä, hintaan kun vaikuttaa mm. tehdyt (ja tekemättömät) remontit ja alueen arvostuksen muutos.

Siksi meillä on tilastokeskuksen julkaisemia tilastoja, joista nähdään miten asuntojen hinnat yleisellä tasolla ovat kehittyneet. Toki tällä palstalla "tiedetään", että ne ovat vääriä ja viimeistään Q5 näyttää totuuden (=rommi -70%).

Lue lisää

"Asunnon hinta määräytyy vain ja ainoastaan kaupanteon yhteydessä. Pyynnit voivat olla mitä tahansa."

"Hintapyyntö voi olla ihan mitä tahansa. Hintapyyntö voi olla vaikka 20 prosenttia käyvän arvon päälle"

Tässä siis kaksi palstan tietäjää, jotka kertovat välittäjän ammatista. Tai sitten ammattitaidon puutteesta.

tietäjiä kirjoitti:

"Asunnon hinta määräytyy vain ja ainoastaan kaupanteon yhteydessä. Pyynnit voivat olla mitä tahansa."

"Hintapyyntö voi olla ihan mitä tahansa. Hintapyyntö voi olla vaikka 20 prosenttia käyvän arvon päälle"

Tässä siis kaksi palstan tietäjää, jotka kertovat välittäjän ammatista. Tai sitten ammattitaidon puutteesta.

Lue lisää

En ole tietääkseni maininnut mitään välittäjästä, eikä minusta tuosta aiemmasta viestistäkään käynyt ilmi onko kohde välittäjän hinnoittelema vai ei.

Lisäksi minä en missään nimessä menisi väittämään, että on ammattitaitoista tai ammattitaidotonta yrittää saada "ylihintaa" tuotteesta. Jos myynnillä ei ole kiire, voidaan toki pyytää kovempaa hintaa siltä varalta että löytyy se yksi ostaja joka haluaa juuri sen kohteen. TIlastojen mukainen hinta on keskiarvo, mutta yksittäinen kauppa on loppujen lopuksi ostajasta, kohteesta ja myyjästä kiinni. Kun kaikki kolme natsaavat, voi hinta olla paljonkin alueen keskiarvon yli.

The_Rat kirjoitti:

En ole tietääkseni maininnut mitään välittäjästä, eikä minusta tuosta aiemmasta viestistäkään käynyt ilmi onko kohde välittäjän hinnoittelema vai ei.

Lisäksi minä en missään nimessä menisi väittämään, että on ammattitaitoista tai ammattitaidotonta yrittää saada "ylihintaa" tuotteesta. Jos myynnillä ei ole kiire, voidaan toki pyytää kovempaa hintaa siltä varalta että löytyy se yksi ostaja joka haluaa juuri sen kohteen. TIlastojen mukainen hinta on keskiarvo, mutta yksittäinen kauppa on loppujen lopuksi ostajasta, kohteesta ja myyjästä kiinni. Kun kaikki kolme natsaavat, voi hinta olla paljonkin alueen keskiarvon yli.

Lue lisää

"TIlastojen mukainen hinta on keskiarvo, mutta yksittäinen kauppa on loppujen lopuksi ostajasta, kohteesta ja myyjästä kiinni. Kun kaikki kolme natsaavat, voi hinta olla paljonkin alueen keskiarvon yli. "

Viimeaikoina se on ollut kiinni vaan siitä, mitä ostaja suostuu maksamaan.

..... kirjoitti:

"TIlastojen mukainen hinta on keskiarvo, mutta yksittäinen kauppa on loppujen lopuksi ostajasta, kohteesta ja myyjästä kiinni. Kun kaikki kolme natsaavat, voi hinta olla paljonkin alueen keskiarvon yli. "

Viimeaikoina se on ollut kiinni vaan siitä, mitä ostaja suostuu maksamaan.

Lue lisää

Onko todellakin nyt niin hyvä tilanne myyjien kannalta, että halutun summan saa aina? Jännää. Minä kun kuvittelin, että kauppa on hidastunut ja täten tinkivaraakin olisi joskus ollut enemmän, mutta eipä kai sitten.

Tajuavatkohan tuhnut ollenkaan mitä he täällä sepustavat. :)

Myyntihinta on se, millä saat kaupat tehtyä. Välittäjä arvioi hinnan alueella toteutuneiden kauppojen perusteella ottaen huomioon asunnon kunnon.

Keskimääräinen hintakehitys on kaikkien asuntojen keskimääräinen toteutuneiden kauppojen hintakehitys. Heikoilla alueilla tai keskimääräistä heikomman asunnon hinta kehittyy keskimääräistä heikommin ja taas päinvastoin.

pundit kirjoitti:

Myyntihinta on se, millä saat kaupat tehtyä. Välittäjä arvioi hinnan alueella toteutuneiden kauppojen perusteella ottaen huomioon asunnon kunnon.

Keskimääräinen hintakehitys on kaikkien asuntojen keskimääräinen toteutuneiden kauppojen hintakehitys. Heikoilla alueilla tai keskimääräistä heikomman asunnon hinta kehittyy keskimääräistä heikommin ja taas päinvastoin.

Lue lisää

Ei tuollaista voi hyväksyä. Arvo ei voi laskea, jos tilastot kertoo noususta. Omat täytyy vähintään aina saada pois. Asunnon piti olla aina hyvä sijoitus.

Saven vangille:Oletko tyhmä vai huviksesiko heität tommosta juttua?Miksi joku olisi niin pölhö että maksaa n15vuotta vanhasta rötisköstä enemmän kuin uudesta?Kerroppa kun haluaa tietää?Ei kukaan maksa jumalan selän takana olevasta talosta yli 70000ekeä vaikka se olisi 2009vuoden talo!2000vuoden kämppä on siis vielä halvempi!Saatpa tolla hinnalla myydä kauan!Siis minkäs vuoden tuo kämppä on?Nuo on oletusarvoja tuossa tekstissä kun ei tiedä talon vuotta.

nousu on ikuista kirjoitti:

Ei tuollaista voi hyväksyä. Arvo ei voi laskea, jos tilastot kertoo noususta. Omat täytyy vähintään aina saada pois. Asunnon piti olla aina hyvä sijoitus.

Oletko sinä inttäjä noin jumalattoman tyhmä?

tulepas maan pinnall kirjoitti:

Saven vangille:Oletko tyhmä vai huviksesiko heität tommosta juttua?Miksi joku olisi niin pölhö että maksaa n15vuotta vanhasta rötisköstä enemmän kuin uudesta?Kerroppa kun haluaa tietää?Ei kukaan maksa jumalan selän takana olevasta talosta yli 70000ekeä vaikka se olisi 2009vuoden talo!2000vuoden kämppä on siis vielä halvempi!Saatpa tolla hinnalla myydä kauan!Siis minkäs vuoden tuo kämppä on?Nuo on oletusarvoja tuossa tekstissä kun ei tiedä talon vuotta.

Lue lisää

Saviostoa harkitessani vuosituhannen alussa oli niin, että 15 vuotta vanhoista taloista pyydettiin rutkasti enemmän kuin mitä uuden rakennuttaminen maksoi. Kysyin välittäjältä perusteluja ja sain niitä.

Kuulemma tiilipinta, öljykeskuslämmitys ja valmis piha olivat syitä. Just. Pihassa sammaloitunut nurmikko, pari metsäkuusta ja kukkasipuleita, tiilipinta sitä iänikuista ja jo silloin so last season -lohkotiiltä. Bonuksena ilmavaihdottoman talon kiistaton komunhaju, olematon vesieristys kylppärissä jne.

Vanhojen omakotitalojen myynnin kulta-aika onkin lamassa. Silloin vain tulee tajuta se, ettei siitäkään saa kuin omansa ulos. Siltikin rakennuttaminen on pitkän aikavälin viisain veto ostajalle.

Nyrkkisääntönä sanoisin talon poismyynnin olevan välttämätöntä silloin, kun se on max. 10 vuotta vanha. Toinen vaihtoehto on asua siinä sitten vanhainkotiin muuttoon saakka.

vähän siltä näyttää kirjoitti:

Oletko sinä inttäjä noin jumalattoman tyhmä?

Mutta kun tällä palstalla on sanottu, että asuntojen nousu on ikuista.

pro-inttäjä kirjoitti:

Mutta kun tällä palstalla on sanottu, että asuntojen nousu on ikuista.

Palstalla on myös sanottu, että tuhnut on tyhmiä, eli se tarkoittaa sua.

Älä nyt luki viitti jauhaa PA*SKAA!!!

Miksi väität kirjoittavasi aina samalla nimellä, vaikka nytkään et sitä käytä?!?!!?

heti jäit kiinni! kirjoitti:

Älä nyt luki viitti jauhaa PA*SKAA!!!

Miksi väität kirjoittavasi aina samalla nimellä, vaikka nytkään et sitä käytä?!?!!?

Ei tuo ole Luki. Viestin viimeisen sanan lopusta puuttuu "n".

Tuo on aikas paljon totta.Nythän kaikki koettaa arvostaa vaan sitä talonsa arvoa koska koko omaisuus on sidottu siihen.Ei haluta uskoa millään sitä tosiasiaa että kaikki vanhenee ja menettää arvoaan,niin myös asunnot.Hinta on oikeasti se minkä joku maksaa.Ainahan tietysti saa pyytää mutta saako sen ,edes lähimaillekaan,on aivan eri asia.

hui haa kirjoitti:

Tuo on aikas paljon totta.Nythän kaikki koettaa arvostaa vaan sitä talonsa arvoa koska koko omaisuus on sidottu siihen.Ei haluta uskoa millään sitä tosiasiaa että kaikki vanhenee ja menettää arvoaan,niin myös asunnot.Hinta on oikeasti se minkä joku maksaa.Ainahan tietysti saa pyytää mutta saako sen ,edes lähimaillekaan,on aivan eri asia.

Lue lisää

Kyllä se meillä ihan hyvin tiedostetaan että talot rapautuvat ja asunnot käyvät varustuksetaan jo vanhanaikaisiksikin vuosikymmenten saatossa. Toki verottaja ei tätä asiaa huomioi esim. siinä jos vuokraat asunnon niin et saa vähentää vanhenemisesta ja rapautumisesta johtuvaa asunnon arvonalenemaa vuokratulosta(tämä nimenomaan jos sinulla vain yksi tai muutma samassa ikä- ja rapautumisvaiheessa oleva vuokra-asunto, ja päätät tai joudut luopumaan niistä siinä vaiheessa kun isot rempata alkavat relisoitua)
Se että asuntojen ja talojen rapautuminen ja vanheneminen meillä hyvin tiedostetaan näkyy siinäkin, kun meillä näitä isojakin remontteja tehdään aika paljon jo turhan aikaisinkin. Toisaalta siksi meillä talot ovat myös aika siistissä ja hyvässä kunnossa kun näihin remppoihin meillä paljon satsataan. Ja kyllä meillä uudet asunnot maksavat sentään reippaasti enemmän kuin mitä hyvään kuntoonkaan saneeratut vanhat. Tämä tietty näin olettaen, että uusi ja vanha talo olisi samalla sijaintipaikalla ja tontilla eikä vanhassa talossa olisi mitään erityistä arvotalon statusta.Jos jälkimmäisestä kyse niin vanha hyvään kuntoon saneerattu voi hyvinkin olla joskus hintavampikin kuin mitä uusi samalle paikalle ajateltuna.

Kyllä talot ja asunnot ovat sentään ihan toisenlaisia kuin mitä vaikkapa tehdasvalmisteiset autot joiden arvo laskee hyvinkin nopeaa tahtia niiden vanhetessa, ja joita ei liiemmin korjaillakkaan kannata. Autot on kulutustavaraa tai oikeammin sanottun kestokulutustavaraa. Tosin meillä on alettu tehdä asuntojakin tehdasvalmisteisina paikalle tuotuina kevytrakenteisina parkkimaisina joita vielä vuokratonteille pystytetään. Nää on tietenkin enemmän kestokulutustavaraluonteisia taloja eikä niin remontoitavissakaan.

HAHA :D

Taattua tämän palstan menoa! Jos ei ole kyse pelkästään siitä, että romahdus ei vielä näy tilastoissa, niin sitten on tämä foliohattujen pimitysteoria :D

Ei hemmetti täähän on ihan hillitöntä :D

Tilastoista selviää, että asuntokauppa on vähentynyt. Tilastoista selviää asuntojen hintojen kehitys. Varmaa on, että välittäjien keskiansiot ovat laskeneet paljon ja heikommat välittäjät ovat poistuneet takavasemmalle.

Kysymys "tilastojenjuhlaa" nimimerkille. Jos omaan käyttöön ostettu asunto on mielestäsi sijoittamista. Mitä vuokralla asuminen on?

Sijoitatko aktiivisesti käyttöön jääviä varoja, vai eikö sinulla jää sijoitettavia varoja?

Voitko kertoa, kuinka suurta vuokraa maksat ja miltä paikkakunnalta ja kuinka kauan olet vuokralla asunut?

I close my case..

pundit kirjoitti:

Tilastoista selviää, että asuntokauppa on vähentynyt. Tilastoista selviää asuntojen hintojen kehitys. Varmaa on, että välittäjien keskiansiot ovat laskeneet paljon ja heikommat välittäjät ovat poistuneet takavasemmalle.

Kysymys "tilastojenjuhlaa" nimimerkille. Jos omaan käyttöön ostettu asunto on mielestäsi sijoittamista. Mitä vuokralla asuminen on?

Sijoitatko aktiivisesti käyttöön jääviä varoja, vai eikö sinulla jää sijoitettavia varoja?

Voitko kertoa, kuinka suurta vuokraa maksat ja miltä paikkakunnalta ja kuinka kauan olet vuokralla asunut?

I close my case..

Lue lisää

Lasketaanko maksetuksi vuokraksi se, mitä itse on todellisuudessa maksanut omasta pussistaan (työssäkäyvä veronmaksaja), vai se, mitä on jäänyt maksettavaksi siltä osin, mitä asumistuki ja toimeentulotuki ei ole kattanut? Jälkimmäisessä tapauksessa siihen vaikuttaa asunnon koko ja vuokra, ensi vuoden alusta vain vuokra, koska asumistuki nousee vuoden alusta niillä, joilla on nykyisten säännösten mukaan ollut liian suuri asunto.
1.1.2015 alkaen täyttä asumistukea saa vaikka 300-neliön vuokrakämppään yksinasuvakin, jos kokonaisvuokra ei ylitä hyväksyttyä maksimia.
Minä olen pitänyt vuokrani niissä rajoissa, että se on katettu veronmaksajien kustannuksella.
Tässä pieni fakta asumistukimenoista:

http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/kelan-asumistukimenot-nousivat-1-4-miljardiin-euroon-vuonna-2013

Veikkaan että vuoden 2015 asumistukimenot menevät yli 2 miljardin, johtuen neliörajojen poistumisesta.

tuki juoksee minä en kirjoitti:

Lasketaanko maksetuksi vuokraksi se, mitä itse on todellisuudessa maksanut omasta pussistaan (työssäkäyvä veronmaksaja), vai se, mitä on jäänyt maksettavaksi siltä osin, mitä asumistuki ja toimeentulotuki ei ole kattanut? Jälkimmäisessä tapauksessa siihen vaikuttaa asunnon koko ja vuokra, ensi vuoden alusta vain vuokra, koska asumistuki nousee vuoden alusta niillä, joilla on nykyisten säännösten mukaan ollut liian suuri asunto.
1.1.2015 alkaen täyttä asumistukea saa vaikka 300-neliön vuokrakämppään yksinasuvakin, jos kokonaisvuokra ei ylitä hyväksyttyä maksimia.
Minä olen pitänyt vuokrani niissä rajoissa, että se on katettu veronmaksajien kustannuksella.
Tässä pieni fakta asumistukimenoista:

http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/kelan-asumistukimenot-nousivat-1-4-miljardiin-euroon-vuonna-2013

Veikkaan että vuoden 2015 asumistukimenot menevät yli 2 miljardin, johtuen neliörajojen poistumisesta.

Lue lisää

On hyvä että Suomessa on asumistukijärjestelmä. Tärkeintä on, että kaikille löytyisi asunto. Asumistukea ei saa jos tulot esim. Helsingissä pariskunnalla ylittävät bruttona 2565 euroa. Tämä ryhmä ei kuitenkaan ole hankkimassa omaa asuntoa.

No eipä niistä todennäköisyyslaskentajutuistakaan oikeastaan mitään apua ole tulevaisuuden näkymien ennustamisessa jos ei niihin systeemeihin mitenkään prosessin historiaa yhtään liitetä.
Puhdas sattuma vaikkapa hyvin sekoitetusta korttipakasta viiden kortin käsien todennäköisyysksistä tai todennäköisyys loton täysosuman saamiseen vissillä aravausmäärällä menevät matemaattiseti, mutta ei tällä matematiikalla voi parantaa enneusteita asuntojen hintojen kehityksestä tulevaisuudessa.

Kaikkein vähiten ennustamisesta ymmärrät sinä.

Harva tuntuu edes ymmärtävän tilastojen päälle.

- Asuntojen hintojen väitetään romahtaneen, mutta se ei käy ilmi tilastoista.

- Asuntojen hintojen väitetään kehittyneen heikommin kuin vaikkapa indeksisijoitus Helsingin pörssiin. Ei pidä paikkansa esim. 2003-2013.

- Tuhnut eivät edes ymmärrä mikä ero on nimellishinnoilla ja reaalihinnoilla. Tuhnut vertaavat asuntojen hintojen reaalihintoja muiden hintojen nimellishintoihin.

- Tuhnut eivät osaa laskea, kumpi on taloudellisesti kannattavampaa: asua omassa velalla tai vuokralla vastaavassa asunnossa.

- Tuhnujen sisälukutaito on puutteellista. Eräskin tuhnu vastasi tilastoihin, että en ole lukenut mitä tilastoissa sanotaan, mutta kyllä hinnat on laskeneet :)

pundit kirjoitti:

Harva tuntuu edes ymmärtävän tilastojen päälle.

- Asuntojen hintojen väitetään romahtaneen, mutta se ei käy ilmi tilastoista.

- Asuntojen hintojen väitetään kehittyneen heikommin kuin vaikkapa indeksisijoitus Helsingin pörssiin. Ei pidä paikkansa esim. 2003-2013.

- Tuhnut eivät edes ymmärrä mikä ero on nimellishinnoilla ja reaalihinnoilla. Tuhnut vertaavat asuntojen hintojen reaalihintoja muiden hintojen nimellishintoihin.

- Tuhnut eivät osaa laskea, kumpi on taloudellisesti kannattavampaa: asua omassa velalla tai vuokralla vastaavassa asunnossa.

- Tuhnujen sisälukutaito on puutteellista. Eräskin tuhnu vastasi tilastoihin, että en ole lukenut mitä tilastoissa sanotaan, mutta kyllä hinnat on laskeneet :)

Lue lisää

"Tuhnujen sisälukutaito on puutteellista. Eräskin tuhnu vastasi tilastoihin, että en ole lukenut mitä tilastoissa sanotaan, mutta kyllä hinnat on laskeneet :) "

"Ei ole niin väliä, näkyykö missään tilastoissa..."

Jos ei ole lukenutkaan, niin miten se sisälukutaito voi olla puutteellista?
Ja jos tarkoitat tuota alinta kommenttia, niin sinun sisälukutaitosi puute on jo aika vakavaa

aika vakavaa kirjoitti:

"Tuhnujen sisälukutaito on puutteellista. Eräskin tuhnu vastasi tilastoihin, että en ole lukenut mitä tilastoissa sanotaan, mutta kyllä hinnat on laskeneet :) "

"Ei ole niin väliä, näkyykö missään tilastoissa..."

Jos ei ole lukenutkaan, niin miten se sisälukutaito voi olla puutteellista?
Ja jos tarkoitat tuota alinta kommenttia, niin sinun sisälukutaitosi puute on jo aika vakavaa

Lue lisää

Tuhnujen lukutaito/kärsivällisyys riittää pelkkien otsikoiden tavaamiseen.

Vähän aikaa sitten joku tuhnu innoissaan linkitti uutista, missä kerrottiin, että kalliilla asuinalueilla asuvilla ei tahdoriittää raha joululahjoihin. Siinä itse jutussa kyllä sanottiin "vuokran jälkeen....".

kalle anka kirjoitti:

Tuhnujen lukutaito/kärsivällisyys riittää pelkkien otsikoiden tavaamiseen.

Vähän aikaa sitten joku tuhnu innoissaan linkitti uutista, missä kerrottiin, että kalliilla asuinalueilla asuvilla ei tahdoriittää raha joululahjoihin. Siinä itse jutussa kyllä sanottiin "vuokran jälkeen....".

Lue lisää

Sähköisellä aikakaudella lukutaito on kehittynyt enemmän lyhyiden lauseiden ja otsikoiden lukemiseen. Kysymys on eräänlaisesta infoähkystä ja älyllisestä laiskuudesta. Jos ei käytä aivojaan, ei kykene niitä harjaantumatta käyttämäänkään.

Vuosien "tilastollinen historiadata" ym. pseudoälykköjen merkonomihöpötys kertoi, että vuodesta 2008 jatkunutta taloustilannetta ei voi tapahtua. Ikinä Suomen tilastoidussa taloushistoriassa ei ole nähty 6 vuoden taantumaa. Tätä ei kukaan "vuosien tilastollisesta historiadatastaan" osannut ennustaa vuonna 2007. Mutta sinä siis näet tulevaisuuden kristallinkirkkaasti.

Sekin muuten kumma, että kaikki tilastotieteilijät eivät ole miljardöörejä, vaikka näkevät tulevaisuuden ennen massoja.

Et sitten näköjään huomannut että kommenttini oli lähinnä tähän.

" Hauskaa lukea että kaikki katsovat peräpeiliin. Ja kehittelevät omia teorioitaan. Kukaan ei ymmärrä oikeasta ennustamisesta mitään."

Tästähän saa käsityksen että kommentoja ei ennustemalleissaan halua ottaa huomioon mitä prosessissa aiemmin on tapahtunut(tässä esim. tilastoista nähtäviä kehityskulkuja) elikkä jättää tulevaisuuden puhtaasti sattuman varaan. Jos nimittäin edes painotuksia teet joidenkin asioiden tai kehityskulkujen suhteen suhteessa muihin tai keskenäisistä vuorovaikutussuhtesita niin jo siinäkin menneisyydestä tai jo tiedetystä otat.

"Ennuste on taas matemiatiikkaa johon vaikuttaa monta seikkaa. Tätä on taas huomattavasti vaikeampi käsittää."

Matemaattinen malli kertoo kyllä eksaktisti prosessin etenemisen tai syteemin käyttäytymisen tulevaisuudessa, mutta se edellyttää että siinä on huomioitu sen kaikki tekijät ja siihen ulkopuolelta vakuttavat asiat kekenäisine vuorovaikutussuhteineen ja oikealla tavalla painotettuina. Jos yksikin tekijä tai vuorovaikuts jää mallista pois tai tulee siihen väärin painotettuna niin jo sillä voi mennä täysin pieleen.
Jos mielisi matemaattisesti mallintaa asuntojen hintojen kehityksen, niin tässä törmäisi juurikin siihen kun prosessissa on tekijöitä ja keskenäisiä vuorovaikutssuhteita niin paljon että mallista tulisi mahdottoman työläs ja kiharainen. Jotkut supertietokoneet voivat nykyään kyllä aikas kiharaisia malleja käsitellä, mutta rajans niilläkin on, ja vilä ennemmin raja tulee vastaan siinä miten kiharisen mallin pystyy ihminen koneeseen oikein syöttämään tai edes huomioimaan tekijöitä monisäikeisestä prosessita kaikkia.

No matemaattiset mallit ovatkin parhaimmillaan kone ja laitesuunnittelussa tai ylipäätänsä insinöörihommissa siksi kun se syteemi siinä rakennetaan sen mateemaattisen mallin mukaan menemään, ulkopuolisen todellisuuden syteemiin vaikuttamisen toki huomioiden. Siis tämä näin toisin päin kuin mitä matemaattisilla malleilla erilaisia olemassa olevia prosesseja mallintamalla mennen missä niitä tekijöitä ja keskenäisiä vuorovaikutussuhteita eri tavoin painottuen aina pakkaa olemaan niin julman paljon. Tosin ei aina sentään niin paljoa, esim. avaruudessa taivaankappaleiden liikkeet toistensa suhteen ovat hyvä esimerkki siitä miten matemaattisella mallilla voidaan jo olemassa olevia prosesseja hyvin tarkasti kuvata.

omakas kirjoitti:

Vuosien "tilastollinen historiadata" ym. pseudoälykköjen merkonomihöpötys kertoi, että vuodesta 2008 jatkunutta taloustilannetta ei voi tapahtua. Ikinä Suomen tilastoidussa taloushistoriassa ei ole nähty 6 vuoden taantumaa. Tätä ei kukaan "vuosien tilastollisesta historiadatastaan" osannut ennustaa vuonna 2007. Mutta sinä siis näet tulevaisuuden kristallinkirkkaasti.

Sekin muuten kumma, että kaikki tilastotieteilijät eivät ole miljardöörejä, vaikka näkevät tulevaisuuden ennen massoja.

Lue lisää

Menneisyyttähän tuhnut aina ennustaakin. Lama oli, joten samanlainen tulee uudelleen. Aina ongelma on vain keksiä sikasyklin pituus. Siis toistuuko 90-luvun lama täsmälleen samanlaisena 7, 10, 15, 20 vai 30 vuoden välien.

Koska ajankohdasta on epävarmuutta, mutta siitä ei, että lama toistuu täsmälleen samanlaisena, kannattaa olla odottavalla kannalla. Ei 30 vuoden odotus ole paha, kun siihen oikein suhtautuu.

varma tieto kirjoitti:

Menneisyyttähän tuhnut aina ennustaakin. Lama oli, joten samanlainen tulee uudelleen. Aina ongelma on vain keksiä sikasyklin pituus. Siis toistuuko 90-luvun lama täsmälleen samanlaisena 7, 10, 15, 20 vai 30 vuoden välien.

Koska ajankohdasta on epävarmuutta, mutta siitä ei, että lama toistuu täsmälleen samanlaisena, kannattaa olla odottavalla kannalla. Ei 30 vuoden odotus ole paha, kun siihen oikein suhtautuu.

Lue lisää

Jep, jep

Suomessa on koettu itsenäisyyden aikana kaksi kertaa asuntomarkkinoiden romahdus, eli 1920-luvun lopussa ja 1980 luvun lopussa. Kummatkin ovat tapahtuneet säännellyissä markkinoissa, jolloin asuntomarkkinoihin syntyy helpommin kuplia.

Jos laitetaan 40 vuotta eteenpäin viimeisestä romahduksesta, elettäisiin aikaa 2029-2031.

Osakemarkkinoilla romahduksia tapahtuu huomattavasti useammin.