Kokouksessa

Muistiko edes sanoa "kyllä Herra sulle maksaa"?

Matt 25:40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.

ASENNE JA MIELI: olkoon sama kuin Jeesuksen.

eli kuvittele seuraavalla kerralla että Jeesus pyytää sinulta apua, ei se kurja ja haiseva juoppo tahi pahalta haiseva veli tahi sisko.

vaan avun pyytäjä on itse Jeesus !

ja se tulee jatkumaan kun kerran sinusta tykkää.

Niin..kun jos iloisesti seuraavan kerran kuskaan tai edes puhun, niin hänpä luuleekin että nyt olen vihdoinkin alkanut tuntea häntä kohtaan samoin.
Ja täähän on sinnikäs kaveri sillä hän on vuoren varma että meidät on Jumala johdattanut yhteen....
Ehkä joskus pystyn vielä hymyilemään koko jutulle mutta nyt joudun todella rukoilemaan että pääsisin näistä negatiivisista tunteista.

koetellaan: "Voin sanoa ettei ole kovin helppoa suostua jonkun pyyntöön kenestä ei pidä tai joka vaan ärsyttää niin suunnattomasti."

Kyseisessä kokouksessa saarnaaja puhui aivan oikein. Jos me palvelemme vain niitä, joista me pidämme tai joista emme ärsyynny, niin me pyörimme omassa pienessä sisäpiirissämme. Kaikki ihmiset, uskoivat sitten Jumalaan tai eivät, tekevät mielellään hyvää niille, jotka vastavuoroisesti ovat meille hyviä. Voisit hyvin kuvitella lähteväsi kuskille vastakkaisen sukupuolen edustajalle, joka tekee sinulle hyvää vaikkapa kauniilla hymyllä ja lämpimillä sanoilla.

Luuk. 6:33 "Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät."

Me olemme vain ihmisiä, ja jotkut ihmiset voivat todellakin olla meidän mielestämme ärsyttäviä. Tunteet vain tulevat, emmekä usein tiedosta miksi. Uskovan mielen ei kuitenkaan tulisi olla helposti ärsyyntyvä eikä hän saisi elää tunteittensa ohjaamana suhteessa lähimmäisiin. Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä etsivällä rakkaudella ja haluaa kohdata ihmisen ja se tapahtuu meidän kauttamme. Meidän tulee evankelioida kaikkia riippumatta tunteistamme ja samoin meidän tulee tehdä myös hyvää kaikille.

Ymmärrän nin, että kertomasasi tilanteessa kysymys on kuskattavan ihmisen seksuaalisesta kiinnostuksesta sinua kohtaan. Henkilö lienee myös uskova niin kuin sinäkin. Hän saattaa elää siinä kuvitelmassa, että sinä voisit olla hänestä kiinnostunut tai kiinnostuksesi voisi herätä. Voit ottaa hyvin asian esille ja voit tehdä sen ystävällisesti ja tahdikkaasti. Toden puhuminen, asiasta keskustelu puhdistaa ilman. Vastapuoli pääsee irti väärästä riippuvuudesta ja kuvitelmistaan.

Ef 4:25 "Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä."

Puheeksi ottaminen voi johtaa myös siihen, että pääset eroon ärsytyksen tunteistasikin. Et kertonut, miksi kyseinen henkilö ärsyttää sinua "niin suunnattomasti". Onko hän ainoa sellainen henkilö ja johtuuko se tuosta ihastumisesta sinuun vai onko seurakunnassa paljonkin sinua ärsyttäviä ihmisiä?
Älä jää elämään tuollaisessa tunnetilassa - meitä ei tunnisteta meidän ärsyyntyneisyydestämme vaan meidän lempeydestämme.

Fil. 4:5 "Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä."

KOJAUS: Piti olla:

kuskattavan moisten valheellisten pilvilinnojen rakentelusta.

Kyllä hän tietää etten ole kiinnostunut. Olen sen selvästi tuonut esille. Kielsin jopa koskemasta itseeni. Harmittaa itseäni niin vietävästi etten pysty olemaan hänen seurassaan oma iloinen itseni.
En varmaan koskaan ole tuntenut kenestäkään muusta näin....
Ja haluan vapautua omista tunteista. Mutta en kuitenkaan halua että tuo toinen tuntisi itsensä jotenkin voittajaksi meidän tilanteessa.
Eli käyn jotain taistelua,mutta en nyt ymmärrä tätä koko juttua oikein itsekkään...
Ja tunnen tekeväni väärin Jumalan edessä koska onhan tuokin ihminen Jumalalle hyvin rakas.
Ja uskovilla pitäisi olla keskinäinen rakkaus?
Miksi en pysty siihen niinkuin muut?
Hänonkuulema syvästi rakastunut.....

Hyvä nimimerkki koetellaan

Sinun ei todellakaan tarvitse tuntea itseäsi omaksi iloiseksi itseksesi henkilön seurassa, joka käyttää hengellistä väkivaltaa (”Jumala on tarkoittanut meidät yhteen”) eikä kunnioita sinun henkistä koskemattomuuttasi. Sinun itse asiassa pitää tuntea itsesi hyvin vaivautuneeksi. Se on oikea ja terve tunnereaktio sellaista henkilöä kohtaan, joka toimii kertomallasi tavalla. Et ole koskaan aikaisemmin tuntenut näin, koska tämä on todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun joudut henkisen ja hengellisen painostuksen kohteeksi. Tee rajat ehdottoman selväksi nyt, niin et jatkossakaan suostu uhrin osaan. Älä suostu jäämään kahden kesken kyseisen henkilön kanssa, joka vain rohkaisisi häntä.

Kun teet rajat selväksi ja oikeutetusti vältät kyseisen ihmisen seuraa, niin sinä olet voittaja. Vastapuolelle on kova asia nöyrtyä vielä myöntämään, ettei se, mitä hän kuvitteli ihastuksissaan Jumalan tahdoksi, sitä ollutkaan. Ihastumisen tunteista luopuminen on vaikea prosessi ja toisen menettämisen tuska kalvaa sitä enemmän, mitä enemmän ihminen on elänyt väärässä illuusiossa yhteisestä, elämän kestävästä rakkaudesta. Vastapuoli, et sinä, tulee olemaan häviäjä, mutta tappiossaan hän menettää vain harhaisen, lihallisen kuvitelmansa, ei muuta. Se tekee hänelle vain hyvää, ettei hän jää rakentamaansa hengelliseen norsunluutorniinsa. Myös sinä saatat vielä rakastua johonkin ja kokea samaa eron tuskaa.

Olet selvästi herkkä, omantunnon ihminen ja se on hyvä asia. Valitettavasti kärsit herkkyytesi tähden väärästä eli sairaasta syyllisyydestä. Hyvin moni uskova on ajautunut väärään avioliittoon saakka esim. narsistin kanssa liiallisesta kiltteydestä johtuen. Sinä ei missään nimessä tee väärin Jumalan edessä, mutta jos et irtaudu tilanteestasi ja ota selvää pesäeroa sinuun rakastuneeseen henkilöön, teet väärin itseäsi kohtaan. Jumalan käsky ”älä tapa” tarkoittaa myös henkistä tuhoamista ja tässä tilanteessa toimit omaa, henkistä hyvinvointiasi vastaan.

Oikein kirjoitit, ettet ”nyt ymmärrä tätä koko juttua”. Kyseessä ei ole mikään uskovien yleinen keskinäinen rakkaus, vaan ahdistava, rakastuneen ihmisen työntyminen elämääsi. Pystyt uskovien väliseen rakkauteen aivan kuten muutkin, sinussa ei ole mitään vikaa. Terveet ja hengellisesti raittiit uskovat eivät suostu vääriin seurusteluihin, toisten ”hengellisiin” illuusioihin eivätkä ahdistusta tuottaviin tungetteluihin.