Ydinvoimalat Suomessa

Ensinnäkin kiitokset hyvin asiaa valaisevasta vastauksesta. Toinen asia mikä minua on askarruttanut on olkiluotoon tuleva kolmas yksikkö. En muista/tiedä minkätyyppinen uusi reaktori on. Muistan vain venäläisten kommentoineen negatiiviseen sävyyn sen toimivuutta. Oliko kyse vain hävitystä tarjouskilpailusta, vaiko johonkin todelliseen tietoon/kokemukseen perustuvasta epäilyksestä?

sillisallad kirjoitti:

Ensinnäkin kiitokset hyvin asiaa valaisevasta vastauksesta. Toinen asia mikä minua on askarruttanut on olkiluotoon tuleva kolmas yksikkö. En muista/tiedä minkätyyppinen uusi reaktori on. Muistan vain venäläisten kommentoineen negatiiviseen sävyyn sen toimivuutta. Oliko kyse vain hävitystä tarjouskilpailusta, vaiko johonkin todelliseen tietoon/kokemukseen perustuvasta epäilyksestä?

Lue lisää

Olkiluoto 3 on painevesilaitos eli samantyyppinen kuin Loviisa 1 ja 2. Laitos on ranskalais-saksalaisen Framatomen ns. EPR-laitos (European Pressurized Reactor). Eli tässäkään turbiineille tuleva höyry ei ole lainkaan aktiivista. Lisätietoja löytyy mm: http://www.tvo.fi --> uusi laitoshanke

Venäläiset arvostelivat ainakin sähkön syöttöverkon kestävyyttä, kun Olkiluodon syöttöteho lähes tuplaantuu. Ovat voineet kritisoida myös reaktoria, osasyynä hävitty tarjouskilpailu. Ainahan omat ratkaisut tuntuvat paremmalta kuin muiden. Tokkopa venläinenkään huono ratkaisu olisi ollut, mutta enimmäisteho oli vain 1000 MW, kun eduskunta on antanut periaatepäätöksen max. 1600 MW;lle.

Jäi vielä tuossa edellisessä teksissäni täsmentämättä, että se japanilaisen laitoksen sekundääripiirin höyryputkirikko tapahtui niinikään painevesilaitoksessa, eli radioaktiivisuutta ei päässyt laitostiloihin eikä karkuun. Mutta muutama ihminen kuoli ja monia loukkantui, mikä on kova oppiraha siitä, että määräaikaistarkastukset tulisi arvioida erittäin huolellisesti. Lehtitietojen mukaan vaurioitunutta kohtaa ei oltu tarkastettu lainkaan pariinkymmeneen vuoteen.

Ydinvoimalaitosten turvallisuutta valvoo eri maissa myös viranomaiset, Suomessa Säteilyturvakeskus: http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ Tämä on ydinenergialakien ja -asetusten edellyttämää valvontaa. Kukaan ei voi rakentaa ydinvoimaa omatoimisesti, vaan sen toteuttamiselle "kehdosta hautaan" on jatkuva valvonta.

painevesireaktorissa!

Samanlaista onnettomuusketjua ei voi sattua. Tserno oli RBMK-reaktori, jollaisia ei ole länsimaissa (Liettuassa kyllä, mutta ollaan sulkemassa).

Mutta radioaktiivisten aineiden pääsy luontoon on tietysti mahdollista, jos kaikki menee todella pahasti pieleen. Siihen pannaan kaikki tarmo, että ei menisi. Toteutuksessa käytetään ns. syvyyspuolustusperiaatetta, joka käsittää useita peräkkäisiä etenemisesteitä: suljetut polttoainekapselit--reaktoripainesäiliö--suojarakennus. Lisäksi kiinnitetään paljon huomiota organisatoorisiin tekijöihin ja laadunvalvontaan. Tsernon tyyppinen mokaketju ei ole hyvin hereillä olevassa ja oman tilanteesa tiedostavassa laitoksessa mahdollinen.

NPD kirjoitti:

Samanlaista onnettomuusketjua ei voi sattua. Tserno oli RBMK-reaktori, jollaisia ei ole länsimaissa (Liettuassa kyllä, mutta ollaan sulkemassa).

Mutta radioaktiivisten aineiden pääsy luontoon on tietysti mahdollista, jos kaikki menee todella pahasti pieleen. Siihen pannaan kaikki tarmo, että ei menisi. Toteutuksessa käytetään ns. syvyyspuolustusperiaatetta, joka käsittää useita peräkkäisiä etenemisesteitä: suljetut polttoainekapselit--reaktoripainesäiliö--suojarakennus. Lisäksi kiinnitetään paljon huomiota organisatoorisiin tekijöihin ja laadunvalvontaan. Tsernon tyyppinen mokaketju ei ole hyvin hereillä olevassa ja oman tilanteesa tiedostavassa laitoksessa mahdollinen.

Lue lisää

Tsherno-vertailuissa käytetään mieluusti tällasia termejä:

-samanlainen
-tshernobylin kaltainen
-analoginen

Minkä tahansa kahden tapahtuman samankaltaisuus, samanlaisuus ja analoogisuus voidaan kyseenalaistaa. Noilla termeillä yritetäänkin hämärtää itse onnettomuus sotkemalla siihen onnettomuuden tekninen ympäristö ja onnettomuuteen johtanut tapahtumakulku - tehdään kaikista asiaan vaikuttaneista tekijöistä yksi nippu ja sanotaan syvällä rintaäänellä: tällaista ei voi tapahtua länsimaisissa voimaloissa. Sinällään totta. Ei voi kyllä missään muuallakaan.

Mutta mikä oli itse onnettomuus? Siellähän tapahtui räjähdys (vai kaksi?).

Laitoksen kannalta onnettomuus olisi ollut se räjähdys?

Sen seurauksena radioaktiivisia aineita pääsi ympäristöön valtavia määriä. Tämä oli onnettomuus väestön kannalta?



Aloitit muuten viestisi aika epätieteellisesti:
"Samanlaista onnettomuusketjua ei voi sattua."
Kyllä jokainen ymmärtää mitä tarkoitit: tapahtumasarjaa. Tai ainakaan kukaan ei ole aiemmin puhunut mistään onnettomuusketjusta (useista peräkkäisistä onnettomuuksista). Mutta ehkäpä joku myös ymmärsi niinkuin halusit ymmärrettävän?

Vastaaja kirjoitti:

Tsherno-vertailuissa käytetään mieluusti tällasia termejä:

-samanlainen
-tshernobylin kaltainen
-analoginen

Minkä tahansa kahden tapahtuman samankaltaisuus, samanlaisuus ja analoogisuus voidaan kyseenalaistaa. Noilla termeillä yritetäänkin hämärtää itse onnettomuus sotkemalla siihen onnettomuuden tekninen ympäristö ja onnettomuuteen johtanut tapahtumakulku - tehdään kaikista asiaan vaikuttaneista tekijöistä yksi nippu ja sanotaan syvällä rintaäänellä: tällaista ei voi tapahtua länsimaisissa voimaloissa. Sinällään totta. Ei voi kyllä missään muuallakaan.

Mutta mikä oli itse onnettomuus? Siellähän tapahtui räjähdys (vai kaksi?).

Laitoksen kannalta onnettomuus olisi ollut se räjähdys?

Sen seurauksena radioaktiivisia aineita pääsi ympäristöön valtavia määriä. Tämä oli onnettomuus väestön kannalta?



Aloitit muuten viestisi aika epätieteellisesti:
"Samanlaista onnettomuusketjua ei voi sattua."
Kyllä jokainen ymmärtää mitä tarkoitit: tapahtumasarjaa. Tai ainakaan kukaan ei ole aiemmin puhunut mistään onnettomuusketjusta (useista peräkkäisistä onnettomuuksista). Mutta ehkäpä joku myös ymmärsi niinkuin halusit ymmärrettävän?

Lue lisää

Käytin termiä "onnettomuusketju", parempi termi olisi ollut "tapahtumaketju". Onnettomuus sai alkunsa inhimillisten virheiden ja reaktorin epästabiilisuuteen liittyvistä yhteistekijöistä ja johti räjähdykseen. Näin suuren mittaluokan räjähdyksen mahdollisuus on häviävän pieni länsimaisissa, eri periaatteella toimivissa laitoksissa.

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin perusteella tällaisen tosi pahan luontoon päästävän onnettomuuden todennäköisyys on painettava kaikilla voimayhtiön toimenpiteillä minimaalisen pieneksi, ks. STUK:n YVL-ohje 2.8: http://www.stuk.fi/saannosto/YVL2-8.html

Mutta yleisessä mielessä olet oikeassa, että jos kaikki menee todella pieleen, niin radioaktiivisuutta luontoon päästävä onnettomuus on tietysti mahdollinen. Sen estämiseksi tehdään Suomessa kaikki voitava.

NPD kirjoitti:

Käytin termiä "onnettomuusketju", parempi termi olisi ollut "tapahtumaketju". Onnettomuus sai alkunsa inhimillisten virheiden ja reaktorin epästabiilisuuteen liittyvistä yhteistekijöistä ja johti räjähdykseen. Näin suuren mittaluokan räjähdyksen mahdollisuus on häviävän pieni länsimaisissa, eri periaatteella toimivissa laitoksissa.

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin perusteella tällaisen tosi pahan luontoon päästävän onnettomuuden todennäköisyys on painettava kaikilla voimayhtiön toimenpiteillä minimaalisen pieneksi, ks. STUK:n YVL-ohje 2.8: http://www.stuk.fi/saannosto/YVL2-8.html

Mutta yleisessä mielessä olet oikeassa, että jos kaikki menee todella pieleen, niin radioaktiivisuutta luontoon päästävä onnettomuus on tietysti mahdollinen. Sen estämiseksi tehdään Suomessa kaikki voitava.

Lue lisää

Antamassasi linkissä käsiteltiin suunnitteluperiaatteita ja erilaisia irrallisia todennäköisyyksiä - eräskin vaatimus oli, että jonkin tapahtuman on oltava 'erittäin epätodennäköinen'.

Se mikä karvalakkikansaa kiinnostaa, on onnettomuuden todennäköisyys. Ja vähän tarkemmin sanottuna sellaisen onnettomuuden, jonka seurauksena on huomattava radioaktiivisten aineiden päästö.

Luin joskus STUKin sivuilta - nyt en löydä sitä paikkaa - että tällaisen onnettomuuden mahdollisuus olisi 1/10000 (vähintään?). Pitäisi kai sanoa 'vain', koska ainakin ydinvoimalobbarit puhuvat mielellään yhden suhde miljoonasta tai yhden suhde kymmenestä miljoonasta.

Tuon tekstin haluaisin vielä löytää :)

Vastaaja kirjoitti:

Antamassasi linkissä käsiteltiin suunnitteluperiaatteita ja erilaisia irrallisia todennäköisyyksiä - eräskin vaatimus oli, että jonkin tapahtuman on oltava 'erittäin epätodennäköinen'.

Se mikä karvalakkikansaa kiinnostaa, on onnettomuuden todennäköisyys. Ja vähän tarkemmin sanottuna sellaisen onnettomuuden, jonka seurauksena on huomattava radioaktiivisten aineiden päästö.

Luin joskus STUKin sivuilta - nyt en löydä sitä paikkaa - että tällaisen onnettomuuden mahdollisuus olisi 1/10000 (vähintään?). Pitäisi kai sanoa 'vain', koska ainakin ydinvoimalobbarit puhuvat mielellään yhden suhde miljoonasta tai yhden suhde kymmenestä miljoonasta.

Tuon tekstin haluaisin vielä löytää :)

Lue lisää

"Se mikä karvalakkikansaa kiinnostaa, on onnettomuuden todennäköisyys. Ja vähän tarkemmin sanottuna sellaisen onnettomuuden, jonka seurauksena on huomattava radioaktiivisten aineiden päästö"

Ko. STUK:n YVL-ohje edellyttää tähän liittyen, että huomattavaan päästöön johtavan onnettomuuden todennäköisyys saa olla enintään 5 x 10 exp -7 vuotta kohti, ts. 1 paha onnettomuus 50 miljoona reaktorivuotta kohti.

Lisäksi puhutaan sydänvauriotaajuuden odotusarvosta alle 10 exp –5/vuosi. Tällöin primääripiiri ja suojarakennus toimivat edelleen leviämisesteenä.

Valtioneuvoston päätös 395/91 sanoo yleisemmin, että suuren päästön aiheuttavan onnettomuuden todennäköisyys tulee olla "erittäin alhainen".

"Luin joskus STUKin sivuilta - nyt en löydä sitä paikkaa - että tällaisen onnettomuuden mahdollisuus olisi 1/10000 (vähintään?). Pitäisi kai sanoa 'vain', koska ainakin ydinvoimalobbarit puhuvat mielellään yhden suhde miljoonasta tai yhden suhde kymmenestä miljoonasta."

En muista, missä yhteydessä 1/10000 olisi mainittu. Kuten totesit, se tuntuu kuitenkin melko suurelta em. YVL-ohjevaatimuksiin verrattuna, joita voimayhtiön on noudatettava.

Energinen kirjoitti:

"Se mikä karvalakkikansaa kiinnostaa, on onnettomuuden todennäköisyys. Ja vähän tarkemmin sanottuna sellaisen onnettomuuden, jonka seurauksena on huomattava radioaktiivisten aineiden päästö"

Ko. STUK:n YVL-ohje edellyttää tähän liittyen, että huomattavaan päästöön johtavan onnettomuuden todennäköisyys saa olla enintään 5 x 10 exp -7 vuotta kohti, ts. 1 paha onnettomuus 50 miljoona reaktorivuotta kohti.

Lisäksi puhutaan sydänvauriotaajuuden odotusarvosta alle 10 exp –5/vuosi. Tällöin primääripiiri ja suojarakennus toimivat edelleen leviämisesteenä.

Valtioneuvoston päätös 395/91 sanoo yleisemmin, että suuren päästön aiheuttavan onnettomuuden todennäköisyys tulee olla "erittäin alhainen".

"Luin joskus STUKin sivuilta - nyt en löydä sitä paikkaa - että tällaisen onnettomuuden mahdollisuus olisi 1/10000 (vähintään?). Pitäisi kai sanoa 'vain', koska ainakin ydinvoimalobbarit puhuvat mielellään yhden suhde miljoonasta tai yhden suhde kymmenestä miljoonasta."

En muista, missä yhteydessä 1/10000 olisi mainittu. Kuten totesit, se tuntuu kuitenkin melko suurelta em. YVL-ohjevaatimuksiin verrattuna, joita voimayhtiön on noudatettava.

Lue lisää

Nämä keskusteluissa annetut todennäköisyydet kertovat vain sen millä vakavuudella ydinvoiman käyttöön pitää suhtautua. Esim "1 paha onnettomuus 50 miljoonaa reaktorivuotta kohti" tarkoittaa sitä että yhden vakavan onnettomuuden todennäköisyys 50 miljoonassa vuodessa 0n 1 (100%), mutta ei tiedetä milloin se tapahtuu: Voihan olla, että jokin onnettomuus tapahtuu tänä vuonna ja seuraavat 49999999 vuotta menevät ilman ongelmia. Vertaisin tätä omaan lottoamiseeni; teen loton joka viikko, vaikka tiedän todennäköisyyden 7:n oikein saamiseksi olevan todella pienen ( n. 1/15000000 per rivi), mutta jos sittenkin ensi lauantaina.......
Tähän liittyen kysymys: Miten valvotaan ydinvoimaloissa prosessia "hoitavien" henkilöiden
terveyttä ( tarkoitan lähinnä "menttaalista")?.
Onko "jatkuvaa" koulutusta ongelmatilanteiden varalta jne jne... Tiedän tietenkin että tällaiset asiat ovat ns. "hanskassa", mutta jos joku asiasta paremmin tietävä kertoisi tarkemmin, tai jos netistä löytyy tietoa: Linkki olkaa hyvä!!

Energinen kirjoitti:

"Se mikä karvalakkikansaa kiinnostaa, on onnettomuuden todennäköisyys. Ja vähän tarkemmin sanottuna sellaisen onnettomuuden, jonka seurauksena on huomattava radioaktiivisten aineiden päästö"

Ko. STUK:n YVL-ohje edellyttää tähän liittyen, että huomattavaan päästöön johtavan onnettomuuden todennäköisyys saa olla enintään 5 x 10 exp -7 vuotta kohti, ts. 1 paha onnettomuus 50 miljoona reaktorivuotta kohti.

Lisäksi puhutaan sydänvauriotaajuuden odotusarvosta alle 10 exp –5/vuosi. Tällöin primääripiiri ja suojarakennus toimivat edelleen leviämisesteenä.

Valtioneuvoston päätös 395/91 sanoo yleisemmin, että suuren päästön aiheuttavan onnettomuuden todennäköisyys tulee olla "erittäin alhainen".

"Luin joskus STUKin sivuilta - nyt en löydä sitä paikkaa - että tällaisen onnettomuuden mahdollisuus olisi 1/10000 (vähintään?). Pitäisi kai sanoa 'vain', koska ainakin ydinvoimalobbarit puhuvat mielellään yhden suhde miljoonasta tai yhden suhde kymmenestä miljoonasta."

En muista, missä yhteydessä 1/10000 olisi mainittu. Kuten totesit, se tuntuu kuitenkin melko suurelta em. YVL-ohjevaatimuksiin verrattuna, joita voimayhtiön on noudatettava.

Lue lisää

Antamasi luvut ovat tarkasti sanoen odotusarvoja - siis lievästi vääristäen keskiarvoja. Mutta kelpaa, sillä näkemäkseni mainitsemani todennäköisyys 1/10000 on se joka minua kiinnostaa. huutelen täällä jos joskus vielä löydän sen.

Näin kun lainaa, ei tule sanottua väärää sanaa:

"
2.1 Todennäköisyyspohjaiset suunnittelutavoitteet

Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) 13 § edellyttää, että suuriin radioaktiivisten aineiden päästöihin johtavien onnettomuuksien on oltava erittäin epätodennäköisiä.

Ydinvoimalaitosta koskevat seuraavat numeeriset suunnittelutavoitteet:

Sydänvauriotaajuuden odotusarvo on pienempi kuin 10–5/vuosi.

Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) 12 §:ssä tarkoitetun raja-arvon ylittävän päästön taajuus on odotusarvoltaan pienempi kuin 5 • 10–7/vuosi.

Jos ydinvoimalaitoksen käytön aikana ilmenee olennaisia riskitekijöitä, joita ei ole aiemmin tunnistettu, luvanhaltijan tulee parantaa laitoksen turvallisuutta. Turvallisuusparannusten suunnittelun yhteydessä luvanhaltijan tulee osoittaa, että muutosten jälkeen arvioitu laitoksen turvallisuus on olennaisesti samaa tasoa tai parempi kuin suunnitteluvaiheelle asetetut tavoitteet edellyttävät.
"
http://www.stuk.fi/saannosto/YVL2-8.html




Tarkistin muuten kantaani termistäsi 'onnettomuusketju'. STUKin sivuilta sellaista en löytänyt, mutta muualla näin sitä käytettävän, kun halutaan sanoa suunnilleen: 'onnettomuus ja siihen johtanut tapahtumasarja'. En ollut kuullut termiä aiemmin. Kiitos kun nyt tiedän, että se on käytettävissä.

sillisalld kirjoitti:

Nämä keskusteluissa annetut todennäköisyydet kertovat vain sen millä vakavuudella ydinvoiman käyttöön pitää suhtautua. Esim "1 paha onnettomuus 50 miljoonaa reaktorivuotta kohti" tarkoittaa sitä että yhden vakavan onnettomuuden todennäköisyys 50 miljoonassa vuodessa 0n 1 (100%), mutta ei tiedetä milloin se tapahtuu: Voihan olla, että jokin onnettomuus tapahtuu tänä vuonna ja seuraavat 49999999 vuotta menevät ilman ongelmia. Vertaisin tätä omaan lottoamiseeni; teen loton joka viikko, vaikka tiedän todennäköisyyden 7:n oikein saamiseksi olevan todella pienen ( n. 1/15000000 per rivi), mutta jos sittenkin ensi lauantaina.......
Tähän liittyen kysymys: Miten valvotaan ydinvoimaloissa prosessia "hoitavien" henkilöiden
terveyttä ( tarkoitan lähinnä "menttaalista")?.
Onko "jatkuvaa" koulutusta ongelmatilanteiden varalta jne jne... Tiedän tietenkin että tällaiset asiat ovat ns. "hanskassa", mutta jos joku asiasta paremmin tietävä kertoisi tarkemmin, tai jos netistä löytyy tietoa: Linkki olkaa hyvä!!

Lue lisää

ei oikein muualla kannata tommosta tietoo katella. asiaa löytyy yleis- ja lakimuotoisena.


vaikka tapahtuman ajankohtaa ei voi ennustaa, sille kannattaa laskea jonkinlainen todennäköisyys/odotusarvo. muuten oltaisiin huuli pyöreenä, kun mietitään, mitä tarkoittaa 'tapahtuman todennäköisyyden on oltava erittäin pieni'.

Vastaaja kirjoitti:

Tsherno-vertailuissa käytetään mieluusti tällasia termejä:

-samanlainen
-tshernobylin kaltainen
-analoginen

Minkä tahansa kahden tapahtuman samankaltaisuus, samanlaisuus ja analoogisuus voidaan kyseenalaistaa. Noilla termeillä yritetäänkin hämärtää itse onnettomuus sotkemalla siihen onnettomuuden tekninen ympäristö ja onnettomuuteen johtanut tapahtumakulku - tehdään kaikista asiaan vaikuttaneista tekijöistä yksi nippu ja sanotaan syvällä rintaäänellä: tällaista ei voi tapahtua länsimaisissa voimaloissa. Sinällään totta. Ei voi kyllä missään muuallakaan.

Mutta mikä oli itse onnettomuus? Siellähän tapahtui räjähdys (vai kaksi?).

Laitoksen kannalta onnettomuus olisi ollut se räjähdys?

Sen seurauksena radioaktiivisia aineita pääsi ympäristöön valtavia määriä. Tämä oli onnettomuus väestön kannalta?



Aloitit muuten viestisi aika epätieteellisesti:
"Samanlaista onnettomuusketjua ei voi sattua."
Kyllä jokainen ymmärtää mitä tarkoitit: tapahtumasarjaa. Tai ainakaan kukaan ei ole aiemmin puhunut mistään onnettomuusketjusta (useista peräkkäisistä onnettomuuksista). Mutta ehkäpä joku myös ymmärsi niinkuin halusit ymmärrettävän?

Lue lisää

"Mutta mikä oli itse onnettomuus? Siellähän tapahtui räjähdys (vai kaksi?).

Laitoksen kannalta onnettomuus olisi ollut se räjähdys?"

Räjähdys? Mikä ihmeen räjähdys?

Muistaakseni Tsernobylissä kokeiltiin miten laitos käyttäytyy matalilla tehoilla, tuolloinhan turbiinit, ja siten myös generaattorit hidastuvat. Ja tarkoituksena oli tutkia miten jäähdytyslaitteet reagoivat tuohon. Ts. miten reaktorin jäähtyminen vaikuttaa laitoksen turvallisuuteen.

Kokeen aikana reaktoria siis ajettiin matalilla tehoilla. Tuon tyyppisessä reaktorissa on yksi ongelma, nimittäin matalilla tehoilla se muuttuu epävakaaksi. Koska jäähdytin kiehuu reaktorin sisällä, niin reaktorin teho saattaa muuttua itsekseen. Tätä itsesäätymistä pitää kompensoida säätösauvoilla. Kokeen aikana reaktorin tehoja säädettiin jatkuvasti ylös ja alas yrittäen pitää teho alhaisena. Lopulta reaktori riistäytyi hallinnasta, tehonnousu johti ns. "positiiviseen takaisinkytkentään" minkä seurauksena reaktorin teho nousi hallitsemattomasti.

Lämpötila reaktorin sisällä nousi, ja ydin suli. Sulanut massa valui reaktoriastian pohjalle ja fissioreaktiot jatkuivat. Lopulta reaktoriastian pohjaan suli reikä, ja massa sulatti itsensä reaktorin säteilysuojasta läpi. Kun reaktorin sisuksista valuva sula massa tuli kosketuksiin suojarakennuksen ilman kanssa, ilma laajeni lämmönvaikutuksesta, ja paineennousu puhkaisi suojarakennukseen reiän. Samalla ilmaa alkoi virrata kuuman reaktorin sisuksiin. Koska reaktorin sisuksissa oli käytetty palavia aineita syttyi reaktorin sisällä tulipalo. Tulipalo tehosti radioaktiivisen pölyn leviämistä.

Lopulta reaktorista tullut massa sulatti tien voimalaitoksen läpi sen alle, ja kapseloitui sinne.

hieman huonosti ja "kierrellen", kun olen savolaista alkuperää.
Kysyn nyt yksinkertaisemmin: Jos kiehutusvesireaktorissa reaktorista turbiineille menevä höyryputki aivan silmänräpäyksessä menee poikki, niin kuinka kauan ko hetkestä kestää järjestelmän alasajo ja mitä vaaratekijöitä tähän liittyy. (ja nimenomaan tarkoitan TVO:n olkiluodon laitosta, enkä "tsernoa" tai jenkkien laitoksia).
ps Toki tiedän että ko "laturi" on generaattori.

http://leeh.ee.tut.fi/tuotanto/sivu2.html
Tässä jutussa kerrotaan lyhyesti, mutta "ytimekkäästi" kiehutusvesireaktorista. Tässäkään jutussa ei kerrota turbiinien läheisyydessä olevaa säteilyn tasoa, mutta mainitaan kumminkin oleskelusta turbiinien lähistöllä käytön aikana. Kyllä niitä huolletaan tietenkin seisakkien aikana, eikä säteily silloin ole vaarallisella tasolla (turbiinisalissa).

sillisallad kirjoitti:

http://leeh.ee.tut.fi/tuotanto/sivu2.html
Tässä jutussa kerrotaan lyhyesti, mutta "ytimekkäästi" kiehutusvesireaktorista. Tässäkään jutussa ei kerrota turbiinien läheisyydessä olevaa säteilyn tasoa, mutta mainitaan kumminkin oleskelusta turbiinien lähistöllä käytön aikana. Kyllä niitä huolletaan tietenkin seisakkien aikana, eikä säteily silloin ole vaarallisella tasolla (turbiinisalissa).

Lue lisää

Samat asiat on selostettu STUKn sivuilla, jos vaan viitsii lukea. Kysymys oli siitä, että onko turpiiniin johdettava höyry voimakkaasti radioaktiivista, kuten sinä annoit ymmärtää, vai vain satunnaisen radioaktiivisuuden mahdollisesti saastuttamaa.
Polttoainesauvat ovat, ymmärtääkseni, oman suojakuoren sisällä, joka estää radioktiivisuuden siirtymisen jäähdytysveteen.

ymmällä kirjoitti:

Samat asiat on selostettu STUKn sivuilla, jos vaan viitsii lukea. Kysymys oli siitä, että onko turpiiniin johdettava höyry voimakkaasti radioaktiivista, kuten sinä annoit ymmärtää, vai vain satunnaisen radioaktiivisuuden mahdollisesti saastuttamaa.
Polttoainesauvat ovat, ymmärtääkseni, oman suojakuoren sisällä, joka estää radioktiivisuuden siirtymisen jäähdytysveteen.

Lue lisää

oikaisu: "valtava määrä radioaktiivista höyryä olisi purkaantunut turbiinisaliin", siis en maininnut mitään säteilyn aktiivisuuden tasosta.
En tiedä esim montako becqurelliä/ kilo höyryä on tai minkä tyypin sätelyä siinä esiintyy (alfa, beeta, gamma?).Toivotaan että joku asian paremmin tunteva vastaa??? Sen kumminkin tiedän, että ko höyry on aina radioaktiivista (ei satunnaista).
Sinänsä ko "höyrynpurkaus" turbiinisaliin ei ole se asia mitä minä mietiskelen, vaan mainitsemani paineenlasku: Jos reaktorissa veden/höryn paine on 7 megapascalia (70 kg/cm2) ja vastaava lämpötila noin 300 astetta. Jos paine laskisi nopeasti myös reaktorissa, niin eikös tämä aiheuttaisi "kiehahtamisen" ja lämmön poistumisongelman??. Minähän en tiedä näihin asioihin liittyviä turvajärjestelyjä ja VAAN sen takia kyselen. Voihan olla esim että reaktori pikasammutetaan and no problem ja turbiinisali siivotaan ja putki korjataan?! Myös voi olla että kuvaamani tapahtuma ei ole edes mahdollinen... Odottelen asiantuntijoiden vastauksia.

sillisallad kirjoitti:

oikaisu: "valtava määrä radioaktiivista höyryä olisi purkaantunut turbiinisaliin", siis en maininnut mitään säteilyn aktiivisuuden tasosta.
En tiedä esim montako becqurelliä/ kilo höyryä on tai minkä tyypin sätelyä siinä esiintyy (alfa, beeta, gamma?).Toivotaan että joku asian paremmin tunteva vastaa??? Sen kumminkin tiedän, että ko höyry on aina radioaktiivista (ei satunnaista).
Sinänsä ko "höyrynpurkaus" turbiinisaliin ei ole se asia mitä minä mietiskelen, vaan mainitsemani paineenlasku: Jos reaktorissa veden/höryn paine on 7 megapascalia (70 kg/cm2) ja vastaava lämpötila noin 300 astetta. Jos paine laskisi nopeasti myös reaktorissa, niin eikös tämä aiheuttaisi "kiehahtamisen" ja lämmön poistumisongelman??. Minähän en tiedä näihin asioihin liittyviä turvajärjestelyjä ja VAAN sen takia kyselen. Voihan olla esim että reaktori pikasammutetaan and no problem ja turbiinisali siivotaan ja putki korjataan?! Myös voi olla että kuvaamani tapahtuma ei ole edes mahdollinen... Odottelen asiantuntijoiden vastauksia.

Lue lisää

Kata Oy:n valmistama "käsikapula" näyttää minun elävän parhaillaan taustasäteilyn aiheuttamassa sietämättömässä 0,12 mikroSv/h kentässä. Ja mittariin kertynyt annos, ties kuinka pitkältä ajalta, on 0,035 milliSv.

Suomalaiset ydinvoimalat ovat erittäin turvallisia ja suurella ammattitaidolla ja huolellisuudella suunniteltuja, valmistettuja ja käytettyjä. Ei kannata lietsoa mielikuvitusjutuilla pelon ilmapiiriä.

ymmällä kirjoitti:

Kata Oy:n valmistama "käsikapula" näyttää minun elävän parhaillaan taustasäteilyn aiheuttamassa sietämättömässä 0,12 mikroSv/h kentässä. Ja mittariin kertynyt annos, ties kuinka pitkältä ajalta, on 0,035 milliSv.

Suomalaiset ydinvoimalat ovat erittäin turvallisia ja suurella ammattitaidolla ja huolellisuudella suunniteltuja, valmistettuja ja käytettyjä. Ei kannata lietsoa mielikuvitusjutuilla pelon ilmapiiriä.

Lue lisää

sitten lietso! Juuri tuollaiset vastaukset sitä lietsovat!!!

sillisallad kirjoitti:

sitten lietso! Juuri tuollaiset vastaukset sitä lietsovat!!!

http://www.tvo.fi/uploads/g3c2fu.pdf
Lainaus ed "Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä toimii matalassa paineessa. Se syöttää vettä reaktoriin, kun paine reaktorissa laskee siinä tapauksessa, että reaktoripaineastian sylinterimäiseen osaan sydämen yläpuolella yhdistetty putki katkeaa"
Vastasin itse itselleni ja olen ihan tyytyväinen, kun "mielikuvitusjuttuihin" on varauduttu. Kansalliskiihkoiset jutut suomalaisten ylivertaisuudesta ydinvoimaloihin liittyvissä asioissa ("ymmällään" olevan kommentti) eivät ole vastauksia mihinkään kysymyksiin. Onneksi itse juuri löysin ym TVO:n sivun ja sain siltä osin "pääkoppani päivitettyä".Sehän on myös faktaa, että Suomessa ydinvoimaloiden käyttöasteet ovat korkeat ja pahoilta onnettomuuksilta on vältytty, siis ko laitoksia on hoidettu hyvin. Mutta ei kai se saa estää keskustelua aiheesta?????