AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Ydinvoimalat Suomessa

Ydinvoimalat Suomessa

25 Vastausta 1 654 Lukukertaa
Lueskelin äsken joulukuun puolessavälissä käytyjä keskusteluja aiheesta "tsernobyl toistuu"
ja haluaisin asian uudelleen esille..
Olin aikoinaan (yli 20 v sitten) avustamassa ruotsalaisia asentajia huoltoseisakin aikana olkiluodossa. Systeeminähän siellä on kiehutusvesireaktori jonka toimitti asea atom; sitä en tiedä onko se ruotsalaisten omaa suunnittelua... Tässä systeemissähän turbiinien kautta kiertävä vesihöyry on radioaktiivista.
Turbiineja on kolme korkea-, keski- ja matalapaineturbiini ja seuraavaksi tietenkin "laturi". Tämä laturin "ankkuri" painaa
22 tonnia ja sen laakeriväli on 8m. Ongelmana silloin oli useiden laakeripedin pulttien murtuminen johtuen "ankkurin värinästä" (ilmeisesti akselissa oli tapahtunut pientä taipumaa?). Mietinpä silloin mitä olisi mahtanut
tapahtua jos 22 tonninen ankkuri olisi päässyt irti käytön aikana ("laturi" ja turbiinit ja osa
höyryputkistoa sijaitsevat samassa tilassa, ns turbiinisalissa).Todennäköisesti se olisi vapaana pyöriessään rikkonut turbiinit ja putkistot???!!Valtava määrä radioaktiivista höyryä olisi purkautunut turbiinisaliin?. Miten reaktorin turvajärjestelmät olisivat kestäneet äkillisen paineen laskun ja mihin reaktorissa syntyvä lämpöenergia olisi siirretty ja millä seuraamuksilla?? Viisaammat vastatkoot???
Kerron tämän siksi että mielestäni ydinvoimalaonnettomuus voi lähteä liikkeelle laitoksen muistakin osista, eikä vaan pelkästään
reaktorista.
Loviisassahan on venäläinen painevesireaktori.Siinä järjestelmässä ei turbiineihin menevä höyry ole radioaktiivista. Siellä muistaakseni (joskus 80-luvulla) havaittiin joitain pieniä hiushalkeamia reaktorin terässylinterin seinämässä. Seinämien pitää kestää n. 80 kg:n paine; Ilmoitettiin että ei ole vaaraa(hah hah). Asia korjattiin myöhemmin.
Minun mielestä ydinvoimaloita kuitenkin kannattaa rakentaa edelleen, mutta vanhojen käyttöaikaa (laskettua) ei pitäisi kovin paljoa lisätä varsinkaan sellaisen "asiantuntijan" kuin
eduskunnan toimesta. Niinhän tehtiin loviisan osalta (loviisan voimalahan pitäisi alkuperäisen käyttöikälaskelman mukaan sulkea muistaakseni v 2010).
Tarinaa riittäisi paljonkin, mutta jos tämäkin riittäisi näin aluksi jonkinlaisen keskustelun synnyttämiseksi??!!

Ydinvoimaloiden käyttöikä

Olen kuullut tuosta Olkiluodon turbiiniakselin värähtelystä ja akselista löytyneestä säröstä. Onneksi systeemissä on jatkuva värähtelyseuranta, jonka perusteella päätös alasajosta on voitu tehdä ajoissa. Sen jälkeen on varmasti otettu opiksi ja lisätty valvonnan tarkkuutta.

Loviisan reaktorin säröistä en ole kuullut. Tietääkseni reaktori ja sen hitsit tarkastetaan määrävuosin, jotta mahdolliset säröindikaatiot havaitaan. Vaikka pieni särö löytyisikin, se ei vielä merkitse katastrofia, koska sen käyttäytymistä ja mahdollista kasvua voidaan seurata. Vasta tietyn särökoon jälkeen tulee hallitsemattoman vaurion vaara. Reaktoripaineastia on niin rankasti ylimitoitettu, että sen murtumista ei pidetä käytännössä mahdollisena, kun sitä valvotaan jatkuvasti määräaikaisilla tarkastuksilla.

Yksi läheltä piti tilanne on sattunut USA:ssa, jossa reaktoripainesäiliön kansi oli syöpynyt lähes puhki eikä kukaan huonammut mitään. Sekään ei onneksi aiheuttanut vuotoa. Siellä määräaikaistarkastusten hoito oli puutteellista. Samoin viime vuonna Japanissa, jossa painevesilaitoksen höyrylinja repesi: aineenpaksuutta jäljellä muistaaksi 1,6 mm.

Mielestäni ydinvoimalitosten turvallisuus on Suomessa hyvä. Tätä kuvaa nykyisen neljän yksikön melko vähäiset häiriötilanteet ja maailman huippuluokkaa olevat käyttöasteet.

En tiedä, mitä tuossa "Tchernobyl toistuu" -jutussa on kirjoiteltu, mutta se ei voi koskea Suomea tai sitten kirjoittaja ei ole tietoinen tilanteesta. Tchernobylin reaktorihan on aivan erityyppinen (grafiittihidasteinen), ja se oli tuohon aikaan alttiimpi häiriöille. Ukrainan onnettomuuteen vaikuttivat myös inhimilliset tekijät. Vastaava grafiittihidasteinen reaktori on kyllä Pietarin lähistöllä, mutta senkin 80-luvun puutteet on tietääkseni korjattu.

Näihin ydinvoima-asioihin liittyy ihmeen paljon ennakkoluuloja, jotka tahtovat levitä joka ainoaan reaktoriin, vaikka niitä on monentyyppisiä.

olkiluodon uusi yksikkö

Ensinnäkin kiitokset hyvin asiaa valaisevasta vastauksesta. Toinen asia mikä minua on askarruttanut on olkiluotoon tuleva kolmas yksikkö. En muista/tiedä minkätyyppinen uusi reaktori on. Muistan vain venäläisten kommentoineen negatiiviseen sävyyn sen toimivuutta. Oliko kyse vain hävitystä tarjouskilpailusta, vaiko johonkin todelliseen tietoon/kokemukseen perustuvasta epäilyksestä?

Olkiluodon kolmonen

Olkiluoto 3 on painevesilaitos eli samantyyppinen kuin Loviisa 1 ja 2. Laitos on ranskalais-saksalaisen Framatomen ns. EPR-laitos (European Pressurized Reactor). Eli tässäkään turbiineille tuleva höyry ei ole lainkaan aktiivista. Lisätietoja löytyy mm: http://www.tvo.fi --> uusi laitoshanke

Venäläiset arvostelivat ainakin sähkön syöttöverkon kestävyyttä, kun Olkiluodon syöttöteho lähes tuplaantuu. Ovat voineet kritisoida myös reaktoria, osasyynä hävitty tarjouskilpailu. Ainahan omat ratkaisut tuntuvat paremmalta kuin muiden. Tokkopa venläinenkään huono ratkaisu olisi ollut, mutta enimmäisteho oli vain 1000 MW, kun eduskunta on antanut periaatepäätöksen max. 1600 MW;lle.

Jäi vielä tuossa edellisessä teksissäni täsmentämättä, että se japanilaisen laitoksen sekundääripiirin höyryputkirikko tapahtui niinikään painevesilaitoksessa, eli radioaktiivisuutta ei päässyt laitostiloihin eikä karkuun. Mutta muutama ihminen kuoli ja monia loukkantui, mikä on kova oppiraha siitä, että määräaikaistarkastukset tulisi arvioida erittäin huolellisesti. Lehtitietojen mukaan vaurioitunutta kohtaa ei oltu tarkastettu lainkaan pariinkymmeneen vuoteen.

Ydinvoimalaitosten turvallisuutta valvoo eri maissa myös viranomaiset, Suomessa Säteilyturvakeskus: http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ Tämä on ydinenergialakien ja -asetusten edellyttämää valvontaa. Kukaan ei voi rakentaa ydinvoimaa omatoimisesti, vaan sen toteuttamiselle "kehdosta hautaan" on jatkuva valvonta.

Upeaa!

Arvoisat nimimerkit 'sillisalad' ja 'NPD': olette osoittaneet, että Suomi24-portaalissa voi keskustella ydinvoimasta ihan kiihkottoman asiallisestikin. Kiitokset molemmille!

Täällähän on myös osio 'Yhteiskunta' > 'Ydinvoima'. Asiallisen älyllinen keskustelu siellä on ollut jo parin vuoden ajan täysin mahdotonta erään palstalle pesiytyneen pösilön ansiosta.

reaktorissa

vesi ei kierrä turbiinissa.
Välissä on lämmönvaihdin.

näinhän se on

painevesireaktorissa!

Miksi Tsherno ei voisi toistua?

Mikä estää Tshernobylin toistumisen?

Tshernobylissähän tapahtui se, että radioaktiivisia aineita pääsi voimalan ulkopuolelle.

Asiasta 'keskusteltiin' hiljattain:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000005470135

Paras viesti luettavaksi voisi olla nimimerkki Safan kirjoittama:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000005501634

Analogisesti ei mahdollista

Samanlaista onnettomuusketjua ei voi sattua. Tserno oli RBMK-reaktori, jollaisia ei ole länsimaissa (Liettuassa kyllä, mutta ollaan sulkemassa).

Mutta radioaktiivisten aineiden pääsy luontoon on tietysti mahdollista, jos kaikki menee todella pahasti pieleen. Siihen pannaan kaikki tarmo, että ei menisi. Toteutuksessa käytetään ns. syvyyspuolustusperiaatetta, joka käsittää useita peräkkäisiä etenemisesteitä: suljetut polttoainekapselit--reaktoripainesäiliö--suojarakennus. Lisäksi kiinnitetään paljon huomiota organisatoorisiin tekijöihin ja laadunvalvontaan. Tsernon tyyppinen mokaketju ei ole hyvin hereillä olevassa ja oman tilanteesa tiedostavassa laitoksessa mahdollinen.

Termeillä hämäämistä

Tsherno-vertailuissa käytetään mieluusti tällasia termejä:

-samanlainen
-tshernobylin kaltainen
-analoginen

Minkä tahansa kahden tapahtuman samankaltaisuus, samanlaisuus ja analoogisuus voidaan kyseenalaistaa. Noilla termeillä yritetäänkin hämärtää itse onnettomuus sotkemalla siihen onnettomuuden tekninen ympäristö ja onnettomuuteen johtanut tapahtumakulku - tehdään kaikista asiaan vaikuttaneista tekijöistä yksi nippu ja sanotaan syvällä rintaäänellä: tällaista ei voi tapahtua länsimaisissa voimaloissa. Sinällään totta. Ei voi kyllä missään muuallakaan.

Mutta mikä oli itse onnettomuus? Siellähän tapahtui räjähdys (vai kaksi?).

Laitoksen kannalta onnettomuus olisi ollut se räjähdys?

Sen seurauksena radioaktiivisia aineita pääsi ympäristöön valtavia määriä. Tämä oli onnettomuus väestön kannalta?

Aloitit muuten viestisi aika epätieteellisesti:
"Samanlaista onnettomuusketjua ei voi sattua."
Kyllä jokainen ymmärtää mitä tarkoitit: tapahtumasarjaa. Tai ainakaan kukaan ei ole aiemmin puhunut mistään onnettomuusketjusta (useista peräkkäisistä onnettomuuksista). Mutta ehkäpä joku myös ymmärsi niinkuin halusit ymmärrettävän?

Täsmennystä

Käytin termiä "onnettomuusketju", parempi termi olisi ollut "tapahtumaketju". Onnettomuus sai alkunsa inhimillisten virheiden ja reaktorin epästabiilisuuteen liittyvistä yhteistekijöistä ja johti räjähdykseen. Näin suuren mittaluokan räjähdyksen mahdollisuus on häviävän pieni länsimaisissa, eri periaatteella toimivissa laitoksissa.

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin perusteella tällaisen tosi pahan luontoon päästävän onnettomuuden todennäköisyys on painettava kaikilla voimayhtiön toimenpiteillä minimaalisen pieneksi, ks. STUK:n YVL-ohje 2.8: http://www.stuk.fi/saannosto/YVL2-8.html

Mutta yleisessä mielessä olet oikeassa, että jos kaikki menee todella pieleen, niin radioaktiivisuutta luontoon päästävä onnettomuus on tietysti mahdollinen. Sen estämiseksi tehdään Suomessa kaikki voitava.

Todennäköisyys 1/10000?

Antamassasi linkissä käsiteltiin suunnitteluperiaatteita ja erilaisia irrallisia todennäköisyyksiä - eräskin vaatimus oli, että jonkin tapahtuman on oltava 'erittäin epätodennäköinen'.

Se mikä karvalakkikansaa kiinnostaa, on onnettomuuden todennäköisyys. Ja vähän tarkemmin sanottuna sellaisen onnettomuuden, jonka seurauksena on huomattava radioaktiivisten aineiden päästö.

Luin joskus STUKin sivuilta - nyt en löydä sitä paikkaa - että tällaisen onnettomuuden mahdollisuus olisi 1/10000 (vähintään?). Pitäisi kai sanoa 'vain', koska ainakin ydinvoimalobbarit puhuvat mielellään yhden suhde miljoonasta tai yhden suhde kymmenestä miljoonasta.

Tuon tekstin haluaisin vielä löytää :)

Todennäköisyydet

"Se mikä karvalakkikansaa kiinnostaa, on onnettomuuden todennäköisyys. Ja vähän tarkemmin sanottuna sellaisen onnettomuuden, jonka seurauksena on huomattava radioaktiivisten aineiden päästö"

Ko. STUK:n YVL-ohje edellyttää tähän liittyen, että huomattavaan päästöön johtavan onnettomuuden todennäköisyys saa olla enintään 5 x 10 exp -7 vuotta kohti, ts. 1 paha onnettomuus 50 miljoona reaktorivuotta kohti.

Lisäksi puhutaan sydänvauriotaajuuden odotusarvosta alle 10 exp –5/vuosi. Tällöin primääripiiri ja suojarakennus toimivat edelleen leviämisesteenä.

Valtioneuvoston päätös 395/91 sanoo yleisemmin, että suuren päästön aiheuttavan onnettomuuden todennäköisyys tulee olla "erittäin alhainen".

"Luin joskus STUKin sivuilta - nyt en löydä sitä paikkaa - että tällaisen onnettomuuden mahdollisuus olisi 1/10000 (vähintään?). Pitäisi kai sanoa 'vain', koska ainakin ydinvoimalobbarit puhuvat mielellään yhden suhde miljoonasta tai yhden suhde kymmenestä miljoonasta."

En muista, missä yhteydessä 1/10000 olisi mainittu. Kuten totesit, se tuntuu kuitenkin melko suurelta em. YVL-ohjevaatimuksiin verrattuna, joita voimayhtiön on noudatettava.

todennäköisyydet

Nämä keskusteluissa annetut todennäköisyydet kertovat vain sen millä vakavuudella ydinvoiman käyttöön pitää suhtautua. Esim "1 paha onnettomuus 50 miljoonaa reaktorivuotta kohti" tarkoittaa sitä että yhden vakavan onnettomuuden todennäköisyys 50 miljoonassa vuodessa 0n 1 (100%), mutta ei tiedetä milloin se tapahtuu: Voihan olla, että jokin onnettomuus tapahtuu tänä vuonna ja seuraavat 49999999 vuotta menevät ilman ongelmia. Vertaisin tätä omaan lottoamiseeni; teen loton joka viikko, vaikka tiedän todennäköisyyden 7:n oikein saamiseksi olevan todella pienen ( n. 1/15000000 per rivi), mutta jos sittenkin ensi lauantaina.......
Tähän liittyen kysymys: Miten valvotaan ydinvoimaloissa prosessia "hoitavien" henkilöiden
terveyttä ( tarkoitan lähinnä "menttaalista")?.
Onko "jatkuvaa" koulutusta ongelmatilanteiden varalta jne jne... Tiedän tietenkin että tällaiset asiat ovat ns. "hanskassa", mutta jos joku asiasta paremmin tietävä kertoisi tarkemmin, tai jos netistä löytyy tietoa: Linkki olkaa hyvä!!

www.stuk.fi

ei oikein muualla kannata tommosta tietoo katella. asiaa löytyy yleis- ja lakimuotoisena.

vaikka tapahtuman ajankohtaa ei voi ennustaa, sille kannattaa laskea jonkinlainen todennäköisyys/odotusarvo. muuten oltaisiin huuli pyöreenä, kun mietitään, mitä tarkoittaa 'tapahtuman todennäköisyyden on oltava erittäin pieni'.

Odotusarvo

Antamasi luvut ovat tarkasti sanoen odotusarvoja - siis lievästi vääristäen keskiarvoja. Mutta kelpaa, sillä näkemäkseni mainitsemani todennäköisyys 1/10000 on se joka minua kiinnostaa. huutelen täällä jos joskus vielä löydän sen.

Näin kun lainaa, ei tule sanottua väärää sanaa:

"
2.1 Todennäköisyyspohjaiset suunnittelutavoitteet

Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) 13 § edellyttää, että suuriin radioaktiivisten aineiden päästöihin johtavien onnettomuuksien on oltava erittäin epätodennäköisiä.

Ydinvoimalaitosta koskevat seuraavat numeeriset suunnittelutavoitteet:

Sydänvauriotaajuuden odotusarvo on pienempi kuin 10–5/vuosi.

Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) 12 §:ssä tarkoitetun raja-arvon ylittävän päästön taajuus on odotusarvoltaan pienempi kuin 5 • 10–7/vuosi.

Jos ydinvoimalaitoksen käytön aikana ilmenee olennaisia riskitekijöitä, joita ei ole aiemmin tunnistettu, luvanhaltijan tulee parantaa laitoksen turvallisuutta. Turvallisuusparannusten suunnittelun yhteydessä luvanhaltijan tulee osoittaa, että muutosten jälkeen arvioitu laitoksen turvallisuus on olennaisesti samaa tasoa tai parempi kuin suunnitteluvaiheelle asetetut tavoitteet edellyttävät.
"
http://www.stuk.fi/saannosto/YVL2-8.html

Tarkistin muuten kantaani termistäsi 'onnettomuusketju'. STUKin sivuilta sellaista en löytänyt, mutta muualla näin sitä käytettävän, kun halutaan sanoa suunnilleen: 'onnettomuus ja siihen johtanut tapahtumasarja'. En ollut kuullut termiä aiemmin. Kiitos kun nyt tiedän, että se on käytettävissä.

Räjähdys?

"Mutta mikä oli itse onnettomuus? Siellähän tapahtui räjähdys (vai kaksi?).

Laitoksen kannalta onnettomuus olisi ollut se räjähdys?"

Räjähdys? Mikä ihmeen räjähdys?

Muistaakseni Tsernobylissä kokeiltiin miten laitos käyttäytyy matalilla tehoilla, tuolloinhan turbiinit, ja siten myös generaattorit hidastuvat. Ja tarkoituksena oli tutkia miten jäähdytyslaitteet reagoivat tuohon. Ts. miten reaktorin jäähtyminen vaikuttaa laitoksen turvallisuuteen.

Kokeen aikana reaktoria siis ajettiin matalilla tehoilla. Tuon tyyppisessä reaktorissa on yksi ongelma, nimittäin matalilla tehoilla se muuttuu epävakaaksi. Koska jäähdytin kiehuu reaktorin sisällä, niin reaktorin teho saattaa muuttua itsekseen. Tätä itsesäätymistä pitää kompensoida säätösauvoilla. Kokeen aikana reaktorin tehoja säädettiin jatkuvasti ylös ja alas yrittäen pitää teho alhaisena. Lopulta reaktori riistäytyi hallinnasta, tehonnousu johti ns. "positiiviseen takaisinkytkentään" minkä seurauksena reaktorin teho nousi hallitsemattomasti.

Lämpötila reaktorin sisällä nousi, ja ydin suli. Sulanut massa valui reaktoriastian pohjalle ja fissioreaktiot jatkuivat. Lopulta reaktoriastian pohjaan suli reikä, ja massa sulatti itsensä reaktorin säteilysuojasta läpi. Kun reaktorin sisuksista valuva sula massa tuli kosketuksiin suojarakennuksen ilman kanssa, ilma laajeni lämmönvaikutuksesta, ja paineennousu puhkaisi suojarakennukseen reiän. Samalla ilmaa alkoi virrata kuuman reaktorin sisuksiin. Koska reaktorin sisuksissa oli käytetty palavia aineita syttyi reaktorin sisällä tulipalo. Tulipalo tehosti radioaktiivisen pölyn leviämistä.

Lopulta reaktorista tullut massa sulatti tien voimalaitoksen läpi sen alle, ja kapseloitui sinne.

"Damage controll"

"Miten reaktorin turvajärjestelmät olisivat kestäneet äkillisen paineen laskun ja mihin reaktorissa syntyvä lämpöenergia olisi siirretty ja millä seuraamuksilla?"

Ensinnäkin haluaisin tietää, että mitä kestämistä on paineenlaskussa?

Minun ymmärtääkseni paineenlasku ei ole se suurin ongelma. Sen sijaan suojarakennuksen paineennousu on todellinen ongelma. Suojarakennushan on itsessään ilmatiivis. Tsernobylissä tuo suojarakennus rikkoutui, ja sen seurauksena radioaktiiviset aineet eivät päässeet vain reaktorin ulkopuolelle, vaan myös laitoksen ulkopuolelle.

Esimerkiksi Yhdysvalloissahan radioaktiivisia aineita pääsi reaktorin ulkopuolelle kun reaktorin ydin suli osittain Three Mile Islandilla, mutta siellä radioaktiiviset aineet pysyivät laitoksen sisällä.

Jos radioaktiivista höyryä pääsee vuotamaan suojarakennuksen sisälle täysin hallitsemattomasti, niin seurauksena on tietysti paineennousu, mitä pitää rajoittaa jotenkin. Tällekin on olemassa omat menetelmänsä. Suojarakennuksen ilmaa voidaan johtaa ulos suodattimien kautta, ja siten voidaan tasata painetta hallitusti, jolloin suojarakennus pysyy kasassa, ja ainakin suurin osa radioaktiivisista hiukkasista jää laitoksen sisälle. Vähän siinä voi päästä uloskin, mutta kuten tapaus TMI osoittaa, niin radioaktiiviset päästöt onnettomuustilanteessa eivät ole vakavia.

Tsernobylin voimala oli paljon huonommin suunniteltu, eikä minun tietääkseni noin huonoja laitoksia ole länsimaissa.

JK "laturi" = generaattori.

Esitin asian

hieman huonosti ja "kierrellen", kun olen savolaista alkuperää.
Kysyn nyt yksinkertaisemmin: Jos kiehutusvesireaktorissa reaktorista turbiineille menevä höyryputki aivan silmänräpäyksessä menee poikki, niin kuinka kauan ko hetkestä kestää järjestelmän alasajo ja mitä vaaratekijöitä tähän liittyy. (ja nimenomaan tarkoitan TVO:n olkiluodon laitosta, enkä "tsernoa" tai jenkkien laitoksia).
ps Toki tiedän että ko "laturi" on generaattori.

Onko systeemi todella sellainen kuin olet kuvaillut?

Lainaus STUKn sivulta: http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/sahkontuotanto/fi_FI/jalkilampo/

"...
Normaalitilanteessa fissiotuotteet pysyvät kaasutiiviiseen suojakuoreen suljettujen polttoainesauvojen sisällä. Pieniä määriä fissiotuotteita voi vapautua polttoainesauvoja jäähdyttävään veteen joko polttoainesauvojen suojakuoren vuotaessa tai polttoaineen ulkopinnalla mikroskooppisena epäpuhtautena olevien uraaniytimien haljetessa. Reaktorin jäähdytyskierrossa olevien radioaktiivisten aineiden määrä on alle sadastuhannesosa reaktorissa olevan polttoaineen sisältämien fissiotuotteiden aktiivisuudesta.
..."

Jos turpiineissa kiertävä vesihöyry olisi korkeasti radioaktiivista, niin kuka menisi, tai kuka ylipäätään voitaisiin määrätä, turpiineja purkamaan ja huoltamaan?
Voimalatyypistä riippumatta merkitsee korkeapaineisen tulistettua höyryä siirtävän putken äkillinen hajoaminen aina vakavaa onnettomuutta.

http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/ydinvoimalaitoksen_toiminta/sahkontuotanto/kiehutusvesireaktori/fi_FI/kiehutusvesireaktori/

katso tämä

http://leeh.ee.tut.fi/tuotanto/sivu2.html
Tässä jutussa kerrotaan lyhyesti, mutta "ytimekkäästi" kiehutusvesireaktorista. Tässäkään jutussa ei kerrota turbiinien läheisyydessä olevaa säteilyn tasoa, mutta mainitaan kumminkin oleskelusta turbiinien lähistöllä käytön aikana. Kyllä niitä huolletaan tietenkin seisakkien aikana, eikä säteily silloin ole vaarallisella tasolla (turbiinisalissa).

edelleen

Samat asiat on selostettu STUKn sivuilla, jos vaan viitsii lukea. Kysymys oli siitä, että onko turpiiniin johdettava höyry voimakkaasti radioaktiivista, kuten sinä annoit ymmärtää, vai vain satunnaisen radioaktiivisuuden mahdollisesti saastuttamaa.
Polttoainesauvat ovat, ymmärtääkseni, oman suojakuoren sisällä, joka estää radioktiivisuuden siirtymisen jäähdytysveteen.

Ensinnäkin

oikaisu: "valtava määrä radioaktiivista höyryä olisi purkaantunut turbiinisaliin", siis en maininnut mitään säteilyn aktiivisuuden tasosta.
En tiedä esim montako becqurelliä/ kilo höyryä on tai minkä tyypin sätelyä siinä esiintyy (alfa, beeta, gamma?).Toivotaan että joku asian paremmin tunteva vastaa??? Sen kumminkin tiedän, että ko höyry on aina radioaktiivista (ei satunnaista).
Sinänsä ko "höyrynpurkaus" turbiinisaliin ei ole se asia mitä minä mietiskelen, vaan mainitsemani paineenlasku: Jos reaktorissa veden/höryn paine on 7 megapascalia (70 kg/cm2) ja vastaava lämpötila noin 300 astetta. Jos paine laskisi nopeasti myös reaktorissa, niin eikös tämä aiheuttaisi "kiehahtamisen" ja lämmön poistumisongelman??. Minähän en tiedä näihin asioihin liittyviä turvajärjestelyjä ja VAAN sen takia kyselen. Voihan olla esim että reaktori pikasammutetaan and no problem ja turbiinisali siivotaan ja putki korjataan?! Myös voi olla että kuvaamani tapahtuma ei ole edes mahdollinen... Odottelen asiantuntijoiden vastauksia.

Valtava radioaktiivisuus

Kata Oy:n valmistama "käsikapula" näyttää minun elävän parhaillaan taustasäteilyn aiheuttamassa sietämättömässä 0,12 mikroSv/h kentässä. Ja mittariin kertynyt annos, ties kuinka pitkältä ajalta, on 0,035 milliSv.

Suomalaiset ydinvoimalat ovat erittäin turvallisia ja suurella ammattitaidolla ja huolellisuudella suunniteltuja, valmistettuja ja käytettyjä. Ei kannata lietsoa mielikuvitusjutuilla pelon ilmapiiriä.

Äläpä

sitten lietso! Juuri tuollaiset vastaukset sitä lietsovat!!!

lisäys

http://www.tvo.fi/uploads/g3c2fu.pdf
Lainaus ed "Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä toimii matalassa paineessa. Se syöttää vettä reaktoriin, kun paine reaktorissa laskee siinä tapauksessa, että reaktoripaineastian sylinterimäiseen osaan sydämen yläpuolella yhdistetty putki katkeaa"
Vastasin itse itselleni ja olen ihan tyytyväinen, kun "mielikuvitusjuttuihin" on varauduttu. Kansalliskiihkoiset jutut suomalaisten ylivertaisuudesta ydinvoimaloihin liittyvissä asioissa ("ymmällään" olevan kommentti) eivät ole vastauksia mihinkään kysymyksiin. Onneksi itse juuri löysin ym TVO:n sivun ja sain siltä osin "pääkoppani päivitettyä".Sehän on myös faktaa, että Suomessa ydinvoimaloiden käyttöasteet ovat korkeat ja pahoilta onnettomuuksilta on vältytty, siis ko laitoksia on hoidettu hyvin. Mutta ei kai se saa estää keskustelua aiheesta?????
 /   /  /  / Ydinvoimalat Suomessa

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta