Onko kukaan nähnyt tai muuten tietääkö eri takkojen hyötysuhteita. Eikös hyötysuhde ole lähellä sataa, jos horminsta tulevan savukaasun lämpötila on sama kuin takan imuilma eli noin 20 astetta. Kaikki kuumempi on häviötä ja kylmempi jo avaruusteknologiaa.
Kerran tuli noita savukaasun lämpötiloja mittailtua testi mielessä yksillä koulutuspäivillä.
Kyseessä oli varaava takka. Hormin 3 ensimmäistä metriä oli tiiltä ja loput terästä.
Piipun yläpäässä oli savukaasun lämpö 110 astetta.
Piipun alapäässä 170 astetta.
Takan poski kanavassa 650 astetta.
Yläpalotilassa 1130 astetta.
Jos nyt muistan oikein niin puuta poltettaessa hyötysuhde on siinä 75-85% paikkeilla. Sadasta prosentista on ihan turha edes haaveilla.
Näin on jutut juu. 100 % hyötysuhteesta olisivat kaikki iloisia,niinkuin ikiliikkujastakin,mutta kun käytännössä ei toimi. Varaavan takan hormiliitoskohdassa savukaasut ovat vielä jopa 300 astetta. Puulämmitys ei olekkaan oikeastaan niin hirveän tehokasta, siis hyötysuhteella mitaten eli aika suuri osa puiden polttamisessa
vapautuvasta lämmöstä menee hukkaan.Teho perustuu
lämpöenergian suureen kertatuotantoon, tiilen ominaisuuksiin, hyvään varauskykyyn ja tasaiseen lämmön luovutukseen,sekä polttoaineen edulliseen hintaan.pökköä pesään.
Tähän on pyrittävä, niin että piippuun tuleva savukaasu on jo mahdollisimman kylmää. Eli tulisija varaa lämmön itseensä, eikä laske sitä edes piippuun asti.
Jos hyötysuhdetta nostetaan tulee ongelmaksi kondensiovesi piipun seinämissä. Kastepiste on 60 astetta ja ilmoiö voi tulla piipun sisäpintaan jo 100 asteen paikkeilla. Puun poltossa tulee kosteutta, joka menee höyrynä hormia pitkin ulos. Jos hyötysuhde on niin suuri että lämpötila hormin päässä on alhainen niin vettä alkaa valumaan hormissa ja vesi saattaa tulla nokisena myös sisätiloihin. Tehokkaissa lämmityskattiloissa konsensivettä synttyy hormiin ja se poistetaan putkea pitkin pois. Tämän takia hyötysuhden ei voi olla kuin 85-90 %.
Takan hyötysuhteeseen vaikuttaa myös palamistapahtuman lämpötila ja ilmamäärä. Jos esimerkikisi kuristat vedon olemattomaksi niin hyötysuhde huononee huomattavasti koska vapautuvat puukaasut eivät pala vaan menevät piipusta pihalle. Puun sisältämästä energiasta suuri osa vapautuu juuri noiden kaasujen palaessa. Tästä syystä suositellaan myös päältä sytytystä. Jos veto taas on liian suurella, niin piipun kautta menee lämmintä ilmaa pihalle.
Lämmitystekniikalla voit
saavuttaa hyvänkin hyötysuhteen. Pienentämällä savuaukkoa, sytyttämällä puut päältä ja sitärataa...lämmöt
Kerran tuli noita savukaasun lämpötiloja mittailtua testi mielessä yksillä koulutuspäivillä.Kyseessä oli varaava takka. Hormin 3 ensimmäistä metriä oli tiiltä ja loput terästä.
Piipun yläpäässä oli savukaasun lämpö 110 astetta.
Piipun alapäässä 170 astetta.
Takan poski kanavassa 650 astetta.
Yläpalotilassa 1130 astetta.
Jos nyt muistan oikein niin puuta poltettaessa hyötysuhde on siinä 75-85% paikkeilla. Sadasta prosentista on ihan turha edes haaveilla.
näin on
Näin on jutut juu. 100 % hyötysuhteesta olisivat kaikki iloisia,niinkuin ikiliikkujastakin,mutta kun käytännössä ei toimi. Varaavan takan hormiliitoskohdassa savukaasut ovat vielä jopa 300 astetta. Puulämmitys ei olekkaan oikeastaan niin hirveän tehokasta, siis hyötysuhteella mitaten eli aika suuri osa puiden polttamisessavapautuvasta lämmöstä menee hukkaan.Teho perustuu
lämpöenergian suureen kertatuotantoon, tiilen ominaisuuksiin, hyvään varauskykyyn ja tasaiseen lämmön luovutukseen,sekä polttoaineen edulliseen hintaan.pökköä pesään.
tähän pyrittävä
Tähän on pyrittävä, niin että piippuun tuleva savukaasu on jo mahdollisimman kylmää. Eli tulisija varaa lämmön itseensä, eikä laske sitä edes piippuun asti.kastepiste on ongelma
Jos hyötysuhdetta nostetaan tulee ongelmaksi kondensiovesi piipun seinämissä. Kastepiste on 60 astetta ja ilmoiö voi tulla piipun sisäpintaan jo 100 asteen paikkeilla. Puun poltossa tulee kosteutta, joka menee höyrynä hormia pitkin ulos. Jos hyötysuhde on niin suuri että lämpötila hormin päässä on alhainen niin vettä alkaa valumaan hormissa ja vesi saattaa tulla nokisena myös sisätiloihin. Tehokkaissa lämmityskattiloissa konsensivettä synttyy hormiin ja se poistetaan putkea pitkin pois. Tämän takia hyötysuhden ei voi olla kuin 85-90 %.Ei pelkästään
Takan hyötysuhteeseen vaikuttaa myös palamistapahtuman lämpötila ja ilmamäärä. Jos esimerkikisi kuristat vedon olemattomaksi niin hyötysuhde huononee huomattavasti koska vapautuvat puukaasut eivät pala vaan menevät piipusta pihalle. Puun sisältämästä energiasta suuri osa vapautuu juuri noiden kaasujen palaessa. Tästä syystä suositellaan myös päältä sytytystä. Jos veto taas on liian suurella, niin piipun kautta menee lämmintä ilmaa pihalle.lisää
www.nunnauuni.com