munasarjasyöpä 18 vuotiaana

sairastava

Hei kaikille! Minulla todettiin munasarjasyöpä n. puolitoista kuukautta sitten tähystyksessä. Kaksi sytostaattihoitoa jo ollut, kolmas ensi viikolla ja sitten luultavasti leikkaus. Leikkauksessa poistetaan munasarjat, kohtu, umpisuoli, vatsanpeitettä? ja imusolmukkeita. Leikkauksen jälkeen tulen saamaan sytostaattihoitoa n. 4.-10 kertaa riippuen tietysti leikkauksen onnistuneisuudesta.
Ikää minulla on vasta 18 vuotta.

Onko muita, jotka olisivat sairastuneet näin nuorena munasarjasyöpään? Olisi mielenkiintoista kuulla kommenttia niiltä, jotka tätä sairastavat tai niiltä joiden lähipiiriissä on munasarjasyöpää sairastettu/sairastetaan.

Muistakaa kaikki ettei ikinä saa luovuttaa! Syöpä ei välttämättä merkitse automaattisesti kuolemaa. Toivo ja hyvä mieli on tärkeää paranemisenkin kannalta.

59

90946

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Saylin

      Hei Sinulle!

      Millaisia oireita Sinulla oli? Miten Sinulla todettiin se?
      Pelkään itse kyseistä syöpää kamalasti ja olen vasta 21 vuotias. Syöpä ei katso ikää.
      Onneksi olet hyvässä hoidossa ja paranet varmasti!
      Lämmintä sykysä Sinulle.

      • Sinulle!

        Voimia sinulle!! On hienoa huomata että sinulla on oikea asenne ja olet päättänyt taistella tautiasi vastaan. Olen varma että paranet ja muista ,että joka päivä opitaan syövästä ja syövän hoidosta jotain uutta.


    • eräs vain

      olisiko mahdollista jos joku voisi kertoa millaisia oireita tuolle syövälle on?

      • on yleensä

        salakavala, erittäin vähäoireinen tai kokonaan oireeton, löydetään yleensä esim. vagin. ultrassa, normaalissa vuositarkastuksessa.

        Joillakin saattaa olla nestekertymää, suurimmalla osalla ei mitään oireita.


      • sairastava

        Oireita minulla oli vain muutaman päivän ajan. Eräänä sunnuntai-iltana alavatsan vasemmalla puolella alkoi tuntumaan pientä "viiltelyä". Maanantaina ei ollut oikein mitään kipuja, mutta tiistaina liikkuminen oli vaikeaa koska sattui niin paljon juuri alavatsaan ja keskiviikkoaamuna kipuja oli vielä enemmän. Soitin terveyskeskukseen ja sain ajan. Tk:ssa tehtiin gynekologinen tutkimus ja otettiin virtsanäyte.
        Tk:sta minut lähetettiin keskussairaalaan, jossa ottivat verikokeita ja tehtiin gynekologinen ultraääni. Lääkärit luulivat että siellä on vain puhjennut kysta, joten jäin sairaalaan ja torstaina tehtiin tähystys, jonka kautta kysta olisi pitänyt saada pois. Perjantaina sain sitten tietää että kyseessä on munasarjasyöpä, joka on levinnyt jo aika paljon.

        Minulla ei tosiaan ollut minkäänlaisia oireita aiemmin. Lääkärikin sanoi että munasarjasyöpä ei oireile alkuvaiheessa välttämättä ollenkaan ja se todetaankin yleensä vasta sitten kun on levinnyt jo laajemmalle alueelle.

        Perjantaina tosiaan kolmanteen sytostaattiin. Sytostaatin jälkeen on noin viikon ajan tosi huono olo. Kestettävä kuitenkin on, koska aion parantua. Hiuksetkin on jo lähteneet ja pidän huivia melkein koko ajan. Peruukkiin en ole vielä tottunut vaikka välillä onkin mukavampi mennä "hiukset" päässä paikkoihin missä on paljon ihmisiä.


      • tööt

        Kiitoksia sinulle, syöpäosaston hoitaja! Oulun os 12 hoitajat olivat aivan uskomattoman upeita kohtaamaan ihmisen. Ja tieto annettiin hellävaroen, tarkasti annosteltuna. Ihailen sitä ammattitaitoa. Mieleeni jäi soimaan kuin parantavana loitsuna hoitajan minulle sanoma lause: "Sinä olet nuori ja terve ihminen, kaikki menee ihan hyvin!" (olen 50v)

        Munasarjasyöpä ei anna alussa huomattavia selviä oireita. Vasta sitten kun kasvain on iso, se esim. painaa virtsarakkoa, silloin tuntuu että aina on pissahätä ja että kaikki ei tule ulos kun käy pissalla. Selkäkipu on mahdollista. Minulla alkoi olla turvotusta - pikkuhiljaa lisääntyvää ja enenevää. Sen takia olisi erittäin tärkeää, että käytte säännöllisesti gynellä. Menkää naiselle, se tuntui minusta paremmalta. JA aina samalle, jos mahdollista.
        Munasarjasyövän epäilyssä voidaan tutkia myös CA-12-5 arvot verikokeesta! Mutta se on aika epäluotettava testi, siksi kai sitä ei yleensä käytetä paitsi kun ollaan melko varmoja että on syöpä? Minusta sitä olisi käytettävä rutiinina. Jos arvot ovat kohonneet, niin sitten erityisen tarkat ultraäänet, tarvittaessa muuta tutkimusta.

        Sinä joka epäilet tai pelkäät että sinulla on syöpä, ÄLÄ odota enää yhtään päivää, varaa aika gynekologille ja ole rohkea. Todennäköisesti sinulla ei ole mitään, jos on, niin henkivakuutuksesi on että se saadaan kiinni alkuvaiheessa! Minä odotin ihan liian pitkään, toivottavasti vielä selviän, kun syöpäni kuitenkaan ei ollut ilmeisesti levinnyt mihinkään!

        Tsemppiä ja jaksamista teille, hyvät naiset.
        ps. alan tottua peruukkiini, löysin dimorasta nykyaikaisen ja pienen, ei näytä niinkuin päässäni istuisi joku pörröinen eläin.

        Mieli iloinen kaikki silloin hyvin.


      • keväässä
        tööt kirjoitti:

        Kiitoksia sinulle, syöpäosaston hoitaja! Oulun os 12 hoitajat olivat aivan uskomattoman upeita kohtaamaan ihmisen. Ja tieto annettiin hellävaroen, tarkasti annosteltuna. Ihailen sitä ammattitaitoa. Mieleeni jäi soimaan kuin parantavana loitsuna hoitajan minulle sanoma lause: "Sinä olet nuori ja terve ihminen, kaikki menee ihan hyvin!" (olen 50v)

        Munasarjasyöpä ei anna alussa huomattavia selviä oireita. Vasta sitten kun kasvain on iso, se esim. painaa virtsarakkoa, silloin tuntuu että aina on pissahätä ja että kaikki ei tule ulos kun käy pissalla. Selkäkipu on mahdollista. Minulla alkoi olla turvotusta - pikkuhiljaa lisääntyvää ja enenevää. Sen takia olisi erittäin tärkeää, että käytte säännöllisesti gynellä. Menkää naiselle, se tuntui minusta paremmalta. JA aina samalle, jos mahdollista.
        Munasarjasyövän epäilyssä voidaan tutkia myös CA-12-5 arvot verikokeesta! Mutta se on aika epäluotettava testi, siksi kai sitä ei yleensä käytetä paitsi kun ollaan melko varmoja että on syöpä? Minusta sitä olisi käytettävä rutiinina. Jos arvot ovat kohonneet, niin sitten erityisen tarkat ultraäänet, tarvittaessa muuta tutkimusta.

        Sinä joka epäilet tai pelkäät että sinulla on syöpä, ÄLÄ odota enää yhtään päivää, varaa aika gynekologille ja ole rohkea. Todennäköisesti sinulla ei ole mitään, jos on, niin henkivakuutuksesi on että se saadaan kiinni alkuvaiheessa! Minä odotin ihan liian pitkään, toivottavasti vielä selviän, kun syöpäni kuitenkaan ei ollut ilmeisesti levinnyt mihinkään!

        Tsemppiä ja jaksamista teille, hyvät naiset.
        ps. alan tottua peruukkiini, löysin dimorasta nykyaikaisen ja pienen, ei näytä niinkuin päässäni istuisi joku pörröinen eläin.

        Mieli iloinen kaikki silloin hyvin.

        löysin yllättäen lähes 5 vuotta sitten kirjoittamani viestin.
        Täällä ollaan, syöpäni leikattiin ja sain sytot, sitten olen ollut kontrolleissa ensin tiheästi ja sitten yhä harvemmin. Nyt 6 kk välein! ja 5 vuoden kuluttua, eli kohtahan se onkin kulunut leikkauksestani, voidaan katsoa että olen terve.
        Joten tsemppiä kaikille ja jokaiselle! Ja vieläkin halaus sille ihanalle hoitajalle joka silloin sanoi Oulussa "olet nuori ja terve ihminen, kaikki menee ihan hyvin!"
        Sairaus pysäytti. Ehkä opin elämään vähän paremmin.


    • Kirsi

      Minulla on kokemusta oikeastaan koko elämäni ajalta ko sairaudesta - munasarjasyövästä.
      Äitini sairastui siihen ja valitettavasti myös menehtyi. Mutta siitä on jo kauan, hoitomuodot olivat paljon heikompia kuin nyt ja sivuoireet vaikeuttivat osaltaan parantumista. Nyt on onneksi keksitty uusia lääkkeitä, joiden teho on aivan toista luokkaa ja pahoinvoiniin on tosi hyviä lääkkeitä. Olen työskennellyt syöpäosastolla ja siellä nähnyt monta elämäntarinaa, ihmeitäkin on tapahtunut. Nuoremmat ovat selvinneet sairaudesta mielestäni tosi hyvin. He ovat niin sinnikkäitä ja osaavat nauttia elämästä vaikka sairstavatkin. Sitäpaitsi nuorilla on ystäviä, jotka antavat voimaa ja tukevat hyvin. Vanhemmat ihmiset jäävät usein niin yksin sairautensa kanssa eivätkä he halua siitä kertoa. Onneksi nuoremmat ovat avoimempia eivätkä häpeä syöpäsairauttaan, ovat rohkesti kaljupäitä, jos tukka lähtee. Syöpään tarvitaan aina rohkeutta, elämäniloa ja vahvaa elämisen tahtoa! Tärkeää on puhua asiasta läheisille ja kertoa peloistaan, ei pidä jäädä murehtimaan asioita yksin. Itkeä pitää, mutta itkuun ei pidä hukkua. Lääkkeetkin vaikuttavat paremmin kun mieli on luottavainen ja vastaanottavainen. Lääkkeitä ja lääkäreitä ei pidä pelätä, vaan luottaa, että se kaikki kuuluu sairaudesta selviytymiseen. Minulle potilaat ovat olleet aina hyvin tärkeitä ja erityisesti syöpäpotilaat, joiden elämäntahto on joskus aivan hämmästyttävää.

      Itse sain kokea myös miltä tuntuu odotella vastauksia kun leikataan epämääräinen kasvain... rankkaa oli.. mutta onneksi ei mitään pahanlaatuista. Tämä kokemus opetti sen kuinka rankka on se tunteiden kirjo mitä syöpäpotilaat sairautensa alkuvaiheessa joutuvat läpi käymään. Olen miettinyt, että jos alusta selviää kunnialla niin kyllä selviää lopustakin...

      Toivotan sinulle ONNEA tälle elämäsi rankimmalle matkalle, periksi et anna tuumakaan vaikka se tuntuisi joskus helpommalta reitiltä jatkaa...
      Ota ilo irti ja naura paljon, sillä turhaan ei ole sanottu että nauru pidentää ikää.
      Ja muista että kaikkea ei saa eikä pidä jaksaa tehdä, kun on pahoinvointia ja vointi välillä kehno. Ota silloin levon kannalta ja pyri säästämään itseäsi. Muista että kyllä elämä kannattaa!

      Enkeleitä matkallesi!

    • sairastava

      Hei kaikille! Ajattelin kirjoitella vähän kuulumisiani tänne, koska voi olla ihmisiä joita kiinnostaa tieto kuinka tilanteeni etenee..

      Kolmas sytostaatti on viikko sitten saatu. Huonoa oloa tuli jonkin verran, mutta vähemmän kuin aikaisemmin. Johtui ilmeisesti siitä että otin pahoinvointitabletteja useimmin, vaikka ovatkin niin kalliita. 5 tablettia (Zofran 8mg) maksaa n. 36 euroa.

      Valitettavasti tulin kipeäksi ja terveyskeskuksesta lähettivät keskussairaalan ensiapuun ottamaan HIRVEÄN paljon verikokeita. Valkosoluja olivat hiukan alentuneet, olivat 3,3 , norm. arvo on 3,4 ja siitä ylöspäin. Sain sitten antibioottikuuriin etten tulisi enempää kipeäksi. Kuume onkin jo poissa, mutta korvakipu ja nuha vaivaavat edelleen.


      Olisi tärkeää tervehtyä koska leikkaukseni voi olla jo viikon, parin päästä. Maanantaina soitan gynen osastolla ja saan tietää mitä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on päätetty (leikkaus suoritetaan siellä).

      Tässä vaiheessa alkaa hiukan jo jännittää ja vähän pelottaakin. Leikkauksen jälkeen kun sit tietää mihin suuntaan oma elämäni on menossa.

      Positiivisista ajattelua kyllä riittää, mutta päivänä jona mikään ei tunnu onnistuvan, alkavat synkät fiilikset tulla kuvioihin. Yritän kyllä aina pääsät niistä nopeaa ohi etten vaipuisi masennukseen ja näin vaikeuttaisi tietäni parantumiseen.

      Onneksi minulla on mahtavat ja ymmärtäväiset tukijoukot. Ja koska hoitojen aiheuttaman huonon olon jälkeen oloni on normaali pari viikkoa taas ennen seuraavaa hoitoa, voin tehdä samoja asioita kuin ennenkin. Vähän pienemmällä tempolla vain.

      Iloista syksyn odottelua kaikille ja muistakaa vielä olla positiivia ja yrittäkää jaksaa! Onni on tärkeää paranemisenkin kannalta! :)

      • syksynjatkoa

        hei
        lueskelin viestejä täällä ja näin sinun viestisi.
        Kuinkahan mahdat nyt jaksella? Leikkauksesi on todennäköisesti ollutkin jo.

        tsemppiä ja yritä löytää iloa vaikka pienestäkin, juuri tästä hetkestä.

        terv 'sytöstaatit menossa täälläkin - leikkaus ollut jo*


    • syöpä potilaan äiti

      Hei !!
      Tyttäreltäni poistettiin toinen munasarja syövän vuoksi kolme vuotta sitten, tauti ei ollut vielä levinnyt muualle , kuin toiseen munasarjaan. Tauti alkoi kovalla vatsakivulla, jota hän ensin luuli laktoosi intoleranssin oireeksi(sairastaa sitä) kun oli syönyt laktoosioitoista ruokaa, mutta vatsakivun jatkuttua meni työpaikka lääkärille, joka totesi, että täällä on jokin kyhmy vatsassa ja laittoi hänet pikaisesti menemään naistenklinikalle, epäili kystaa. Siellä otettiin erillaisia kokeita joiden tuloksen oli sitten pahanlaatuinen kasvain , joka poistettiin viikon sisällä.
      Nyt hän on käynyt ensin 3 kk:n välein kontrollissa ja nyt se on jo harventunut 6 kk:n ja toivottavasti syksyllä todetaan terveeksi.
      Tsemppiä vaan sinulle kaikki kääntyy vielä parempaan suuntaan.

    • sairastava

      Heippa!

      Leikkaukseni oli syyskuussa. Leikkaus oli radikaali, jos se ei olisi onnistunut en selviäisi mitenkään syövästä.

      Kaikki näkyvä "syöpä" saatiin poistettua ja nyt olen saanut 10 sytoa leikkauksen jälkeen.

      Tällä hetkellä on kulunut puolitoista kuukautta viimeisimmästä hoitokerrasta ja nyt odottelen tulevaa kontrollia. On tuossa puolentoista viikon päästä.

      Olo kohentunut huomattavasti ja kunto alkaa kasvaa pikkuhiljaa kun jaksaa liikkua aktiivisemmin.

      Hiukan pelottaa tuo kontrolli. Välillä tuntuu että on jonkinlaisia tuntemuksia syövästä, vihloo muka jne. En tiedä uskoako niitä niin että syöpä jatkaa siellä leviämistään vai sitten niin että sytostaatit vaikuttavat vieläkin jollain tapaa? en tiedä..

      Nyt on ollut muutama päivä sellaista epäilyttävää ja keskittymiskykyä häiritsevää pelkoa tilanteestani. Pelottaa enemmän kuin ennen leikkausta.

      En tiedä mitä se kontrolli tuo tulleessaan , mutta toivoisin sen olevan pian että voisi joko huokaista helpotuksesta tai alata valmistautumaan mahdollisiin toimenpiteisiin. Epätietoista aikaa...

      Mieli on silti korkealla ja selviytyä aion.
      Ikinä ei saa luovuttaa ! Täytyy ajatella positiivisesti! Huonon hetken tullessa voi vaikka paiskoa tavaroita seinään tai mennä ulos huutamaan itkun lomasta. näin minä olen tehnyt.

      Hyvää kesän odotusta kaikille!

      • toipilas

        Hei!
        Vihdoinkin löysin joitakin kohtalontovereita. Olen 35v ja kävin läpi radikaalin leikkauksen syksyllä munasarjasyövästä johtuen. Olisin kysellyt minkälaisia kokemuksia muilla munasarjojen poiston kokeneilla on hormonikorvaushoidosta?


      • munasarjasyöpäläinen
        toipilas kirjoitti:

        Hei!
        Vihdoinkin löysin joitakin kohtalontovereita. Olen 35v ja kävin läpi radikaalin leikkauksen syksyllä munasarjasyövästä johtuen. Olisin kysellyt minkälaisia kokemuksia muilla munasarjojen poiston kokeneilla on hormonikorvaushoidosta?

        Hei!

        Olen nyt syönyt n. 9kk Progynova 1mg:aa tabletin per päivä.

        Yhtäkkiset punastumiset ja "kuumetustunteet" ovat tässä ajan kuluessa vähentyneet ja niitä tulee koko ajan harvemmin.

        Hikoilua minulla esiintyy paljon. Jos on fyysistä rasitusta, oli se sitten pientä imurointia tai ratsastustunnilla raskasta liikuntaa, hikoilen suurinpiirtein saman verran. T- paitoja ei voi käyttää ollenkaan näin kesällä jos aurinko paistaa ja on tosi kuuma, koska kainalot on tosi nopeasti ihan märät.
        Apteekista saatava roll- on , oliko se joku Flavo? jotain on auttanut kyllä jonkin verran.

        Nyt testaan ihan kaupan roll-onia, mutta tuo apteekin roll-on oli kyllä hyvää. Vaikka onkin kallista, n. 8 euroa kappale.

        Iloista kesämieltä!
        vaikka välillä hikoillaankin kuin niagaran putoukset......


      • kolmen kympin kriisi
        toipilas kirjoitti:

        Hei!
        Vihdoinkin löysin joitakin kohtalontovereita. Olen 35v ja kävin läpi radikaalin leikkauksen syksyllä munasarjasyövästä johtuen. Olisin kysellyt minkälaisia kokemuksia muilla munasarjojen poiston kokeneilla on hormonikorvaushoidosta?

        Joo mullakun ei muuta 30v kriisiä ollut niin piti tulla tämä eli munasarjasyöpä. todettu keväällä -06, multa saatiin myös kaikki leikkauksessa pois, mutta joitain solumuutoksia oli myös ympäristössä joten aloitettiin sytostaatit niitä sain 6 kertaa, markkeri oli aluksi yli 400 ja ekan kerran jälkeen se oli 28 ja sitten 11 siinä pysyikin. TT-kuva otettiin hoitojen jälkeen ja sieltä löytyi yksi suurentunut imusolmuke 1,3cm siitä sitten otettiin ohutneulanäyte ja niitä tuloksia odoteltiin sitten viikko no vastaus tuli, että näyte oli riittämätön... voi sanonko mikä!! Nyt sitten uutta odotusta näyte otetaan taas kahden viikon päästä ja siitä viikko niin voisi taaws tuloksia tulla, mikään ei ole niin kauheeta kuin epätietoisuus ja kaikki tiedetään, että odottavan aika on pitkä.


      • sairastavalla

        Vuosi sitten olit menossa kontrolliin. Miten kävi, pääsitkö pois hoitorumbasta takasin tavan elämään?

        Kyselen, kun itse sain olla vain vuoden poissa kuvioista kun munasarjasyöpäni uusi ja olen taas hoidoissa; 7 uutta sytoa takana ja ainakin kaksi edessä...


      • Toivoa on
        sairastavalla kirjoitti:

        Vuosi sitten olit menossa kontrolliin. Miten kävi, pääsitkö pois hoitorumbasta takasin tavan elämään?

        Kyselen, kun itse sain olla vain vuoden poissa kuvioista kun munasarjasyöpäni uusi ja olen taas hoidoissa; 7 uutta sytoa takana ja ainakin kaksi edessä...

        Mitä kuuluu elämääsi, Sairastava?

        Aina on toivoa.


      • lapsellani (21v) epäillään...
        Toivoa on kirjoitti:

        Mitä kuuluu elämääsi, Sairastava?

        Aina on toivoa.

        Miten sinä nuori 18, tällä hetkellä varmaan jo 19, jaksat?

        Olen järkyttynyt, että näinkin nuorilla voi olla tällainen syöpä? Voiko joku kertoa minulle mikä ennustettavuus tällä syövällä on? Uskon, että tämän päivän hoitokeinot ovat paljon paremmat kuin esim. 10 vuotta sitten. Mutta kaikki lisätieto auttaisi käsittelemään tätä asiaa

        itsekin nuori äiti


    • kohta19v

      minulla oli eilen kovia kipuja alavatsassa vasemmalla puolella heijastuen koko reiteen. kivut melko samanlaisia kuin kuukautisten aikana mutta 10x vahvempia, kestivät melkein 8 tuntia. tänään kivut ilmaantuivat uudestaan vielä pahempina , tuntui kuin joku lyönyt puukolla alavatsaan (kivut olivat taas vasemmalla puolella ja heijastuvat reiteen joka ns. poltteli) sain kaksi kipulääkettä kouluni terveydenhoitajalta koska ensimmäinen särkylääke 400mg ei tehonnut jonka jälkeen sain 500mg jokin kipulääke. kivut kestivät n. 3 tuntia ja loppuivat n. klo 15.00 , kivut alkoivat lievinä noin tunti sitten uudestaan. en ole ottanut vielä särkylääkettä.

      Olenko siis turhaan huolissani vai voiko nämä viitata munasarjasyöpään?

      • .......... niin

        Voiko tällänen olla 13-14 vuotiaalla?


      • niina-aa
        .......... niin kirjoitti:

        Voiko tällänen olla 13-14 vuotiaalla?

        Mitä sinulle nuorelle sairastavalle kuuluu nyt? Onhan kaikki hyvin, onhan...? Kerro jotakin positiivista
        elämästäsi. Haluan uskoa että olet tänä päivänä täysin terve. Ensimmäisestä kontrollistasi on pian jo 4
        vuotta, eikä sinusta ole kuulunut mitään...


      • susku111
        .......... niin kirjoitti:

        Voiko tällänen olla 13-14 vuotiaalla?

        en ole koskaan vielä kuullut tapauksesta että 13-14-vuotiaalla olisi munasarjasyöpä, ja uskonkin että
        pelkosi on täysin turha. Mutta jos haluat mielenrauhan ja varmuuden, käy lääkärillä.


      • d
        susku111 kirjoitti:

        en ole koskaan vielä kuullut tapauksesta että 13-14-vuotiaalla olisi munasarjasyöpä, ja uskonkin että
        pelkosi on täysin turha. Mutta jos haluat mielenrauhan ja varmuuden, käy lääkärillä.

        Ajattelin kanssa tuoda oman kokemukseni munasarjasyövästä. Itse en ole kyseistä sairautta kokenut, mutta äidilläni se todettiin hänen ollessa parikymppinen-itsehän en luonnollisestikaan ollut vielä syntynyt. Mitä nyt on kuullut häneltä niin aika 50-50 tässäkin tapauksessa oli, että oltaisiinko poistettu ns.koko paketti. Kyllä aina tällaisen mietiskelyn jälkeen osaa laittaa asiat oikeaan perspektiiviin ja arvostaa aivan erityisellä tavalla tiettyjä asioista. Kyllä jokaisen elämän onkin niin monen tekijän summa...


      • sairastava
        niina-aa kirjoitti:

        Mitä sinulle nuorelle sairastavalle kuuluu nyt? Onhan kaikki hyvin, onhan...? Kerro jotakin positiivista
        elämästäsi. Haluan uskoa että olet tänä päivänä täysin terve. Ensimmäisestä kontrollistasi on pian jo 4
        vuotta, eikä sinusta ole kuulunut mitään...

        Eksyin tännekin pitkästä aikaa. Tuntuu että tuosta ensimmäisestä viestistä on tooooooosi pitkä aika. Mutta nyt päivitystä tästä tilanteesta. Elikkäs viimeisin hoitoni sain 2006 maalis/huhtikuussa. Sen jälkeen on tullut käytyä kontrolleissa monen monta kertaa, ensin kolmen kuukauden välein ja sitten tais olla neljä kuukautta ehkäpä väliä ja tällä hetkellä väliä kontrollikäyntien välillä on kuus kuukautta. Taitaa kohta vaihtua vuoteen tuo kontrolliväli.

        Pari kertaa on ollut epäilystä josko syöpä olisi uusinut, onneksi olivat vääriä hälytyksiä. Eli tällä hetkellä voidaan hyvin ja eletään ihan normaalia nuoren 23vuotiaan opiskelijan elämää. Eipä tuo syöpä enää niiiin paljon mielessä ole, mutta melkein joka päivä tulee tilanteita joissa sitä taas joutuu miettimään. Toisinaan tulee kuitenkin erilaisia flash backejä joistain sairauden aikaisista tapahtumista ja niitä sitten joutuu miettimään välillä liikaakin. Sairaus ja tietty pelko uusimisesta seuraa varmasti koko elämän, mutta toisaalta tuo pienoinen pelko antaa voimaa tehdä välillä vaikeitakin juttuja. Saa jotenkin ylimääräistä energiaa kun miettii että jos en nyt tätä tee, niin en välttämättä saa uutta tilaisuutta.

        Eli hyvin menee , mutta menkööt. Positiivinen asenne auttaa pitkälle :) .
        Ja muistakaa että niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Periksi ei siis anneta, tuli vastaan mitä tahansa.


      • niina-aa1
        sairastava kirjoitti:

        Eksyin tännekin pitkästä aikaa. Tuntuu että tuosta ensimmäisestä viestistä on tooooooosi pitkä aika. Mutta nyt päivitystä tästä tilanteesta. Elikkäs viimeisin hoitoni sain 2006 maalis/huhtikuussa. Sen jälkeen on tullut käytyä kontrolleissa monen monta kertaa, ensin kolmen kuukauden välein ja sitten tais olla neljä kuukautta ehkäpä väliä ja tällä hetkellä väliä kontrollikäyntien välillä on kuus kuukautta. Taitaa kohta vaihtua vuoteen tuo kontrolliväli.

        Pari kertaa on ollut epäilystä josko syöpä olisi uusinut, onneksi olivat vääriä hälytyksiä. Eli tällä hetkellä voidaan hyvin ja eletään ihan normaalia nuoren 23vuotiaan opiskelijan elämää. Eipä tuo syöpä enää niiiin paljon mielessä ole, mutta melkein joka päivä tulee tilanteita joissa sitä taas joutuu miettimään. Toisinaan tulee kuitenkin erilaisia flash backejä joistain sairauden aikaisista tapahtumista ja niitä sitten joutuu miettimään välillä liikaakin. Sairaus ja tietty pelko uusimisesta seuraa varmasti koko elämän, mutta toisaalta tuo pienoinen pelko antaa voimaa tehdä välillä vaikeitakin juttuja. Saa jotenkin ylimääräistä energiaa kun miettii että jos en nyt tätä tee, niin en välttämättä saa uutta tilaisuutta.

        Eli hyvin menee , mutta menkööt. Positiivinen asenne auttaa pitkälle :) .
        Ja muistakaa että niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Periksi ei siis anneta, tuli vastaan mitä tahansa.

        Olen TOSI ILOINEN puolestasi, että kaikki on hyvin!!! En ole muistanut käydä katselemassa aikoihin näitä sivuja ja siksi luin nyt vasta viestisi, jonka kirjoittamisesta on vierähtänyt jo pian 3 vuotta! Kirjoittelehan taas kuulumisia!!! Aurinkoista ihanaa kesää sinulle!!!


    • panic

      Hei! Oon 17 vee ja tässä jonkin aikaa ollut turvotusta mahassa ja kipuja alavatsassa molemmilla puolilla. Ei satu jatkuvasti, vaan kivut on muutaman sekunnin kestoisia, mutta tosi kovia, meinaan oksentaa. Tulevat "sarjoissa" eli noin viikon ajan monta kertaa päivässä ja sitten häviävät muutamaksi viikoksi tullakseen taas takasin. Minulta on leikattu nivustyrät pienempänä, mutta ne ovat vähän uhkailleet uusiutua.. Huomaan että keskustelu on pari vuotta sitten käytyä , mutta jos JOKU SATTUU NÄKEMÄÄN MUN VIESTIN NIIN PLIIS VASTATKAA!! Onko syytä huoleen?? Oon aina ollut todella hoikka eli vatsan turpoamisen kyllä huomaa...

      • cee

        Voisitkohan olla raskaana?;)


    • 125µg
    • 17wee

      Hellou! Minä olin 15 vee kun mulla todettin kysta, eli uskosin että myös 13-14 vuotiailla voi munasarjasyöpä olla? Minulla sen huomasi kun vatsaan alkoi sattua aivan saakelin kovasti. Noh sitä kipua jatkui n. 5 pv ja kävin myös tk:ssa. Siellä sanoivat että kysta se on ja sen pitäisi puhjeta itestään. Oisko menty kuukaus eteenpäin niin taas alkoi ne samat kivut alavatsassa vasemalla puolella. Rupesin oksentelemaan, koska kipu oli aivan sietämätöntä. Sitten taas mentiin tk:seen ja sieltä sitten yliopistolliseen sairaalaan. Siellä kävin tutkittavana ja todettiin että tämä kysta oli n.11cm halkasijaltaan ja oli pyöriytynyt monta kertaa toisen munasarjan ympärille josta ne kivut johtuivat. Seuraavana päivänä oli leikkaus, sinne meni valitettavasti myös toinen munasarja, mutta eipähän ole tarvinnut sen jälkeen kivuissa pyöriä. Eikä muuten ole tarvinnut käydä missään jälkitarkastuksissa yms.

    • ll1

      Cysta ja ovaariosyöpä ovat kaksi tyystin eri asiaa.

    • leikkaukseen menossa

      Oikeesti käykää ihmiset gynekologilla jos mietityttää!

    • raapii päätään

      nicki II1 kirjoitti tuossa ylempänä "cysta ja ovaariosyöpä ovat kaksi tyystin eri asiaa"

      Minäkin haluaisin tietää, mikä luokitellaan munasarjasyöväksi, mitä taas ei luokitella.

      Esimerkki tästä:

      Syöpärekisteriin tehdään merkintä D39 munasarjojen rajalaatuisten kasvainten toteamisesta, mutta ne tilastot esitetään siellä erillään munasarjasyöpätilastoista. Duodecim terveyskirjasto taas kertoo rajalaatuisesta munasarjasyövästä (kystista kun puhuttiin niin siinä mainitaan cystadenoma ja ne tavallisimmat muodot seroosi ja musinoosi (joskin vähäinen esiintymän ei oleteta olevan syöpää)

      http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix01844

    • myöhässä?

      Moikka!

      Minä olen 19 vuotias linja-auton kuljettaja..minä olen viisitoista ikäisestä kärsinyt vatsa kivuista ja kolme vuotta syöttivät särkylääkkeitä. Maaliskuussa menin ja sanoin että en jaksa päivääkään sitä kipua. No sitten vielä halusivat katsoa kolmisen kuukautta tehoivatko hormini lääkkeet.. kaks viikkoa sitten kävin ultrassa ja kasvain oli jotain 12 cm sekä muita pienempiä. lisäksi jokin endometrioosi..Olen kiireellisenä leikkausjonossa ja lääkärit sanoi että varaudu pahimpaan kun varnoja ei muka voida ennen sitä olla. Mies jätti kun olin niin saamaton loppu ajasta en jaksanut tehdä mitään vaikka nukuin pitkään, yleiskuntoni on huonontunut paljon:( äidilläni on munasarjasyöpä ja se on leikattu. Pelottaa paljon..nyt kun oon yksinkin.

      Aion silti taistella! kysillä mun käsi leikattiin kolmesti väärin ja melkein menetin käteni. Nyt se kulkee jotenkin tuossa mukana mut on sentään kaikki tallella. Mä oon väsyny koko ajan ja haluaisin helpotuksen tähän oloon:(

      Kysin lääkäreiden takia en osaa haluta mitään..kun en tiedä mihin suuntaan mun kunto leikkauksen jälkeen menee..pelkään pahoin että syöpä todettiin liian myöhässä:(

      haluaisin tietää mitä muut ovat kokeneet? miten olette toipuneet?

    • vibb1

      Onko leikkauksesi ohi jo? Mikä on vointisi? Toivon sinulle sydämestäni kaikkea hyvää ja elämäniloa vaikka ajat ovat varmastikin vaikeat! Todella harmillista että sinulla se sairaus todettiin niin myöhään :(

    • pelottaa88

      Hei! Olen 25v nuori äiti. Eksyin sattumoisin tälle palstalle kun tänään kävin gynellä, itsellä todettu puolivuotta sitten monirakkulaiset munasarjat, kuukautiset välillä ollut poissa 6kk, nyt viimeksi marraskuussa oli kuukautiset, painoa on tullut n. 25 kg 7v. sisällä, hirveät kuuautiskivut ollut aina, ja kystia on tullut ja mennyt. Terolutia olen syönyt 3kk viimeuonna kuukautisten saamiseksi. Tänään kuitenin löytyi oikeasta munasarjasta 3,6mm kaksi osainen kysta, nesterakkulan sisällä tiiviimpäämassa, n, 12mm. Lääkäri ei osannut sanoa mitään, Voi olla pahan laatuinen kasvain tai sitten hyvä. Seurataan nyt 4vk tilannetta, sitten uusi ultra. Tuntuu että menetän mielenterveyteni tässä odotellessa! Mitä teille muille kuuluu? miltä kasvain on näyttänyt ultrassa? kuinka olette pärjänneet sairauden kanssa? Voimia teille

    • sairastava

      Joskus muistuu mieleen tämäkin ketju... Ketjun aloittamisesta on jo pitkä aika, 9vuotta. Tuolloin en uskonut olevani vielä vuonna 2014 hengissä, mutta tässä sitä ollaan. Syöpä on pysynyt poissa. Kontrolleissa käyn vielä puolen vuoden välein. Eli fyysisesti voidaan edelleen hyvin :) Ammatti on hankittu, vakityökin ollut jo jonkin aikaa. Oma kotikin löytyy...

      Viimeisten parin vuoden aikana suurin osa läheisistäni ja ystävistäni on mennyt naimisiin, ostanut talon ja farmariauton. Koirakin useimmilta löytyy. Vauvojakin on alkanut putkahdella kiihtyvään tahtiin. Tämän hetken suurin "ongelma" onkin oman paikan löytäminen tämän kaiken keskellä. Asioiden joiden pitäisi kuulua minunkin elämääni ja joista minunkin kuuluisi saada nauttia. Onnellinen olen rakkaideni puolesta, sitä ei voi kiistää.
      Mutta olisi mukava saada itsellekin mies tähän rinnalle, jonka kanssa voisi elämäänsä rakentaa. Ehkä joku päivä minutkin joku hyväksyy tälläisenä kuin olen.

      Silti mieli on eloisa ja onnellinen. Kiitollinen saa olla monista asioista ja ihmisistä

      • matkamamma9

        Olipa kiva lukea vuosien varrella kirjoitettuja viestejäsi, vaikka aihe on rankka. Minulla oireina silloin tällöin tuleva viiltävä, lyhytaikainen kipu ja viime päivinä jonkinlainen painontunne ja tänään ihan kuin jotain kuumotusta. Käsillä kosketellen en tunne mitään ja vatsalihasjumppaa tehdessäkään ei tunnu miltään erityiseltä. Päivystyksessä kävin, virtsatietulehdusta epäili, ei tutkinut muuten. Ei ollut tulehdus. Nyt aika uudeeen mutta sain vasta kuukauden päähän. Mietin, yritänkö päästä väkisin vai menisiköhän yksityiselle. Pieni hinta, jos on kyseessä jotain vakavampaa. Toisaalta näin vaihdevuosi-iässä voi olla muutenkin kaikenlaista pientä remppaa.

        Lapsettomuudesta on vaikea kertoa kumppanille ja muutenkin voi olla raskasta katsoa, kun muiden perheet kasvavat. Vaikka tätä nykyistä aikaa pidetään hyvin raadollisen rikkonaisena, kun eroja on niin paljon ja perheet hajoavat, on siinä yksi hyvä puoli. Ehkä löydät miehen, joka on ollut kertaalleen naimisissa ja saanut lapsia. Kun hän rakastuu sinuun, ei hän kaipaa välttämättä lapsia lisää. Ne hän on jo aikaisemmassa elämässä saanut ja nyt sinusta hän löytää sielunkumppanin, jonka kanssa voi nauttia elämästä. Kyllä sinut vielä joku löytää ja ei päästä irti - mutta oletko itse valmis siihen? Hali sinulle!


      • väsy
        matkamamma9 kirjoitti:

        Olipa kiva lukea vuosien varrella kirjoitettuja viestejäsi, vaikka aihe on rankka. Minulla oireina silloin tällöin tuleva viiltävä, lyhytaikainen kipu ja viime päivinä jonkinlainen painontunne ja tänään ihan kuin jotain kuumotusta. Käsillä kosketellen en tunne mitään ja vatsalihasjumppaa tehdessäkään ei tunnu miltään erityiseltä. Päivystyksessä kävin, virtsatietulehdusta epäili, ei tutkinut muuten. Ei ollut tulehdus. Nyt aika uudeeen mutta sain vasta kuukauden päähän. Mietin, yritänkö päästä väkisin vai menisiköhän yksityiselle. Pieni hinta, jos on kyseessä jotain vakavampaa. Toisaalta näin vaihdevuosi-iässä voi olla muutenkin kaikenlaista pientä remppaa.

        Lapsettomuudesta on vaikea kertoa kumppanille ja muutenkin voi olla raskasta katsoa, kun muiden perheet kasvavat. Vaikka tätä nykyistä aikaa pidetään hyvin raadollisen rikkonaisena, kun eroja on niin paljon ja perheet hajoavat, on siinä yksi hyvä puoli. Ehkä löydät miehen, joka on ollut kertaalleen naimisissa ja saanut lapsia. Kun hän rakastuu sinuun, ei hän kaipaa välttämättä lapsia lisää. Ne hän on jo aikaisemmassa elämässä saanut ja nyt sinusta hän löytää sielunkumppanin, jonka kanssa voi nauttia elämästä. Kyllä sinut vielä joku löytää ja ei päästä irti - mutta oletko itse valmis siihen? Hali sinulle!

        Pitääpä itsekin kirjoittaa tänne, kun ketju löytyi... Itse olen rampannut tk:ssa ja yksityisellä puolella monien vaivojen vuoksi ja syytä ei tunnu löytyvän. Nyt on ollut pari päivää tosi kovat alavatsakivut ja odotan lähetettä gynen polille. Ruoka ei ole maistunut aikoihin, väsyttää aivan vietävästi ja maha on kuin ilmapallo vaikkei mitään syökkään. Myös tuntuu että pissattaisi kokoajan eikä mitään tulehduksia löydy.
        Kotona ei enää kehtaa valittaa jatkuvaa väsymystä ja kipuja, eikä myötätuntoa löydykkään enää. Yrittää vaan jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa josko syy vaivoihin löytyisi. Nyt tosin odotus on muuttunut peloksi, kun aiemmin en ole uskaltanut ajatellakaan syövän mahdollisuutta. :(

        Hienoa tosin lukea että niin ne ihmiset vaan niistä selviää vaikka hoidot rankkoja onkin. Toivoisin tosin että lääkärit ottaisivat heti tosissaan ihmisten oireet! Turhauttavaa kuulla, että "ihmiset nyt vaan välillä on väsyneitä" kun ei todella jaksaisi edes ylös nousta aamuisin.


      • miina1

        Hei Sairastava kiitos kirjoituksistasi , annat uskoa varmasti monille


      • Suruinen
        väsy kirjoitti:

        Pitääpä itsekin kirjoittaa tänne, kun ketju löytyi... Itse olen rampannut tk:ssa ja yksityisellä puolella monien vaivojen vuoksi ja syytä ei tunnu löytyvän. Nyt on ollut pari päivää tosi kovat alavatsakivut ja odotan lähetettä gynen polille. Ruoka ei ole maistunut aikoihin, väsyttää aivan vietävästi ja maha on kuin ilmapallo vaikkei mitään syökkään. Myös tuntuu että pissattaisi kokoajan eikä mitään tulehduksia löydy.
        Kotona ei enää kehtaa valittaa jatkuvaa väsymystä ja kipuja, eikä myötätuntoa löydykkään enää. Yrittää vaan jaksaa päivä kerrallaan ja odottaa josko syy vaivoihin löytyisi. Nyt tosin odotus on muuttunut peloksi, kun aiemmin en ole uskaltanut ajatellakaan syövän mahdollisuutta. :(

        Hienoa tosin lukea että niin ne ihmiset vaan niistä selviää vaikka hoidot rankkoja onkin. Toivoisin tosin että lääkärit ottaisivat heti tosissaan ihmisten oireet! Turhauttavaa kuulla, että "ihmiset nyt vaan välillä on väsyneitä" kun ei todella jaksaisi edes ylös nousta aamuisin.

        "Ruoka ei ole maistunut aikoihin, väsyttää aivan vietävästi ja maha on kuin ilmapallo vaikkei mitään syökkään. Myös tuntuu että pissattaisi kokoajan eikä mitään tulehduksia löydy. "

        Oireet ovat samat kuin minulla. Lisäksi kipu säteilee vasempaan nivuseen ja reiteen ja välillä lonkkaankin. Kävin jo kerran gynelläkin, hän ei nähnyt tarpeelliseksi ultrata. Olen hyvin vähän käynyt lääkäreillä enkä näin ollen ymmärtänyt vaatia ultrausta. Käynnistä on nyt viikko. Mun on pakko mennä kohta uudestaan, en saa mielenrauhaa ennen kuin tutkimus on tehty kunnolla. Pelottaa :(


    • Nimimerkki pelottaa88, mitä sinulle kuuluu tänään? Olet jo käynyt uusintaultrassa, tuliko mitään tietoa oliko kaksiosainen kysta hyvä-vai pahalaatuinen? Onko aisalle tehty mitään?
      Kävin gynellä vajaa kuukausi sitten ja minulla todettiin vasemmassa munasarjassa 2,5 cm* 5 cm kaksiosainen kysta. Lääkäri sanoi, että varaa uusi aika n. 3-4 kuukauden kuluttua kontrolliin. En tajunnut siinä kysyä mitään, mitä tarkoittaa kaksiosainen jne. ja kun lääkärikään ei sen kummemmin jatkanut asiasta, lähdin kotiin. Muutaman päivän kuluttua aloin miettiä, että ei ennen ole tarvinnut kontrolliin mennä, jos on näkynyt kysta, on vaan sanottu että menee itsekseen pois. Aloin lukemaan kaksiosaisesta kystasta ja että jos kystassa on väliseiniä, voi kyseessä olla pahanlaatuinen kasvain. No jo meni monta päivää pilalle kesälomasta, kun aloin miettimään asiaa. Nyt jo olen rauhoittunu ja mietin, että menen heti syyskuun alussa, en odota sen pidempään. Outoa oli, että samalla käynnillä gynekologi määräsi minulle estrogeeniä sisältäviä vagifem 10 mg emättimen limakalvojen hoitoon. Ehdin jo ostamaan pakkauksen ja kun luin, että ei tulisi käyttää jos on ollut syöpää tai epäillään että olisi. No, en tasan alkanu käyttämään niitä ja aion kyllä kysyä niiden käytöstä, kun menen kontrolliin. Hain apteekista voidetta joka ei sisällä estrogeenia ja aloin käyttää sitä. Ihan hyvin sekin auttaa, miksi ei suositellut sitä, vaan heti laittoi lääkkeen, vaikkei vaihdevuodet aivan vielä ole ajankohtaiset.

    • Vauva90

      Moi!

      Itse olen sairastanut munasarjasyövän JO vuoden ikäisenä vauvana!
      90-luvulla ei vielä ollut kovinkaan paljon tietoa munasarjasyövästä ja kuten nykyäänkin, on todella epätodennäköistä, että se tulee lapselle saatikka sitten vauvalle. Selitystä sille, miksi se minulle on koskaan tullut ei ole löytynyt.

      Äitini huolestui, kun minulla alkoi karvat kasvamaan, maha paisui kun raskaana olevalla naisella, vasen jalkani kääntyi sisään päin. Aluksi luultiin, että kyseessä on vain "maito maha", mutta äiti piti puoliani ja minut tutkittiin kunnolla jonka vuoksi tässä vielä teillekin jaksan kirjoittaa.
      Minulta poistettiin toinen munasarja kokonaan ja toisesta osa. Kaikki muu jätettiin.
      Leikkauksesta en muista mitään, olen vain nähnyt paljon kuvia itsestäni sairaana. Lapsuudessa vietin paljon aikaa Lastenklinikalla sillä leikkauksen jälkeen tuli muita oireita, mm. en pystynyt pidättämään.
      Kävin 17 vuotiaaksi saakka kontrollissa ja sen jälkeen en ole tarkastuksessa käynyt. Gynekologilla olen tietysti käynyt.

      Olen nyt 24-vuotias, terve ja täynnä elämän iloa. Olen monen kymmenen ihmisen esimies ja nautin työstäni.
      Ainut, mikä mietityttää on, että onko minulla koskaan mahdollista saada lapsia sillä onhan toista munasarjaa jouduttu myös leikkaamaan. Kuukautiseni tulevat normaalisti ja säännöllisesti, ainut, että ovat usein hyvin kipeät.

      Toivon, että kaikki te jotka joudutte kokemaan saman hoitoineen kaikkineen, ette koskaan luovuta! Kaikkea hyvää teille kaikille ja muistakaa nauttia jokaisesta lämpimästä, kylmästä, sateisesta, aurinkoisesta ja värikkäästä päivästä jonka saatte nähdä! Tsemppiä!

    • joopotin

      Olen 30v kahden lapsen äiti. Ehkäisy ollut nyt pois 1,5v. Mulla on helvetillisen runsas valkovuoto. Jatkuvasti hiivaongelmaa. Välillä ristiselkää/alaselkää vihloo kovasti, tämä tulee ja menee. Menkkakivut ja oviskivut kestää, vihlailee munasarjojen kohalle välillä. Menkat tulee miten tulee ja sit ku ne alkaa niin ensin tulee pari päivää tuhrua vessassa käydessä ja sitte alkaa vasta vuotaa kunnolla.
      Hiukset tippuu päästä, kasvaa partaa, kasvaa nännien ympärillä mustaa maksua karvaa PALJON ja sekä pari rintakarvaa. :( Lääkäri otti viikko sitten papan, jotai sieniviljelyitä, hormooniverikokeet ja klamydian. Tulokset saan 1,5vkon päästä kun on lääkärin soittoaika. Munasarjojen ultraan en pääse, vaikka pyysin.
      Olis tullu edes veronpalautuksia, jotta olisi ollut varaa mennä yksityiselle.
      Olen myös laihtunut sen verran et muut sen jo huomaa. Mutta sehän voi johtua tästä stressistä ja olen aikalailla vissiin jättänyt turhia syömisiä ja herkkuja pois. (tai sit vain uskottelen itselleni :( )
      Viime yönä heräsin, että on pieni hiki päällä.

      Onko muilla ollut mitään vastaavaa? Mitä tämä voi olla?
      Kuolen stressiin tässä ennen kuin lääkäri soittaa.

      • Avrile

        Vastaus tulee nyt myöhässä joopottimelle, mutta siltä varalta, että hyödyttäisi muita: Oireesi kuulostavat suunnilleen koulukirjaesimerkiltä PCOS:stä eli munasarjojen monirakkulaisuus oireyhtymästä, googlaamalla löytyy hyvin tietoa.
        Ikävä vaiva, joka ei valitettavasti ole parannettavissa, mutta oireita voi lievittää oikealla hoidolla eikä tauti ole vaarallinen, ainoastaan hyvin kelju.

        Diagnoosin saamiseksi kerro gynelle, että epäilet PCOS:ää ja vaadi verikoetta, josta mitataan veren androgeenit.


    • onkohan_se_syöpä

      Mulla on ollut vatsa turvonnut noin kolmen kuukauden ajan jatkuvasti ja hieman kipua vatsassa, sekä lisääntynyttä väsymystä. En aluksi kiinnittänyt turvotukseen mitään huomiota, kun noin kymmenen vuoden ajan on ollut aina silloin tällöin turvotusta vatsassa. Navan lähistöllä tuntuu melko kova mötikkä, ehkä n. 20 cm levyinen kun tunnustelee. Sitä vaan mietin että mahtaako olla laajalti levinnyt munasarjasyöpä? Muutaman viikon ajan olen tätä miettinyt.

      • Tahemahuto

        Menin lääkäriin, koska vatsani alkoi turvota epänormaalin paljon lyhyessä ajassa. Kävin ultrassa, jossa todettiin nestettä (ascitesta) paljon vatsaontelossa. Sen jälkeen olin viipalekuvauksessa, jossa löytyi syöpä molemmissa munasarjoissa, sekä etäpesäke vatsakalvossa. Seuraavaksi nestettä poistettiin noin 9 litraa! Nyt odotan pääsyä näytepalojen ottoon, jotta voidaan räätälöidä sopiva sytostaattihoito. Olen 64 v.


      • onkohan_se_syöpä

        Terve! Kiitos vastauksestasi. Toivon että paranet.


    • Teratooma

      Tämä on aika lohduttavaa luettavaa, tosi positiivisia tekstejä kaikilta!
      Olen 21 vuotias nainen kävin viimesyksynä magneettikuvissa pitkittyneiden selkäkipujen takia, magneettikuvissa näkyi teratooma n.6cmx4cm toisen puolen munasarjassa eli irtosolukasvain, josta ei vielä ole osattu sanoa onko se hyvää vai pahaa laatua, se leikataan pois viikon kuluttua... saan tietää loput kasvaimesta vasta patologin lausunnon jälkeen.

      Minua kuitenkin häiritsi viestiketjussa yksi seikka, minun kasvaintani kutsuttiin kystaksi (hyvän laatuinen syöpä) ja Teratoomaksi, sekä kasvaimeksi ja ne kaikki voivat olla nimityksiä munasarjan syövälle, munasarjan kasvaimista kuitenkin vain 15% on syöpä kasvaimia. Tietenkään kaikkia ei odota sytostaatit eikä syöpähoidot, mutta ihanaa että niin moni on selvinnyt niistä positiivisin mielin! Tsemppiä kaikille!

    • pelkääjä

      Hei ! multa poistettiin huhtikuussa 2017 tähysleikkauksessa sappikivet ja rakko outojen vatsa kipujen ja erilaisten vihanneksien syönnin jälkeen ilmaantuvien kipujen takia: Olo oli hyvä , mutta nyt kun eletäänjoulukuuta 2017 kivut on ollut taas oikeassa lantion sutuvilla ja kylkikaaressa, kun näitä kohtia painelen kädellämi niin kipua on. Jos nukun oikealla kyljelläni ja vaihdan asentoa selälleni niin olean lantion seutua pitää painaa nyrkillä , että voi kääntyä. Mulle tehtiin ennen tuohon sappikivi leikkaukseen menoa keuhko ja sisä ultra, jossa kuvattiin munasarjat ja ulko puolinen ultra ja veri ja sydän film ikin otettiin, silloin kaikki oli ok, mitään estettä tähystys leikkauseen ei ollut. Nyt näiden kipujen takia varasin työterveys lääkärin vastaanotolle ajan ja pyydän lähetteen ultra kuvauksiin. Pelottaa ja jännittää tosi paljon , ku ite epäilen juuri tuota munasarja syöpää tai jotain !

    • Moi7

      Minä olen 12-vuotias ja mulla on kyseinen syöpä. Minä olin eka lapsi suomessa jolle sehtiin hipec hoito se tehtiin 17 päivä tammikuuta! Kesällä löydettin kasvain leikattiin ja kotiutettiin. Syksyllä kuitenkin löityi taas kasvain ja aloitettiin sytostaatti hidot. Leikattiin sillon koe paloja. Hipec hoidossa pistettiin väli aikainen avanne. Vielä 2 sytostaatti hoitoa ainakin(just on lähteny hiukset kasvamaan😭)

    • Epäkohtu

      Olen 30-vuotias. Vatsaontelossa on ollut tilkka nestettä jo vuosia. Oikeassa ovariossa lievää monirakkulaisuutta (PCO). Vasemmassa ovariossa halk 5cm kysta, jo 4v olisiko. Gynet ovat syynänneet sitä harvakseltaan, seuraava kontrolli 6kk päästä.
      Prolaktiini (verestä) on hieman koholla, noin 500-700. Viimeisin CA 12-5 arvo 11. Ei lapsia, 3 kemiallista raskautta ilman alkiota.

      Olin ennen runsaskuukautinen, kierto 28-38pv. Nykyisin menkat niukentuneet ja niitä jää välistä. Nyt 70.kpv.

      Vajaa vuosi sitten alkoivat alaselkäkivut. Käskettiin fysioterapiaan. Jumppa auttaa vähän.
      Alaselkä on nykyään kävellessäkin kipeä. Nousen penkiltä kuin mummo. Kuukautiset viipyneet nyt 70 päivää. Raskaus ei mahdollinen. Suolen toiminta tahmeaa.

      Kyllähän tämä pistää huolettamaan. Että onko minuun kehittymässä joku syövän tapainen.

    • Epäkohtu88

      Tätä ketjua lukiessa tuli mieleen: Miksihän kystia ei poisteta heti havaitsemisen jälkeen. Miksi annetaan kehittyä syöväksi?

    • 1987

      Hei, olen 30v kahden lapsen äiti. Multa löydettiin kierukan laiton yhteydessä kookas 9x10cm monilokeroinen kysta, jota alkuun seurattiin ja kunnes lopulta leikattiin viikko sitten, samalla poistettiin toinen munasarja. Sain osastohoidon päätteeksi patologin vastauksen jossa todettiin kystan olevan pahanlaatuinen kasvain. Tarkemmin musinoottinen kystadenokarsinooma. En vielä tiedä minkälaista jatkohoitoa minulle on suunnitteilla, sillä syöpänä tätä ei ole missään vaiheessa ennen leikkausta pidetty eikä sen mukaan operoitu. Verikokeet he4 ja ca12-5 aina normaalit. Löydänkö tätä kautta kohtalotoveria?

    • Avunhuuto

      Hei! Olen 15v ja minulla on noin 7kk todettu 5cm kokoinen kysta. Kysta löydettiin sattumalla, kun katsottiin lonkan repeytymää, eikä se oireillut. Nyt kuitenkin olen alkanut tuntea painetta mahassa, turvotusta, selkä- ja mahakipuja, sekä kovaa ahdistusta. Voiko minulla olla munasarjasyöpä? Gynelle olen menossa, mutta pelkään kauheasti, enkä pysty nukkumaan. Miten selviäisin syövän kanssa?

      • täti

        Ei varmaankaan ole syövästä kyse. Noita kystiä on melkein joka naisella. Useimmiten ne katoavat ajan myötä itsekseen. Ainakin multa on kadonneet.


    • Anonyymi

      Heippa sairastava ym… teistä ei ole kuulunut aikoihin mitään, kertokaahan kuulumisianne,,,

      • Anonyymi

        Hei olen juuri saanut tietää että on kysta vatsan ultran yhteydessä olen 63 v joten se on yleensä munasarjasyöpä onko täällä ketään vanhemmalla iällä olevaa. Lähinnä mietin voiko tämän ikäisellä olla kysta joka on vaaraton kiitos jos joku tietää..


    • Anonyymi

      Kumma kun kukaan ei ole sinulle vastannut mutta asia on nyt jo tietenkin selvinnyt.
      Miten oli, oliko hyvän vai pahanlaatuinen tuo kysta
      ?

    • Anonyymi

      Tästä on kohta 20 vuotta kun sairastava aloitti tämän ketjun. Olisi kiva kuulla hänestä ja muista jotka ovat tänne kokemuksiaan kirjoittaneet

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      154
      2696
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      22
      2001
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      1996
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      89
      1796
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      67
      1540
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      19
      1313
    7. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      37
      1202
    8. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      10
      1201
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      36
      1188
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      9
      1171
    Aihe