Peruskäsitteitä allergiasta ja homesairaudesta

ALLERGIAN JA HOMESAIRAUDEN KÄSITTEITÄ SEKÄ HOMESAIRAILLA ESIINTYVIEN DIAGNOOSIEN SELITYKSIÄ

Noin vuonna 400 eKr. Hippokrates havaitsi, että joillekin henkilöille juuston syönti aiheutti negatiivisia vaikutuksia. Tämä on varhaisimpia viittauksia ruoka-allergiaan. Toisella vuosisadalla eKr. Galenos kuvaili, miten jotkut ihmiset aivastelivat tietyistä kasveista. Ensimmäisellä vuosisadalla eKr. Luccretius ilmaisi allergiaa ja sairauksia koskevan avainperiaatteen: ”Jokin mikä on toiselle ravintoa (tai jopa lääkettä), voi olla jollekulle toiselle myrkkyä”. (Wilhelmsson 1991, 62.)

Pirquet loi allergian käsitteen vuonna 1906. Allergia on johdettu kahdesta kreikankielisestä sanasta: ”allos”, joka tarkoittaa muuntunutta tai erilaista ja ”ergos”, joka tarkoittaa työtä tai toimintaa. Toisin sanoen tapa, jolla vieras aine toimii elimistössä eli reaktio, jonka se aiheuttaa, on jotenkin muuttunut. Farr ja Spector esittivät 1975 allergian määritelmän: ”Allergia tarkoittaa immunologisten reaktioiden välittämää haitallista fysiologista tapahtumaa. Määritelmä edellyttää, että (a) reaktion aiheuttama antigeeni tunnetaan ja (b) osoitetaan antigeenin ja haitallisen kudosreaktion välinen syy-yhteys sekä (c) tunnistetaan haittareaktioon johtanut immunologinen mekanismi.
Vuonna 1964 Gell ja Coombs jakoivat allergiset tilat neljään tyyppiin:
Tyyppi 1: nopea, välitön allergia (atopia);
Tyyppi 2: sytotoksiset reaktiot (reaktio, jossa vasta-aineet reagoivat soluihin,
esimerkiksi punasoluihin, kiinnittyneen antigeenin kanssa);
Tyyppi 3: immunokompleksi-välitteiset reaktiot (reaktion aiheuttavat antigeenin
ja vasta-aineen muodostamat kompleksit);
Tyyppi 4: viivästyneet soluvälitteiset reaktiot.
(Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 9.)

Allergeeni tarkoittaa sellaista vierasta ainetta, joka aikaansaa allergisen reaktion. (Haahtela ym.1985,10) Välittömässä allergiassa allergeeniksi nimitetään antigeenia, joka pystyy sitomaan immunoglobuliini (Ig) E:tä ja laukaisemaan välittömän allergisen reaktion. (Haahtela ym. 1999, 37.)

Allergia tarkoittaa tietyn aineen tai sen rakenneosan, antigeenin, laukaisemaa kehon immuunipuolustusjärjestelmän välittämää haitallista fysiologista tapahtumaa. Allergisen reaktion syntymiseksi on ensin herkistyttävä kyseiselle antigeenille eli allergeenille. Välitöntä reaktiota (tyyppi 1) kutsutaan myös anafylaktiseksi tai IgE-välitteiseksi. Kun kyseistä allergeenia joutuu uudelleen limakalvolle, kohdesolu vapauttaa ympäristöön välittäjäaineita. Välittäjäaineet saavat aikaan allergisen tulehduksen, joista aiheutuu allergian oireet. (Pohjola 1998, 11.)

Allerginen konjuktiviitti on silmän sidekalvon (konjunktiivan) tulehduksellinen sairaus, jossa tulehduksen aiheuttaa jokin ympäristön allergeeni. Konjuktiviitti voi olla kausittaista tai ympärivuotista. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Anafylaksialla tarkoitetaan elimistön äkillistä IgE-välitteistä reaktiota, johon liittyy voimakkaita yleisoireita. Anafylaksiaa aiheuttavat sellaiset antigeenit, jotka joutuvat elimistöön pistoksina (mehiläisen ja ampiaisen pistot sekä lääkeruiskeet) tai suun kautta (ruoka-aineet ja lääkkeet). Reaktio voi olla hengenvaarallinen. Limakalvoille juuttuva siitepöly ei saa aikaan niin rajuja reaktioita. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Antigeeni on mikä tahansa aine, joka aikaansaa immunoreaktion, olipa reaktio haitallinen niin kuin on allergiassa tai hyödyllinen niin kuin on immuniteetissa. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985, 10.)

Atopia tarkoittaa ihmisessä olevaa periytyvää ominaisuutta muodostaa helposti tietyntyyppisiä vasta-aineita eli immunoglobuliini-E (IgE) tavallisille ympäristöallergeeneille kuten siitepölyille. Atopia on allergiaa suppeampi käsite. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Bronkiektasiat eli keuhkoputkien laajentuma tarkoittaa rustoa sisältävien keuhkoputkien epäsäännöllistä laajenemista, joka pohjautuu krooniseen paikalliseen tulehdusprosessiin. Laajentumiin liittyy märkäisen liman kerääntymistä keuhkoputkiin ja usein toistuvia bakteeritulehduksia. Hallitseva oire on pitkäaikainen tai toistuva yskä sekä ysköksien erittyminen. Jatkuva märkäisen liman erittyminen on hyvin invalidisoiva haitta. Vaikeilla tulehduksilla voi olla vakavia seurauksia, ellei niitä hoideta tehokkaasti. Bronkiektasiat voivat olla perinnöllinen sairaus, mutta tavallisesti niiden syynä on tulehdukset (keuhkokuume, hinkuyskä, tuberkuloosi), limakalvon värekarvasolujen toiminnan häiriö, immuunivasteen puutokset ja hengitysteihin joutuneet syövyttävät tai muuten vahingolliset aineet.
http://www.hengitysliitto.fi/terveysinfo/hengityssairaudet/harvinaiset/bronkiektasia.html

Byssinoosi tarkoittaa raakapuuvilla- pellava-, tai hamppuöljyn epäpuhtauksien aiheuttamaa oireyhtymää, joka syntyy ainoastaan altistumisesta raakamateriaalin pölylle paalien avauksen, puhdistuksen, karstauksen ja siivoamisen yhteydessä. Taudin syynä oletetaan olevan farmakologinen reaktio jollekin raakapuuvillan aineosalle, mahdollisesti endotoksiineille. (Nordman, Keskinen 1999, 612.)

COPD (chronic obstructive pulmonary disease) tarkoittaa keuhkoahtaumatautia. Se on sairaus, jolle ovat tyypillisiä hitaasti etenevä keuhkojen hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus. Hidastunut hengitysvirtaus aiheutuu hengitysteiden ahtaumasta, keuhkojen laajentumasta (emfyseema) ja siihen liittyvästä keuhkojen kimmoisuuden heikentymisestä. Yleisin syy on tupakointi, mutta myös passiivinen tupakointi ja sisäilman pölyisyys saattavat vaikuttaa taudin kehitykseen. Kroonisessa pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa voidaan joutua käyttäämään hoitona mm. sähkökäyttöistä happirikastinta tai kotona käytettäviä varastosäiliöstä täytettäviä nestehappisäiliöitä. Tärkeitä ovat myös sairauden lääkkeellinen hoito ja kuntoutus. Kotihappihoito mahdollistaa COPD potilaille selviytymisen sairaalan ulkopuolella. Nestehappihoito tarjoaa edellytykset myös ulkona liikkumiseen. (Kallanranta ym. 2001, 309, 316 – 317.)

Eosinofiilinen pneumonia eli eosinofiilinen keuhkokuume tarkoittaa yleensä tuntemattomasta syystä kehittynyttä keuhkokuumetta (keuhkoröntgenkuvassa muutoksia) jossa keuhkoissa ja veressä esiintyy runsaasti eosinofilisia soluja. Tunnettuja syitä samankaltaiselle sairaudelle ovat mm. Allerginen aspergilloosi, suoliloisten aiheuttama keuhkokuume ja lääkkeiden aiheuttama eosinofilinen keuhkokuume. Eosinofiliset solut ovat veren valkosoluja, joita on esiintyy määrältään lisääntyneenä mm. allergisten reaktioiden yhteydessä. Hoitona eosinofiliseen pneumoniaan käytetään yleensä kortisonikuureja, hoitoa joudutaan jatkamaan niin pitkään kuin muutoksia keuhkoissa esiintyy. (Antti Ahonen 6.3.2004. Hengityspuhelin-kysymys [email protected] .)

Farmarinkeuhkosairaus tarkoittaa maanviljelijöiden homepölykeuhkoa, joka on homeisen kasvimateriaalin – yleensä heinien tai kuivikkeiden – käsittelystä aiheutuva allerginen alveoliitti. Se paranee useimmiten mutta voi johtaa korjautumattomaan keuhkofibroosiin ja keuhkojen toiminnan pysyvään huonontumiseen. (Duodecim: Vilkka ym.1992, 1487 – 1493.)

Fibromyalgia tarkoittaa kroonista, lihasten laala-alaista kiputilaa, johon ei selvästi liity tulehduksellisia piirteitä. Fibromyalgiassa kipuaisti toimii ylivilkkaasti. Fibromyalgian syntytapa on epäselvä. (http://www.kipupotilasyhdistys.com/fibro/fibro1.htm tulostettu internetistä 4.4.2004.)

Herkistymisellä tarkoitetaan elimistön immuunivastetta allergeenille. Immuunivaste voi ilmetä vasta-aineiden muodostumisena tai solujen reaktiotavan muuttumisena. Herkistymiseen ei liity vielä oireita. Vasta kun herkistynyt henkilö joutuu uuteen, riittävän voimakkaaseen allergeenialtistukseen tai tilanteeseen liittyy muu laukaiseva tekijä, puhkeaa oireinen allergia. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Homeallergiat voivat olla hyvin hankalia ja vaikeahoitoisia. Oireet hankaloituvat erilaisista syistä, esimerkiksi homevauriorakennuksissa, sateen vaikutuksesta, erityisesti syksyisin ja keväisin, kosteassa metsässä liikuttaessa, navetassa, ruohon leikkuun tai mullan käsittelyn yhteydessä, lämmittämättömällä kesämökillä, sahalla tai muulla työpaikalla, jossa on runsaasti hometta. Yhdenkin homeallergiatapauksen toteaminen kosteusvauriorakennuksessa on merkittävä asia, sillä homeallergiat ovat elinikäisiä ja jättävät pysyvän terveyshaitan. (Pohjola 1998, 11.)

Homealtistuspotilaan toksiseen oireyhtymään kuuluu Husmanin mukaan voimakas väsymys, päänsärky, kuumeilu, lämmönnousu, muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet; lihasnykinä ja –heikkous, vapina; selittämättömät (polttavat) kivut hengitysteissä ja jäsenissä; kuiva yskä, hapennälkä rasituksessa, suorituskyvyn lasku; nivelkivut ja –turvotukset (paikkaa vaihtavia), lihaskivut; verenvuoto nenästä, ikenistä, veriyskä; ihon lehahtelu, kutina, polttelu, toksinen ekseema paljailla ihoalueilla ja vaatteiden kontaktipinnoilla; tihentynyt virtsaamisen tarve, verivirtsaisuus; vatsakivut, ripuli, laihtuminen; muutokset verenkuvassa ja maksan toimintakokeissa. Näillä potilailla tavalliset kipulääkkeet ja allergialääkkeet auttavat huonosti. Kortisoni sammuttaa oireita. Oireille on tunnusomaista työkykyä uhkaavat voimakkaat yleisoireet kuten kuumeilu, laihtuminen, niveloireisto, johon voi liittyä immunologisia poikkeavuuksia. Näillä potilailla on säännönmukaisesti vaihteleva määrä IgG-vasta-aineita kosteusvauriomikrobeille, jotka ovat usein toksiineja tuottavia. (Husman 1998, sisäilmastoseminaari.)

Ihon ja limakalvojen ärsytysoireilla tarkoitetaan seuraavia oireita: ihon kutinaa, ihottumaa, punotusta ja / tai ylähengitystieoireita, nuhaisuutta, nenän tukkoisuutta ja nenän kutinaa, kirkasta vuotoa nenästä (”vesinuha”), aivastelua, kurkun karheutta ja / tai kipeyttä ja äänen käheytymistä. Alempaa hengitysteistä tulevia oireita ovat yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Silmissä voi esiintyä kutinaa, punoitusta, kyynelvuotoa ja karheuden tunnetta. Ärsytysoireet ovat tavallisia kosteusvauriokohteissa tavattavia oireita, eivätkä ne jätä pysyvää haittaa. Kun altiste poistetaan, rakennus korjataan tai rakennuksesta muutetaan pois, pitäisi oireiden hävitä muutamien päivien kuluttua altistumisen loppumisesta (Pohjola 1998, 10.) Homesienten aiheuttamia ammatti-ihotauteja oli vuonna 2002 Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan 5. Punkkien aiheuttamia ammatti-ihotauteja oli samana vuonna 90. (Työterveyslaitos 2003, 70.)

Immunoglobuliinit. Vuodesta 1921 lähtien veressä kiertäviä vasta-aineita on tutkittu intensiivisesti. Allergiseen reaktioon osallistuvia vasta-aineita kutsutaan reagiineiksi, joilla tarkoitetaan ihoa herkistäviä eli myönteisiin ihotestaustuloksiin johtavia vasta-aineita. Sodan jälkeen veren vasta-aineet ovat olleet suuren mielenkiinnon kohteena. Vuonna 1966 japanilainen tutkijapariskunta K. ja T. Ishizaka osoittivat reagiinin olevan immunoglobuliini E:tä (Järvinen 1998). Ihmisen vasta-aineet jakautuvat viiteen pääryhmään: IgE, IgA, IgM, IgD, ja IgG. IgE on limakalvojen puolustusjärjestelmän vasta-aine, se osallistuu välittömien, tyypin 1 allergiareaktioiden ilmaantumiseen. (Haahtela ym. 1999, 20-21, 67.)

Infektio on tautia aiheuttavan mikrobin (virus, bakteeri yms.) aiheuttama tartuntatauti. (Klaukka ym. 1996, 9).

Inflammaatio on solutason tulehdus. Astman mekanismeissa on korostettu inflammaatiota. (Husman 2000, 9.) Inflammaatio on kudosten tulehdusreaktio, joka voi syntyä infektoivien, ärsyttävien ja allergisoivien tekijöiden aiheuttamana. Allergiassa tulehduksen aiheuttaa allergeen. (Klaukka, Haahtela 1996, 9.)

Konjuktiviitti tarkoittaa silmän sidekalvon tulehdusta, joka voi johtua allergisesta reaktiosta tai viruksen tai bakteerin aiheuttamasta tulehduksesta. (Duodecim 2000, 314, 603.)

Majvikin suositus tarkoittaa työterveyshuollolle tehtyä suositusta, jonka mukaan työpaikan homealtistuksesta oireilijat ja sairastuneet on tutkittava. Vaikka kyse on rakennusten epäkohdista ja korjaustoimenpiteet ovat teknisiä, kosteusvaurioiden selvittämisessä turvaudutaan usein lääketieteellisiin tutkimuksiin. Tilanteen selkiinnyttämiseksi 30 terveydenhuollon ja terveydensuojelun edustajaa kutsuttiin 1. – 2.9.1997 Majvikin kurssikeskukseen pohtimaan kosteusvauriomikrobeista oireita saaneiden henkilöiden hoitoon ohjausta ja tutkimusta sekä hoitomahdollisuuksia. (Suomen Lääkärilehti vsk. 53. Nr. 18 – 19 / 1988. s. 2147 - 2149. Osasto Yleiskatsaus;
Seurin mukaan vuonna 1998 tehty Majvikin suositus on tarkoitus uusia lähivuosina.
(Seuri 8.1.2004, luento.)

Mykoosi (mycosis) tarkoittaa mikrosienien aiheuttamaa tulehdusta. Sitä on käytetty myös sienten aiheuttamien tautien yleisnimenä. Mukaan luetaan sienten aiheuttamat infektiotaudit ja toisinaan myös niiden aiheuttamat allergiset taudit, mutta ei sieniruokien syömisestä aiheutuneita myrkytyksiä eli mysetismejä. (Duodecim 2002, 442.)

Mykotoksikoosi tarkoittaa vaikeaita mykotoksiinien aiheuttamia oireita. Toksista oireyhtymää voivat aiheuttaa useat homesuvut. Mykotoksikoosin oireita ovat kuumeilu, hengenahdistus ja polttavat kivut ylähengitysteissä, suussa ja keuhkoissa, lihas- ja nivelkivut, ihon punoitus tai ihottuma, päänsärky, voimakas väsymys, laihtuminen, pahoinvointi, ripuli ja muut suolisto-oireet, verenvuoto- ja mustelmataipumus. Yksittäisissä tapauksissa on todettu neurologisia oireita kuten vapinaa ja lihasnykinöitä, tajunnanhäiriöitä ja muutoksia verenkuvassa (leukopeniaa ja trombosytopeniaa) ja nousua maksa-arvoissa sekä verivirtsaisuutta. (Husman 2000, 12.)

Nebulisaattori (kapillaari- tai ultraäänisumutin) tarkoittaa sähköllä tai ladattavalla akulla toimivaa hengitysteiden lääkitykseen käytettävää laitetta, joka muuttaa nesteen pieniksi pisaroiksi (Duodecim 2000, 450.) Nebulisaattoria tarvitaan, kun tavalliset astmasuihkeet eivät riitä. Nebulisaattorin avulla lääke pääsee syvemmälle keuhkoihin. Täten tehostetaan astman lääkehoitoa ja usein vältytään toistuvilta päivystyspoliklinikkakäynneiltä. (Kaleva 11.5.2003, 5; Salmela 1/ 2004 henkilökohtainen tiedonanto.)

PEF seurannalla tarkoitetaan pef-mittarin avulla seurattavaa uloshengityksen huippuvirtausarvojen tilastointia asianmukaiselle kaavakkeelle. Lukemien perusteella voidaan arvioida astmaattisen ilmatieahtauman muutoksia. Ahtautumisen aikana huippuvirtausarvot pienenevät ja keuhkoputkien väljyyden lisääntyessä arvot vastaavasti suurenevat. Pef-seurantaa käytetään astman tasapainon seuraamiseksi. (Työterveyslaitos 1999, 24-25.)

Polymyalgia rheumatica tarkoittaa reumaattista lihastautia. (Simo Jyväsjärvi, internet hakupalvelut Google 7.3.2004).

Purpura tarkoittaa pieniä verenpurkaumia ja mustelmia, jotka syntyvät veren tihkuessa verisuonta ympäröivään kudokseen. Verenvuoto voi tapahtua ilman todettavaa vammaa tai mekaanisen vamman seurauksena. Taustalla voi olla verisuonen tai sitä ympäröivän kudoksen heikkous, verisuonten tulehdukselliset sairaudet (joiden seurauksena verisuonet rikkoutuvat helposti), verenhyytymisen häiriö verihiutaleiden toiminnan häiriöstä johtuen, tai erilaisten verenhyytymiseen osallistuvien tekijöiden toiminnassa esiintyvä vajavuus. Iho-oireiden lisäksi saattaa esiintyä nivelkipuja sekä verenvuotoja muissa elimissä ja limakalvoilla. Verenhyytymishäiriöiden taustalla voi olla lukuisia yleissairauksia, infektioita ja maksa- ja pernasairauksia. Myös lääkkeet saattavat aiheuttaa hyytymishäiriöitä. (http://www.tohtori.fi/ihotautilaakari/65.html.)

RADS (Reactive Airways Dysfunction Syndrome) tarkoittaa ärsytyksestä johtuvaa astmaa ja se hyväksytään ammattitaudiksi. (Työterveyslaitos 2003, 19.) RADS on vaikea-asteinen keuhkoreaktio, joka on seurausta tapaturmaisesta altistumisesta ärsyttävien ja tukahduttavien kaasujen (kloorihappo, muurahaishappo, ammoniakki, rikkivety ym.) liian suurille pitoisuuksille. Lievempi altistuminen voi johtaa astmaattisiin oireisiin ja yleensä ohimenevään hyperreaktiviteettiin. Kyse ei ole yliherkkyysilmiöstä: herkistymisaikaa ei tarvita ja tautitila on seurannut ensimmäistä tapaturmaista altistumista. Seurannassa oireet ja hyperreaktiviteetti ovat saattaneet kestää vuosikausia ja jopa jäädä pysyviksi. (Nordman, Keskinen 1999, 612.)


Raynaud`n oireyhtymä (syndroma Raynaud) tarkoittaa Raynaud`n ilmiötä eli kylmyyden ja sympatikusärsytyksen laukaisemia kohtauksia, joissa pienten valtimoiden kouristuminen aiheuttaa sormien ja varpaiden muuttumiseen kylmiksi, tunnottomiksi ja valkeiksi, myöhemmin sinertäviksi ja kohtauksen lauettua punoittaviksi. (Duodecim 2002, 566.)

Reuma on noussut esiin uutena sairausryhmänä epäiltäessä kosteusvauriomikrobien, reuman ja muiden autoimmuunisairauksien yhteyttä. (Myllykangas Luosujärvi ym. 1999; Terho ym. 1983; Schonheyder ym. 1993). Husmanin mukaan on todettu useita ”nivelsairauksien ryväksiä kosteusvauriokiinteistöissä”. (Husman 2000, 12). Kuopion aluetyöterveyslaitoksen johtajan Markku Seurin mukaan on varsin todennäköistä, että kosteusvauriomikrobeilla ja reuman puhkeamisella on jokin syy-yhteys. (Helsingin Sanomat 2.2.2000, internet verkkolehti.)

Stachybotrys-toksiinien on todettu aiheuttavan muutoksia nenän ja suun limakalvoille. Ihoärsytystä on kuvattu ihoalueilla, jotka ovat olleet kosketuksessa kontaminoituneeseen rehuun. On myös kuvattu pikkulasten vakava sairastuminen kodeissa, joissa esiintyi Strachybotrys atra hometta. Lapsilla esiintyi mm. verenvuotoa keuhkoissa. (Hintikka Eeva-Liisa, Reijula Kari, Nikulin Marjo 1998, Suomen Lääkärilehti 53(18-19):2171.)

Sjögrenin syndrooma tarkoittaa tulehduksellista reumasairautta, jonka oireet ovat samankaltaisia kuin homesairaudessa. Perinnöllisen alttiuden lisäksi tarvitaan jokin laukaiseva tekijä, kuten virus ja / tai muu immuunijärjestelmään vaikuttava voimakas stressi. (http:www.kolumbus.fi/sjogreninsyndrooma/ss/ss.htm.)

Syöpä. Salkinoja-Salosen mukaan (1999) kosteusvauriomikrobien on perustellusti arveltu aiheuttavan syöpää. Aspergillus versicolor kasvaa tapettiliisterissä, erilaisissa liimoissa, oljessa ja mädässä puussa. Se tuottaa ummehtuneita hajuja (geosmiinia) ja aineita, jotka ärsyttävät silmiä ja hengitystysteiden limakalvoja, sekä myrkkyjä, toksiineita, joista sterigmatokystiini tunnetaan syöpää aiheuttavana aineena. (Salkinoja-Salonen 1999, 67.)

Hintikan ym. (1998, 2171) mukaan kosteusvaurioiden tuottamat toksiinit voivat aiheuttaa syöpää. Kosteus- ja homevauriorakennusten sisäilmassa saattaa esiintyä homesienten tuottamia myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja. Mykotoksiineja sisältävien homeitiöiden on todettu, esimerkiksi viljojen ja maapähkinöiden käsittelyn yhteydessä, lisäävän maksa, keuhko,- ja virtsateiden syövän riskiä. Rakennusmateriaaleilla kasvavien homeiden tuottamista yhdisteistä on vasta vähän tietoa, mutta on todettu, että eri lajien yhteisvaikutuksen johdosta niiden myrkyllisyys lisääntyy ja homekasvusto sinänsä voi olla merkkinä mykotoksiinien esiintymisestä. Hengitysaltistus mykotoksiineille tapahtuu hengittämällä ilmassa esiintyviä toksiineita sisältäviä itiöitä. Kosteus- ja homevauriorakennusten tyypillisiä toksiinien tuottamiseen kykeneviä homelajeja ovat Aspergillus fumigatus, Aspergillus versicolor, Aspergillus ochraceus, Strachybotrys atra ja eräät Fusarium ja Penicillium lajit. Eräs parhaiten tunnetuista mykotoksiineista on aflatoksiini, jota tuottavat eräät Aspergillus flavus ja Aspergillus parasiticus- kannat, toksiinia esiintyy erityisesti Aspergilluksen kontaminoimissa maapähkinöissä. Aflatoksiinien on todettu aiheuttavan ihmisille maksasyöpää. Aspergillus fumigatus tuottaa tremorgeenisia yhdisteitä, jotka aiheuttavat selkärankaisilla vapinaa. Myös eräät Penicillium lajit voivat tuottaa tremorgeeneja. Fusarium-toksiinit ärsyttävät ihoa ja limakalvoja. Ruuansulatuskanavan kautta tapahtuvan altistuksen on todettu aiheuttavan muutoksia valkosolujen, punasolujen ja verihiutaleiden määrissä sekä pidentävän veren hyytymisaikaa. Ne vaikuttavat immunisuojaukseen vähentämällä vasta-aineiden muodostumista antigeeneille, jolloin vastustuskyky infektioille huononee. (Hintikka ym.1998, 2171. Suomen Lääkärilehti.)

Tromboottinen trombosytopeeninen purppura (TTP) on hengenvaarallinen oireyhtymä, jolle on luonteenomaista mikroverenkierron tromboositaipumus eripuolilla elimistöä. TTP:n tunnusomainen piirre on tukosten ja niiden aiheuttamien vuotojen kehittyminen kapillaari- ja arteoliverisuoniston alueella eri puolille elimistöä. Useimmiten verisuonitukokset esiintyvät aivoissa, munuaisissa, haimassa, pernassa, sydämessä tai lisämunuaisissa, mutta niitä voi olla myös muissa elimissä. (Oulun yliopisto internet 6.3.2004. http:/cc.oulu.fi/~sisawww/esit/~temp00.htm.)

Toistuvilla infektioilla tarkoitetaan tavallisia hengitystieinfektioita, flunssaa, nuhakuumetta, keuhkoputkentulehdusta ja poskiontelotulehdusta. Hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset tarttuvat tervettä limakalvoa herkemmin ärsytyksen tai alkavan allergisen tulehduksen vaurioittamaan limakalvoon. Hengitystieinfektioiden on arveltu johtuvan myös siitä, että kosteusvauriomikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet lamaavat keuhkojen värekarvojen toimintaa, jolloin ne eivät tehokkaasti pysty poistamaan epäpuhtauksia keuhkoista ja keuhkoputkista. (Seuri 8.1.2004.) Eräiden homeiden aineenvaihduntatuotteiden on todettu heikentävän limakalvojen immunologista puolustuskykyä. Homealtistus voi lisätä tulehdussairauksiin sairastumista olematta kuitenkaan tulehdusten pääasiallinen aiheuttaja. (Pohjola 1998, 10.) Reijulan (2003, 48) mukaan homesairaus on krooninen tila, jonka oireet aaltoilevat suhteessa altistustilanteisiin. Pienetkin määrät hometta aktivoi sairauden. (Reijula 2003, 48.)

Varastopölypunkkeja on useita lajeja Ne ovat tärkeitä allergeeneja, aiheuttaen allergiaa, allergista nuhaa ja astmaa. Ammattitautina korvattuja varastopunkkiastmoja oli 19, vuonna 2002 ammattinuhia oli 18. (Työterveyslaitos 2003, 19). Varastopölypunkit viihtyvät yli 80% kosteudessa ja käyttävät ravintonaan hometta ja viljaa. (Haahtela, Hannuksela & Backman 1985,122).


Vaskuliitti / Wegenerin granulomatoosi oireyhtymä tarkoittaa verisuonen seinämän tulehdusta, etenkin valtimotulehdusta (mahdollisesti valtimoiden kyhmytulehduksen eli polyarteritis nodosan alamuotoa), jolle on ominaisia mm. granuloomat, ylähengitysteiden haavaumat ja munuaiskerästulehdus. (Duodecim 2002, 190.)