AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  /  / Johtoratojen polttaminen

Johtoratojen polttaminen

27 Vastausta 11 115 Lukukertaa
Onko kenelläkään kokemusta rytmihäiriöitä aiheuttavien sydämen johtoratojen polttamisesta? Millainen operaatio? Luin jostakin, että se tehdään paikallispuudutksessa.
Aion ehdottaa lääkärilleni tätä vaihtoehtoa...en jaksa enää jokapäiväisiä rytmihäiriöitä =(

Nätti homma!

Mulle tehtiin sama hommeli WPW-syndrooman takia viikko sitten. :D

Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, itselläni vietiin katetrit sisään molemmista nivuslaskimoista sekä yhdestä valtimosta. alussa jännitti ihan pe*keleesti, mutta sain ilmeisesti myös jotain hieman rentouttavaa ainetta..

Itse toimenpiteestä sen verran, et puudutuspiikit tunnet mutta sen jälkeen homma on suhteellisen kivutonta. Kerta verisuonissa ei ole tuntoa, ei katetrin laittoa tunne.. siinä vaiheessa itellä käynnisty rytmihäiriö, kun katetri saavutti sydämen... siinä sitten etittiin se johdinrata tahdistamalla sydäntä (ei satu) ja sitten kun johdinrata löytyi, tuhottiin se kudos katetrin lämmitettävällä kärjelä.. se tuntui.. noh.. sanotaankos, että sen tunsi kyllä. :) Aikaa toimenpiteeseen meni pari tuntia.. melko nopeesti aika vierähti (hyvässä hoitajan seurassa) ;)

Toipuminen... makasin sairaalassa haulipussit nivusilla jonkinaikaa, kunnes verenvuoto nivusista tyrehtyi... kerta käytiin valtimopuolellaki olin yön sairaalassa.. mukavaa siellä oli sitten onnellisena makoilla.. eipä tuossa.. kävelen ja liikun jo normaalisti -ilman rytmihäiriöitä..

et silleen.. tsemppiä vaan toimenpiteeseen. :)

Aika pelottava

No huh-huh, tuon perusteella en itse ikimaailmassa uskaltaisi mennä moiseen toimenpiteeseen. Pelottaisi hirveästi, ja pääsisikö kammioperäisistä lisälyönneistä edes eroon siten?

empä nyt tiedä..

Itelläni johdinrata oli kammiopuollla. Lisälyönneistä en osaa mennä mitään sanomaan... yleensähhän ne on kuitenkin suhteellisen harmittomia?

Tietysti tota toimenpidettä jännittää / pelko siitä on olemassa, mutta nyt se on kuitenkin itelleni tehty ja rytmihäiriöistä päästy niin eipä kaduta.. suhteellisen pieni operaatio (ja vieläpä paikallispuudutuksessa tehtävä) kyseessä kuitenkin on. Itteeni helpotti ku sai samalla jutella lääkärin / hoitajan kanssa. :)

kiitos sinulle

hei vaan ja kiitos, itse olen menossa samaiseen toimenpiteeseen seuraavan 5kk;n sisällä ja todettiin ultrassa että se on tarpeen siis oli diaknoosi (Wolff-Parkinson-White) WPW. Muuten meillä ainaskin puhuttiin sukuvikana esiintyvänä, joten sisarukset kaikki ollaan tutkimuksissa, vanhimmalla tehty jo 6-7 vuotta sitten ja hienosti meni,ainakin omien sanojensa mukaan. Odottelen aikaani ja toivon samalla kaikille kanssapoteville rauhallisia ja hyviä aikoja sekä terveempää jatkoelämää.

ablaatiosta

Taitaa tuo kivun/epämiellyttävyyden kokeminen olla kovin yksilöllistä. Olen juuri toipumassa ablaatiosta. Toimenpide jännitti/pelotti kovasti. Rauhottavia sain kyllä ja hoitajat ja lääkärit olivat erittäin mukavia, rauhoittelivat toimenpiteen aikana. Ei ne pudutukset ym. miltään tuntuneet, mutta se sydämen tahdistaminen tuntui minusta äärettömän epämiellyttävältä. Sykkeen ollessa pitkälti yli 200 muistuu kummasti mieleen ne kaikki tilanteet, joissa se rytmihäiriö n.15 vuoden aikana on tullut. Vaikka nyt makasinkin turvallisesti pöydällä ja ympärilläni oli kaksi hoitajaa ja kaksi lääkäriä, niin silti rytmihäiriön tunteminen oli inhottavaa. Onneksi lääkärit siinä tilanteessa voivat milloin tahansa lopettaa rytmihäiriön. Polttaminen tuntui, mutta aika vähän, koska sain kipulääkettä. Toimenpide kesti n.2h, eli aika lyhyellä ajalla selvisin. Siihen päälle painaminen ja haulipussi nivusessa teki yhteensä n.6h. Sitten vielä pari tuntia makuulla. Illalla sai jo nousta ylös. Nivunen on yllättävän kipeä, käveleminen on hankalaa. Mutta jos tämä toimenpide poistaa rytmihäiriön, niin kaikki oli "kärsimisen" arvoista.

mitämitä?

Mitä perh...?
Mikä hermo? Joku aivohermo? Onko se vagus-, eli vaeltaja- eli X-hermo?
http://en.wikipedia.org/wiki/Vagus_nerve
http://www.netterimages.com/image/detail.htm?variantID=1837

Miksi ihmeessä se pitää polttaa?

Eikös ois parasta poistaa se syy, miksi se hermo aiheuttaa niitä rytmihäiriöitä? Eli korjata sieltä niskasta se ongelma, joka sen hermon toimintahäiriön aiheuttaa...

Itsellänikin oli välillä noita rytmi- ja muljahteluhäiriöitä ja pahoja olikin. Ei ole enää...

Was!?

Kuka tossa on hermosta mitään puhunut? :D
Extra johdinradasta nyt oli kysymys....

mikä se on

Mikä on johdinrata, kun sellaista sanaa ei tunnu lääketieteessä olevan...?

Tulee vain piirikortteja ja muita googlella...

Sydämen johtorata

Googleta sydämen johtoradalla. Se on oikea termi.

Kokemusta on

Mulla vaan homma ei onnistunut ensimmäisellä kerralla ja odotan uutta aikaa. Mutta muuten homma menee suuripiirtein niinkuh edellä kerrottiin. Itselläni toimenpide itsessän kesti 4,5 tuntia ja kaikkine painamisineen ja haulipussit nivusissa makaamiseen meni reilut 8 tuntia eli varautua voit pidempäänkin aikaan. Onkos sultakin löydetty WPW ?

Johtorata/ylimääräinen pihua/oikorata misikä sitä sitten milloinkin nimitellään niin ei ole hermorata vaan lihasäije. Sydän on kautaaltaa hermoratojen aluetta lukuunottamatta sidekudoksen eristämä. Joillakin tämä eriste puutuu = sähkä pääsee kulkemaan säijettä myöten. Alue poltetaan eli lämmöllä poltetaan "arpi" jolloin sähkö ei enää etene ja rytmihäiriö poistuu.

Kannataa lähteä jos pääsee. Rytmihäiriöt iän lisääntyessä eivät ainakaan vähene eikä ne kenellekään pitemmän päälle ole terveellisiä.

katetriablaatio vai lääkitys

Kiinnostaisi kuulla lisää kokemuksistasi - tai muittenkin. Minua oltiin holter-tulosten perusteella jo melkein laittamassa tuohon operaatioon, mutta nyt lääkäri ilmoittikin, että kokeillaan beetasalpaajia. Minulla kyseessä ovat toistuvat, häiritsevät eteisperäiset rytmihäiriöt, joiden takia pari kertaa on tuntunut, että taju lähtee. Mikä yleensä on se vaihe, jolloin katetriablaatioon "pääsee"? Kun lääkkeet eivät sovi tai taju menee?

Beettasalpaajat, ahhhhh..

Itelläni johdinrata löydettiin ihan vahingossa (koulussa harjoitustyönä piti ottaa itseltä EKG ja analysoida se). Lääkäri antoi beettasalpaaja reseptin ja niitä söin sitten pari vuotta. Myöhemmin tuli vahingossa vastaan tietoa ablaatioista yms. ja se tie johti sitten elektrofysiologisiin tutkimuksiin (mitattiin, kuinka nopeasti johtava se rata on). Samalla kertaa päätettiin tehä ablaatio. Rytmihäiriöitä on ollut ainoastaan pari, mm. inssissä sekä sählymatsissa.. et aika vähällä olen päässyt. Nuo pari vuotta kun söin pientä annosta (<6mg) Tenoblock:ia ei yhtään rytmihäiriötä ilmaantunut. Ablaation tehnyt lääkäri miettikin, et ei tuolla annoksella ole varmaankaan ollut ku psykologinen merkitys.

En todellakaan tiedä, mitkä on kriteerit et pääsee ablaatioon.. mutta jos toistuvia rytmihäiriöitä on, niin ainahan sitä omaa lääkäriä kannattaa konsultoida ja pyytää (tarvittaessa) lähetettä yliopistolliseen sairaalaan elektrofysiologisiin tutkimuksiin, jossa tilanne tsekataan. :)

No mulla on näin

Mulla tätä ei saada lääkitykellä "kuriin" eli tarkoitaa sitä että jos lääkitys nostetaan niin korkealle että se purisi oireisiin niin sivuvaikutukset ovat melkoiset. Ongelmia tuottaa myös matala verenpainen joka ei kestä lääkitystä. Ja osa b-salpaajista aiheuttaa myös muita oireita kuten pahoinvointi jalkojen turpoaminen ja krampaaminen unihäiriöt ym.

Tällä hetkellä lääkitykellä päästään eteenpäin siten että ottan tarvittaessa atenolia vähän kerrassaan. Ja kuten tuolle ylempänä kerroin johtorata on erittäin herkkä lääkkeille - ikävä kyllä se myös totuu lääkeisiin nopeasti. Kolmen päivän jälkeen lääkityksestä alkaa teho laskea eikä säännöllinen lääkitykestä ole juuri sanottavaa hyötyä varsinkaan sivuvaikutusten takia.

Mutta mulla on selkeästi WPW. Mikä sulla on "virallinen" diegnoosi. Eli eteisestä lähtevä rytmihäiriökö? Vähän varmaan riipuu mistä rytmihäiriö lähtee ja mikä sen aiheuttaa. Lääkityskin voi olla ok jos ei muita esteitä ole. Tässä wpw on just se ongelma että se ei regoi juurikaan lääkkeille ja tauti tahtoo kroonistua iän mukana. Toiset vaivat pysyvät hyvin lääkkeillä ja ablaation varmuus ei ole niin hyvä kun johtorataa poltettaessa. Eli tästä nyt on kyse.

WPW on huonosti lääkkeillä kurissa pysyvä ja hoitosuositus on että lähes kaikki pyritään hoitamaan ablaatiolla koska se on ainoa "parantava" hoito. Eteisestä muuten lähteviä rytmihäiriöitä ei kaikkia voida ablaatiolla parantaa ja ogelmaan voi liittyä monia riskejä/ongelmia ja jos lääkitykellä päästään oireettomuuteen voidaan ehkä joltain "riskiltä" välttyä. Eli kokeile ihemeessä lääkitystä jos se puree ja ei aiheuta oireita. Ja muista että b-salpaajat perjaatteessa ovat kaiki lähes samoja mutta kuitenkin niihin jokainen regoi yksilöllisesti ja lääkitystä voidaan rukata jos joku lääke aihuttaa sivuvaikutuksia.

lisätietoja asiasta

Kyseessä on eteislepatus/-takykardia. Syke vaihtelee 35:stä lähes 300:aan. Nyt en muista, mistä häikästä se käynnistyi. Ei pitäisi olla vaarallista, mutta häiritsevää silti.

Sikäli kun olen eilisen tietojen etsimisen jälkeen ymmärtänyt, B-salpaajat taitavat olla yleensä se, mitä alkuun tarjotaan. Eli täytyy kai koettaa, jos niistä saisi helpotusta. Ärsytti vaan, kun en kokenut saavani vastauksia kysymyksiin (esim. B-salpaajien sopiminen ajoittaisen matalan sykkeen takia, tai nauhassa näkyneiden ST-laskujen mahdollisista syistä). Tämä keskustelu käytiin puhelimitse tk-lääkärin kanssa. Kardiologia en ole tavannut.

no ei välttämättä

Mutta niinkun sanoin riipuu vaivasta. Mulla kun selvisi ettäi kyse ole "paniikihäiriö" vaan se että sydämessä todella on vikana tämä jotorata/piuha josta rytmihäiriö lähtee niin mut laitettiin suoraan leikkausjonoon. Leikkaus päätöken tehnyt huippuproffa varmaan tiesi ettei lääkitys tuo autuutta tähän taloon.

No beettasalpaajista yleisesti. Ne vaikuttavat sydämmen toimintaan ja "hidastavat reagtioita" . Eli lääkeet leikkaavat huippu sykettä lyhentävät rytmihäiriöitten kestoa tai estävät reagtion käynnistymisen kokonaan. Ja jos lääkitykellä ei päästä tuloksiin on ablaatio se hoitosuositus mitä tuossa lueskelin asiasta. Lääkkeillä saatetaan päästä täyteen oireettomuuteen sitä kautta jos lääke estää eteislepatuken käynnistymisen. Pitää sydämmen rytmissään.

häirikkörata

Niin siis ei mullakaan ole kyse paniikkihäiriöstä vaan sydämessä kuulemma on joku "häiriöpesäke". Siksi se lääkäri ensimmäiseksi mainitsi katetriablaation. Mutta (tarvittaessa otettavat) beetasalpaajat nyt kuitenkin tuli sen tilalta (ainakin tässä vaiheessa).

Juuri tuon hidastusefektin takia beetasalpaajat vähän epäilyttävät, kun syke kuitenkin on välillä alle 40. Mutta jos ne tasaa vaan huippusykettä, niin ok. Toinen epäilyn syy liittyi lääkkeiden sivuvaikutuksiin. Mutta kokeilemallahan tuo selviää.

Monet päivät ovat ihan ok ilmankin, mutta sekin tuli mieleen, että jos joskus vaikka autonratissa tulee yhtäkkisen rytmärin takia voimakas huimauskohtaus, ehtiikö sitä pysäyttää auton ilman että aiheuttaa vaaraa kenellekään.

Minä

ainakin henk. koht. ottaisin jonkin sortin leikkauksen.. Hirvittää ajatuskin, että joutuu koko loppu elämänsä syömään sydänlääkkeitä..
Lääke kuin lääke, aina sillä pitkällä tähtäimellä jotain haittavaikutuksia/seurauksia on..

molemmissa on puolensa

No, eiväthän ne leikkaukset ja muut operaatiotkaan vaarattomia ole. Kivointa olisi tietysti olla terve ja oireeton, mutta ellei se onnistu, sitten pitää vaan etsiä kuhunkin tilanteeseen sopivinta hoitomuotoa.

Asia vaan kun ei ole ihan noin yksi selitteinen

-Ablaatio ei aina ole mahdollinen
-Ablaatio ei tuo sitä loppu tulosta jota odotettiin
-Ablaatiosta voi seurata muista ongelmia jotka voivat olla aivan yhtä hankalia kun alkuperäiset ongelmat.

-> Johtopäätös -> ablaatio on ensisijainen suositus moniin ongelmiin joiden tiedetään ragoivan lääkkeile huonosti ja/tai pahenevan usein iän mukana. Tai jotka lääkityksestä huolimatta aiheuttavat merkittävää haittaa. Tai johon muuten liityy riskejä.
-> jokainen tapaus on yksilöllinen sikäli että joka kerta pitää miettiä kumpi on pienempi riski lääkeet vai ablaatio. Osasta ongelmia tiedetään lääkityken olevan pienempi riski ja riskit voidaa usein hoitaa. Riskien suuruus riipuu missä päin sydäntä poltetaa ja kuinka "suuri" toimenpide on. Sitten on aina nämä kiikun kaakun tapaukset joiden kohdalla kannattaa aina aloittaa lääkeistä koska se yleensä parantaa edes jonkin verran tilannetta ja päästään ainakin leikkaujonoajan yli. Toisilla lääkitys puree hyvin ja toisillä vähemmän hyvin.

Ablaatio ei auta kaikkia vielä.

Ei auttanut!

Mulle tehtiin ablaatio vuosi sitten- lääkäri piti toimenpidettä ehdottomana kun olen 2 kertaa elämässäni saanu rytmihäiriön 2006 ja 2007. Normaali tykytyskohtaus, ei mitään muita oireita esim. huonovointisuutta, pyörtymistä. Operaatio tehtiin, mikä oli uskomattoman kamala tapahtuma- kesti melkein 4 tuntia ja sattui saatanasti! Diapamia meni varmaan useampi kappale- elämäni kauhein kokemus. Jälkeenpäin harmittaa koko toimenpide. Sain sydämentahdistimen loppuiäkseni, beetasalpaajia päivittäisesti. Eli ilman toimenpidettä eläisin ihan normaalia elämää koska rytmihäiriöt eivät mitenkään vaikuttaneet elämääni. Lääkäri ei mitään asiasta maininnut et välttämättä toimenpide ei poista ongelmaa, päinvastoin!!

On tehty 2 kertaa

2 vuotta sitten eka kerran ja tänä syksynä uudelleen, kun ongelmat uusiutuivat. Oli eka kerralla jäänyt korjaamatta yksi kohta. Operaation jälkeen saattaa sitten esiintyä häiriöitä 3 kuukauden ajan. Minullekin niin kävi. Se johtuu arpikudoksesta joka johtaa ärsykkeitä poltetun alueen läpi. Kun arpikudos häviää, niin vaivojen pitäisi olla ohi kunhan vain poltto on onnistunut kauttaaltaan. Pahinta kyseisessä operaatiossa on pitkä makuullaan olo, joka jumiuttaa paikat täysin ja tekee jopa kipeää, mutta aika tehoja kipulääkkeitä saa kyllä...

oireista...

Te kaikki joilla on ollut ongelmia sydämen suhteen ja kärsitte/olette kärsineet rytmihäiriöistä.... onko kellään pahentunut oireet juuri alkoholin nauttimisen jälkeen? Itselläni terveelliset elämäntavat enkä alkoholia uskalla enää nauttia juuri lainkaan rytmihäiriöiden pelossa! Rytmihäiriöitä tulee joka päivä ja monet kestää kauankin mutta mm. pienen annoksen esim. muutaman siiderin nauttimisen jälkeen seuraavana aamuna alkaa hirmuiset rytmihäiriöt. Pulssi viiltelee parissa sadassa ja väliin tulee lisälyöntejä eli muljahduksia. Sillon tuntuu että taju lähtee ja pian nirri pois! Nyt leikkausjonossa ja mietin että kannattaako leikkaus vai yksinkertaisesti olla vaan absolutisti! Eli kysymys kuului.. onko kellään ollut samantyyppisiä oireita ja saanut avun leikkauksesta niin että voinut jatkaa normaalia nuoren ihmisen elämää?

Tähän

haluaisin minäkin vastauksen. Olisihan se kiva silloin tällöin ottaa vaikka jokunen lasillinen, mutta kieltäydytäänkö hoitotoimenpiteestä sen takia jos ne rytmihäiriöt tulee alkoholin takia.

alkoholi ja rytmihäiriöt..

Vaikka suurimmat kohtaukset tulee alkoholin yhteydessä niin kyllä minulle tarjottiin tätä polttomenetelmää ja sydänlääkityskin on saatu.. tosin lääkkeistä ei apua ole kohtaukseen joten hienoa olisi jos polttamalla häiriöistä pääsisi eroon.

Kiitos

vastauksesta. Pitääpä ottaa ensi viikolla puheeksi lekurin kanssa kun minulla on kontrolli käynti tahdistimen takia. Ei auta lääkkeet minullakaan kohtauksen aikana ja niitä tulee noin pari kertaa viikossa.

Ylen Teemasta näkyyy

Käykää kattoo veisen terällä ylen teemasta , niin saatte oikeaa tietoo eikä tarvii arvuutella kaverin kaverin juttuja että sattuu niin saatanasti ,, itsekin olen ollut ablaatiossa eikä tuntunut missään kuten ei ohjelman potilaallakaan ..

joo mielenkiintoinen operaatio

http://areena.yle.fi/video/1561368
 /   /  /  /  / Johtoratojen polttaminen

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta