Pelkään nimittäin ihan älyttömän paljon ukkosta!!
Asun mieheni kanssa maalla mäen päällä olevassa talossa ja tähän jää yleensä ukkoset jyristelemään pitkäksi aikaa, johtuen soista ja järvistä, sekä voimalinjasta, joista ukkospilvi ei helposti mene yli.
Olen pelännyt ukonilmoja koko ikäni, mutta se on vaan pahentunut viime vuosina parin ikävän kokemuksen takia..
Tämä tuntuu jotenkin niin lapselliselta pelolta, että melkein hävettää edes tunnustaa koko kauhua, kun ikää on kuitenkin "jo" 26 vuotta..
Onko muita ukkoskammoisia aikuisia? Mulla jo pulssi nousee pelkästä ajatuksesta!! Tiedän kyllä muutaman aikuisen jotka pelkäävät ukkosta, mutta onko täällä ketään laistani, jolle iskee totaalipaniikki, kun kuuluu jyrinää???
Asun mieheni kanssa maalla mäen päällä olevassa talossa ja tähän jää yleensä ukkoset jyristelemään pitkäksi aikaa, johtuen soista ja järvistä, sekä voimalinjasta, joista ukkospilvi ei helposti mene yli.
Olen pelännyt ukonilmoja koko ikäni, mutta se on vaan pahentunut viime vuosina parin ikävän kokemuksen takia..
Tämä tuntuu jotenkin niin lapselliselta pelolta, että melkein hävettää edes tunnustaa koko kauhua, kun ikää on kuitenkin "jo" 26 vuotta..
Onko muita ukkoskammoisia aikuisia? Mulla jo pulssi nousee pelkästä ajatuksesta!! Tiedän kyllä muutaman aikuisen jotka pelkäävät ukkosta, mutta onko täällä ketään laistani, jolle iskee totaalipaniikki, kun kuuluu jyrinää???
Vastaukset 2
Vanhimmat
olen pelännyt lapsesta lähtien...
Jos vaan AUTO on kotona, menen sinne istumaan,silloin minua ei pelota.Silloin kun meillä vielä oli koira,sekin pelkäsi ihan mielettömästi ukkosta ja niin me molemmat istuttiin aina ukkosella autossa.Sanotaanhan että auto on yksi turvallisimmista paikoista.
Pelkään ihan mielettömästi sitä että salama sytyttää tulipalon.
Fyysisesti reagoin sydämentykytyksellä,päänsäryllä ja sillä että vatsaan sattuu.
Onneksi viime kesänä ei paljoa ukkostanut täälläpäin!
Mulla on kans ollut sydämentykytystä sun muita koko iän ukkosella.
Kerran meillä löi salama pistorasiasta sisään juuri kun olin ottanut töpselin pois. Silloin petti itsekontrolli, enkä voinut muuta kuin huutaa ja itkeä..
Toisen kerran olin kuppilassa hieman päissäni, kun päälle tuli maailman kamalin ukkonen. Sain niin pahan paniikkikohtauksen, että minut piti "taltuttaa" väkisin.
Näitten tapausten jälkeen olen pelännyt vielä enemmän.. Oireetkin ovat pahentuneet. Nykyään edelleen pulssi nousee parinsadan tietämille (oikeasti), hikoilen, oksettaa ja tuntuu että pyörryn.
Ja jos salama iskee lähelle, niin ensireaktio on huuto ja sen jälkeen yleensä itken hysteerisesti, kunnes ukkonen menee ohi... Ja pelkään uutta paniikkikohtausta.. Niin täydellinen kontrollin menetys oli hirveää!!