Auttakaa minua löytämään hyvä puurokattila! Omistan sekä tefloneita, että teräksisiä. Teflonkattilassakin puuroa keitettäessä vaikka kuinka hämmentelisi vieressä vahtien, palaa aina jossain määrin pohjaan. Puurohirmuna söisin puuroja vaikka joka päivä..mutta kattiloiden liotus alkaa kyllästyttää.
mahdollisimman paksu alumiini pohja.Itselläni on muutama kattila ja pari paistinpannua jotka ostin lähes kolmekymmentä vuotta sitten sellaisen kiertävän näyttelyn kautta.Olivat sikamaisen kalliita mutta aivan erikoisia.Esimerkiksi potut voi keittää ilman tippaakaan vettä vaikka itse laitankin ruokalusikallisen kattilaan.Tätä voi kokeilla monellakin kattilalla,eikä onnistu.Lihan voi myös paistaa ilman rasvaa.Silloin kyllä voi tulla vähän paahdetun makuista.En ole vieläkään löytänyt näitä minkään kaupan hyllyltä.Liekö muut?
Valitettavasti minulta ne eivät jouda.Käytän niitä päivittäin.Pohjan salaisuus ei siis ole mitkään olemattomat pinnoitukset jotka mielestäni ovatkin ihmisten pettämiseen tarkoitettuja lapsellisuuksia.
Alumiini pohja ihan ok, siis jos pinnoitettu jollain esim teräksellä. Alumiini kun liukenee ruokaan joten ei terveellistä.
*Esimerkiksi potut voi keittää ilman tippaakaan vettä vaikka itse laitankin ruokalusikallisen kattilaan.*
Älähän nyt liioittele. Sekä voidaanko puhua keittämisestä jos ei vettä/nestettä käytetä?
Eikä varmasti tule keitettyjen pottujen makusia. Voisi pikemminkin verrata uunipottuihin noita.
*Lihan voi myös paistaa ilman rasvaa.Silloin kyllä voi tulla vähän paahdetun makuista.En ole vieläkään löytänyt näitä minkään kaupan hyllyltä.Liekö muut?*
Valuurautasella onnistuu tuo. Samoin pinnoitetuillakin, teflonia parempia pinnotteita on olemassa jotka ei lohkeile korkeissa lämmöissä eikä naarmuunnu helpost.
Usein palaneeseen maitopohjaseen on, että levy/kattila laitetaan lämpeemään ennenkuin aineet on kattilassa ja silloinhan palaa todella helposti. Levy päälle vasta sitten kun kattilas aineet.
tuo paksu alumiinipohja nyt oli enemmänkin suuntaa antava.Oman kattilani pohjasta en tiedä mistä täysin koostuu.Melko paksu se on.Lie vaikka ilma välissä.Sisäpinta ei nähtävästi ole ainakaan alumiinia.Pinnoitetuksi sitä tuskin voi kutsua.
Tuossa keittämis asiassa en odottanutkaan että sinä sitä ymmärtäisit.Keitetyn perunan koostumuksen niinkuin maunkin tiedän ilman mitään esitelmiä.
Joo tuota lihan paistamista myös olen valurautaisella kokeillut.Tosi on että se onnistuu periaatteessa melkein yhtä hyvin.
Samanlaisia kattiloita en ole vieläkään löytänyt kaupan hyllyltä.Valurautaisia kylläkin.
Pinnoitettuja olen myös käyttänyt ja säilyvät ihan hyvinä kaapissa.
Luulisin että ainakin useimmat puuron keittäjät ovat tietoisia puuronkeiton periaatteista.
noihin valurautakattiloiden ominaisuuksiin.Siinä siis voi ruskistaa lihan ilman lisäaineita vaikka tuleekin helposti enemmän nokiseksi kuin ruskeaksi.Jos kypsentämistä sitten täytyy jatkaa niin ilman nesteen tai rasvan lisäämistä pannua ei yleensäkään voi verrata mainitsemaani pannuun.
pohjainen kattilahan nyt ei tarvitse tarkoittaa että ruoka tarvitsee joutua alumiinin kanssa tekemisiin.Noissa omissa erikois sellaisissa ei levykään joudu alumiinin kanssa tekemisiin.Oli vain hankittaessa puhetta että alumiinilla on osuutta joko sekoituksena tai kerroksena.On päivänselvää että sen hintaluokan välineitä ei ole tarkoitettu ihmisten myrkyttämiseen edes lähes kolmekymmentä vuotta sitten.
Toisaalta taas luulisin että tokkopa tuo alumiini on paljon vaarallisempaa kuin ruostumatonkaan.Senkin haitoista kyllä on olevinaan päästy selville.Myönnän kyllä että alumiini tökkii melko paljon ruoan laitossa.
että minun kattila ei ole alumiinia.Pohjassa on nähtävästi alumiinia vain lämpöarvojen takia.Ei kuitenkaan ulko sen enempää kuin sisäpinnoissakaan.Alumiinikattiloida kyllä myydään tänäkin päivänä.Uskon kyllä että eivät tarvitse olla terveellisiä ruoan laitossa.
Osta kerros kattila, siis ensinmäiseen kattilaan tulee pikkasen vettä ja sitten seuraava kattila päälle jossa puuro keitetään. Ei pala pohjaan.
Sekä kun meille ostettiin uus hella jossa keraaminen taso niin sen jälkeen ruuat ei ole enään pohjaan palannu koska lämmönsäätö vaikuttaa heti. Sekä lämmönsäätö toimii eritavalla, esim 6:lla (max 12)levy lämpeää tietyn lämpöises. Ei siis punahehkuses kuten vanhoissa.
ovat loistavia! Usein niihin kuuluu vielä höyrytyskattila. Sillä kun kypsentää vihannekset, niin vitamiinit säilyvät, eikä niistä tule "brittiläisen" löllöjä.
Käytössäni on kiinteä kaksikerroskattila jonka sisään ennen keittämistä kaadetaan vettä kattilan sivulla olevasta reiästä.(Hackman)Tällöin keitto-osahan ei ole kosketuksessa levyyn.Tällä olen keittänyt kaikki maitopohjaiset puurot viimeiset 15v.
on erittäin näppärä ja sillä saakin parhaan maitopohjaisen kaurapuuron tehtyä. Itselläni tuollainen on ollut n.10vuotta ja vaikka kallis olikin, niin on kyllä hintansa väärti.
teräskattila. Eivät ole ihan halpoja, mutta ne ovat käytännössä ikuisia. Eikä pala pohjaan! Olen haudutellut sellaisessa ohra(maito)puuroa tuntikausia, eikä tiskaamisessa ole ollut mitään ongelmaa. Kylmää vettä vain heti kattilaan kun puuro on syöty. Vot.
KAIKKEIN PARAS ON HAUDUTUSKATTILA. SE ON TOSIN PIKKASEN NORMAALIA KATTILAA KALLIIMPI. MUTTA PUUROISSA JA RUUAN LAITOSSA EHDOTON LUXUS.
ITSE TILASIN NETANTTILASTA. SIELLÄ ON ERI KOKOISIA.
SUOSITTELEN EHDOTTOMASTI!
unohtanut vaikka siskollani on ollut jo vuosikausia.Nykyisinhän niitä on taimerillakin.Kyllähän puuron voi muutenkin kätevämmin tehdä mutta hyviä nuo ovat.Jos vain 2-3 litran kattilan löytäisin niin ostaisin kyllä.Ei viitsisi turhan isoa hommata kun kaksi henkeä pienemmälläkin pärjäisi.
Perusajatus
mahdollisimman paksu alumiini pohja.Itselläni on muutama kattila ja pari paistinpannua jotka ostin lähes kolmekymmentä vuotta sitten sellaisen kiertävän näyttelyn kautta.Olivat sikamaisen kalliita mutta aivan erikoisia.Esimerkiksi potut voi keittää ilman tippaakaan vettä vaikka itse laitankin ruokalusikallisen kattilaan.Tätä voi kokeilla monellakin kattilalla,eikä onnistu.Lihan voi myös paistaa ilman rasvaa.Silloin kyllä voi tulla vähän paahdetun makuista.En ole vieläkään löytänyt näitä minkään kaupan hyllyltä.Liekö muut?Valitettavasti minulta ne eivät jouda.Käytän niitä päivittäin.Pohjan salaisuus ei siis ole mitkään olemattomat pinnoitukset jotka mielestäni ovatkin ihmisten pettämiseen tarkoitettuja lapsellisuuksia.
Hetkinen nyt
Alumiini pohja ihan ok, siis jos pinnoitettu jollain esim teräksellä. Alumiini kun liukenee ruokaan joten ei terveellistä.*Esimerkiksi potut voi keittää ilman tippaakaan vettä vaikka itse laitankin ruokalusikallisen kattilaan.*
Älähän nyt liioittele. Sekä voidaanko puhua keittämisestä jos ei vettä/nestettä käytetä?
Eikä varmasti tule keitettyjen pottujen makusia. Voisi pikemminkin verrata uunipottuihin noita.
*Lihan voi myös paistaa ilman rasvaa.Silloin kyllä voi tulla vähän paahdetun makuista.En ole vieläkään löytänyt näitä minkään kaupan hyllyltä.Liekö muut?*
Valuurautasella onnistuu tuo. Samoin pinnoitetuillakin, teflonia parempia pinnotteita on olemassa jotka ei lohkeile korkeissa lämmöissä eikä naarmuunnu helpost.
Usein palaneeseen maitopohjaseen on, että levy/kattila laitetaan lämpeemään ennenkuin aineet on kattilassa ja silloinhan palaa todella helposti. Levy päälle vasta sitten kun kattilas aineet.
Väärin
Alumiinia ei liukene ruokaan. Tai liukenee, jos astiassa säilyttää hyvin hapanta ruokaa pitkään eli päivätolkulla. Normaalikäytössä ei liukene.Joo
tuo paksu alumiinipohja nyt oli enemmänkin suuntaa antava.Oman kattilani pohjasta en tiedä mistä täysin koostuu.Melko paksu se on.Lie vaikka ilma välissä.Sisäpinta ei nähtävästi ole ainakaan alumiinia.Pinnoitetuksi sitä tuskin voi kutsua.Tuossa keittämis asiassa en odottanutkaan että sinä sitä ymmärtäisit.Keitetyn perunan koostumuksen niinkuin maunkin tiedän ilman mitään esitelmiä.
Joo tuota lihan paistamista myös olen valurautaisella kokeillut.Tosi on että se onnistuu periaatteessa melkein yhtä hyvin.
Samanlaisia kattiloita en ole vieläkään löytänyt kaupan hyllyltä.Valurautaisia kylläkin.
Pinnoitettuja olen myös käyttänyt ja säilyvät ihan hyvinä kaapissa.
Luulisin että ainakin useimmat puuron keittäjät ovat tietoisia puuronkeiton periaatteista.
Lisään
noihin valurautakattiloiden ominaisuuksiin.Siinä siis voi ruskistaa lihan ilman lisäaineita vaikka tuleekin helposti enemmän nokiseksi kuin ruskeaksi.Jos kypsentämistä sitten täytyy jatkaa niin ilman nesteen tai rasvan lisäämistä pannua ei yleensäkään voi verrata mainitsemaani pannuun.Valurauta
vaatii rasvaa paistamiseen ja kuuman pannun.Alumiinia
ei tulisi käyttää missään ruuanlaitossa, ei edes alumiinifoliota.Tuo
pohjainen kattilahan nyt ei tarvitse tarkoittaa että ruoka tarvitsee joutua alumiinin kanssa tekemisiin.Noissa omissa erikois sellaisissa ei levykään joudu alumiinin kanssa tekemisiin.Oli vain hankittaessa puhetta että alumiinilla on osuutta joko sekoituksena tai kerroksena.On päivänselvää että sen hintaluokan välineitä ei ole tarkoitettu ihmisten myrkyttämiseen edes lähes kolmekymmentä vuotta sitten.Toisaalta taas luulisin että tokkopa tuo alumiini on paljon vaarallisempaa kuin ruostumatonkaan.Senkin haitoista kyllä on olevinaan päästy selville.Myönnän kyllä että alumiini tökkii melko paljon ruoan laitossa.
Alumiiniastioita
tosiaan myytiin 30 vuotta sitten, mutta ei enää. Syy on päivänselvä. Alumiinisten keittovälineiden on todettu aiheuttavan mm. Alzheimerin tautia.Usko
että minun kattila ei ole alumiinia.Pohjassa on nähtävästi alumiinia vain lämpöarvojen takia.Ei kuitenkaan ulko sen enempää kuin sisäpinnoissakaan.Alumiinikattiloida kyllä myydään tänäkin päivänä.Uskon kyllä että eivät tarvitse olla terveellisiä ruoan laitossa.Neuvoja
Osta kerros kattila, siis ensinmäiseen kattilaan tulee pikkasen vettä ja sitten seuraava kattila päälle jossa puuro keitetään. Ei pala pohjaan.Sekä kun meille ostettiin uus hella jossa keraaminen taso niin sen jälkeen ruuat ei ole enään pohjaan palannu koska lämmönsäätö vaikuttaa heti. Sekä lämmönsäätö toimii eritavalla, esim 6:lla (max 12)levy lämpeää tietyn lämpöises. Ei siis punahehkuses kuten vanhoissa.
Kerroskattilat
ovat loistavia! Usein niihin kuuluu vielä höyrytyskattila. Sillä kun kypsentää vihannekset, niin vitamiinit säilyvät, eikä niistä tule "brittiläisen" löllöjä.tällain
Käytössäni on kiinteä kaksikerroskattila jonka sisään ennen keittämistä kaadetaan vettä kattilan sivulla olevasta reiästä.(Hackman)Tällöin keitto-osahan ei ole kosketuksessa levyyn.Tällä olen keittänyt kaikki maitopohjaiset puurot viimeiset 15v.Tuo
on erittäin näppärä ja sillä saakin parhaan maitopohjaisen kaurapuuron tehtyä. Itselläni tuollainen on ollut n.10vuotta ja vaikka kallis olikin, niin on kyllä hintansa väärti.Paksupohjainen
teräskattila. Eivät ole ihan halpoja, mutta ne ovat käytännössä ikuisia. Eikä pala pohjaan! Olen haudutellut sellaisessa ohra(maito)puuroa tuntikausia, eikä tiskaamisessa ole ollut mitään ongelmaa. Kylmää vettä vain heti kattilaan kun puuro on syöty. Vot.Olisko
paksu pohja muuta kuin terästä?Teräspohja ei jokatapauksessa ole hyvä olipa se paksu tai ohut.EHDOTTOMASTI PARAS VAIHTOEHTO
KAIKKEIN PARAS ON HAUDUTUSKATTILA. SE ON TOSIN PIKKASEN NORMAALIA KATTILAA KALLIIMPI. MUTTA PUUROISSA JA RUUAN LAITOSSA EHDOTON LUXUS.ITSE TILASIN NETANTTILASTA. SIELLÄ ON ERI KOKOISIA.
SUOSITTELEN EHDOTTOMASTI!
Olin
unohtanut vaikka siskollani on ollut jo vuosikausia.Nykyisinhän niitä on taimerillakin.Kyllähän puuron voi muutenkin kätevämmin tehdä mutta hyviä nuo ovat.Jos vain 2-3 litran kattilan löytäisin niin ostaisin kyllä.Ei viitsisi turhan isoa hommata kun kaksi henkeä pienemmälläkin pärjäisi.vastaus edelliseen viestiin ...
netanttilasta saa myös 3 litran haudutus kattilan.Kiitti
neuvosta.