Lieksasta aatoksia

Leksa-niminen kirvesmies rakensi aikoinaan talon joen varteen ja siitä syntyi nimi Lieksa.

Ensinnäkin, jo edellistekstissäni oli omia arveluita. Sanottakoon oikeitten kielentutkijain maineen puhdistamiseksi, että arvelut Lieksan alueella olleista pienistä ja kadonneista kielistä ovat minun omiani. Niistä ei voi kielentutkijoita syyttää.

Tässä esitän nykysuomeen ja osin saameen perustuvia omia versioita.

Suomenkielessä on muutamia sanoja, joissa on yhteinen alkuosa lieksa-sanan kanssa. Kuten lieju, liete, liemi, lieko (saamea) ja varmaan on muitakin. Kaikissa voikin olla sanan alkuosassa liejun ja lietteen eräs vanha muoto lie. Tampereelta internetin mukaan löytyy kaupunginosa nimeltä Lielahti, jossa alkuosan Lie selitetään tarkoittavan liejua ja lietettä. Edellä luetellut sanat ovatkin melko suoraan johonkin vetiseen viittaavia. Lieksa voisi siten olla Lielahden tapaan kaksiosainen nimi. Viitaten esim. joen tai joen suupuolen liejuiseen pohjaan. Mitä loppuosa -ksa sitten tarkoittaa niin se voisi olla puhekielessä lyhentynyt muoto jostain sanasta, vaikkapa lahtea tarkoittaneesta sanasta laksi. Joen suupuolen nimi olisi siten ollut Lielaksi, siis sama kuin Tampereen Lielahti. Tästä olisi koko joen nimeksi tullut "Lielaksin joki". Laksi on saattanut supistua ensin muotoon Lielaks ja siitä pienen keikauksen kautta muotoon Lieksa.

Toinen mahdollisuus lieksa-sanan alkuperäksi voisi olla lieko. Adjektiivimuoto liekoisa tai liekosa tarkoittaisi jokea tai järveä, jossa on epätavallisen paljon liekoja. Katsotaanpa Lieksan jokea. Se on monin paikoin alajuoksullaan epätavallisen leveä ja rantapenkat korkeahkot. Uoma tuskin on aina ollut sellainen vaan vesi on sen syönyt ja leventänyt. Nytkin puita on melkein tai kokonaan kaatuneina jokeen veden syödessä penkkaa. Joen ollessa aiemmin kapeampi on veden syövyttävä vaikutus ollut paljon voimakkaampaa ja puita on kaatunut rannoilta jokeen paljon. Vastaavasti niitten vaikutus ja huomatuksi tuleminen kapeammassa uomassa on ollut suurempi kuin nyt. Tämä selitys liittyy myös edelliseen selitykseen. Joen uoman leveneminen on vienyt suuret määrät hienojakoista lietettä suistoalueelle. Tulva-aikoina on vesi myöskin saattanut olla sameaa ja liejuista, joka sekin on voinut olla nimeämisen perusteena.

Lieksajärven maisemia en tunne ollenkaan. Onko se liejuista vaiko liekoista, tietääkö joku?
Onhan mahdollista, että järvi on saanut nimensä joesta.

En näitä teorioitani rohkene väittää oikeiksi mutta ovatpahan arvauksia siinä missä muutkin.

Tuulijärvestä tuli mieleeni eräs vanha lieksalainen sananlasku. Karjalasta tulleet kauppiaat möivät Lieksan torilla Tuulijärven matikoita. He olivat kuitenkin pistelleet omiin suihinsa suurta herkkua olevat matikoitten maksat. Kun ostajat ihmettelivät, että missäs maksat ovat saivat he vastauksen: "A, Tuulijärven matikal ei oo maksaa".

Lekšmo-nimestä sanoisin, että m-kirjaimen häviäminen on vaikeasti selitettävissä. Leksmo-muoto on hyvin samanlainen kuin muoto Maksimo. Siitäkään ei ole aikain saatossa m-kirjain hävinnyt. Jos Maksimo-nimen voi ajatella tulleen henkilönimestä Maksim niin voisiko Leksmo-nimi olla lähtöisin nimestä Aleksei. Aleksein järvi, ehkä sittenkin liian arkisen tuntuista.

Olkaamme siis iloisia ja ylpeitä paikkakuntamme harvinaisesta nimestä.

Antaisin muutamia neuvoja miten torjua häiriköitä ja suojautua niiltä.

Yksi. Jos haluat käyttää jatkuvasti tai usein samaa tiettyä nikkiä niin rekisteröi se ehdottomasti heti alusta alkaen. Jos kirjoitat sattumanvaraisilla nikeillä niin silloin ei ole väliä. Jos joku vieras ehtii rekisteröimään nikkisi, kuten kävi valitettavasti Simo Hurtalle, on tilanne menetetty. Mitään ei siinä tilanteessa ole enää tehtävissä. Tai sitten häirikkö kirjoittelee sinun nikilläsi kaikkea roskaa yrittäen tärvellä nikkisi maineen. Rekisteröityäkin nikkiä voi näköjänsä käyttää "kun sen osaa". Tosin kirjekuori puuttuu mutta kaikki eivät sitä ehkä tiedä, joten tilanne on siinä suhteessa huono. Ohjelmistossa täytyykin olla hakkerin mentävä bugi. Aion ottaa yhteyttä ylläpitoon, josko ohjelmisto korjattaisiin siltä osin.

Rekisteröinti ei ole mitenkään vaikeaa. Sinulla täytyy vain olla ensin sähköpostiosoite. Toisaalta voit pyytää jotain nuorta sukulaistasi tai luotettavaa läheistä ystävääsi tekemään rekisteröinnin puolestasi. Rekisteröinnin voi tehdä miltä koneelta tahansa, ei sen tarvitse olla sinun oma koneesi. Sovitte vain tunnuksen ja salasanan keskenänne. HUOM, tunnus ei ole sama kuin nikkisi. HUOM. Jos joku tekee rekisteröinnin puolestasi tulee ylläpitoon hänen sähköpostiosoitteensa, joten älä sinäkään sitten petä hänen luottamustaan millään tavoin.

Kaksi. Kun häiritsijä ilmestyy siitä ei kannata välittää sen enempää eikä alkaa vastailla. Myöskään niitten uhkailuja ei tarvitse pelästyä. Ne ovat vain tyhjää suun pieksäntää, ilman mitään vaikutusta. Eivätkä ne kovin kauan jaksa meuhkata yksinään, ovat yleensä hyvin lyhytjänteistä porukkaa ja lähtevät muualle hakemaan uutta häirintäkohdetta.

Kolme. Ei jätetä hyvää Lieksa-keskustelua muutaman häiritsijän takia sillä siihen ne juuri pyrkivät. Siitä ne tyypit saavat voimaa, tuntevat olevansa jotakin. Siitä häiriköinti vain leviää ja pahenee. Aikuisten selväjärkisten keskustelijain ei kannata todellakaan antaa periksi muutamalla kaljapäissään kiroilijalle. On niitä kadullakin juoppoja huutelijoita mutta ei kukaan sen takia lakkaa ulkona kävelemästä.
Muistetaan mitä Rokan Antti sanoi pakoon juoksijoille, jotenkin tähän tapaan: "Minne asti sie meinaat juosta, kyl hää kuule tulee perässä".

Neljä. Ei pidä arkailla myöskään käytä linkkiä "Ilmoita epäasiallisista viesteistä". Pahoja häiriköitä varten se on tehty. Toisaalta ei pidä olla liian herkkäkään koska keskustelujen luonteeseen kuuluu joskus kovakin kielenkäyttö. Joskus voi olla syynä myös lukijalle sattunut väärinkäsitys, joka saa hänet sitten ylireagoimaan. Eli kohtuus kaikessa. Joskus naapuri vain haluaa tarkoituksella provosoida mutta "ei pidä provosoitua kun yritetään provosoida". Jos kyseessä on selvästi teksti, jota ei ole kirjoitettu täysissä ruumiin tai sielun voimissa niihin on turha vastata.

-----Itse uskonkin Lieksa-nimen jäävän ikuisesti ratkaisemattomaksi-----

Tuohon uskon minäkin. Lapin kielen suota se ei tarkoita varmastikaan koska siellä sana liaksa tarkoittaa tunturien välistä eli kurussa olevaa suota. On aika vaikeaa Lieksan keskustassa seisoessaan löytää ne tunturit eli vaarat joittenka välissä lieksa-suo olisi ollut. Tässähän on pohjois-karjalaisittain harvinaisen laaja tasanko ja saa mennä kilometrikaupalla kaikkiin suuntiin jotta ensimmäisen vaaran löytää.

Luulisi tuolla syrjemmässä eli vaarojen kupeissa olevan Lieksa-nimisiä soita jos suota olisi täällä joskus sillä nimellä nimitetty. Eikä Lieksa-järvikään ole tunturien välinen suo.