AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!
 /   /  /  / holding-terapia

holding-terapia

24 Vastausta 5 705 Lukukertaa
Ajattelin nostaa tämän aiheen vähän paremmin esille, kun tuntuu että asia kaipaa asiallista keskustelua. Kertokaa kokemuksianne, etenkin erityislasten äidit joilla on kokemusta omasta lapsesta. Muutkin toki saavat vapaasti kommentoida :-) Toivon kuitenkin kaikilta asiallisia kannanottoja, kiitos.

Tässä minun mielipiteitäni.

Olen tutustunut, opetellut ja käyttänyt ns. sylissäpito-terapiaa sekä hoitolasten kuin myös oman lapseni (As)kanssa. Olen työskennellyt lasten parissa jokusen vuoden, sekä ns."tavallisten" kuin myös erityislasten. Olen nähnyt että se toimii mutta myös sen ettei se toimi. En sano että minun kantani on oikea mutta näkemykseni on tämä. Ainahan sylissäpitoa on tehty, jo paljon ennen kuin siitä tuli "terapia"-nimikeellä kulkeva hieno toimenpide. Olen tullut siihen tulokseen että sylissäpito on yleensä hyvä keino turvattoman, rauhattoman lapsen kanssa toimiessa, kun ollaan sellaisessa tilanteessa jolloin lapsi ei kykene itseään hillitsemään, satuttaa muita tai itseään, ja tarvitsee aikuisen apua hallitakseen tunteitaan. Esimerkiksi uhmaikäisen lapsen kanssa ajaudutaan melko helpostikin sellaisiin tilanteisiin. Erityislasten kanssa nämä tilanteet ovat myös tuttuja monelle äidille, isälle, hoitajalle jne.

Tällöin kuitenkin on välttämätöntä että lasta pitelevä ihminen on turvallinen, tuttu aikuinen joka kykenee sekä henkisesti että fyysisesti pitämään lasta sylissään satuttamatta lasta tai itseään. Näitä kaikkia tärkeämpää on että aikuinen TUNTEE lapsen ja hänen ongelmansa, tietää mitkä kaikki asiat voivat olla osallisena tällaisen kiinnipidon vaikuttavuuteen. Toisin sanoen aikuisen tulee tietää lapsesta vähintään kotiolot, terveystiedot, jos on sairauksia, yliherkkyyksiä, psyykkisiä ongelmia. Ja sen lisäksi olla niin tuttu lapselle että lapsi häneen luottaa.

Yritän tällä nyt herättää ajatusta siitä että sylissäpito (tai kiinnipito tai holding) ei sovellu kaikille lapsille eikä kaikkien aikuisten tehtäväksi. Niin perinteinen tapa kuin se onkin.

Esimerkiksi jos lapsella on aistiyliherkkyyttä, kuten tuntoaistiyliherkkyyttä, lapsi saattaa kärsiä tällaisesta kiinnipitämisestä entistä enemmän. Silloin hyvää tarkoittavalla asialla saadaankin vain vahingoitettua lasta entisestään. Silloin lapsi todella kokee kiinnipitämisen väkivaltaisena, hänhän saattaa tuntea jopa pienenkin kosketuksen ihollaan kipuna. Ajatelkaa miltä tukeva ote silloin voi tuntua!

Olen nyt muutamaan otteeseen törmännyt tilanteeseen jossa lasta on pidetty sylissä /"holdattu" ilman sen parempia tietoja ja ymmärrystä lapsesta tai hänen ongelmistaan ja nähnyt ikäväkseni sen seuraukset. Yksi niistä on lapsen luottamuksen menettäminen ja pelko aikuista kohtaan. En ole terapeutti enkä lääkäri, joten en osaa sanoa mitä lisäongelmia tällainen voi saada aikaan, mutta uskon että esim.aistiyliherkkyyden paheneminen lapsella on mahdollista.

Kun tämä ns.holding-terapia aikanaan nousi esiin ja siitä tehtiin kaikkien ongelmalasten yhteinen hoitomuoto jolla saadaan hyviä tuloksia, mentiin mielestäni vähän turhan pitkälle ja kovalla vauhdilla. Unohtui se yksi ja ainoa asia joka kaikessa tässä elämässä pitäisi huomioida.

Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.

Joten ollaan varovaisia lastemme kanssa, etenkin jos lapsella on muitakin ongelmia kuin uhmaikä.

samoilla linjoilla

Kirjoitit aika tyhjentävästi. Ajattelen asiasta aivan samoin. Nimenomaan täytyy olla tuttu ja turvallinen aikuinen. Ja usein sylihoito toimii paremmin ns. tavallisten lasten kanssa paremmin. Meidän as-lapsen kanssa sylihoito ei ole niin hyvä asia kuin taas adhd-lapsemme kanssa se on taas ainoa asia lääkkeen lisäksi, mikä toimii.

Sama tilanne

Aivan sama tilanne meillä! As-pojalle (aistiyliherkkyys) ei todellakaan sopinut holding!! Se toi valtavan ahdistuksen ja lisäsi raivoa aivan äärimmilleen.Lopetimme sen heti yhden yrityksen jälkeen. Kuitenkin ADHD-tyttärelle se oli "turvallinen" ja "rentouttava", hänellä on lähinnä aistialiherkkyyttä eli "kovemmat otteet" (en tarkoita väkivaltaa!!) kunnon rutistukset tutun aikuisen sylissä, sai kiukkukohtaukset turvallisesti ohi. Ei siis sovi automaattisesti jokaiselle erityislapselle!!

Aivan

Sanoohan sen jo maalaisjärki, että väkisin kiinni pitäminen tuntikausia on väkivaltaa siinä kuin lyöminenkin. Ja missä on se aikuinen, joka itse pysyy siinä touhussa ihan rauhallisena? Hermostuessa aikuisen otteisiin tulee rajuutta ja ilmeet ovat muuta kuin rakastavia. Lapsi kyllä nämä asiat huomaa ja pelko ja tuska lisääntyy.
Sitä paitsi, eikö lapsi saa tästä aivan väärän mallin? Ehkäpä hän pitää joskus väkisin nuorempaa sisarustaan, koiraa, heikompaa kaveriaan...

tarkennusta

Tarkennan siis vastaustani, emme pitäneet tytärtäkään kuin korkeintaan 15 min ja hän rauhoittui, eikä edes rimpuillut irti, vaan rentoutui ja alkoi jutella lopulta niitä näitä. Itku loppui lyhyeen. Hän pitää muutoinkin kunnon halauksista. Emme enää ole tarvinneet koko kiinnipitoa, hyvä niin. Jokaisella saa vapaasti olla oma näkemyksensä "väkivallasta" ja ehkä joku sellaistakin "holdingia" harrastaa, mutta sellaista ei koskaan ole meillä ollut!

lisä tarkennusta

Juuri näin se toimii kuten pellekaija asiaa kuvaa - silloin kun se toimii. Holding ja väkivalta ovat toistensa vastakohdat silloin kun holdingia käytetään oikein. Väärin käytettynä siitä toki tulee väkivaltaa. Mutta ei syliterapia ole mitään tuntikausia kestävää lapsen likistämistä. Usein ensimmäinen kerta voi olla hieman pidempi, mutta toimiessaan kerrat lyhenevät ja lopulta kiinnipitoa ei tarvita. Ja usko pois kun lasta pitää sellainen ihminen joka siihen OIKEASTI kykenee, ei ne ilmeet ja otteet ole vihaisia tai väkivaltaisia. Jos tilanne menee sellaiseksi ei aikuisen tulisi tällaista yrittääkään, silloin lopputulos on aina huono. Aikuisen täytyy pystyä hillitsemään itsensä ja saada vaikka "vahdinvaihto" siinä vaiheessa kun ei enää jaksa. Se on sitä itsensä ja voimavarojensa tunnistamista.

pieni korjaus...

jos ollaan ihan tarkkoja niin holding-terapiahan on sitä että sovitaan etukäteen aika joilloin lasta pidetään sylissä..kuullostaa oudolta mutta niin se muistaakseni on.lapsen vanhemman kanssa käydään aina etukäteen keskustelu ja selvennetään että miksi näin tehdään.se kuin esim lasta pidetään väkisin sylissä kun lapsi koittaa vahingoittaa muita ei ole holding-terapiaa..usein holding sekoitetaan tavalliseen sylissä pitämiseen.

käsitteiden kirjo

Holding-terapiasta käytetään myös nimeä sylihoito. Siinä on kolme vaihetta: kohtaaminen, vastus ja rentoutuminen.

Sylihoito voi alkaa rauhallisella vaiheella, jolloin lapsi ja vanhempi pohtii omia tunteitaan ja keskustelee niistä. Mutta se voi alkaa myös sillä, että siihen on joku välitön syy esimerkiksi lapsen kiukku ja mielipaha, raivokohtaus. Tällöin kohtaamisvaihe jää lyhyeen ja siirrytään välittömästi vastustusvaiheeseen. Eli holding-terapia ei ole aina etukäteen sovittua. Ja se, kun lapsi koittaa vahingoittaa muita ja sen takia hänet otetaan syliin, on nimenomaan holding-terapiaa, jos se sellaisena toteutetaan loppuun asti.

Holding

pelkkää paskaa, jolla aikuiset pumpuloivat oman väkivaltansa ja pienemmän ihmisen alistamisenhalunsa. Kai sen jo talonpoikaisjärkikin sanoo, että sylissä väkisin pitäminen ei ole muuta kuin väkivaltaa.

Vahvempi siinä väkisin pitelee paikoillaan heikompaa. Käytetään samaa väkivaltaa, jota poliisitkin käyttävät rikollisia alistaessaan.

Fiksu kasvattaja puhuu ja käy keskusteluja lapsen kanssa, jolla on aivot ja järki. Alistajilla ei vain sitä ole, sääli.

Lisäys

En ole käyttänyt omaan lapseeni koskaan holdingia tai ns. sylihoitoa, niin hullu en olisi ollut koskaan. Ihme kun aikuisilla ihmisillä ei ole lainkaan arvostelukykyä.

Lasta halataan ja pidetään sylissä vain silloin, kun hän sitä itse haluaa. Ei väkisin, ei koskaan. Muutoin on vain väkivallan kauppamies käärittynä maireaan pumpuliin.

Jk. Väkivaltaterapiatta lapsestani on kasvanut fiksu ihminen, ja hän myös kuulee sen, mitä hänen kanssaan keskustellaan. Hänellä on siis aivot aivan kuin minullakin. Onneksi ymmärsin kunnioittaa niitä.

keskustelun luonne

Aloittaja toivoi asiallisia kommentteja. Yleensä kaikki ymmärtävät, että hulluksi haukkuminen ei ole asiallista.

Ja jos et ole koskaan käyttänyt sylihoitoa, et voi täysin olla varma siitä, että se on paha asia. Erilaisia kokemuksia on. Toisille lapsille se ei sovi ja toisille se on hyvin toimivaa. Ja kaikki aikuisetkaan eivät ole sopivia sitä antamaan.

Kunnioitetaanpas kaikkien kokemuksia ja ajatuksia. Ennakkoluulojen perusteella ei kannata haukkua.

Aikuisten

kohdistamasta kerrottiin juuri tänään uutisissa, yleistä on. Niin täälläkin. Katsokaa illan tv-uutislähetyksiä, holding-väkivalta kuuluu samaan gategoriaan. Kun puhumalla ei pärjää, käydään kiinni. Ajatella, että suuri osa aikuisista suomalaisista ei pidä väkivaltana, sitä jos lyödään nyrkillä tai potkaistaan, kun vastapuolena on lapsi.

Käsi sydämelle, aikuiset.

Edellinen

Aikuisten lapsiin kohdistamasta väkivallasta kerrottiin juuri tänään uutisissa, yleistä on. Niin täällä palstallakin näköjään oikein suositeltavaa. Katsokaa illan tv-uutislähetyksiä, holding-väkivalta kuuluu samaan gategoriaan. Kun puhumalla ei pärjää, käydään kiinni. Ajatella, että suuri osa aikuisista suomalaisista ei pidä väkivaltana sitä, jos lyödään nyrkillä tai potkaistaan, kun vastapuolena on lapsi.

Käsi sydämelle, aikuiset.

Käsi siis sydämelle!

Kasvattajan on tärkeää laittaa käsi sydämelle ja pohtia toimintatapojaan. Se on totta. Mutta laitapa sinäkin käsi sydämelle ja mieti, voisiko olla mahdollista, että oikea sylissäpitohoito ei olisikaan väkivaltaa. Ja että se ei ole keskustelun vastakohta vaan ehkäpä edellytys sille, että sen jälkeen onnistuu puhuminen.

Täällä on jo tullut esille, että sylkytystä ei saa tehdä, jos ei itse ole tasapainoinen ja luotettava aikuinen.

Jokainen voi miettiä, mitä eroa lapsiaan potkivalla/lyövällä aikuisella ja lapselle sylihoitoa antavalla aikuisella. Monesti sylihoito on hyvää estoa sille, että aikuinen menettää hermot ja lyö lasta.

Kiinni käyminen on väkivaltaa, mutta holding-terapia ei ole kiinni käymistä. Kaikki jotka ovat nähneet onnistuneen holding-tapahtuman ymmärtävät tämän.

En muuten jaksaisi tätä asiaa jauhaa, mutta kun olen monta kertaa huomannut sylkytyksen hyödyn ja en todellakaan voi ymmärtää, että se rinnastetaan väkivaltaan. Olen itse täysin väkivaltaa vastaan! Ja kun itse on huomannut jonkin asian olevan hyvä, niin haluaa kertoa siitä muillekin.

meidän 1½v lapsi

olla kellekään muuta kuin kiltti, muuttui kahden holding-istunnon jälkeen tavalliseksi lapseksi joka uskaltaa olla omaa mieltänsä terveesti, myös nyt ollessaan melkein kolmivuotias ja uhmassa.

Se ei missään tapauksessa ole kasvatuksen tulosta vaan holdingin. Älä sano jos et tiedä, lue Martha Welchin "syliaika" ensin.

pakko viel kinata

holding -terapia ei vaan oo sama asia kun sylihoito josta käytetään myös sylissäpitohoitoa.sehän kuullostaa samalta mut se poikkeaa jo siinä että siinä on sana terapia.kovin monella päiväkotityöntekijöillä ei ole terapiakoulutusta joten siksikään sitä ei käytetä pkssa.holding-terapia käytettiin aikoinaan siihen kun oli esim.kosketusherkkä lapsi niin häntä koitettiin totuttaa kosketukseen pitämällä väkisin sylissä.holding-terapia ei ala millään lapsen tunteenpurauksellavaan siitä siis keskustellaan etukäteen perheen kanssa ja terapeutti on aina paikalla tai toteuttaa sen.tätä ei taideta enään käyttää paljon koska se on myös äärimmäisen stressaavaa lapselle ei välttämättä johta toivoittuihin tuloksiin. ja siis sylissäpito hoito/sylihoito on sitä mistä täällä on puhuttu.lapsi hermostuu lopulta niin että otetaan lapsi väkisin syliin,tukeva paikka istua esim.tuoli,kasvot poispäin ja pidetään niin kauan kunnes lapsi on saannut purkaa kiukkunsa pois..voi kestää parikin tuntia.tätähän ei välttämättä kannata toteuttaa ryhmän muitten lasten edessä vaan on ihan hyvä jos on joku rauhallinen paikka. ja tämä toimii todella hyvin..useinhan nää on aika lyhyitä raivareita, mut joskus saattaa venyä..kommenttia tähän?

Sylihoidossa on aina

että on luottamussuhde lapseen, katsekontakti ja selitys lapselle, miksi istutaan. Eikä koskaan toista tuntia! n. 1h on se raja jossa kamppailu joko loppuu tai ei, ja mielellään parhaassa lopputuloksessa myös lapsi nukahtaa.

Holding onkin sitten vähän eri asia.

Vaarallista jättää kesken

Sylihoitoa ei saisi koskaan jättää kesken. Sen on todettu aiheuttavan enemmän haittaa. Jos ei ole varma ehtiikö viedä tilanteen loppuun asti, ei kannata aloittaa.

Ehkei tämä ole kinaamisen aihe

Niin, en halua kinata asiasta ;) Mutta olisiko sinulla, jotain lähdekirjallisuutta, jossa nämä käsitteet eritellään. Nimittäin holding-terapia on suomennettu monessa lähteessä sylissäpitohoidoksi. Käsite voidaan käsittää monella tavalla, mutta yleisesti ihan lääketieteen edustajien kesken nämä kaksi asiaa tarkoittaa samaa. Tiedän kyllä terapeuttienkin sitä käyttävän sitä. Nyn MINÄ kutsun tätä hoitoa sylkytykseksi, koska se on helpompi ja nopeampi kirjoittaa. Niin, sylkytystä on tutkittu ja sen käyttö on laajentunut. Parhaiten vanhemmat oppivat sen käyttöä terapeutin avulla. Oikeastaan Holding-terapia on yleistynyt ja se on levinnyt terapeuteilta koteihin. Asiaa on tutkittu ja on havaittu sylkytyksen sopivan niin kutsuttujen normaalienkin lasten hoitoon. Tällöin ei tarvita terapeuttia.

Jos sitten alunperin Holding-terapia aloitettiin aina tällä rauhallisella kohtaamisvaiheella, niin on yleistynyt myös holding-terapian käyttö tilanteissa, jossa lapsen tunteenpurkaus on jo alkanut. Itse olen kyllä myös antanut lapselleni ennaltaehkäisevää sylkytystä.

Enkä tässä nyt riitelee käsitteet. Mutta kai tässä palstalla keskustellaan sinun käsittämästä kotona annettavasta sylissäpitohoidosta enemmän kuin terapettien ohjaamasta istunnosta. Tähän vanhempien tekemään sylkytykseenkin on terapeuttien antamia ohjeita, jossa neuvotaan tarkasti, miten pitää toimia. Oletko lukenut Anneli Aurelan Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana. Suosittelen lämpimästi.

;) vielä lisäyksiä

Kirjoitan tähän useasti mainostamastani Aurelan kirjasta Johdannon alkusanat.

"Kiinnipitohoito alkoi saada jalansijaa Suomessa 1980-luvun loppupuolella. Aluksi siitä käytettiin nimitystä holdingterapia amerikkalaisen lastenpsykiatrin Martha Welchin mukaan, joka on tämän hoidon uranuurtaja. Käytännössä on osoittautunut kuitenkin tarpeelliseksi määritellä suomen kieleen kaksi holdingterapian vastinetta. Yleiskäyttöön sopii sana kiinnipito (joka vasta englannin termiä holding ja saksan termiä Festhalten). Pienten lasten kiinnipitohoidolle voidaan lisäksi antaa nimitys sylissäpitohoito, koska se tuo parhaiten esille hoidon keskeisen piirteen: rakkauden välittämisen lapselle."

Mainittakoon, että Anneli Aurela on filosofian maisteri, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja sekä äiti ja isoäiti. Pääasiallisen työnsä hän on tehnyt TYKS:n lastenpsykiatrian yksikössä.

Tavoitteita

"Holding-terapia tukee lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Sen tavoitteena on vahvistaa vanhemman kykyä löytää luottamuksellinen suhde lapseen sekä ylläpitää turvallisia rajoja lapsen kanssa."

Tälläisen löysin jostain papereistani. Itse olen kokenut, miten "sylkytys" on auttanut juuri rajojen pitämisessä turvallisesti. ADHD-lapselle kun puhe ei mene niin hyvin perille. Varsinkin silloin, kun meidän poitsu ei syönyt vielä lääkettä, hän ei edes kuullut mitä hänelle sanottiin. "Sylkytys" oli oikeastaan ainoa turvallinen keino. Siinä sitten voi joku ajatella, että olenpa minä väkivaltainen äiti ;)

Olen nähdyt kolmenlaisia ADHD-lapsen vanhempia. Näin karkeasti sanottuna: 1. Niitä, jotka sylkyttävät. 2. Niitä, jotka eivät jaksa pitää rajoja ja lapset tekevät mitä tahansa 3. Niitä, jotka turvautuvat väkivaltaan. Varmasti on muunlaisiakin vanhempia, mutta itse en heitä tunne.

Hali on hali

Mä oon kans sitä mieltä, että syliin pitäis yhdistyä positiivisia mielikuvia. Ei mielikuvia siitä, kuinka itse kiemurtelee tikahtumaisillaan, kunnes joutuu luovuttamaan. Yhteinen hali ja syli on parasta terapiaa, kun se lähtee molempien halusta koskettaa toista. Pelkäisin, miten vaikuttaa myöhempiin läheisyydenkokemuksiin, jos aina sylitystilanne on ollu raivon ja kyynelten saattama.

En tiedä, voi toki toimia hyvin joillakin, mutta omalle lapselle yritän antaa hellyyden ja sylin ihan sinä itsenään ja kurin ja hillitsemisen muissa muodoissa.

Jos

Jos aisti yliherkkyyksiä, niin se on suoranaista kidutusta. Maalaisjärki sanoo, että syli on hellyyttä varten.

Holding

Minun adhd pojalle on suositeltu ja käytetty holdingia. Hänellä se ei kuitenkaan koskaan johtanut toivottuun rauhoittumiseen, vaan raivoaminen lisääntyi ja lapsi koki tämän suorastaan pahoinpitelynä. Ehkä syynä on juuri aisti-yliherkkyys, jota nyt on ruvettu epäilemään.Ihmettelen vain miksi ammattilaiset eivät ole varoittaneet, että se ei sovi aistiyliherkille. Nyt odotellaan uusia kikkoja, nimittäin pahimmillaan paikat hajoo...

ei sovi

As-lapsethan menevätpois tolaltaan jos joku vieras käy kii pitämään.
 /   /  /  / holding-terapia

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta