epilepsia ja keppra

keppra

minulla on myös lääkityksenä keppra ja deprakine.kepraa 2+3,ja deprakine 2+1+2 .minulla särkee myös sormia ja joskus on ollut aamulla oikea käsi niin jäykkä että olen joutunut toisella kädellä väkisin avaamaan sen sormet ,olen kylläkin ajatellut että se johtuu siitä että kohtaus on ollut ihan heräämisvaiheessa.keppra aiheuttaa minulle kiukunpuuskia ja lisäyksen jälkeen oireetonta aikaa on ollut noin kuukausia ja sen jälkeen alkaa ensin sormet nykimään ,sitten ranteesta ja pikkuhiljaa lisääntyy käsien vispaukset ,ikäänkuin teho minun kohdallani laskisi

Pääni ei kestänyt

Keppraa ollenkaan ja sain myös pahoja paniikkihäiriökohtauksia
sen kanssa ym. kaikkea mahdollista.
Oloni ei helpottunut kuin vasta monien kuukausien jälkeen,
kun olin sitä syönyt ja lisäksi sain paniikkilääkkeet itselleni
joita syön vieläkin.
Onneksi nyt pääsin lääkkeestä eroon.

Mikä sopii toiselle
ei sovi toiselle.
Yksilöitä ollaan,
seuraa ja pidä kirjaa
kaikista tuntemuksistasi mitä
Keppra sinulle tekee ja kerrothan
kaikki tuntemuksesi Neurologillesi.

Voimia ja jaksamista !

Hae masennukseen terapiaa

Pitkä prosessi, mutta kyllä sitä saa valtaisan prosessin jälkeen.

Kokeile kuntonyrkkeilyä ja laulamista, että masennus helpottaa... itse olen hieman sitä mieltä, että on sairas, jos ei epilepsiasta masennusta. Eikö se ole lähinnä normaalireaktio? Tosin jos Sinulle tuli Kepprasta vain masennusta, niin koita jaksaa soittaa lääkärille ja lopettaa se. Itselläni se auttoi alussa todella hyvin. Masentunut kyllä olen välillä kovinkin.

*Elämme hyvinpahoinvointivaltiossa... noh, on noita onnen hetkiäkin toivottavasti sullakin.... kissojen viikset ja viirukkaat sukat?*.

Vatsakrampit

Hei! Olen 32v. Nainen ja Keppra tuli äskettäin kuvioihin. Aina kun olen nostanut annostusta saan 2-3päivän ummetuskauden. Myös vatsakramppeja olen saanut ja tosi rajuja,jotka laukaisivat yhden kerran
jopa Grand mal-kohtauksen (onneksi kestoaika oli pieni) Syön tällä hetkellä lääkkeitä: Neurotol Slow 200mg,Neurontin 400mg,Keppra 500mg eli kolme kertaa päivässä ja pelkään että vaihtavat Neurontin 400mg tilalle tuon Topimaxin joka ei kuulu edes korvattaviin lääkkeisiin. Vaikea tilanne siis täälläkin. Olen onnellinen kun jaksan edes vähän tehdä vapaaehtoistöitä ja harrastella. Mutta viime aikoina olen joutunut jäämään kotiin ja se masentaa!!! mutta Tsemppiä!!!

Hei syön itse Keppraa,Lamictalia ja Lyricaa yht.3800mg/vrk.
Mulla on kans masennusoireita ja Lyrica aiheutti nopeahkosti 20 kilon painonnousun ja pelkään saavani diapeteksen piakkoin,koska minulla on nyt lyrican takia "kaljamaha" -vaikken käytä alkoholia laisinkaan.
Masennuksen lisäksi on uneliaisuutta ja sisällä pysyvää vihamielisyyttä,joka tekisi mieli purkaa jollekin.
Ja sit on vielä uni-, ja "masennuslääkitys",joka ei auta mitään!
Paitsi,jos tarkoitus on pitää masennus yllä?

huh,huh

Olen syönyt kolmea eriä epilepsia lääkettä jo yli 10vuotta,kunnes nyt kesällä se vaihdettiin keppraan ja se ei totta totisesti minulle sopinut ,mutta kuin tunnettua en saanut ketään kiinni joka olisi voinut sen purkaa pois! Jos olet täysin varma niin ota se ,mutta minä en ainakaan suosittele! Terkkui Marja-Liisa

keppra

minulle tuli aluksi kauheaa vapinaa ja huimausta. Ne kuitenkin helpottui muutaman kk päästä kun elimistö tottui lääkeaineeseen. Paino nousi 15kiloa hurjaa vauhtia ja hampaat reikiintyivät :( Masennusta minulla oli alussa , mutta en tiedä oliko tämä raskaudenjälkeistä vai mitä ?? (lapseni oli koliikki tapaus ja huusi yöt ja päivät..itsemurha ajatukset oli päivittäin mielessä. onneksi ne on menneen talven lumia :)
Nyt kun olen syönyt keppraa annokselle 1500mg*2/vrk viimeiset 2v niin nyt vihdoin sain niskasta kiinni ja laihdutin 25kiloa ja paino on pysynyt kurissa viimeiset 6kk :) laihduttamisen myötä todennäköisesti lääkeaine aiheuttaa minulle ajoittain pahaaoloa ja syöminenkin on jäänyt vähäiseksi. Annostusta ei kuitenkaan voida laskea , koska kohtauksia alkaa tulemaan.
Elämä kuitenkin hymyilee kun painoa on 25kg vähemmän ja olen ihannepainossani .

Mulla olis tarkoitus vaihtaa nyt Trileptal Keppraan, mutta pelottaa. Keppra-paketti seisoo pöydällä, mutta en ole sitä vielä aloittanut.

Itse sain diagnoosin n. 5 vuotta sitten. Aloitettiin Neurotol Slow. Se vei kohtaukset pois, mutta annostusta nosteltiin jatkuvasti alhaisen pitoisuuden vuoksi ja tuli pahaa väsymystä ja muistihäiriöitä. Se vaihdettiin Trileptaliin. Kohtauksia sain Trileptalin kanssa kaikkiaan 3, aina nostettiin sitten annostusta ja nyt on ollut kohtaukset pois. Kuitenkin sivuvaikutukset on tällä hetkellä matala natrium, jonka takia neuro haluaa lääkkeet vaihtaa. Ja lääkkeiden ottamisen jälkeen tulee yleensä huimausta ja kaksoiskuvia, muistihäiriöt ovat jatkuneet ja lisäksi on ollut ripulia. :( Pelottaa vaan tuo Kepprakin. Useilla kun se on vaikuttanut mielialaan, niin miten minulla, kun olen jo valmiiksi ailahtelevainen luonne?!

Lisäksi minun olkapääni leikattiin vasta vähän aikaa sitten. Se siis hajosi Trileptalin kanssa saadun kohtauksen yhteydessä, omat kohtaukset kun ovat ilmeisen rajuja olleet. Eli nyt en TODELLAKAAN saisi saada kohtauksia, tai olkapää menee vielä pahempaan kuntoon. Lisäksi joudun napsimaan kipulääkkeitä, että Keppra siihen päälle ei kuulosta kauhean"mukavalta". Olisin varmaan sitten jo ihan taju kankaalla.

Muistan kun joskus alussa, Neurotolin kanssa tuntui niin positiiviselta epilepsiani kanssa. Ekalla lääkkeellä kohtaukset lähti, eikä silloin sivuvaikutuksiakaan heti tullut. Nyt olisi jo 3. lääke edessä, jo 5 vuoden sisään siis. :( Ei kauhean positiiviselta enää tunnu, päinvastoin. Ja nämä muistihäiriöt. Lähtevätkö ne ikinä? Olen opiskelija ja muistiongelmat haittaavat opiskelua tosi paljon. En tiedä, tuleeko siitä ikinä mitään. Ja jos en esim. koskaan valmistu, mitä järkeä on sitten enää missään? Eipä mulla juuri muuta sisältöä elämässä ole - valitettavasti.

No, sain sen Kepprankin vihdoin aloitettua jokunen päivä sitten. On nyt päivällä aika mukava kooma päällä ja päässä huimailee. Kuitenkin 2 epilepsialääkettä nyt samaan aikaan ja Trileptalissa edelleen kova annostus. Tuo Keppra tuntuu lähinnä, kuin olisi ottanut jotain rauhoittavia, oikeastaan tuntuu aika miellyttävältä se jumitus. Illalla myös tipahdan telkkarin ääreen, kun iltalääkkeet imeytyvät. Saa nähdä, kuinka kauan menee, ennen kuin nämä oireet alkavat. Alkaa päässä tuntumaan taas siltä, että aamulääkkeet alkavat kohta vaikuttaa...

Sairastuin ite 21 vuotiaana ja nyt n 2 vuotta ollut epilepsia. Vuos ollu kuitenkin vasta lääkkeet, alotettiin Trileptalilla mikä ei auttanut yhtään ja kohtaukset paheni ja silti annosta aina vaan nostettiin ja natriumit laski. Olin tosi väsyny ja sekava lääkkeen oton jälkeen. Reilu puol vuotta sitten alotettiin Keppra ja siitä on ollut mulle tosi paljon hyötyä. Kohtaukset väheni mutta silti niitä on ollut. Trileptali purettiin pois ja rinnalle Absenor joka ollut nyt jonkin aikaa. Trileptalista ja Absenorista ollut mulla eniten sivuoireita: ruokahalu lisääntynyt, vatsaongelmia, väsymys, huimaus mutta ne tasottunu ajan myötä. Eniten vaikuttaa mun mielestä kuiski se että miten hallittee ite omaa elämää ja miten suhtautuu omaan sairauteensa. Jos on sinut asian kanssa ja saa tukea niin sen kanssa jaksaa. Tärkeää on myös olla tiiviissä yhteydessä osastoonsa, ite vaadin itelleni tietyn saman lääkärin ja tämä lääkäri halusi myös hoitaa koko ajan minua niin hoito on ollut nyt jatkuvaa ja miellyttävämpää.

Mulla kans jatku tota samaa rumpaa kauan että lääkäri vaihtu mutta onneksi oon itekin hoitoalalla töissä ja tiesin että oikeus vaatia sama lääkäri aina ja se mun omaki lääkäri halus hoitaa niin nyt ollut helpompi :) ei tarvitse aina selittää asioita pitkän kaavan mukaan. Nyt kun itellä ei vielä ole ollenkaan tasapainossa nuo kohtaukset niin ottavat aika vakavasti neuron puolelta. Se tulee olemaan aina osa omaa minuutta mutta ennemmin niin että tietää että joku syy siihen on että ei ole kunnossa kuin että luulee että se olis korvien välissä :)

Onko teille tullut kepprasta kaksoiskuvia, näön sumenemista? Ja sitten on vielä itkuisuutta ja väsymystä. Taitaa olla lääkkeenvaihto edessä

Keppra ja Topimax ei ole ainakaan sopiva yhdistelmä. Kerkesin kokeilemaan niitä rinnakkain noin kuukauden päivät, jolloin sain tosi pahan masennuskohtauksen ja aivan kuin olisin irtaantunut omasta ruumiista ja näin vain valoa. Tuli sellainen fiilis, että olenko nyt taivaanportilla jossa Jeesus tai Jumala tulee minua vastaanottamaan kera kirkkaan valon. Topimax purettiin saman tien, mutta Keppra jätettiin ja rinnalle otettiin Lamictal. Edellä mainittu tapahtui vuonna 1997. Paniikki- ja masennuskohtauksia on tullut sen jälkeenkin Keppra+Lamictal yhdistelmällä, mutta ei niin pahoja kuin mitä koin joulukuussa 1997. Joskus masennuksen iskettyä on tullut itsetuhoisia ajatuksia mieleen, mutta sen verran olen saanut hallittua omaa järkeä etten ole lähtenyt tekemään itsemurhaa.

Lisäksi Keppra aiheuttaa minulla erittäin usein pistelyä vartalossa, levottomia raajoja etenkin yön aikana, viimeisen vuoden aikana on tullut pahoja huimaustiloja jolloin on pitänyt ottaa tukea oikein seinästä ja mennä makuulleen. Huimaustilassa ilmenee samalla suurta pahoinvointia ja ei tulisi mieleenkään laittaa mitään suuhun. Pisin yhtäjaksoinen huimaustila kesti kaksi vuorokautta, jolloin jouduin ottamaan alkuviikosta yhden työpäivän sairaslomaa. Nyt meinaavat aloittaa kokeilua Keppra+Lamictal+Vimpat, mutta hieman skeptisesti suhtaudun asiaan, koska Vimpatilla taitaa olla paljon samoja haittavaikutuksia kuin Topimatilla. Tästä syystä tuo kolmen lääkkeen yhdistelmä ei minua paljoa houkuttelisi, vaikka Keppra tai Lamictal niistä varmaan jatkossa pudotettaisiinkin pois.

Onko kenelläkään kokemuksia edellämainituista yhdistelmistä, eli Keppra+Lamictal+Vimpat, tai Keppra+Vimpat, tai Lamictal+Vimpat. Kuulisin mielelläni muiden kokemuksia ennen kuin lähden koekaniiniksi tuohon Vimpatiin.

alotin keppran reilu viikko sitte trileptalin jälkeen. nyt on tullut öisin outoja kohtauksia. saatan herätä ja uni jatkuu ja koko kroppa tuntuu olevan siinä mukana. maiskutan ja mieheni herää siihen ja vahtii ettei tuu pahempia. aina en itse niihin herää. jos yritän sanoa jotain, tulee vaan jotain sekoa. näitä on tullut aikaisemminkin jo trileptalin aikana silloin tällöin, mutta nyt on viides päivä tai siis yö putkeen kun niitä tulee joka yö ja tosi monta. outoja oloja hereillä ollessa mulle tuli jo vuosia ennen epilepsian toteamista. epilepsia mulla on todettu vasta 2 vuotta sitten aikuisiällä. trileptal piti lopettaa natriumien rajun laskun takia. eka lääkettä nostettiin mut sit se oli kokonaan lopetettava. mulla ei oo kun keppra käytössä.

onko kukaan koskaan kokeilllu elämää ilman mitään lääkkeitä

Keppraa olen syönyt reilut 5 vuotta. Alkuun aloittaessa oli kyllä juuri sitä loputonta väsymystä, joka on helpottanut vuosien mittaan, mutta vieläkään ei tule päivästä mitään ilman vähintään 8 tunnin yöunia. Lisäksi ollut alaraajojen puutumista ja kausittain tulee "pahempia päiviä" jolloin jumittaa puhe ja samoja asioita joutuu kysymään uudestaan ja uudestaan. Se masentuneisuushan tässä on ikävää ja pahimpina vaiheina itsetuhoajatukset. Lähipiiri sairaudesta tietää, mutta eipä siitä muuten viitsi kauheasti kertoa.
Epilepsia on ollut diagnosoituna 17 vuotta, mutta varmasti ollut olemassa jo 6 vuotta ennen diagnoosia. Ikää nyt kolmetkympit.

On tullut kokeiltua Absenorit ja Lamictalit. Mutta paras oli mielestäni Absenor. Vähiten jumitusta ja ei haittavaikutuksia. Jostain syystä eivät fertiili-ikäiselle halunneet sitä enää määrätä. Tiedän kyllä tapauksia, jotka ovat valproaatilla kuitenkin raskauden vetäisseet läpi, eikä mitään epämuodostumia tai muuta ole lapselle tullut.
Tosin eipä tässä viitsi lapsia maailmaan ajatella, hyvä kun selviää itsensä kanssa. Harmi sinänsä, pidän hirvittävästi lapsista, kuten myös puolisoni.

AMK-koulutusta on kyllä minulla vaikeuksia suorittaa, jos tulee niitä poissaoloja. Heti tippuu kursseilta pois, jos on kursseilla läsnäolopakko. Ei auta lääkärintodistukset.
Sitten siihen päälle ne KELA:n ahdistelut opintopisteiden perään + Työvoimatoimisto joka järjestää rahoitusta KELA:n kanssa, MIKÄLI opintopisteitä on 25/kk. Jos opinnot eivät etene suunnitellusti tai ne keskeytetään, tulee tuista takaisinmaksut.
Tästä sitten seuraakin "iki-ihana" stressin kierre, joka taas pahentaa masennusta jne...
Eli kyllä tämä lomakkeiden ja paperien ja virastojen ihmeellinen Suomi on järjestänyt harvinaisen haastavaksi kansalaisellensa päästä ammattiin, jonka tuloilla tulisi edes nippanappa toimeen. Ja toimeentulolla tarkoitan omalla kohdallani sitä, että niin paljon menee rahaa kuntoutukseen, ettei tule halvaksi pitää itseään edes tässä kunnossa.

Ei epilepsia elämää helpota, päin vastoin tekee siitä haastavaa.