Neokatekumenaalinen tie

Huomasinkin hieman myöhässä kirjoituksesi tuosta kesäkuun lopun tapahtumasta on kyse Arinzen kirjeestä ja siitä, että "tien" sääntöjen viisivuotinen hyväksyntä loppuu.

Kun itse kuulut tähän ryhmään niin osaisitko konkreettisesti selittää minulle lyhyesti mitä kirje käsittelee, siis mitä tapahtunee kesällä?

Kiitos sinulle,
Terv.
amazon22

Vaikka en Henrikissä usein käykään, sen voin sanoa, että isä Marino Trevisinin saarnat eivät ole mitään esimerkillisiä. Kerran olin paikalla, kun saarna kesti 30 minuuttia! Aivan kyllä, luitte oikein. Äidinkieleni ei ole suomi, mutta silti minua ärsytti sijamuotovirheet, saman toistot ja kaiken kattava hurmiohenkisyys.

Suomalaisista papeista kummatkin kirjoittavat saarnansa, mutta eivät lue niitä parista, vaan saarnaavat luontevasti. Ne ovatkin huolellisesti valmistettuja, syvällisempiä, koska sillä tavalla he saattavat lainata mm. kirkkoisien ajatuksia ja muiden tekstejä. Siinä esimerkkiä ulkomaalaisille!

Jos olisin mies, pappi ja ulkomaalainen, en kuvittelisi kielitaidostani enkä karismastani, vaan kirjoittaisin nöyrästi saarnani. Ja ihan vaan harjoituksen vuoksi vaikka kello kädessä.

Englanninkielisen messun tulisi olla tavallinen, liturgisesti ja musiikillisesti oikein vietetty messu - ei mikään "väännös" tai "uutuus". Ihan kauhistuttaa ja suututtaa. Ei sinne voi mennä, vaikka muuten haluaisi joskus osallistua muuhun kuin suomenkieliseen messuun.

P.Marian kirkossa oli ihan "tavallinen" englantilainen messu sekä ristintie kyseisen kirkon kirkkoherran viettämänä.

amazon22 kirjoitti:

Englanninkielisen messun tulisi olla tavallinen, liturgisesti ja musiikillisesti oikein vietetty messu - ei mikään "väännös" tai "uutuus". Ihan kauhistuttaa ja suututtaa. Ei sinne voi mennä, vaikka muuten haluaisi joskus osallistua muuhun kuin suomenkieliseen messuun.

P.Marian kirkossa oli ihan "tavallinen" englantilainen messu sekä ristintie kyseisen kirkon kirkkoherran viettämänä.

Lue lisää

En ole koskaan osallistunut messuun Henrikissä.
En tiedä, millainen tämä englanninkielinen messu on. Sen voin kyllä sanoa, etteivät neokatekumenaalit vietä omaa liturgiaansa tai eukaristiaansa koskaan kirkossa. Liturgia on keskellä viikkoa ja eukaristia lauantai-iltana noin kahdeksan aikaan. Tämän ajankohdan katsotaan olevan teologisessa mielessä jo sunnuntai (vrt. vigilia). Musiikki on Espanjalaisperäistä, sanat on käännetty paikalliselle kielelle. (Liikkeen perustajat ovat espanjalaisia). Tässä osoitteessa on MP3 -formaatissa liikkeen lauluja espanjaksi: http://www.camino-neocatecumenal.org/neo/CARISMAS/cantores/CANTOS DEL CAMINO.htm

Arinzen kirjeessä paavi huomauttaa mm, että

- Neokatekumenaalien tulisi osallistua vähintään kerran kuussa tavalliseen messuun sunnuntaina.

- Vaaditaan muuttamaan kommuunion toteuttamistapaa kahden vuoden siirtymäajalla. Nykyään ehtoollinen otetaan vastaan istualtaan pöydän ympärillä.

Wikipediassa on suhteellisen tyhjentävä, puolueeton englanninkielinen artikkeli "tiestä" (me käytämme keskenämme nimitystä "tie" puhuessamme neokatekumenaalisesta tiestä, lähinnä siksi, että neokatekumenaalinen on pitkä ja hankala sana".

http://en.wikipedia.org/wiki/Neocatechumenal_Way

Kohdassa "Vatican Letter" viitataan nimenomaan ns. kardinaali Arinzen kirjeeseen.

Tämä väite, että tanssimme on totta. Eukaristian päätyttyä, EI JUMALANPALVELUKSEN AIKANA,VASTA SEN JÄLKEEN, KUN PAPPI ON POISTUNUT HUONEESTA, tanssitaan juutalainen tanssi pöydän ympäri.
Paaston aikana ei tanssita.

Väite, että Isä Meidän -rukouksen aikana pidettäisiin kädestä kiinni ei pidä paikkaansa. Isä Meidän rukoillaan seisten juuri samalla tavalla, kuin tavallisessa messussa.

Päivämäärä 29.6.2007 on se päivä, kun Vatikaanin myöntämä viisivuotinen määräaikainen hyväksyntä tien toiminnalle päättyy. Siihen päivään mennessä selvinnee, tuleeko joitain tapoja muuttaa. Katolilaisina noudatamme tietysti paavin määräyksiä.

Aloitin tämän keskustelun kysyäkseni, kuinka Tie toimii Suomessa, onko tapahtunut esim. jotain ikävää. Esimerkiksi Englannissa väitetään joidenkin neokatekumenaalien ryhmien johtajilla vallan kihahtaneen päähän, jolloin nämä ryhmät ovat saaneet "hihhulilahkojen" (Jehovat...)
piirteitä. Tämähän ei ole tietenkään liikkeen tarkoitus, mutta ihmiset ovat ihmisiä...

el_camino kirjoitti:

En ole koskaan osallistunut messuun Henrikissä.
En tiedä, millainen tämä englanninkielinen messu on. Sen voin kyllä sanoa, etteivät neokatekumenaalit vietä omaa liturgiaansa tai eukaristiaansa koskaan kirkossa. Liturgia on keskellä viikkoa ja eukaristia lauantai-iltana noin kahdeksan aikaan. Tämän ajankohdan katsotaan olevan teologisessa mielessä jo sunnuntai (vrt. vigilia). Musiikki on Espanjalaisperäistä, sanat on käännetty paikalliselle kielelle. (Liikkeen perustajat ovat espanjalaisia). Tässä osoitteessa on MP3 -formaatissa liikkeen lauluja espanjaksi: http://www.camino-neocatecumenal.org/neo/CARISMAS/cantores/CANTOS DEL CAMINO.htm

Arinzen kirjeessä paavi huomauttaa mm, että

- Neokatekumenaalien tulisi osallistua vähintään kerran kuussa tavalliseen messuun sunnuntaina.

- Vaaditaan muuttamaan kommuunion toteuttamistapaa kahden vuoden siirtymäajalla. Nykyään ehtoollinen otetaan vastaan istualtaan pöydän ympärillä.

Wikipediassa on suhteellisen tyhjentävä, puolueeton englanninkielinen artikkeli "tiestä" (me käytämme keskenämme nimitystä "tie" puhuessamme neokatekumenaalisesta tiestä, lähinnä siksi, että neokatekumenaalinen on pitkä ja hankala sana".

http://en.wikipedia.org/wiki/Neocatechumenal_Way

Kohdassa "Vatican Letter" viitataan nimenomaan ns. kardinaali Arinzen kirjeeseen.

Tämä väite, että tanssimme on totta. Eukaristian päätyttyä, EI JUMALANPALVELUKSEN AIKANA,VASTA SEN JÄLKEEN, KUN PAPPI ON POISTUNUT HUONEESTA, tanssitaan juutalainen tanssi pöydän ympäri.
Paaston aikana ei tanssita.

Väite, että Isä Meidän -rukouksen aikana pidettäisiin kädestä kiinni ei pidä paikkaansa. Isä Meidän rukoillaan seisten juuri samalla tavalla, kuin tavallisessa messussa.

Päivämäärä 29.6.2007 on se päivä, kun Vatikaanin myöntämä viisivuotinen määräaikainen hyväksyntä tien toiminnalle päättyy. Siihen päivään mennessä selvinnee, tuleeko joitain tapoja muuttaa. Katolilaisina noudatamme tietysti paavin määräyksiä.

Aloitin tämän keskustelun kysyäkseni, kuinka Tie toimii Suomessa, onko tapahtunut esim. jotain ikävää. Esimerkiksi Englannissa väitetään joidenkin neokatekumenaalien ryhmien johtajilla vallan kihahtaneen päähän, jolloin nämä ryhmät ovat saaneet "hihhulilahkojen" (Jehovat...)
piirteitä. Tämähän ei ole tietenkään liikkeen tarkoitus, mutta ihmiset ovat ihmisiä...

Lue lisää

Kiitos el camino antamistasi tiedoista. En kirjoittanut, että neokatekumenaalit pitäisivät toisiaan käsistä kiinni Isä meidän -rukouksen aikana, vaan että joissakin srk:ssa tavalliset katolilaiset niin tekevät varsinkin Jenkeissä, ei siis neokatekumenaalit.

Mitä mieltä olet siitä, kun monet sanovat, ettei Vatikaani II antanut lupaa vastaanottaa hostiaa käteen? Piispat ovat synodeissaan ja muissa tapaamisissaan keskustelleet myös tästä asiasta ja yleensäkin siitä, kuinka eukaristia tulisi jakaa ja vastaanottaa ja mitä mahdollisia väärinkäytöksiä ja ymmärtämättömyyttä on liittynyt sen viettoon.

amazon22 kirjoitti:

Englanninkielisen messun tulisi olla tavallinen, liturgisesti ja musiikillisesti oikein vietetty messu - ei mikään "väännös" tai "uutuus". Ihan kauhistuttaa ja suututtaa. Ei sinne voi mennä, vaikka muuten haluaisi joskus osallistua muuhun kuin suomenkieliseen messuun.

P.Marian kirkossa oli ihan "tavallinen" englantilainen messu sekä ristintie kyseisen kirkon kirkkoherran viettämänä.

Lue lisää

Itse olen pari kertaa käynyt sunnuntaisin englanninkielisessä messussa ja sen on pitänyt muu kuin Marian kirkkoherra. Silloin touhu on ollut sellaista kuin kirjoitin. En USKALLA mennä niihin messuihin enää, harmi!

Onko Henrikissä "normaalit" engl.kieliset messut ilman taputuksia ja kitaroita. Kertokaa, please.

järkyttynyt kirjoitti:

Itse olen pari kertaa käynyt sunnuntaisin englanninkielisessä messussa ja sen on pitänyt muu kuin Marian kirkkoherra. Silloin touhu on ollut sellaista kuin kirjoitin. En USKALLA mennä niihin messuihin enää, harmi!

Onko Henrikissä "normaalit" engl.kieliset messut ilman taputuksia ja kitaroita. Kertokaa, please.

Lue lisää

En tiedä Henrikin messuista mitään, koska oma seurakuntani on Virossa, Tarton Pühima Neitsi Maarja pärispatuta saamise kirik.

Neokatekumenaalit eivät muuta messua kirkossa. Pidämme omat jumalanpalveluksemme esim. seurakuntasalissa. Meillä on kirkossa vain yksi vakituinen pappi. Hän on neokatekumenaali. Kirkon messu on täysin perinteinen, ei ole mitään neokatekumenaalimusiikkia.

Puhumme tavallisesti eukaristiasta ja liturgiasta puhuessamme omista jumalanpaveluksistamme. Messusta puhuessamme tarkoitamme messua kirkossa.

Tämä kysymys hostian ottamisesta käteen on yksi niistä kysymyksistä, joihin toivomme saavan vastauksen kesään mennessä. Vatikaanissa tuntuvat olevan erimielisiä. Henkilökohtaisesti en näe tässä oppiristiriitaa. En tosin ole teologi. Kun lopullinen vastaus Vatikaanista tulee, on neokatekumenaalien tietysti noudatettava sitä.

järkyttynyt kirjoitti:

Itse olen pari kertaa käynyt sunnuntaisin englanninkielisessä messussa ja sen on pitänyt muu kuin Marian kirkkoherra. Silloin touhu on ollut sellaista kuin kirjoitin. En USKALLA mennä niihin messuihin enää, harmi!

Onko Henrikissä "normaalit" engl.kieliset messut ilman taputuksia ja kitaroita. Kertokaa, please.

Lue lisää

Henrikissä kaikki kirkossa vietettävät messut ovat aivan normaaleja messuja.

el_camino kirjoitti:

En ole koskaan osallistunut messuun Henrikissä.
En tiedä, millainen tämä englanninkielinen messu on. Sen voin kyllä sanoa, etteivät neokatekumenaalit vietä omaa liturgiaansa tai eukaristiaansa koskaan kirkossa. Liturgia on keskellä viikkoa ja eukaristia lauantai-iltana noin kahdeksan aikaan. Tämän ajankohdan katsotaan olevan teologisessa mielessä jo sunnuntai (vrt. vigilia). Musiikki on Espanjalaisperäistä, sanat on käännetty paikalliselle kielelle. (Liikkeen perustajat ovat espanjalaisia). Tässä osoitteessa on MP3 -formaatissa liikkeen lauluja espanjaksi: http://www.camino-neocatecumenal.org/neo/CARISMAS/cantores/CANTOS DEL CAMINO.htm

Arinzen kirjeessä paavi huomauttaa mm, että

- Neokatekumenaalien tulisi osallistua vähintään kerran kuussa tavalliseen messuun sunnuntaina.

- Vaaditaan muuttamaan kommuunion toteuttamistapaa kahden vuoden siirtymäajalla. Nykyään ehtoollinen otetaan vastaan istualtaan pöydän ympärillä.

Wikipediassa on suhteellisen tyhjentävä, puolueeton englanninkielinen artikkeli "tiestä" (me käytämme keskenämme nimitystä "tie" puhuessamme neokatekumenaalisesta tiestä, lähinnä siksi, että neokatekumenaalinen on pitkä ja hankala sana".

http://en.wikipedia.org/wiki/Neocatechumenal_Way

Kohdassa "Vatican Letter" viitataan nimenomaan ns. kardinaali Arinzen kirjeeseen.

Tämä väite, että tanssimme on totta. Eukaristian päätyttyä, EI JUMALANPALVELUKSEN AIKANA,VASTA SEN JÄLKEEN, KUN PAPPI ON POISTUNUT HUONEESTA, tanssitaan juutalainen tanssi pöydän ympäri.
Paaston aikana ei tanssita.

Väite, että Isä Meidän -rukouksen aikana pidettäisiin kädestä kiinni ei pidä paikkaansa. Isä Meidän rukoillaan seisten juuri samalla tavalla, kuin tavallisessa messussa.

Päivämäärä 29.6.2007 on se päivä, kun Vatikaanin myöntämä viisivuotinen määräaikainen hyväksyntä tien toiminnalle päättyy. Siihen päivään mennessä selvinnee, tuleeko joitain tapoja muuttaa. Katolilaisina noudatamme tietysti paavin määräyksiä.

Aloitin tämän keskustelun kysyäkseni, kuinka Tie toimii Suomessa, onko tapahtunut esim. jotain ikävää. Esimerkiksi Englannissa väitetään joidenkin neokatekumenaalien ryhmien johtajilla vallan kihahtaneen päähän, jolloin nämä ryhmät ovat saaneet "hihhulilahkojen" (Jehovat...)
piirteitä. Tämähän ei ole tietenkään liikkeen tarkoitus, mutta ihmiset ovat ihmisiä...

Lue lisää

Liturgia on keskellä viikkoa ja eukaristia lauantai-iltana noin kahdeksan aikaan. Tämän ajankohdan katsotaan olevan teologisessa mielessä jo sunnuntai (vrt. vigilia).

Kuinka te(Tien kulkijat)suhtaudutte lauantaisin klo 18 vietettävään normaaliin iltamessuun kirkossa joka sama kuin seuraavan päivän sunnuntai messu. Onko teistä klo 18 ajankohta myös oikea sunnuntain liturgian ajankohta?

On ilo saada sinut joukkoomme keskustelemaan ja saada asiallisia vastauksia Tien opeista ja tavoista. Harvoin täällä tapaa asiantuntevaa neonkatekumeenia, ryhmäläisiä on ilmeisesti muutenkin vähän Suomessa.

Monet messutapanne/eukaristian vietto ovat erilaisia kuin tavallinen katolinen on tottunut, mutta eiköhän sekin ole rikkautta meidän yhteisessä katolisessa kirkossamme. Kaikkea hyvää sinulle ja koko ryhmälle.

amazon22 kirjoitti:

Liturgia on keskellä viikkoa ja eukaristia lauantai-iltana noin kahdeksan aikaan. Tämän ajankohdan katsotaan olevan teologisessa mielessä jo sunnuntai (vrt. vigilia).

Kuinka te(Tien kulkijat)suhtaudutte lauantaisin klo 18 vietettävään normaaliin iltamessuun kirkossa joka sama kuin seuraavan päivän sunnuntai messu. Onko teistä klo 18 ajankohta myös oikea sunnuntain liturgian ajankohta?

On ilo saada sinut joukkoomme keskustelemaan ja saada asiallisia vastauksia Tien opeista ja tavoista. Harvoin täällä tapaa asiantuntevaa neonkatekumeenia, ryhmäläisiä on ilmeisesti muutenkin vähän Suomessa.

Monet messutapanne/eukaristian vietto ovat erilaisia kuin tavallinen katolinen on tottunut, mutta eiköhän sekin ole rikkautta meidän yhteisessä katolisessa kirkossamme. Kaikkea hyvää sinulle ja koko ryhmälle.

Lue lisää

Meidän kirkossamme on sunnuntain messu kello 12.00. Iltamessua sunnuntaina ei ole. Muina päivinä on kello 18.00.

ex-otsir kirjoitti:

Henrikissä kaikki kirkossa vietettävät messut ovat aivan normaaleja messuja.

Isä Teemu Sipon lähdön jälkeen liturgian taso on Henrikissä todella romahtanut. Juhlallisia messuja ja ministrantteja näkee nykyään tosi harvoin. Isä Tuomo T. Vimpari piti omissa messuissaan vielä yllä korkeaa tasoa. Hänen lähtönsä jälkeen esimerkiksi päämessut eivät enää ole olleet juhlallisia - eikä ruotsia kuule enää koskaan.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

Isä Teemu Sipon lähdön jälkeen liturgian taso on Henrikissä todella romahtanut. Juhlallisia messuja ja ministrantteja näkee nykyään tosi harvoin. Isä Tuomo T. Vimpari piti omissa messuissaan vielä yllä korkeaa tasoa. Hänen lähtönsä jälkeen esimerkiksi päämessut eivät enää ole olleet juhlallisia - eikä ruotsia kuule enää koskaan.

Lue lisää

Hyvä Ajatteleva,

En voi olla oikein takertumatta tuohon ajatukseesi Henrikin päämessun liturgisen tason
laskusuunnasta. Tekeekö ministranttien läsnäolo
messusta juhlallisen? Onko selebrointi huonoa,
alttaripalvelijoiden työ, kuoro, urkuri? Saarnasta olen kuullut valitettavan, mutta eipä se juuri messun juhlallisuuteen vaikuta, ainakaan meillä katolisilla.

CSPB+ kirjoitti:

Hyvä Ajatteleva,

En voi olla oikein takertumatta tuohon ajatukseesi Henrikin päämessun liturgisen tason
laskusuunnasta. Tekeekö ministranttien läsnäolo
messusta juhlallisen? Onko selebrointi huonoa,
alttaripalvelijoiden työ, kuoro, urkuri? Saarnasta olen kuullut valitettavan, mutta eipä se juuri messun juhlallisuuteen vaikuta, ainakaan meillä katolisilla.

Lue lisää

Tuon "Ajattelevan" vastausta odotellessa saan kai vastata omasta puolestani...

"Tekeekö ministranttien läsnäolo
messusta juhlallisen? Onko selebrointi huonoa,
alttaripalvelijoiden työ, kuoro, urkuri?"

Kyllä tekee. Onhan paljon juhlallisempaa, jos messussa on hyvin koulutetut messupalvelijat kantamassa kynttilöitä, ristiä ja suitsuketta; jos pappi laulaa osuutensa; jos on siunatulla vedellä vihmominen alussa; jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen rukous; jos messupalvelijat jakavat kalkin (itse en halua ottaa vastaan kalkkia sisarelta tai muulta "tavalliselta" maallikolta, liturgiseen asuun pukeutuneelta messupalvelijalta kylläkin). Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten. Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa parempi kuin entinen.

Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin ennen.

Rivikatolilainen kirjoitti:

Tuon "Ajattelevan" vastausta odotellessa saan kai vastata omasta puolestani...

"Tekeekö ministranttien läsnäolo
messusta juhlallisen? Onko selebrointi huonoa,
alttaripalvelijoiden työ, kuoro, urkuri?"

Kyllä tekee. Onhan paljon juhlallisempaa, jos messussa on hyvin koulutetut messupalvelijat kantamassa kynttilöitä, ristiä ja suitsuketta; jos pappi laulaa osuutensa; jos on siunatulla vedellä vihmominen alussa; jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen rukous; jos messupalvelijat jakavat kalkin (itse en halua ottaa vastaan kalkkia sisarelta tai muulta "tavalliselta" maallikolta, liturgiseen asuun pukeutuneelta messupalvelijalta kylläkin). Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten. Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa parempi kuin entinen.

Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin ennen.

Lue lisää

>Onhan paljon juhlallisempaa, jos messussa on >hyvin koulutetut messupalvelijat kantamassa >kynttilöitä, ristiä ja suitsuketta;

Niin, alttaripalvelu on pääosin "tie:n" seminaristeja. Messupalvelijoiden koulutus oli aiemmin organisoitua. Toisaalta ennenkin kaikki oli motivoituneiden maallikkojen käsissä.
Eivät risti, suitsuke ja kynttilät ole mihinkään kadonneet.

>jos pappi laulaa osuutensa;

Itse en lähtisi pakottamaan ketään laulamaan, jos on arka. Tosin pitääkö sitten hoitaa katedraalin kirkkoherran tointa? Isä Marino yrittää parhaansa. Italiassa tuskin lauloi koskaan mitään. Eipä siellä kukaan muukaan laula.

>jos on siunatulla vedellä vihmominen alussa;

Eipä sitä juuri ollut Isä Teemunkaan aikana. Jostan syystä Isä Tuomo toivoi sitä usein.

>jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen >rukous;

Rukousten pituudella ei juhlavuutta lisätä, eikä
myöskään lukumäärällä kuten eräs pappi kerran väitti.

>liturgiseen asuun pukeutuneelta >messupalvelijalta kylläkin.

Juuri näin. Sisar tosin jakaa kalkin, jos ei ole messupalvelijoita.

>Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, >mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten.

Mitenköhän aiemmin? Nykyinen kuoro on laulanut jo vuosia. Olisi kiinnostavaa kuulla, missä mielessä edellinen kuoro oli juhlavampi?


>Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa >parempi kuin entinen.

Tämä on ihan mielipidekysymys. Nykyinen urkuri on motivoitunut ja tekee soittamisen ohella myös sakristan työt.

>Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa >kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja >rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä >päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin >ennen.

Rakastatko, ymmärrätkö ja kunnioitatko siis sitä
vaivannäköä jota P.Henrikissä tehdään liturgian
hyväksi?

Rivikatolilainen kirjoitti:

Tuon "Ajattelevan" vastausta odotellessa saan kai vastata omasta puolestani...

"Tekeekö ministranttien läsnäolo
messusta juhlallisen? Onko selebrointi huonoa,
alttaripalvelijoiden työ, kuoro, urkuri?"

Kyllä tekee. Onhan paljon juhlallisempaa, jos messussa on hyvin koulutetut messupalvelijat kantamassa kynttilöitä, ristiä ja suitsuketta; jos pappi laulaa osuutensa; jos on siunatulla vedellä vihmominen alussa; jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen rukous; jos messupalvelijat jakavat kalkin (itse en halua ottaa vastaan kalkkia sisarelta tai muulta "tavalliselta" maallikolta, liturgiseen asuun pukeutuneelta messupalvelijalta kylläkin). Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten. Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa parempi kuin entinen.

Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin ennen.

Lue lisää

Ehkä kaikki eivät muista eroa vanhaan. Esim. yksi muutos oli, että messupalvelijat polvistuvat nykyään pelkästään konsekraation aikana ja nousevat heti sen jälkeen seisomaan (Italiassa kaikki ihmiset tekevät niin messussa, nousevat seisomaan heti konsekraation jälkeen). Ennen messupalvelijat olivat polvistuneina yhtä kauan kuin kirkkokansakin. Kyllä se vähentää juhlallisuutta ja kunnioitusta eukaristiaa kohtaan. Tulee tunne, että haluavat tehdä vain minimin eivätkä yhtään ylimääräistä. Luulen, että syynä on sekä italialainen vaikutus että neokatekumenaalien vaikutus joilla ei tunnetusti ole kovinkaan paljon eukaristista hartautta.

CSPB+ kirjoitti:

>Onhan paljon juhlallisempaa, jos messussa on >hyvin koulutetut messupalvelijat kantamassa >kynttilöitä, ristiä ja suitsuketta;

Niin, alttaripalvelu on pääosin "tie:n" seminaristeja. Messupalvelijoiden koulutus oli aiemmin organisoitua. Toisaalta ennenkin kaikki oli motivoituneiden maallikkojen käsissä.
Eivät risti, suitsuke ja kynttilät ole mihinkään kadonneet.

>jos pappi laulaa osuutensa;

Itse en lähtisi pakottamaan ketään laulamaan, jos on arka. Tosin pitääkö sitten hoitaa katedraalin kirkkoherran tointa? Isä Marino yrittää parhaansa. Italiassa tuskin lauloi koskaan mitään. Eipä siellä kukaan muukaan laula.

>jos on siunatulla vedellä vihmominen alussa;

Eipä sitä juuri ollut Isä Teemunkaan aikana. Jostan syystä Isä Tuomo toivoi sitä usein.

>jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen >rukous;

Rukousten pituudella ei juhlavuutta lisätä, eikä
myöskään lukumäärällä kuten eräs pappi kerran väitti.

>liturgiseen asuun pukeutuneelta >messupalvelijalta kylläkin.

Juuri näin. Sisar tosin jakaa kalkin, jos ei ole messupalvelijoita.

>Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, >mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten.

Mitenköhän aiemmin? Nykyinen kuoro on laulanut jo vuosia. Olisi kiinnostavaa kuulla, missä mielessä edellinen kuoro oli juhlavampi?


>Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa >parempi kuin entinen.

Tämä on ihan mielipidekysymys. Nykyinen urkuri on motivoitunut ja tekee soittamisen ohella myös sakristan työt.

>Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa >kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja >rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä >päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin >ennen.

Rakastatko, ymmärrätkö ja kunnioitatko siis sitä
vaivannäköä jota P.Henrikissä tehdään liturgian
hyväksi?

Lue lisää

Kysyit minulta miksi Henrikissä päämessu ei ole mielestäni yhtä juhlallinen kuin ennen, siis isä Teemun aikoihin. Luettelisin samat asiat kuin ystävämme Rivikatolilainen, mutta lisäisin sen, ettei nykyisin liturgian eteen nähdä yhtä paljon vaivaa kuin ennen.

Otetaan yksi esimerkki monista. Kun isä Marino tuli, kirkon katosta roikkunut adventtikynttilä katosi teille tuntemattomille. Samoin kirkkoa koristellaan vähemmän. Muistan isä Teemun ajalta pyhäinpäivät: patsaiden takana kauniit kankaat ja patsaiden vieressä kyntteliköt. Se oli juhla! Isä Marino taas käyttää lähes aina samaa arkista messuvaatetta, vihkiveden siunausta ei ole koskaan enkä muista kuulleeni ns. roomalaista eukaristista rukousta hänen messuissaan koskaan. Vähän tulee sellainen olo, että messu on vain pakko, ei juhla.

"Niin, alttaripalvelu on pääosin "tie:n" seminaristeja. Messupalvelijoiden koulutus oli aiemmin organisoitua. Toisaalta ennenkin kaikki oli motivoituneiden maallikkojen käsissä."

Oletko huomannut, että muutamat noista entisistä messupalvelijoista ovat hakeutuneet kirkon palvelukseen ja yksi heistä (isä Tuomo) jopa papiksi? Kannattaisi aktivoida messupalvelijoita enemmän ja se on kirkkoherran tehtävä.

"Eivät risti, suitsuke ja kynttilät ole mihinkään kadonneet."

Usein ovat ja silloinkin, kun niitä käytetään, kaikki on huolimatonta.

"Itse en lähtisi pakottamaan ketään laulamaan, jos on arka. Tosin pitääkö sitten hoitaa katedraalin kirkkoherran tointa? Isä Marino yrittää parhaansa. Italiassa tuskin lauloi koskaan mitään. Eipä siellä kukaan muukaan laula."

Laulaminen on taito, jonka useimmat voivat oppia.

"Eipä sitä juuri ollut Isä Teemunkaan aikana. Jostan syystä Isä Tuomo toivoi sitä usein."

Kaipaan sitä todella. Nykyään se on vain pääsiäisenä.

">jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen >rukous;
Rukousten pituudella ei juhlavuutta lisätä, eikä
myöskään lukumäärällä kuten eräs pappi kerran väitti."

Emme ole protestantteja, joten asiaa ei voida ilmaista ihan noinkaan.

">liturgiseen asuun pukeutuneelta >messupalvelijalta kylläkin.
Juuri näin. Sisar tosin jakaa kalkin, jos ei ole messupalvelijoita."

Minullekin sopii, että sisar jakaa, mutta ihanteellista se ei ole.

">Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, >mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten.
Mitenköhän aiemmin? Nykyinen kuoro on laulanut jo vuosia. Olisi kiinnostavaa kuulla, missä mielessä edellinen kuoro oli juhlavampi?"

Samaa mieltä. Naisääniä kaipaisin edes joskus.

">Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa >parempi kuin entinen.
Tämä on ihan mielipidekysymys. Nykyinen urkuri on motivoitunut ja tekee soittamisen ohella myös sakristan työt."

Samaa mieltä.

">Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa >kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja >rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä >päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin >ennen.
Rakastatko, ymmärrätkö ja kunnioitatko siis sitä
vaivannäköä jota P.Henrikissä tehdään liturgian
hyväksi?"

Minusta Henrikin asema katedraalina edellyttäisi enemmän vaivannäköä liturgian eteen ja siihen isä Marinon "aika" ei tunnu riittäneen.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

Kysyit minulta miksi Henrikissä päämessu ei ole mielestäni yhtä juhlallinen kuin ennen, siis isä Teemun aikoihin. Luettelisin samat asiat kuin ystävämme Rivikatolilainen, mutta lisäisin sen, ettei nykyisin liturgian eteen nähdä yhtä paljon vaivaa kuin ennen.

Otetaan yksi esimerkki monista. Kun isä Marino tuli, kirkon katosta roikkunut adventtikynttilä katosi teille tuntemattomille. Samoin kirkkoa koristellaan vähemmän. Muistan isä Teemun ajalta pyhäinpäivät: patsaiden takana kauniit kankaat ja patsaiden vieressä kyntteliköt. Se oli juhla! Isä Marino taas käyttää lähes aina samaa arkista messuvaatetta, vihkiveden siunausta ei ole koskaan enkä muista kuulleeni ns. roomalaista eukaristista rukousta hänen messuissaan koskaan. Vähän tulee sellainen olo, että messu on vain pakko, ei juhla.

"Niin, alttaripalvelu on pääosin "tie:n" seminaristeja. Messupalvelijoiden koulutus oli aiemmin organisoitua. Toisaalta ennenkin kaikki oli motivoituneiden maallikkojen käsissä."

Oletko huomannut, että muutamat noista entisistä messupalvelijoista ovat hakeutuneet kirkon palvelukseen ja yksi heistä (isä Tuomo) jopa papiksi? Kannattaisi aktivoida messupalvelijoita enemmän ja se on kirkkoherran tehtävä.

"Eivät risti, suitsuke ja kynttilät ole mihinkään kadonneet."

Usein ovat ja silloinkin, kun niitä käytetään, kaikki on huolimatonta.

"Itse en lähtisi pakottamaan ketään laulamaan, jos on arka. Tosin pitääkö sitten hoitaa katedraalin kirkkoherran tointa? Isä Marino yrittää parhaansa. Italiassa tuskin lauloi koskaan mitään. Eipä siellä kukaan muukaan laula."

Laulaminen on taito, jonka useimmat voivat oppia.

"Eipä sitä juuri ollut Isä Teemunkaan aikana. Jostan syystä Isä Tuomo toivoi sitä usein."

Kaipaan sitä todella. Nykyään se on vain pääsiäisenä.

">jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen >rukous;
Rukousten pituudella ei juhlavuutta lisätä, eikä
myöskään lukumäärällä kuten eräs pappi kerran väitti."

Emme ole protestantteja, joten asiaa ei voida ilmaista ihan noinkaan.

">liturgiseen asuun pukeutuneelta >messupalvelijalta kylläkin.
Juuri näin. Sisar tosin jakaa kalkin, jos ei ole messupalvelijoita."

Minullekin sopii, että sisar jakaa, mutta ihanteellista se ei ole.

">Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, >mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten.
Mitenköhän aiemmin? Nykyinen kuoro on laulanut jo vuosia. Olisi kiinnostavaa kuulla, missä mielessä edellinen kuoro oli juhlavampi?"

Samaa mieltä. Naisääniä kaipaisin edes joskus.

">Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa >parempi kuin entinen.
Tämä on ihan mielipidekysymys. Nykyinen urkuri on motivoitunut ja tekee soittamisen ohella myös sakristan työt."

Samaa mieltä.

">Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa >kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja >rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä >päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin >ennen.
Rakastatko, ymmärrätkö ja kunnioitatko siis sitä
vaivannäköä jota P.Henrikissä tehdään liturgian
hyväksi?"

Minusta Henrikin asema katedraalina edellyttäisi enemmän vaivannäköä liturgian eteen ja siihen isä Marinon "aika" ei tunnu riittäneen.

Lue lisää

älkää jatkuvasti narisko ja valittako. asiat hoidetaan resurssien mukaan ja jokaisella kirkkoherralla on oma tyylinsä hoitaa asioita. jos kuoroon ei löydy halukkaita, niin ei sitä tyhjästä nyhjästä. realismia peliin siis. olkaa itse aktiivisa osallistumaan, tarjotkaa palveluksianne älkääkä olko aidan takana narisemassa kun kaikki on niin huonosti.

lasimaalaus kirjoitti:

älkää jatkuvasti narisko ja valittako. asiat hoidetaan resurssien mukaan ja jokaisella kirkkoherralla on oma tyylinsä hoitaa asioita. jos kuoroon ei löydy halukkaita, niin ei sitä tyhjästä nyhjästä. realismia peliin siis. olkaa itse aktiivisa osallistumaan, tarjotkaa palveluksianne älkääkä olko aidan takana narisemassa kun kaikki on niin huonosti.

Lue lisää

Kuoroon löytyi kyllä hyvin laulajia silloin, kun Henkin seurakunnan jäsenluku oli 1/3 nykyisestä! Samoin löytyi liuta messupalvelijoita, joita nykyään ei ole. Kummallista, eikö vain?

kuorofani kirjoitti:

Kuoroon löytyi kyllä hyvin laulajia silloin, kun Henkin seurakunnan jäsenluku oli 1/3 nykyisestä! Samoin löytyi liuta messupalvelijoita, joita nykyään ei ole. Kummallista, eikö vain?

Lue lisää

Ei Henkassa mitään kuoroa ole. Vain 1-3 laulajaa, jos hyvin sattuu. Suurissa juhlissa heitä saattaa olla jopa 4. Siinä se 'kuoro'.

kuoro? kirjoitti:

Ei Henkassa mitään kuoroa ole. Vain 1-3 laulajaa, jos hyvin sattuu. Suurissa juhlissa heitä saattaa olla jopa 4. Siinä se 'kuoro'.

Vielä n. 15 vuotta sitten Henrikissä oli varsin vireä kuoro, jolla oli hyvä kuoronjohtaja. Kuoro kaatui muistaakseni sen takia, että kemiat eri henkilöiden välillä eivät toimineet. Kuorolaulaminen vaatii harjoittelua ja sitä ei tämän päivän ihmisillä tunnu olevan. Kuoron toimintaan pitää sitoutua ja se toimii muissa seurakunnissa esim. Turussa täysin vapaaehtoisvoimin.

Kuoroa on vuosien aikana yritetty käynnistää Henrikissä useita kertoja, intoa on vain aina puuttunut oikealta kuorolta, missä laulajina toimivat sekä naiset että miehet.

Rivikatolilainen kirjoitti:

Tuon "Ajattelevan" vastausta odotellessa saan kai vastata omasta puolestani...

"Tekeekö ministranttien läsnäolo
messusta juhlallisen? Onko selebrointi huonoa,
alttaripalvelijoiden työ, kuoro, urkuri?"

Kyllä tekee. Onhan paljon juhlallisempaa, jos messussa on hyvin koulutetut messupalvelijat kantamassa kynttilöitä, ristiä ja suitsuketta; jos pappi laulaa osuutensa; jos on siunatulla vedellä vihmominen alussa; jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen rukous; jos messupalvelijat jakavat kalkin (itse en halua ottaa vastaan kalkkia sisarelta tai muulta "tavalliselta" maallikolta, liturgiseen asuun pukeutuneelta messupalvelijalta kylläkin). Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten. Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa parempi kuin entinen.

Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin ennen.

Lue lisää

Minulla näyttää olevan vähän eri ongelmat kuin teillä. Olen aina tyytyväinen, jos alttarilla ei ole useita henkilöitä. Pystyn keskittymään messuun ja rukoukseen paremmin, kun on vain yksi henkilö "esiintymässä" ja pelkistetyn eleetöntä.

Lisäksi olen tasa-arvon kannattaja. Otan vastaan Kristuksen ruumiin keneltä hyvänsä, olipa sukupuoli tai vaatetus mikä hyvänsä.

epäilevä Tuomas kirjoitti:

Minulla näyttää olevan vähän eri ongelmat kuin teillä. Olen aina tyytyväinen, jos alttarilla ei ole useita henkilöitä. Pystyn keskittymään messuun ja rukoukseen paremmin, kun on vain yksi henkilö "esiintymässä" ja pelkistetyn eleetöntä.

Lisäksi olen tasa-arvon kannattaja. Otan vastaan Kristuksen ruumiin keneltä hyvänsä, olipa sukupuoli tai vaatetus mikä hyvänsä.

Lue lisää

Valitettavasti (sinun kannaltasi) katolinen perinne on päinvastainen: juhlamessuissa on aina ja kaikkialla ollut alttarilla useita ihmisiä "esiintymässä". Jos haluat sellaista välttää, suosittelen esim. iltamessua, mutta päämessun pitää olla juhlallinen - mitä se ei valitettavasti tänäpäivänä Henrikinkirkossa ole.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

Kysyit minulta miksi Henrikissä päämessu ei ole mielestäni yhtä juhlallinen kuin ennen, siis isä Teemun aikoihin. Luettelisin samat asiat kuin ystävämme Rivikatolilainen, mutta lisäisin sen, ettei nykyisin liturgian eteen nähdä yhtä paljon vaivaa kuin ennen.

Otetaan yksi esimerkki monista. Kun isä Marino tuli, kirkon katosta roikkunut adventtikynttilä katosi teille tuntemattomille. Samoin kirkkoa koristellaan vähemmän. Muistan isä Teemun ajalta pyhäinpäivät: patsaiden takana kauniit kankaat ja patsaiden vieressä kyntteliköt. Se oli juhla! Isä Marino taas käyttää lähes aina samaa arkista messuvaatetta, vihkiveden siunausta ei ole koskaan enkä muista kuulleeni ns. roomalaista eukaristista rukousta hänen messuissaan koskaan. Vähän tulee sellainen olo, että messu on vain pakko, ei juhla.

"Niin, alttaripalvelu on pääosin "tie:n" seminaristeja. Messupalvelijoiden koulutus oli aiemmin organisoitua. Toisaalta ennenkin kaikki oli motivoituneiden maallikkojen käsissä."

Oletko huomannut, että muutamat noista entisistä messupalvelijoista ovat hakeutuneet kirkon palvelukseen ja yksi heistä (isä Tuomo) jopa papiksi? Kannattaisi aktivoida messupalvelijoita enemmän ja se on kirkkoherran tehtävä.

"Eivät risti, suitsuke ja kynttilät ole mihinkään kadonneet."

Usein ovat ja silloinkin, kun niitä käytetään, kaikki on huolimatonta.

"Itse en lähtisi pakottamaan ketään laulamaan, jos on arka. Tosin pitääkö sitten hoitaa katedraalin kirkkoherran tointa? Isä Marino yrittää parhaansa. Italiassa tuskin lauloi koskaan mitään. Eipä siellä kukaan muukaan laula."

Laulaminen on taito, jonka useimmat voivat oppia.

"Eipä sitä juuri ollut Isä Teemunkaan aikana. Jostan syystä Isä Tuomo toivoi sitä usein."

Kaipaan sitä todella. Nykyään se on vain pääsiäisenä.

">jos on muukin kuin se lyhyt eukaristinen >rukous;
Rukousten pituudella ei juhlavuutta lisätä, eikä
myöskään lukumäärällä kuten eräs pappi kerran väitti."

Emme ole protestantteja, joten asiaa ei voida ilmaista ihan noinkaan.

">liturgiseen asuun pukeutuneelta >messupalvelijalta kylläkin.
Juuri näin. Sisar tosin jakaa kalkin, jos ei ole messupalvelijoita."

Minullekin sopii, että sisar jakaa, mutta ihanteellista se ei ole.

">Henrikissä oli aikaisemmin hieno kuorokin, >mutta sekin on hävinnyt jo vuosia sitten.
Mitenköhän aiemmin? Nykyinen kuoro on laulanut jo vuosia. Olisi kiinnostavaa kuulla, missä mielessä edellinen kuoro oli juhlavampi?"

Samaa mieltä. Naisääniä kaipaisin edes joskus.

">Nykyinen urkuri sen sijaan on hyvä ja jopa >parempi kuin entinen.
Tämä on ihan mielipidekysymys. Nykyinen urkuri on motivoitunut ja tekee soittamisen ohella myös sakristan työt."

Samaa mieltä.

">Kun ajattelen kaikkea tätä, minun täytyy sanoa >kaikella kunnioituksella, ymmärryksellä ja >rakkaudella isä Marinoa kohtaan, että kyllä >päämessu on nykyisin vähemmän juhlallinen kuin >ennen.
Rakastatko, ymmärrätkö ja kunnioitatko siis sitä
vaivannäköä jota P.Henrikissä tehdään liturgian
hyväksi?"

Minusta Henrikin asema katedraalina edellyttäisi enemmän vaivannäköä liturgian eteen ja siihen isä Marinon "aika" ei tunnu riittäneen.

Lue lisää

Missä te kaikki olitte kun kyselin jokin aikaa sitten mielipiteitä koskien liturgian viettoa?

Yleisesti ottaen ennen oli enemmän vaivannäköä
koristelun suhteen ja laulettuja osia oli enemmän. Tosin oli niitä rimanalituksia ennenkin.
Kamalia sillisalaattimessuja trumpetteineen.
Roomalainen messu on tyylikäs, jos sitä vietetään hartaasti laulaen(mieluummin) kaikki säädetyt osat sekä hartaasti palvellen alttarilla.
Tämä asenne ei voi olla välittymättä penkkeihin asti.

>Emme ole protestantteja, joten asiaa ei voida >ilmaista ihan noinkaan.
Ymmärsitkö pointin? Juuri tämä protestanttinen ajatus on tullut osaksi messuamme.

Et vastannut kysymykseen, miten edellinen kuoro
lauloi juhlavammin. Kaipaatko polyfoniaa, vai kaipaatko gregorianiikkaa oktaavia ylempää?
Milloin olet viimeksi ollut Henkan päämessussa?
Ps. Kaikki eivät opi laulamaan niin, että se olisi uskottavaa siinä kontekstissa jossa pappi on messua viettäessään.

CSPB+ kirjoitti:

Missä te kaikki olitte kun kyselin jokin aikaa sitten mielipiteitä koskien liturgian viettoa?

Yleisesti ottaen ennen oli enemmän vaivannäköä
koristelun suhteen ja laulettuja osia oli enemmän. Tosin oli niitä rimanalituksia ennenkin.
Kamalia sillisalaattimessuja trumpetteineen.
Roomalainen messu on tyylikäs, jos sitä vietetään hartaasti laulaen(mieluummin) kaikki säädetyt osat sekä hartaasti palvellen alttarilla.
Tämä asenne ei voi olla välittymättä penkkeihin asti.

>Emme ole protestantteja, joten asiaa ei voida >ilmaista ihan noinkaan.
Ymmärsitkö pointin? Juuri tämä protestanttinen ajatus on tullut osaksi messuamme.

Et vastannut kysymykseen, miten edellinen kuoro
lauloi juhlavammin. Kaipaatko polyfoniaa, vai kaipaatko gregorianiikkaa oktaavia ylempää?
Milloin olet viimeksi ollut Henkan päämessussa?
Ps. Kaikki eivät opi laulamaan niin, että se olisi uskottavaa siinä kontekstissa jossa pappi on messua viettäessään.

Lue lisää

En huomannut edellistä keskustelua liturgiasta. Tosin sellaisesta on meille maallikoille ehkä vaikeaa keskustella ilman konkreettisia ongelmia ja tilanteita.

En voi käsittää puhettasi "rimanalituksista" (toivottavasti ymmärsin sanan oikein). Isä Teemu näki paljon vaivaa liturgian eteen, oli vierailevia kuoroja, musiikkiryhmiä ja trumpetteja. Ei sellainen ole sillisalaattia. Trumpetit sopivat oikein hyvin messuun, varsinkin suuriin juhliin.

Edellinen kuoro oli todellinen kuoro, koska siinä oli parhaimmillaan 10 laulajaa. En muista kuulleeni polyfonista messua Henrikissä isä Teemun siirron jälkeen. Voi olla, että sellaisia on ollutkin. En käy aina Henrikissä enkä siellä läheskään aina päämessussa.

Tuntuu siltä, että olemme joka tapauksessa samaa mieltä siitä, että ennen liturgian eteen nähtiin enemmän vaivaa. Minua ovat häirinneet isä Marinon messuvaatteetkin. Ne ovat aina samat, yksinkertaiset ja halvasta kankaasta tehdyt. Kun vierailee Uspenskin katedraalissa, siellä voi nähdä, että ortodoksit eivät messuvaatteissa säästele ja samaan kehotan kyllä omiakin seurakuntiamme.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

En huomannut edellistä keskustelua liturgiasta. Tosin sellaisesta on meille maallikoille ehkä vaikeaa keskustella ilman konkreettisia ongelmia ja tilanteita.

En voi käsittää puhettasi "rimanalituksista" (toivottavasti ymmärsin sanan oikein). Isä Teemu näki paljon vaivaa liturgian eteen, oli vierailevia kuoroja, musiikkiryhmiä ja trumpetteja. Ei sellainen ole sillisalaattia. Trumpetit sopivat oikein hyvin messuun, varsinkin suuriin juhliin.

Edellinen kuoro oli todellinen kuoro, koska siinä oli parhaimmillaan 10 laulajaa. En muista kuulleeni polyfonista messua Henrikissä isä Teemun siirron jälkeen. Voi olla, että sellaisia on ollutkin. En käy aina Henrikissä enkä siellä läheskään aina päämessussa.

Tuntuu siltä, että olemme joka tapauksessa samaa mieltä siitä, että ennen liturgian eteen nähtiin enemmän vaivaa. Minua ovat häirinneet isä Marinon messuvaatteetkin. Ne ovat aina samat, yksinkertaiset ja halvasta kankaasta tehdyt. Kun vierailee Uspenskin katedraalissa, siellä voi nähdä, että ortodoksit eivät messuvaatteissa säästele ja samaan kehotan kyllä omiakin seurakuntiamme.

Lue lisää

"Minua ovat häirinneet isä Marinon messuvaatteetkin. Ne ovat aina samat, yksinkertaiset ja halvasta kankaasta tehdyt. Kun vierailee Uspenskin katedraalissa, siellä voi nähdä, että ortodoksit eivät messuvaatteissa säästele ja samaan kehotan kyllä omiakin seurakuntiamme."

Henrikin katedraaliseurakunnassa on niin monia kohteita, mitkä vievät rahaa, ettei pappien messuvaatteiden uudistamiseen ole mahdollisuuksia. Jos joku seurakuntalainen haluaa yhtä upeat messuvaatteet kuin valtion tukemassa ortodoksisessa kirkossa, voi seurakunnalle tehdä lahjoituksen tätä asiaa varten.

Meillähän on monet messuvaatteet saatu lahjoituksina ja uusia upeita vaatteita on esim. Rooma pullollaan. Roomaan matkustava seurakuntalainen voi ennen matkaansa tiedustella kokoja ja ostaa kauniita vaatteita papeille lahjaksi.

Tällä hetkellä lahjoitamme rahaa, kukin mahdollisuuksiemme mukaan, katedraalin kauniiden ja arvokkaiden ikkunoiden korjaamiseen, mutta lahjoituksia voi aina tehdä myös esim. vaatteisiin, tulevaan aitaremonttiin ja kirkon tornin korjaamiseen.

Toiveena meillä katolilaisilla on, että laki muutettaisiin ja myös katedraalimme olisi valtion suojelukohde, jolloin saisimme rahat rakennusten korjauksiin valtiolta. Museovirastossa on meneillään organisaatiomuutos ja tämä muutos vaikuttaa tällä hetkellä myös rahan saantiin museovirastolta.

ex-otsir kirjoitti:

"Minua ovat häirinneet isä Marinon messuvaatteetkin. Ne ovat aina samat, yksinkertaiset ja halvasta kankaasta tehdyt. Kun vierailee Uspenskin katedraalissa, siellä voi nähdä, että ortodoksit eivät messuvaatteissa säästele ja samaan kehotan kyllä omiakin seurakuntiamme."

Henrikin katedraaliseurakunnassa on niin monia kohteita, mitkä vievät rahaa, ettei pappien messuvaatteiden uudistamiseen ole mahdollisuuksia. Jos joku seurakuntalainen haluaa yhtä upeat messuvaatteet kuin valtion tukemassa ortodoksisessa kirkossa, voi seurakunnalle tehdä lahjoituksen tätä asiaa varten.

Meillähän on monet messuvaatteet saatu lahjoituksina ja uusia upeita vaatteita on esim. Rooma pullollaan. Roomaan matkustava seurakuntalainen voi ennen matkaansa tiedustella kokoja ja ostaa kauniita vaatteita papeille lahjaksi.

Tällä hetkellä lahjoitamme rahaa, kukin mahdollisuuksiemme mukaan, katedraalin kauniiden ja arvokkaiden ikkunoiden korjaamiseen, mutta lahjoituksia voi aina tehdä myös esim. vaatteisiin, tulevaan aitaremonttiin ja kirkon tornin korjaamiseen.

Toiveena meillä katolilaisilla on, että laki muutettaisiin ja myös katedraalimme olisi valtion suojelukohde, jolloin saisimme rahat rakennusten korjauksiin valtiolta. Museovirastossa on meneillään organisaatiomuutos ja tämä muutos vaikuttaa tällä hetkellä myös rahan saantiin museovirastolta.

Lue lisää

"Henrikin katedraaliseurakunnassa on niin monia kohteita, mitkä vievät rahaa, ettei pappien messuvaatteiden uudistamiseen ole mahdollisuuksia."

Tuntuu kummalliselta, koska ne hienoimmat ja kalleimmat messuvaatteet hankittiin silloin, kun maassamme oli 2.000 katolilaista. Kyllä rahaa on, kysymys on vain sen suuntamisesta. Itse laittaisin liturgian 1. sijalle.

"Jos joku seurakuntalainen haluaa yhtä upeat messuvaatteet kuin valtion tukemassa ortodoksisessa kirkossa, voi seurakunnalle tehdä lahjoituksen tätä asiaa varten."

Helpommin sanottu kuin tehty.

"Meillähän on monet messuvaatteet saatu lahjoituksina ja uusia upeita vaatteita on esim. Rooma pullollaan."

Lahjoituksina? Tuollaista en ole kuullut koskaan.

"Roomaan matkustava seurakuntalainen voi ennen matkaansa tiedustella kokoja ja ostaa kauniita vaatteita papeille lahjaksi."

Valitettavasti en ole käynyt Roomassa vuosiin. Ihmettelen vain millaisen kohtelun tällainen naisihminen saisi, jos menisi katolisia messuvaatteita ostamaan...

"Toiveena meillä katolilaisilla on, että laki muutettaisiin ja myös katedraalimme olisi valtion suojelukohde, jolloin saisimme rahat rakennusten korjauksiin valtiolta."

En ole koskaan lukenut tuollaisesta mistään. Miten jollakulla voi olla tuollaiset tiedot, kun me muut emme tiedä näistä asioista mitään?

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

"Henrikin katedraaliseurakunnassa on niin monia kohteita, mitkä vievät rahaa, ettei pappien messuvaatteiden uudistamiseen ole mahdollisuuksia."

Tuntuu kummalliselta, koska ne hienoimmat ja kalleimmat messuvaatteet hankittiin silloin, kun maassamme oli 2.000 katolilaista. Kyllä rahaa on, kysymys on vain sen suuntamisesta. Itse laittaisin liturgian 1. sijalle.

"Jos joku seurakuntalainen haluaa yhtä upeat messuvaatteet kuin valtion tukemassa ortodoksisessa kirkossa, voi seurakunnalle tehdä lahjoituksen tätä asiaa varten."

Helpommin sanottu kuin tehty.

"Meillähän on monet messuvaatteet saatu lahjoituksina ja uusia upeita vaatteita on esim. Rooma pullollaan."

Lahjoituksina? Tuollaista en ole kuullut koskaan.

"Roomaan matkustava seurakuntalainen voi ennen matkaansa tiedustella kokoja ja ostaa kauniita vaatteita papeille lahjaksi."

Valitettavasti en ole käynyt Roomassa vuosiin. Ihmettelen vain millaisen kohtelun tällainen naisihminen saisi, jos menisi katolisia messuvaatteita ostamaan...

"Toiveena meillä katolilaisilla on, että laki muutettaisiin ja myös katedraalimme olisi valtion suojelukohde, jolloin saisimme rahat rakennusten korjauksiin valtiolta."

En ole koskaan lukenut tuollaisesta mistään. Miten jollakulla voi olla tuollaiset tiedot, kun me muut emme tiedä näistä asioista mitään?

Lue lisää

"Tuntuu kummalliselta, koska ne hienoimmat ja kalleimmat messuvaatteet hankittiin silloin, kun maassamme oli 2.000 katolilaista. Kyllä rahaa on, kysymys on vain sen suuntamisesta. Itse laittaisin liturgian 1. sijalle."

Silloin, kun maassamme oli 2000 katolilaista, rahaa anottiin kaikkiin hankintoihin Saksasta. Oletko kenties Henrikin kirstunhaltija, koska kerrot, että rahaa on ja kysymys on vain prioriteeteista.

Esim. lasimaalausten korjaaminen tulee maksamaan yli 140.000 euroa ja tämä korjaus on pakko tehdä, koska lasit ovat asiantuntijoiden mukaan hajoamispisteessä. Myös seurakuntaa ympäröivä aita kaatuu, ellei sen korjaamiseen ryhdytä pikaisesti. Pappien vaatetus ei liene tärkein asia messun vietossa.

ex-otsir kirjoitti:

"Tuntuu kummalliselta, koska ne hienoimmat ja kalleimmat messuvaatteet hankittiin silloin, kun maassamme oli 2.000 katolilaista. Kyllä rahaa on, kysymys on vain sen suuntamisesta. Itse laittaisin liturgian 1. sijalle."

Silloin, kun maassamme oli 2000 katolilaista, rahaa anottiin kaikkiin hankintoihin Saksasta. Oletko kenties Henrikin kirstunhaltija, koska kerrot, että rahaa on ja kysymys on vain prioriteeteista.

Esim. lasimaalausten korjaaminen tulee maksamaan yli 140.000 euroa ja tämä korjaus on pakko tehdä, koska lasit ovat asiantuntijoiden mukaan hajoamispisteessä. Myös seurakuntaa ympäröivä aita kaatuu, ellei sen korjaamiseen ryhdytä pikaisesti. Pappien vaatetus ei liene tärkein asia messun vietossa.

Lue lisää

En voi tajuta miksi noista lasimaalauksista jankutetaan joka välissä. Kun lastentarhan, pappilan ja seurakuntalasalin suurremontti tehtiin, se tuli aivan varmasti maksamaan paljon enemmän eikä silloin tarvinnut kuunnella tuollaista jankutusta asiasta.

On selvää, että liturgia on seurakunnan tehtävistä tärkein. Kyllä sitä varten täytyy rahaa olla. Kysymys on kuin onkin tahdosta, vaivannäöstä ja viitseliäisyydestä, jota valitettavasti puuttuu Henrikissä liturgian suhteen muutenkin.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

En huomannut edellistä keskustelua liturgiasta. Tosin sellaisesta on meille maallikoille ehkä vaikeaa keskustella ilman konkreettisia ongelmia ja tilanteita.

En voi käsittää puhettasi "rimanalituksista" (toivottavasti ymmärsin sanan oikein). Isä Teemu näki paljon vaivaa liturgian eteen, oli vierailevia kuoroja, musiikkiryhmiä ja trumpetteja. Ei sellainen ole sillisalaattia. Trumpetit sopivat oikein hyvin messuun, varsinkin suuriin juhliin.

Edellinen kuoro oli todellinen kuoro, koska siinä oli parhaimmillaan 10 laulajaa. En muista kuulleeni polyfonista messua Henrikissä isä Teemun siirron jälkeen. Voi olla, että sellaisia on ollutkin. En käy aina Henrikissä enkä siellä läheskään aina päämessussa.

Tuntuu siltä, että olemme joka tapauksessa samaa mieltä siitä, että ennen liturgian eteen nähtiin enemmän vaivaa. Minua ovat häirinneet isä Marinon messuvaatteetkin. Ne ovat aina samat, yksinkertaiset ja halvasta kankaasta tehdyt. Kun vierailee Uspenskin katedraalissa, siellä voi nähdä, että ortodoksit eivät messuvaatteissa säästele ja samaan kehotan kyllä omiakin seurakuntiamme.

Lue lisää

Ymmärsit sanan rimanalitus ihan oikein. Ei se isä Teemullakaan ihan aina "nappiin mennyt". Ei isä Stanilla, ei isä Kohlenilla, ei isä Martilla eikä isä Bertillä, eikä myöskään isä Vossilla. Aika kultaa muistot. Ennen taisi saada anteeksi helpommin. Vaivannäöstä voisi sanoa, että sitä näki lähinnä muusikot, jotka saivat vierailevia kuoroja laulamaan ja soittajia soittamaan. Homma oli aivan maallikoiden käsissä. Se siitä P.Sydämen veljeskunnasta ja neokatekumenaaleista.
Kun nyt trumpetin mainitsit, niin ehkä muistat surullisen alkuvirren säestyksen eräästä juhlasta, tai tuskin lauloit mukana. Vai oletko kenties koloratuurisopraano?
En ymmärrä, mitä periaatteellista ongelmaa on siinä, että laulaako pienessä kirkossa 2-3 laulajaa vai 10 laulajaa? Oleellisinta on, että kuoro laulaa puhtaasti ja oikeaa katolista liturgista musiikkia. Varmasti oleminen aina paikalla on aika työlästä ja sitovaa. Uhraisitko sinä aikaasi ja vaivaasi (todennäköisesti) palkatta? Pitäisikö ostaa ammattimuusikkoja jos kerran liturgia on niin tärkeää?

Rivikatolilainen kirjoitti:

En voi tajuta miksi noista lasimaalauksista jankutetaan joka välissä. Kun lastentarhan, pappilan ja seurakuntalasalin suurremontti tehtiin, se tuli aivan varmasti maksamaan paljon enemmän eikä silloin tarvinnut kuunnella tuollaista jankutusta asiasta.

On selvää, että liturgia on seurakunnan tehtävistä tärkein. Kyllä sitä varten täytyy rahaa olla. Kysymys on kuin onkin tahdosta, vaivannäöstä ja viitseliäisyydestä, jota valitettavasti puuttuu Henrikissä liturgian suhteen muutenkin.

Lue lisää

"En voi tajuta miksi noista lasimaalauksista jankutetaan joka välissä. Kun lastentarhan, pappilan ja seurakuntasalin suurremontti tehtiin, se tuli aivan varmasti maksamaan paljon enemmän eikä silloin tarvinnut kuunnella tuollaista jankutusta asiasta."

Tämä hanke rahoitettiin pääosin Saksasta saaduilla varoilla, hiippakunnan tuella sekä perintövaroilla. Jo silloin keskusteltiin lasimaalausten korjauksesta, mutta seurakuntasalin ja lastentarhan sekä pappilan remontointi- ja korjaustyöt olivat etusijalla.

Nykyisen kirkkoherran aikana on jatkettu pappilan remontointia sekä koko kirkkosali on remontoitu. Vanhojen historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ei voi olla yhdentekevä asia kenellekään ihmiselle. Meillä on kysymyksessä lähes 150 vuotta vanha kirkkorakennus ja valtio on omalta osaltaan tukemassa tätä hanketta. Onneksi Henrikin katedraaliseurakunnassa on myös ihmisiä, jotka tukevat rahallisesti lasimaalausten konservointia.

"On selvää, että liturgia on seurakunnan tehtävistä tärkein. Kyllä sitä varten täytyy rahaa olla. Kysymys on kuin onkin tahdosta, vaivannäöstä ja viitseliäisyydestä, jota valitettavasti puuttuu Henrikissä liturgian suhteen muutenkin."

Olet siis sitä mieltä, että lasimaalaukset, jotka museoviraston asiantuntijan mukaan, ovat putoamaisillaan, voi jättää konservoimatta ja asettaa pappien liturgiset vaatteet etusijalle. Kenties voisit ottaa yhteyttä kirkkoherraamme ja tuoda esille toiveesi siitä, miten liturgiaa pitäisi hoitaa Henrikin katedraaliseurakunnassa. Tuollaiset lausunnot, missä heitetään pelkkä syytös ilmaan, eivät rakenna mitään uutta, vaan ovat nimettömän kirjoittajan arvostelu vailla parannusehdotusta. Uskon, että kirkkoherra ottaa mielellään vastaan ehdotuksesi ja voit kenties olla apuna monessa liturgiaan liittyvässä asiassa.

Rivikatolilainen kirjoitti:

Valitettavasti (sinun kannaltasi) katolinen perinne on päinvastainen: juhlamessuissa on aina ja kaikkialla ollut alttarilla useita ihmisiä "esiintymässä". Jos haluat sellaista välttää, suosittelen esim. iltamessua, mutta päämessun pitää olla juhlallinen - mitä se ei valitettavasti tänäpäivänä Henrikinkirkossa ole.

Lue lisää

Mitäpä jos veisit ehdotuksesi isä Marinolle päämessun juhlallisuuden parantamiseksi?

Olen hieman eri mieltä siitä, että päämessu Henkassa ei olisi niin juhlallinen, kun se nyt ylipäätään hiippakunnassamme ja kirkossa on.
Olen nähnyt paljon "juhlattomampia" päämessuja rikkaiden suurkaupunkien katedraaleissa.

ex-otsir kirjoitti:

"En voi tajuta miksi noista lasimaalauksista jankutetaan joka välissä. Kun lastentarhan, pappilan ja seurakuntasalin suurremontti tehtiin, se tuli aivan varmasti maksamaan paljon enemmän eikä silloin tarvinnut kuunnella tuollaista jankutusta asiasta."

Tämä hanke rahoitettiin pääosin Saksasta saaduilla varoilla, hiippakunnan tuella sekä perintövaroilla. Jo silloin keskusteltiin lasimaalausten korjauksesta, mutta seurakuntasalin ja lastentarhan sekä pappilan remontointi- ja korjaustyöt olivat etusijalla.

Nykyisen kirkkoherran aikana on jatkettu pappilan remontointia sekä koko kirkkosali on remontoitu. Vanhojen historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ei voi olla yhdentekevä asia kenellekään ihmiselle. Meillä on kysymyksessä lähes 150 vuotta vanha kirkkorakennus ja valtio on omalta osaltaan tukemassa tätä hanketta. Onneksi Henrikin katedraaliseurakunnassa on myös ihmisiä, jotka tukevat rahallisesti lasimaalausten konservointia.

"On selvää, että liturgia on seurakunnan tehtävistä tärkein. Kyllä sitä varten täytyy rahaa olla. Kysymys on kuin onkin tahdosta, vaivannäöstä ja viitseliäisyydestä, jota valitettavasti puuttuu Henrikissä liturgian suhteen muutenkin."

Olet siis sitä mieltä, että lasimaalaukset, jotka museoviraston asiantuntijan mukaan, ovat putoamaisillaan, voi jättää konservoimatta ja asettaa pappien liturgiset vaatteet etusijalle. Kenties voisit ottaa yhteyttä kirkkoherraamme ja tuoda esille toiveesi siitä, miten liturgiaa pitäisi hoitaa Henrikin katedraaliseurakunnassa. Tuollaiset lausunnot, missä heitetään pelkkä syytös ilmaan, eivät rakenna mitään uutta, vaan ovat nimettömän kirjoittajan arvostelu vailla parannusehdotusta. Uskon, että kirkkoherra ottaa mielellään vastaan ehdotuksesi ja voit kenties olla apuna monessa liturgiaan liittyvässä asiassa.

Lue lisää

"On selvää, että liturgia on seurakunnan tehtävistä tärkein. Kyllä sitä varten täytyy rahaa olla. Kysymys on kuin onkin tahdosta, vaivannäöstä ja viitseliäisyydestä, jota valitettavasti puuttuu Henrikissä liturgian suhteen muutenkin."

Rahallisesta panostuksesta hyvä esimerkki on Westminster Cathedral lontoossa. Ammattilaiset alttarilla palvelemassa, ja se kuoro. Voi olla
levy sinunkin hyllyssä.
Liturgia voi olla juhlallista ja tyylikästä myös paljon pienemmillä resursseilla ja puitteilla.
Samassa kaupungissa : Pieni kirkko, harrasta liturgianviettoa, perinteistä katolista liturgiaa
muutaman suht'laadukkaan amatöörin laulamana. Ei urkuja. Ei myöskään mitään, joka viittaisi protestanttiseen perinteeseen, kuten maratooni-saarnat tai ylimääräiset höpötys-kommentit.

Ehdotuksia päämessun liturgian parantamiseksi?

Rivikatolilainen kirjoitti:

Valitettavasti (sinun kannaltasi) katolinen perinne on päinvastainen: juhlamessuissa on aina ja kaikkialla ollut alttarilla useita ihmisiä "esiintymässä". Jos haluat sellaista välttää, suosittelen esim. iltamessua, mutta päämessun pitää olla juhlallinen - mitä se ei valitettavasti tänäpäivänä Henrikinkirkossa ole.

Lue lisää

Mariassa?

ex-otsir kirjoitti:

"En voi tajuta miksi noista lasimaalauksista jankutetaan joka välissä. Kun lastentarhan, pappilan ja seurakuntasalin suurremontti tehtiin, se tuli aivan varmasti maksamaan paljon enemmän eikä silloin tarvinnut kuunnella tuollaista jankutusta asiasta."

Tämä hanke rahoitettiin pääosin Saksasta saaduilla varoilla, hiippakunnan tuella sekä perintövaroilla. Jo silloin keskusteltiin lasimaalausten korjauksesta, mutta seurakuntasalin ja lastentarhan sekä pappilan remontointi- ja korjaustyöt olivat etusijalla.

Nykyisen kirkkoherran aikana on jatkettu pappilan remontointia sekä koko kirkkosali on remontoitu. Vanhojen historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ei voi olla yhdentekevä asia kenellekään ihmiselle. Meillä on kysymyksessä lähes 150 vuotta vanha kirkkorakennus ja valtio on omalta osaltaan tukemassa tätä hanketta. Onneksi Henrikin katedraaliseurakunnassa on myös ihmisiä, jotka tukevat rahallisesti lasimaalausten konservointia.

"On selvää, että liturgia on seurakunnan tehtävistä tärkein. Kyllä sitä varten täytyy rahaa olla. Kysymys on kuin onkin tahdosta, vaivannäöstä ja viitseliäisyydestä, jota valitettavasti puuttuu Henrikissä liturgian suhteen muutenkin."

Olet siis sitä mieltä, että lasimaalaukset, jotka museoviraston asiantuntijan mukaan, ovat putoamaisillaan, voi jättää konservoimatta ja asettaa pappien liturgiset vaatteet etusijalle. Kenties voisit ottaa yhteyttä kirkkoherraamme ja tuoda esille toiveesi siitä, miten liturgiaa pitäisi hoitaa Henrikin katedraaliseurakunnassa. Tuollaiset lausunnot, missä heitetään pelkkä syytös ilmaan, eivät rakenna mitään uutta, vaan ovat nimettömän kirjoittajan arvostelu vailla parannusehdotusta. Uskon, että kirkkoherra ottaa mielellään vastaan ehdotuksesi ja voit kenties olla apuna monessa liturgiaan liittyvässä asiassa.

Lue lisää

"Tämä hanke (eli pappilan, seurakuntasalin ja lastentarhan suurremontti) rahoitettiin pääosin Saksasta saaduilla varoilla, hiippakunnan tuella sekä perintövaroilla."

Kyllä sellaistenkin hankkiminen edellyttää aktiivisuutta ja toimimista. Paremminkin herää kysymys, miksei sitten nykyään sellaisia olisi saatavilla?

"Jo silloin keskusteltiin lasimaalausten korjauksesta, mutta seurakuntasalin ja lastentarhan sekä pappilan remontointi- ja korjaustyöt olivat etusijalla."

Tuollaista en kyllä muista kuulleeni koskaan!

"Nykyisen kirkkoherran aikana on jatkettu pappilan remontointia sekä koko kirkkosali on remontoitu."

Koko kirkkosali remontointii yhtä lailla isä Teemun aikana, taisi olla joskus 1993. Vai on pappilan remontointia jatkettu? Sellaisesta en ole kuullut mitään, mutta kyllä joka kodissa aina pientä nikkarointia on ilman, että siitä tarvitsee tehdä numeroa.

"Vanhojen historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ei voi olla yhdentekevä asia kenellekään ihmiselle. Meillä on kysymyksessä lähes 150 vuotta vanha kirkkorakennus ja valtio on omalta osaltaan tukemassa tätä hanketta. Onneksi Henrikin katedraaliseurakunnassa on myös ihmisiä, jotka tukevat rahallisesti lasimaalausten konservointia."

Tuota ei kukaan liene kyseenalaistanut.

"Olet siis sitä mieltä, että lasimaalaukset, jotka museoviraston asiantuntijan mukaan, ovat putoamaisillaan, voi jättää konservoimatta ja asettaa pappien liturgiset vaatteet etusijalle."

Asiat eivät ole joko-tai tyylisiä valintoja. Kyllä monista asioista voidaan säästää messuvaatteita varten, jos vain niin halutaan.

"Kenties voisit ottaa yhteyttä kirkkoherraamme ja tuoda esille toiveesi siitä, miten liturgiaa pitäisi hoitaa Henrikin katedraaliseurakunnassa. Tuollaiset lausunnot, missä heitetään pelkkä syytös ilmaan, eivät rakenna mitään uutta, vaan ovat nimettömän kirjoittajan arvostelu vailla parannusehdotusta. Uskon, että kirkkoherra ottaa mielellään vastaan ehdotuksesi ja voit kenties olla apuna monessa liturgiaan liittyvässä asiassa."

Tuollainen on vain yritys lopettaa kaikenlainen keskustelu yhteisistä asioistamme.

Rivikatolilainen kirjoitti:

"Tämä hanke (eli pappilan, seurakuntasalin ja lastentarhan suurremontti) rahoitettiin pääosin Saksasta saaduilla varoilla, hiippakunnan tuella sekä perintövaroilla."

Kyllä sellaistenkin hankkiminen edellyttää aktiivisuutta ja toimimista. Paremminkin herää kysymys, miksei sitten nykyään sellaisia olisi saatavilla?

"Jo silloin keskusteltiin lasimaalausten korjauksesta, mutta seurakuntasalin ja lastentarhan sekä pappilan remontointi- ja korjaustyöt olivat etusijalla."

Tuollaista en kyllä muista kuulleeni koskaan!

"Nykyisen kirkkoherran aikana on jatkettu pappilan remontointia sekä koko kirkkosali on remontoitu."

Koko kirkkosali remontointii yhtä lailla isä Teemun aikana, taisi olla joskus 1993. Vai on pappilan remontointia jatkettu? Sellaisesta en ole kuullut mitään, mutta kyllä joka kodissa aina pientä nikkarointia on ilman, että siitä tarvitsee tehdä numeroa.

"Vanhojen historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ei voi olla yhdentekevä asia kenellekään ihmiselle. Meillä on kysymyksessä lähes 150 vuotta vanha kirkkorakennus ja valtio on omalta osaltaan tukemassa tätä hanketta. Onneksi Henrikin katedraaliseurakunnassa on myös ihmisiä, jotka tukevat rahallisesti lasimaalausten konservointia."

Tuota ei kukaan liene kyseenalaistanut.

"Olet siis sitä mieltä, että lasimaalaukset, jotka museoviraston asiantuntijan mukaan, ovat putoamaisillaan, voi jättää konservoimatta ja asettaa pappien liturgiset vaatteet etusijalle."

Asiat eivät ole joko-tai tyylisiä valintoja. Kyllä monista asioista voidaan säästää messuvaatteita varten, jos vain niin halutaan.

"Kenties voisit ottaa yhteyttä kirkkoherraamme ja tuoda esille toiveesi siitä, miten liturgiaa pitäisi hoitaa Henrikin katedraaliseurakunnassa. Tuollaiset lausunnot, missä heitetään pelkkä syytös ilmaan, eivät rakenna mitään uutta, vaan ovat nimettömän kirjoittajan arvostelu vailla parannusehdotusta. Uskon, että kirkkoherra ottaa mielellään vastaan ehdotuksesi ja voit kenties olla apuna monessa liturgiaan liittyvässä asiassa."

Tuollainen on vain yritys lopettaa kaikenlainen keskustelu yhteisistä asioistamme.

Lue lisää

Kirjoituksestasi paistaa selvä tiedon puute asioiden toteuttamisesta ja niistä toimista, mitä seurakunnassamme on nykyisen kirkkoherran aikana tehty. Laajempi keskustelu näistä seurakunnan asioista ei kuulu tälle foorumille. Asiaa voi kysyä kirkkoherralta ja kenties seurakunta- ja talousneuvoston jäseniltä, tosin moniin asioihin liittyy salassapitovelvollisuus, joten kirkkoherra on ainoa oikea henkilö vastaamaan kysymyksiisi.

Keskustelu tästä asiasta päättyy osaltani tähän.

Rivikatolilainen kirjoitti:

"Tämä hanke (eli pappilan, seurakuntasalin ja lastentarhan suurremontti) rahoitettiin pääosin Saksasta saaduilla varoilla, hiippakunnan tuella sekä perintövaroilla."

Kyllä sellaistenkin hankkiminen edellyttää aktiivisuutta ja toimimista. Paremminkin herää kysymys, miksei sitten nykyään sellaisia olisi saatavilla?

"Jo silloin keskusteltiin lasimaalausten korjauksesta, mutta seurakuntasalin ja lastentarhan sekä pappilan remontointi- ja korjaustyöt olivat etusijalla."

Tuollaista en kyllä muista kuulleeni koskaan!

"Nykyisen kirkkoherran aikana on jatkettu pappilan remontointia sekä koko kirkkosali on remontoitu."

Koko kirkkosali remontointii yhtä lailla isä Teemun aikana, taisi olla joskus 1993. Vai on pappilan remontointia jatkettu? Sellaisesta en ole kuullut mitään, mutta kyllä joka kodissa aina pientä nikkarointia on ilman, että siitä tarvitsee tehdä numeroa.

"Vanhojen historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ei voi olla yhdentekevä asia kenellekään ihmiselle. Meillä on kysymyksessä lähes 150 vuotta vanha kirkkorakennus ja valtio on omalta osaltaan tukemassa tätä hanketta. Onneksi Henrikin katedraaliseurakunnassa on myös ihmisiä, jotka tukevat rahallisesti lasimaalausten konservointia."

Tuota ei kukaan liene kyseenalaistanut.

"Olet siis sitä mieltä, että lasimaalaukset, jotka museoviraston asiantuntijan mukaan, ovat putoamaisillaan, voi jättää konservoimatta ja asettaa pappien liturgiset vaatteet etusijalle."

Asiat eivät ole joko-tai tyylisiä valintoja. Kyllä monista asioista voidaan säästää messuvaatteita varten, jos vain niin halutaan.

"Kenties voisit ottaa yhteyttä kirkkoherraamme ja tuoda esille toiveesi siitä, miten liturgiaa pitäisi hoitaa Henrikin katedraaliseurakunnassa. Tuollaiset lausunnot, missä heitetään pelkkä syytös ilmaan, eivät rakenna mitään uutta, vaan ovat nimettömän kirjoittajan arvostelu vailla parannusehdotusta. Uskon, että kirkkoherra ottaa mielellään vastaan ehdotuksesi ja voit kenties olla apuna monessa liturgiaan liittyvässä asiassa."

Tuollainen on vain yritys lopettaa kaikenlainen keskustelu yhteisistä asioistamme.

Lue lisää

Tällä hetkellä ehkä pahin ja kaikista yleisemmin tunnustetuin hiippakuntamme ongelmista on juuri tiedon puute. Minusta on siksi epäasiallista, että ex-otsir kirjoittaa Rivikatolilaiselle näin:

"Kirjoituksestasi paistaa selvä tiedon puute asioiden toteuttamisesta ja niistä toimista, mitä seurakunnassamme on nykyisen kirkkoherran aikana tehty."

Samoin sanoudun jyrkästi irti seuraavanlaisesta "logiikasta":

"Laajempi keskustelu näistä seurakunnan asioista ei kuulu tälle foorumille. Asiaa voi kysyä kirkkoherralta ja kenties seurakunta- ja talousneuvoston jäseniltä..."

Jotkut ovat koko ajan yrittäneet kaunistella esim. isä Janin tapausta sanomalla "voithan kysyä asiaa piispalta", mutta ei kirkko niin toimi! Kirkko on avoin ja keskusteleva todellisuus, jossa meillä on OIKEUS kysyä asioita, kyseenalaistaa toimia ja vaatia selityksiä.

"...tosin moniin asioihin liittyy salassapitovelvollisuus, joten kirkkoherra on ainoa oikea henkilö vastaamaan kysymyksiisi."

Kuten messuvaatteiden hankintaan?

"Keskustelu tästä asiasta päättyy osaltani tähän."

Tyypillistä suomalaista katolilaisuutta piispa Wrobelin ajalta. Se on hyvin ikävää eikä todellakaan anna meistä hyvää kuvaa.

Rivikatolilainen kirjoitti:

"Tämä hanke (eli pappilan, seurakuntasalin ja lastentarhan suurremontti) rahoitettiin pääosin Saksasta saaduilla varoilla, hiippakunnan tuella sekä perintövaroilla."

Kyllä sellaistenkin hankkiminen edellyttää aktiivisuutta ja toimimista. Paremminkin herää kysymys, miksei sitten nykyään sellaisia olisi saatavilla?

"Jo silloin keskusteltiin lasimaalausten korjauksesta, mutta seurakuntasalin ja lastentarhan sekä pappilan remontointi- ja korjaustyöt olivat etusijalla."

Tuollaista en kyllä muista kuulleeni koskaan!

"Nykyisen kirkkoherran aikana on jatkettu pappilan remontointia sekä koko kirkkosali on remontoitu."

Koko kirkkosali remontointii yhtä lailla isä Teemun aikana, taisi olla joskus 1993. Vai on pappilan remontointia jatkettu? Sellaisesta en ole kuullut mitään, mutta kyllä joka kodissa aina pientä nikkarointia on ilman, että siitä tarvitsee tehdä numeroa.

"Vanhojen historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ei voi olla yhdentekevä asia kenellekään ihmiselle. Meillä on kysymyksessä lähes 150 vuotta vanha kirkkorakennus ja valtio on omalta osaltaan tukemassa tätä hanketta. Onneksi Henrikin katedraaliseurakunnassa on myös ihmisiä, jotka tukevat rahallisesti lasimaalausten konservointia."

Tuota ei kukaan liene kyseenalaistanut.

"Olet siis sitä mieltä, että lasimaalaukset, jotka museoviraston asiantuntijan mukaan, ovat putoamaisillaan, voi jättää konservoimatta ja asettaa pappien liturgiset vaatteet etusijalle."

Asiat eivät ole joko-tai tyylisiä valintoja. Kyllä monista asioista voidaan säästää messuvaatteita varten, jos vain niin halutaan.

"Kenties voisit ottaa yhteyttä kirkkoherraamme ja tuoda esille toiveesi siitä, miten liturgiaa pitäisi hoitaa Henrikin katedraaliseurakunnassa. Tuollaiset lausunnot, missä heitetään pelkkä syytös ilmaan, eivät rakenna mitään uutta, vaan ovat nimettömän kirjoittajan arvostelu vailla parannusehdotusta. Uskon, että kirkkoherra ottaa mielellään vastaan ehdotuksesi ja voit kenties olla apuna monessa liturgiaan liittyvässä asiassa."

Tuollainen on vain yritys lopettaa kaikenlainen keskustelu yhteisistä asioistamme.

Lue lisää

Keskustelu koko tästä asiasta. Aluksi osallistuin kertomalla henkilökohtaisen mielipiteeni keskusteluun neokatekumenaalisuuden näkymisestä Henrikin katedraaliseurakunnassa. Myönnän, että keskustelun olisi pitänyt osaltani päättyä jo siihen.

"Tyypillistä suomalaista katolilaisuutta piispa Wrobelin ajalta. Se on hyvin ikävää eikä todellakaan anna meistä hyvää kuvaa."

Kuten jo aikaisemmissa teksteissäni olen todennut, kirkkoherra on se henkilö, jolta voi kysyä esim. liturgiaan, remontteihin ja korjauksiin liittyvistä asioista. Mikäli kuulut Henrikin katedraaliseurakuntaan, saat varmasti tietoa näistä asioista. Seurakunnassamme ei salata tällaisia asioita seurakuntalaisilta, vaan ne tuodaan avoimesti esille kysyjälle.

Itse en ole sellaisessa asemassa, että voisin kertoa internetissä näistä asioista.

En usko, että piispa on kieltänyt seurakuntalaisia saamasta tietoja edellä mainituista asioista, olenhan minäkin saanut vastaukset kysymyksiini. Eli mikäli olet Rivikatolilainen henrikiläinen, kysy asioista kirkkoherralta.

Rivikatolilainen kirjoitti:

"Tämä hanke (eli pappilan, seurakuntasalin ja lastentarhan suurremontti) rahoitettiin pääosin Saksasta saaduilla varoilla, hiippakunnan tuella sekä perintövaroilla."

Kyllä sellaistenkin hankkiminen edellyttää aktiivisuutta ja toimimista. Paremminkin herää kysymys, miksei sitten nykyään sellaisia olisi saatavilla?

"Jo silloin keskusteltiin lasimaalausten korjauksesta, mutta seurakuntasalin ja lastentarhan sekä pappilan remontointi- ja korjaustyöt olivat etusijalla."

Tuollaista en kyllä muista kuulleeni koskaan!

"Nykyisen kirkkoherran aikana on jatkettu pappilan remontointia sekä koko kirkkosali on remontoitu."

Koko kirkkosali remontointii yhtä lailla isä Teemun aikana, taisi olla joskus 1993. Vai on pappilan remontointia jatkettu? Sellaisesta en ole kuullut mitään, mutta kyllä joka kodissa aina pientä nikkarointia on ilman, että siitä tarvitsee tehdä numeroa.

"Vanhojen historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito ei voi olla yhdentekevä asia kenellekään ihmiselle. Meillä on kysymyksessä lähes 150 vuotta vanha kirkkorakennus ja valtio on omalta osaltaan tukemassa tätä hanketta. Onneksi Henrikin katedraaliseurakunnassa on myös ihmisiä, jotka tukevat rahallisesti lasimaalausten konservointia."

Tuota ei kukaan liene kyseenalaistanut.

"Olet siis sitä mieltä, että lasimaalaukset, jotka museoviraston asiantuntijan mukaan, ovat putoamaisillaan, voi jättää konservoimatta ja asettaa pappien liturgiset vaatteet etusijalle."

Asiat eivät ole joko-tai tyylisiä valintoja. Kyllä monista asioista voidaan säästää messuvaatteita varten, jos vain niin halutaan.

"Kenties voisit ottaa yhteyttä kirkkoherraamme ja tuoda esille toiveesi siitä, miten liturgiaa pitäisi hoitaa Henrikin katedraaliseurakunnassa. Tuollaiset lausunnot, missä heitetään pelkkä syytös ilmaan, eivät rakenna mitään uutta, vaan ovat nimettömän kirjoittajan arvostelu vailla parannusehdotusta. Uskon, että kirkkoherra ottaa mielellään vastaan ehdotuksesi ja voit kenties olla apuna monessa liturgiaan liittyvässä asiassa."

Tuollainen on vain yritys lopettaa kaikenlainen keskustelu yhteisistä asioistamme.

Lue lisää

Edellisen viestin loppuun lisäyksenä nimimerkki Rivikatolilaisen ohella Ajatteleva katolilainen.

En halua kritisoida ketään, mutta olen eri mieltä isä Marino Trevisinin kyvyistä. Isä Teemu Sippo oli paljon parempi kirkkoherra.

Edes monen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen isä Marino ei ole viitsinyt opetella ruotsia. Suomea hän osaa huonosti.

Seurakunnassa ei ole juuri mitään toimintaa messujen ja informaatiokurssin lisäksi. Kaikki muu on Neokatekumenaalisen tien aktiviteettiä.

Isä Marinon saarnat ovat pitkiä, huolimattomia, tunteellisia ja huonolla suomella esitettyjä. Katedraaliseurakunnan kirkkoherralta pitäisi voida odottaa korkeampaa tasoa.

En osaa arvoida remontteja ja muita töitä. Voi olla, että nekin ovat tärkeitä. Vielä tärkeämpää olisi elävän ja yhteisen seurakunnan luominen. Siinä isä Marino ei ole onnistunut.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

En halua kritisoida ketään, mutta olen eri mieltä isä Marino Trevisinin kyvyistä. Isä Teemu Sippo oli paljon parempi kirkkoherra.

Edes monen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen isä Marino ei ole viitsinyt opetella ruotsia. Suomea hän osaa huonosti.

Seurakunnassa ei ole juuri mitään toimintaa messujen ja informaatiokurssin lisäksi. Kaikki muu on Neokatekumenaalisen tien aktiviteettiä.

Isä Marinon saarnat ovat pitkiä, huolimattomia, tunteellisia ja huonolla suomella esitettyjä. Katedraaliseurakunnan kirkkoherralta pitäisi voida odottaa korkeampaa tasoa.

En osaa arvoida remontteja ja muita töitä. Voi olla, että nekin ovat tärkeitä. Vielä tärkeämpää olisi elävän ja yhteisen seurakunnan luominen. Siinä isä Marino ei ole onnistunut.

Lue lisää

Lähdit vertailemaan kahta eri ihmistä toisiinsa, minäpä jatkan ja kerron oman mielipiteeni asiaan. Isä Teemu on edelleenkin hiipakuntamme paras saarnojen kirjoittaja ja tulkitsija, siitä ei varman monikaan ole eri mieltä.

Kirkkoherralta sen sijaan vaaditaan tänä päivänä myös toimitusjohtajan kykyä ja sitä löytyy isä Marinolta samalla lailla kuin isä Adrian Borstilta aikoinaan. Isä Teemu olisi varmasti hyvä kappalaisena Henrikissä, mutta kirkkoherran ominaisuuksia hänellä ei valitettavasti ole. Olisi mahtavaa saada hänet kappalaiseksi Henrikiin, hän on sydämellinen hengenmies ja suomalaisena ymmärtää parhaiten meidän suomalaisten sielunmaisemaa ja tuntemuksia.

ex-otsir kirjoitti:

Lähdit vertailemaan kahta eri ihmistä toisiinsa, minäpä jatkan ja kerron oman mielipiteeni asiaan. Isä Teemu on edelleenkin hiipakuntamme paras saarnojen kirjoittaja ja tulkitsija, siitä ei varman monikaan ole eri mieltä.

Kirkkoherralta sen sijaan vaaditaan tänä päivänä myös toimitusjohtajan kykyä ja sitä löytyy isä Marinolta samalla lailla kuin isä Adrian Borstilta aikoinaan. Isä Teemu olisi varmasti hyvä kappalaisena Henrikissä, mutta kirkkoherran ominaisuuksia hänellä ei valitettavasti ole. Olisi mahtavaa saada hänet kappalaiseksi Henrikiin, hän on sydämellinen hengenmies ja suomalaisena ymmärtää parhaiten meidän suomalaisten sielunmaisemaa ja tuntemuksia.

Lue lisää

Ihmeellistä, että sinusta maamme kieltä ja kulttuuria vielä täällä asuttujen vuosienkin jälkeen huonosti hallitseva italialainen olisi sopiva Henrikin kirkkoherraksi, mutta 60-vuotias suomalainen "vain" kappalaiseksi.

Ruotsinkielisenä minua tuossa mielipiteessäsi ärsyttää sekin, ettei isä Marinon ruotsin kielen taidottomuudella tunnu olevan mitään väliä. Isä Teemu sen sijaan osaa ruotsia oikein hyvin, joskaan ei yhtä hyvin kuin toinen suomalainen pappimme, nykyinen diplomaatti.

Etkö ole koskaan ajattellut millainen katolisen kirkon "näyteikkuna" Pyhän Henrikin katedraali voisi parhaimmillaan olla? Millaisen kuvan se nykyisellään antaa katolisesta kirkosta, kun piispa ei osaa suomea ja kirkkoherrakin osaa sitä vain huonosti eikä ruotsia ollenkaan? Ei kirkossa vietetä vain messuja, vaan yhtä lailla häitä, kasteita ja hautajaisia. Monille ne ovat ainoa kosketus katoliseen kirkkoon. Se kuva, jonka he meistä niissä saavat on se, että olemme vain ulkomaalaisten pieni ja kummallinen joukko.

Kirkkoherran tehtävä ei ole olla toimitusjohtaja, vaan paimen. Sitä tehtävää isä Teemu hoiti mallikelpoisesti lähes 20 vuotta, kunnes piispaksi tänne tuotettiin katastrofi nimeltä Jozef Wrobel.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

Ihmeellistä, että sinusta maamme kieltä ja kulttuuria vielä täällä asuttujen vuosienkin jälkeen huonosti hallitseva italialainen olisi sopiva Henrikin kirkkoherraksi, mutta 60-vuotias suomalainen "vain" kappalaiseksi.

Ruotsinkielisenä minua tuossa mielipiteessäsi ärsyttää sekin, ettei isä Marinon ruotsin kielen taidottomuudella tunnu olevan mitään väliä. Isä Teemu sen sijaan osaa ruotsia oikein hyvin, joskaan ei yhtä hyvin kuin toinen suomalainen pappimme, nykyinen diplomaatti.

Etkö ole koskaan ajattellut millainen katolisen kirkon "näyteikkuna" Pyhän Henrikin katedraali voisi parhaimmillaan olla? Millaisen kuvan se nykyisellään antaa katolisesta kirkosta, kun piispa ei osaa suomea ja kirkkoherrakin osaa sitä vain huonosti eikä ruotsia ollenkaan? Ei kirkossa vietetä vain messuja, vaan yhtä lailla häitä, kasteita ja hautajaisia. Monille ne ovat ainoa kosketus katoliseen kirkkoon. Se kuva, jonka he meistä niissä saavat on se, että olemme vain ulkomaalaisten pieni ja kummallinen joukko.

Kirkkoherran tehtävä ei ole olla toimitusjohtaja, vaan paimen. Sitä tehtävää isä Teemu hoiti mallikelpoisesti lähes 20 vuotta, kunnes piispaksi tänne tuotettiin katastrofi nimeltä Jozef Wrobel.

Lue lisää

Omaan mielipiteeseen. Tunnen molemmat henkilöt hyvin enkä halua edes asettaa heitä vastakkain siinä kumpi on parempi. Molemmilla on hyvät puolensa kuten ihmisellä yleensäkin on. En kuitenkaan pysty kuvittelemaan isä Teemua enää Henrikin seurakunnan kirkkoherraksi. Hiippakunnassamme on ollut kiertonopeus huomattavasti lyhyempi kuin, mitä se oli isä Teemun kohdalla. Ja kuten totesin aikaisemmin, hän on hyvä saarnamies, mutta ei organisaattori ja sitäkin kykyä tarvitaan kirkkoherran tehtävässä.

Ruotsinkielinen messu muuten lopetettiin Henrikissä jo ennen nykyisen piispan valintaa. Ruotsinkielisten osuus seurakunnassa oli huomattavasti pienempi kuin monen muun kieliryhmän, joten tasapuolisuuden nimissä meillä on nyt vuoroviikoin eri kielinen messu sunnuntaina klo 12.30.

Suurin osa seurakunnassamme vietettävistä sakramentaalisista tilaisuuksista; kaste, avioliittoon vihkiminen ja siunaustilaisuuksista on muiden kieliryhmien kuin suomen- tai ruotsinkielisten perheiden tilaisuuksia eli papin on hallittava useita eri kieliä, jos haluaa palvella seurakuntalaisia. Varsinkin kesällä meillä myös vihitään avioliittoon monia muista maista tulleita pareja, eivätkä he ymmärrä meidän kotimaisia kieliä ollenkaan. Seurakuntamme on hyvin kansainvälinen yhteisö tänä päivänä ja kansainvälistyy yhä enemmän päivä päivältä.

Arvostan näkemystäsi, tämä on minun näkemykseni.

ex-otsir kirjoitti:

Omaan mielipiteeseen. Tunnen molemmat henkilöt hyvin enkä halua edes asettaa heitä vastakkain siinä kumpi on parempi. Molemmilla on hyvät puolensa kuten ihmisellä yleensäkin on. En kuitenkaan pysty kuvittelemaan isä Teemua enää Henrikin seurakunnan kirkkoherraksi. Hiippakunnassamme on ollut kiertonopeus huomattavasti lyhyempi kuin, mitä se oli isä Teemun kohdalla. Ja kuten totesin aikaisemmin, hän on hyvä saarnamies, mutta ei organisaattori ja sitäkin kykyä tarvitaan kirkkoherran tehtävässä.

Ruotsinkielinen messu muuten lopetettiin Henrikissä jo ennen nykyisen piispan valintaa. Ruotsinkielisten osuus seurakunnassa oli huomattavasti pienempi kuin monen muun kieliryhmän, joten tasapuolisuuden nimissä meillä on nyt vuoroviikoin eri kielinen messu sunnuntaina klo 12.30.

Suurin osa seurakunnassamme vietettävistä sakramentaalisista tilaisuuksista; kaste, avioliittoon vihkiminen ja siunaustilaisuuksista on muiden kieliryhmien kuin suomen- tai ruotsinkielisten perheiden tilaisuuksia eli papin on hallittava useita eri kieliä, jos haluaa palvella seurakuntalaisia. Varsinkin kesällä meillä myös vihitään avioliittoon monia muista maista tulleita pareja, eivätkä he ymmärrä meidän kotimaisia kieliä ollenkaan. Seurakuntamme on hyvin kansainvälinen yhteisö tänä päivänä ja kansainvälistyy yhä enemmän päivä päivältä.

Arvostan näkemystäsi, tämä on minun näkemykseni.

Lue lisää

Jokaisella on oikeus valita pappi toimittamaan erilaisia pastoraalisia tilaisuuksia. Opus Dein papit esim. kastavat ja vihkivät säännöllisesti kirkossamme henkilöitä, jotka ovat ahlunneet heidän hoitavan ko. sakramentin. Myös isä Teemun voi pyytää kastamaan, vihkimään tai siunaamaan. Missään ei ole kielletty tällaista valintaa.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

En halua kritisoida ketään, mutta olen eri mieltä isä Marino Trevisinin kyvyistä. Isä Teemu Sippo oli paljon parempi kirkkoherra.

Edes monen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen isä Marino ei ole viitsinyt opetella ruotsia. Suomea hän osaa huonosti.

Seurakunnassa ei ole juuri mitään toimintaa messujen ja informaatiokurssin lisäksi. Kaikki muu on Neokatekumenaalisen tien aktiviteettiä.

Isä Marinon saarnat ovat pitkiä, huolimattomia, tunteellisia ja huonolla suomella esitettyjä. Katedraaliseurakunnan kirkkoherralta pitäisi voida odottaa korkeampaa tasoa.

En osaa arvoida remontteja ja muita töitä. Voi olla, että nekin ovat tärkeitä. Vielä tärkeämpää olisi elävän ja yhteisen seurakunnan luominen. Siinä isä Marino ei ole onnistunut.

Lue lisää

Nyt nyt jäitä hattuun ajatteleva.

Isä M. on viettänyt myös ruotsinkielisiä messuja.

En ymmärrä sinua, kuinka voit kirjoittaa että isä M:ltä sujuu suomenkielikin huonosti. Olen kanssasi täysin eri mieltä asiasta.

Isä M. on erittäin hyvä kirkkoherra, tuskin henkkalaisista monikaan häneen on tyytymätön.

ex-otsir kirjoitti:

Omaan mielipiteeseen. Tunnen molemmat henkilöt hyvin enkä halua edes asettaa heitä vastakkain siinä kumpi on parempi. Molemmilla on hyvät puolensa kuten ihmisellä yleensäkin on. En kuitenkaan pysty kuvittelemaan isä Teemua enää Henrikin seurakunnan kirkkoherraksi. Hiippakunnassamme on ollut kiertonopeus huomattavasti lyhyempi kuin, mitä se oli isä Teemun kohdalla. Ja kuten totesin aikaisemmin, hän on hyvä saarnamies, mutta ei organisaattori ja sitäkin kykyä tarvitaan kirkkoherran tehtävässä.

Ruotsinkielinen messu muuten lopetettiin Henrikissä jo ennen nykyisen piispan valintaa. Ruotsinkielisten osuus seurakunnassa oli huomattavasti pienempi kuin monen muun kieliryhmän, joten tasapuolisuuden nimissä meillä on nyt vuoroviikoin eri kielinen messu sunnuntaina klo 12.30.

Suurin osa seurakunnassamme vietettävistä sakramentaalisista tilaisuuksista; kaste, avioliittoon vihkiminen ja siunaustilaisuuksista on muiden kieliryhmien kuin suomen- tai ruotsinkielisten perheiden tilaisuuksia eli papin on hallittava useita eri kieliä, jos haluaa palvella seurakuntalaisia. Varsinkin kesällä meillä myös vihitään avioliittoon monia muista maista tulleita pareja, eivätkä he ymmärrä meidän kotimaisia kieliä ollenkaan. Seurakuntamme on hyvin kansainvälinen yhteisö tänä päivänä ja kansainvälistyy yhä enemmän päivä päivältä.

Arvostan näkemystäsi, tämä on minun näkemykseni.

Lue lisää

On totta, että Henrikin seurakunnassa pappien tarvitsee varmasti osata monia kieliä. Ei silti olisi haitaksi, jos joku heistä vaivautuisi opettelemaan tämän maan toista virallista kieltäkin. Koska ruotsi on tämän maan kieli, sitä ei voida messujen osalta laittaa samaan riviin vietnamin, venäjän tai englannin kanssa puhumalla "kielen osuudesta". Isä Teemun aikana päämessu olikin viimeksi kaksikielinen.

On perin kummallista, että onnistut vertaamaan isä Marinon ja isä Teemun kielitaitoa ensiksi mainitun eduksi. Minun kuulemani perusteella isä Marino osaa vieraista kielistä vain kehnosti englantia ja virheellisesti suomea, ruotsia hän osaa vain "lukea", siis melkein samalla tavalla kuin piispa suomea. Isä Teemu sen sijaan osaa äidinkielensä suomen lisäksi jokseenkin melko täydellisesti saksaa ja ruotsia sekä hyvin englantia ja italiaa.

Se on sinun asiasi kenestä pidät ja kenestä et, mutta pyydän, ettet omien preferenssiensi takia ihan vääristele totuutta. Tuohon vääristelyyn lasken väittämät isä Teemun "kyvyttömyydestä" organisaattorina. Hänen aikanaan tehtiin mm. pappilan ja seurakuntasalin täysremontit eikä liene hänen vikansa, jos juuri silloin ei ollut rahaa esimerkiksi ikkunamaalauksia varten.

ikivanhakat..... kirjoitti:

Nyt nyt jäitä hattuun ajatteleva.

Isä M. on viettänyt myös ruotsinkielisiä messuja.

En ymmärrä sinua, kuinka voit kirjoittaa että isä M:ltä sujuu suomenkielikin huonosti. Olen kanssasi täysin eri mieltä asiasta.

Isä M. on erittäin hyvä kirkkoherra, tuskin henkkalaisista monikaan häneen on tyytymätön.

Lue lisää

"Isä M. on viettänyt myös ruotsinkielisiä messuja."

Jos isä Marinoa tarkoitat, hän on kyllä LUKENUT ruotsia, kun muuta pappia ei ole saatu. Ruotsia hän ei osaa puhua eikä kirjoittaa.

"En ymmärrä sinua, kuinka voit kirjoittaa että isä M:ltä sujuu suomenkielikin huonosti. Olen kanssasi täysin eri mieltä asiasta."

Joidenkin mielestä on itseisarvo, että kirkkomme olisi täällä vain ulkomaalaisten poppoo. Piispa Paul sanoi monta kertaa, että kirkon pitää tulla täällä suomalaiseksi samalla tavalla kuin se on Puolassa puolalainen tai Italiassa italialainen. Siihen ei isä Marino ole kyennyt...

Ollaanko ihan rehellisiä? Opus Dei ja sitä lähellä olevat tahot ovat aina vastustaneet isä Teemua tämän OD-kriittisyyden takia. Sen takia noille ihmisille sopii erittäin hyvin OD:n (ja piispan) suhteen hyvin positiivinen isä Marino Henrikin kirkkoherrana. Sen takia isä Teemua pitää jatkuvasti edelleen mustamaalata ja melkein nöyryyttää, kun taas isä Marinosta ei ole mitään negativiista sanottavaa koskaan.

"Isä M. on erittäin hyvä kirkkoherra, tuskin henkkalaisista monikaan häneen on tyytymätön."

Olen jyrkästi eri mieltä kanssasi.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

On totta, että Henrikin seurakunnassa pappien tarvitsee varmasti osata monia kieliä. Ei silti olisi haitaksi, jos joku heistä vaivautuisi opettelemaan tämän maan toista virallista kieltäkin. Koska ruotsi on tämän maan kieli, sitä ei voida messujen osalta laittaa samaan riviin vietnamin, venäjän tai englannin kanssa puhumalla "kielen osuudesta". Isä Teemun aikana päämessu olikin viimeksi kaksikielinen.

On perin kummallista, että onnistut vertaamaan isä Marinon ja isä Teemun kielitaitoa ensiksi mainitun eduksi. Minun kuulemani perusteella isä Marino osaa vieraista kielistä vain kehnosti englantia ja virheellisesti suomea, ruotsia hän osaa vain "lukea", siis melkein samalla tavalla kuin piispa suomea. Isä Teemu sen sijaan osaa äidinkielensä suomen lisäksi jokseenkin melko täydellisesti saksaa ja ruotsia sekä hyvin englantia ja italiaa.

Se on sinun asiasi kenestä pidät ja kenestä et, mutta pyydän, ettet omien preferenssiensi takia ihan vääristele totuutta. Tuohon vääristelyyn lasken väittämät isä Teemun "kyvyttömyydestä" organisaattorina. Hänen aikanaan tehtiin mm. pappilan ja seurakuntasalin täysremontit eikä liene hänen vikansa, jos juuri silloin ei ollut rahaa esimerkiksi ikkunamaalauksia varten.

Lue lisää

halua, että päämessu olisi sekaisin sekä suomeksi että ruotsiksi!!!
Henrikissä vietetään ruotsiksi messua ainakin kerran kuussa sunnuntaina klo 12.30 niin kuin myös Mariassakin.

Eiköhän tässä asiassa pidä kuulla myös meitä suomenkielisiä, jotka kuitenkin olemme enemmistönä hiippakunnassa / Henrikin ja Marian seurakunnissa.

henkassa kirjoitti:

halua, että päämessu olisi sekaisin sekä suomeksi että ruotsiksi!!!
Henrikissä vietetään ruotsiksi messua ainakin kerran kuussa sunnuntaina klo 12.30 niin kuin myös Mariassakin.

Eiköhän tässä asiassa pidä kuulla myös meitä suomenkielisiä, jotka kuitenkin olemme enemmistönä hiippakunnassa / Henrikin ja Marian seurakunnissa.

Lue lisää

Silloin kun päämessu oli kaksikielinen, ainakin suomen- ja ruotsinkieliset olivat yhdessä ja tapasivat toisiaan. Nyt ruotsinkielinen messu on huonoon aikaan ja erillään.

Toistan: piispa Wrobelin aikana tässä hiippakunnassa ei ole tehty yhtään mitään meidän ruotsinkielisten eteen ja viimeisetkin messut on viety pois. Voisitko hetken ajatella millä tavalla ruotsinkielinen voi enää kasvattaa lapsensa katoliseen uskoon ja opettaa häntä käymään messussa, kun kaikki messut ovat vieraskielisiä?

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

Silloin kun päämessu oli kaksikielinen, ainakin suomen- ja ruotsinkieliset olivat yhdessä ja tapasivat toisiaan. Nyt ruotsinkielinen messu on huonoon aikaan ja erillään.

Toistan: piispa Wrobelin aikana tässä hiippakunnassa ei ole tehty yhtään mitään meidän ruotsinkielisten eteen ja viimeisetkin messut on viety pois. Voisitko hetken ajatella millä tavalla ruotsinkielinen voi enää kasvattaa lapsensa katoliseen uskoon ja opettaa häntä käymään messussa, kun kaikki messut ovat vieraskielisiä?

Lue lisää

me.

ajattelevalle kirjoitti:

me.

Pyydän, ettet esiinny valheellisesti kaikkien Henrikin seurakuntalaisten nimissä.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

Silloin kun päämessu oli kaksikielinen, ainakin suomen- ja ruotsinkieliset olivat yhdessä ja tapasivat toisiaan. Nyt ruotsinkielinen messu on huonoon aikaan ja erillään.

Toistan: piispa Wrobelin aikana tässä hiippakunnassa ei ole tehty yhtään mitään meidän ruotsinkielisten eteen ja viimeisetkin messut on viety pois. Voisitko hetken ajatella millä tavalla ruotsinkielinen voi enää kasvattaa lapsensa katoliseen uskoon ja opettaa häntä käymään messussa, kun kaikki messut ovat vieraskielisiä?

Lue lisää

Hyvä Ajatteleva,

Päämessun ruotsinkielen alasajo alkoi jo isä
Teemun kaudella seurakuntaneuvoston ollessa
melko yhdessä rintamassa tässä asiassa.
Toiseksi, messuun ei tule sotkea enää kolmatta kieltä. Paras olisi viettää se yhdellä kielellä.
Mielestäni suomi-latina kombinaatio on järkevin
vaihtoehtopari, jos nyt sellaista edes tulisi olla. Voit olla toki toista mieltä.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

On totta, että Henrikin seurakunnassa pappien tarvitsee varmasti osata monia kieliä. Ei silti olisi haitaksi, jos joku heistä vaivautuisi opettelemaan tämän maan toista virallista kieltäkin. Koska ruotsi on tämän maan kieli, sitä ei voida messujen osalta laittaa samaan riviin vietnamin, venäjän tai englannin kanssa puhumalla "kielen osuudesta". Isä Teemun aikana päämessu olikin viimeksi kaksikielinen.

On perin kummallista, että onnistut vertaamaan isä Marinon ja isä Teemun kielitaitoa ensiksi mainitun eduksi. Minun kuulemani perusteella isä Marino osaa vieraista kielistä vain kehnosti englantia ja virheellisesti suomea, ruotsia hän osaa vain "lukea", siis melkein samalla tavalla kuin piispa suomea. Isä Teemu sen sijaan osaa äidinkielensä suomen lisäksi jokseenkin melko täydellisesti saksaa ja ruotsia sekä hyvin englantia ja italiaa.

Se on sinun asiasi kenestä pidät ja kenestä et, mutta pyydän, ettet omien preferenssiensi takia ihan vääristele totuutta. Tuohon vääristelyyn lasken väittämät isä Teemun "kyvyttömyydestä" organisaattorina. Hänen aikanaan tehtiin mm. pappilan ja seurakuntasalin täysremontit eikä liene hänen vikansa, jos juuri silloin ei ollut rahaa esimerkiksi ikkunamaalauksia varten.

Lue lisää

Toisin kuin hiippakunnan monilla muilla kielillä, ruotsin kielellä on Suomessa toisen virallisen kielen asema. Ja se täytyy hiippakunnassakin ottaa huomioon.

Ajatteleva katolilainen kirjoitti:

On totta, että Henrikin seurakunnassa pappien tarvitsee varmasti osata monia kieliä. Ei silti olisi haitaksi, jos joku heistä vaivautuisi opettelemaan tämän maan toista virallista kieltäkin. Koska ruotsi on tämän maan kieli, sitä ei voida messujen osalta laittaa samaan riviin vietnamin, venäjän tai englannin kanssa puhumalla "kielen osuudesta". Isä Teemun aikana päämessu olikin viimeksi kaksikielinen.

On perin kummallista, että onnistut vertaamaan isä Marinon ja isä Teemun kielitaitoa ensiksi mainitun eduksi. Minun kuulemani perusteella isä Marino osaa vieraista kielistä vain kehnosti englantia ja virheellisesti suomea, ruotsia hän osaa vain "lukea", siis melkein samalla tavalla kuin piispa suomea. Isä Teemu sen sijaan osaa äidinkielensä suomen lisäksi jokseenkin melko täydellisesti saksaa ja ruotsia sekä hyvin englantia ja italiaa.

Se on sinun asiasi kenestä pidät ja kenestä et, mutta pyydän, ettet omien preferenssiensi takia ihan vääristele totuutta. Tuohon vääristelyyn lasken väittämät isä Teemun "kyvyttömyydestä" organisaattorina. Hänen aikanaan tehtiin mm. pappilan ja seurakuntasalin täysremontit eikä liene hänen vikansa, jos juuri silloin ei ollut rahaa esimerkiksi ikkunamaalauksia varten.

Lue lisää

"Se on sinun asiasi kenestä pidät ja kenestä et, mutta pyydän, ettet omien preferenssiensi takia ihan vääristele totuutta. Tuohon vääristelyyn lasken väittämät isä Teemun "kyvyttömyydestä" organisaattorina. Hänen aikanaan tehtiin mm. pappilan ja seurakuntasalin täysremontit eikä liene hänen vikansa, jos juuri silloin ei ollut rahaa esimerkiksi ikkunamaalauksia varten."

Olen pannut merkille sen, että jotkut kirkkoon vasta liittyneet tahtovat nähdä ulkomaalaisissa papeissa vain heidän hyvät puolensa, ja taas kotimaisissa tai täällä kauan palvelleissa papeissamme heidän huonot puolensa. Erityisen ärsyttävää on Opus Dein pappeihin kohdistuva epäkatolinen henkilökultti, jota yritetään tartuttaa muihinkin.

Isä Teemu on ollut ja on edelleen erinomainen pappi. On todellakin kohtuutonta väittää, ettei hän olisi osannut hoitaa hallintoasioita. Kuka tahansa Henrikin modernin ja valoisan kauniin seurakuntasalin nähnyt voi todeta omin silmin, että kyllä osaa!

Tuossa alhaalla valitin siit henkilöpalvonnasta, jota jotkut tietoisesti edistävät Opus Dein pappeja kohtaan. Nyt huomaan, että samaa on alettu harrastaa neokatekumenaalienkin suhteen.

Rivikatolilainen kirjoitti:

Tuossa alhaalla valitin siit henkilöpalvonnasta, jota jotkut tietoisesti edistävät Opus Dein pappeja kohtaan. Nyt huomaan, että samaa on alettu harrastaa neokatekumenaalienkin suhteen.

Lue lisää

Sillä, että mielestäni Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnassa on asiat hoidettu hyvin, ei ole mitään tekemistä henkilöpalvonnan kanssa. Isä Teemu oli omalla tavallaan aivan hyvä kirkkoherra, mutta isä Adrian Borst ennen häntä oli mielestäni parempi tälle paikalle ja samoin on nykyinen kirkkoherra.

Mielestäni minulla on myös tällä palstalla oikeus ilmaista mielipiteeni. En ole loukannut ketään, kertonut ainoastaan oman näkemykseni asiasta. En kuulu Opus Deihin enkä Neokatekumenaaleihin. Don Tuomon olisin toivonut saavan nimityksen kirkkoherraksemme, mutta aika ei ollut kypsä tälle ratkaisulle.

ex-otsir kirjoitti:

Sillä, että mielestäni Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnassa on asiat hoidettu hyvin, ei ole mitään tekemistä henkilöpalvonnan kanssa. Isä Teemu oli omalla tavallaan aivan hyvä kirkkoherra, mutta isä Adrian Borst ennen häntä oli mielestäni parempi tälle paikalle ja samoin on nykyinen kirkkoherra.

Mielestäni minulla on myös tällä palstalla oikeus ilmaista mielipiteeni. En ole loukannut ketään, kertonut ainoastaan oman näkemykseni asiasta. En kuulu Opus Deihin enkä Neokatekumenaaleihin. Don Tuomon olisin toivonut saavan nimityksen kirkkoherraksemme, mutta aika ei ollut kypsä tälle ratkaisulle.

Lue lisää

Anteeksi, kun ymmärsin väärin.

Kuvauksesi isä Marinosta oli vain jotenkin ylitsevuotavan pelkästään positiviinen, että arvioin tarkoitusperäsi väärin. Anteeksi!

"Ja miksi ainoa katolinen seminaari Suomessa on neokatekumenaalien käsissä?"

Valitettavasti hiippakunnallamme ei ole varoja seminaarin perustamiseen eikä ylläpitämiseen. Tämä ainoa katolinen seminaari Suomessa on kokonaan neokatekumanaalisen liikkeen rahoittama ja ylläpitämä.

Neokatekumanaalit ovat nähneet tarpeelliseksi perustaa seminaarin, hiippakunta ei ole pitänyt sitä tarpeellisena, meillähän suomalaiset papit suorittavat opintonsa muualla Euroopassa.

ex-otsir kirjoitti:

"Ja miksi ainoa katolinen seminaari Suomessa on neokatekumenaalien käsissä?"

Valitettavasti hiippakunnallamme ei ole varoja seminaarin perustamiseen eikä ylläpitämiseen. Tämä ainoa katolinen seminaari Suomessa on kokonaan neokatekumanaalisen liikkeen rahoittama ja ylläpitämä.

Neokatekumanaalit ovat nähneet tarpeelliseksi perustaa seminaarin, hiippakunta ei ole pitänyt sitä tarpeellisena, meillähän suomalaiset papit suorittavat opintonsa muualla Euroopassa.

Lue lisää

...ja sen tuoma kilpailuhenki on näköjään iskenyt pahasti myös katoliseen kirkkoon. Tavallisilta hiippakuntalaisilta (pakolaisia ym.) vaaditaan jäsenmaksuja ja siitä huolimatta seminaarin perustamiseen ja ylläpitämiseen ei ole varoja. Rikkaat neokatekumenaaliset (ja Opus Dei) Italiasta, Saksasta taikka Espanjasta rahoittavat pelkästään omia hankkeitaan (henkisiä osakkeitaan?) Suomessa ja ulkomaalaisia nuoria seminaristeja kasvatetaan Suomessa metsän keksellä niin, että tulevilla papeilla ei ole mitään käsitystä Suomen olosuhteisa eikä myöskään suomalaisten mentaliteetista. Ja minä vain kun luulin, että neokatekumenaaliset ovat myös katolilaisia ja ovat osa tästä hiippakunnasta!

ex-otsir kirjoitti:

"Ja miksi ainoa katolinen seminaari Suomessa on neokatekumenaalien käsissä?"

Valitettavasti hiippakunnallamme ei ole varoja seminaarin perustamiseen eikä ylläpitämiseen. Tämä ainoa katolinen seminaari Suomessa on kokonaan neokatekumanaalisen liikkeen rahoittama ja ylläpitämä.

Neokatekumanaalit ovat nähneet tarpeelliseksi perustaa seminaarin, hiippakunta ei ole pitänyt sitä tarpeellisena, meillähän suomalaiset papit suorittavat opintonsa muualla Euroopassa.

Lue lisää

ex-rousku, kun tunnut niin hyvin tietävän katolilaisuudesta. Kyllä vai ei riittää, kiitos!

Vai vieläkö ex-rousku manaa konettaan? Hu-huu!!!

Nim. ex-rouskulla on edelleen vastattavaa, mutta luotan hänen rehellisyyteensä ja odotan kärsivällisesti.

kenties kirjoitti:

ex-rousku, kun tunnut niin hyvin tietävän katolilaisuudesta. Kyllä vai ei riittää, kiitos!

Vai vieläkö ex-rousku manaa konettaan? Hu-huu!!!

Nim. ex-rouskulla on edelleen vastattavaa, mutta luotan hänen rehellisyyteensä ja odotan kärsivällisesti.

Lue lisää

ex-rousku, mutta kiitos kohteliaisuudesta. Mielestäni ex-rousku on todella perillä katolisen kirkon opista ja luen mielelläni hänen kirjoituksiaan.

ex-otsir kirjoitti:

ex-rousku, mutta kiitos kohteliaisuudesta. Mielestäni ex-rousku on todella perillä katolisen kirkon opista ja luen mielelläni hänen kirjoituksiaan.

Jään norkoilemaan nurkille, josko ex-rousku ilmestyisi. Alkaa jo huolestumaan...

Kuvauksesi vastaa täydellisesti meidän perheemme käsitystä asioiden kulusta ja tilasta.

Nimimerkkisi ei ole laisinkaan turhaan Ajatteleva katolilainen.

En tunne Suomen tilannetta, en siksi ota kantaa Isä Janiin tai Msg. Wróbeliin SCJ. Onko näin, ettei Wróbel osaa suomea? Myöskin olen kuullut väitettävän, että hän viettää pitkiä aikoja Puolassa, että hänellä olisi liian vähän aikaa suomalaisille katolilaisille. Minusta tuntuu, että tämä keskustelu piispasta ponnahtaa esiin riippumatta siitä, mistä asiasta keskustellaan. Voisitteko kertoa (asiallisesti), mikä tämä ongelma todella on?

Meitä neokatekumenaaleja on syytetty alusta alkaen salaileviksi. Suurin syy siihen on se, että pidämme omaa ryhmäämme erittäin tärkeänä, kerromme toisillemme, kuinka luetut raamatuntekstit vaikuttivat meihin, tai on vaikuttanut meidän elämäämme. On tärkeää, ettei ihmisten henkilökohtaisista asioista puhuta kaupungilla. Emme keskustele näistä asioista edes keskenämme, se on ehdottomasti kielletty.

Meidän seurakuntamme pysyy pystyssä kiitos neokatekumenaalisen tien. Lukuunottamatta sunnuntaita ja suuria pyhiä kirkossa käyvät puolalaiset mummot ja pari Opparia meidän lisäksi. Liikkeen tarkoitus on tuoda ennen kaikkea nimellisesti katolilaiset takaisin kirkon yhteyteen, ei erottaa tai olla "parempia kristittyjä".

Suomessa on tilanne tietääkseni samanlainen, katolilaisia on vähän. (Virossa n. 6000)
(Katsokaa profiiliani, näette, mistä seurakunnasta puhun.)

Meidän Herramme, Jeesus Kristus olkoon teidän kanssanne.