Mä haluun kertoo täs omakohtaisen tarinan paniikkihäiriöstä ja kaikesta siihen liittyvästä. Asiat joita kerron ja arvostelen, ovat vain mun mielipiteitäni ja toivon, etten loukkaa ketään tällä kirjoituksellani.
Oon kärsiny paniikista noin 4 vuoden ajan ja hain siihen apua vasta 1,5 vuotta sitten, kun olin niin romuna, et luulin sekoavani. Päivät kului opamoxin voimalla alkuun mut lopulta nekään ei tehonneet ja kolmen viikon perästä lähdinkin omatoimisesti sairaalahoitoon.
Siellä sain ensimmäisen varsinaisen lääkityksen ja sit vasta karmeet olot alkoikin. Kyseessä oli cipralex ja se ei toiminut alkuunkaan vaik sitä nostettiin 20mg:aan saakka. Lopulta oli lääkkeenvaihto ja sertralin laitettiin tilalle. Nyt sitä menee 100mg ja ei tunnu tehoavan vieläkään. Lisänä mulla menee buspar 20mg sekä tarvittaessa truxal 3 x 25mg, zopinox 15mg ja oxamin 3x 15mg. Tällä lääkityksellä pitäis paniikin hävitä mut ainoo asia mikä niistä lääkkeistä on ollut seurauksena, on jatkuva pelko lähes kaikesta. Pää on niin tukossa, et itteekin jo hirvittää.
Jokin aika sitten aloitin omatoimisen bentsovieroituksen ja se on ollut tuskaa. Yritin liian nopeasti pudottaa määriä ja seurauksena oli järkyttävä ahdistus ja paniikki ympäri vuorokauden.
Kun oon noita bentsoja syönyt nyt puolitoista vuotta, on masennus pahentunut ja kaikki oireet pahentuneet. Ainoa syy minkä keksin siihen on noi bentsot.
Mua suututtaa suunnattomasti se, et lääkärit toimii niin vastuuttomasti bentsojen suhteen. Jos ihmistä vähänkin ahdistaa, voi varautua siihen, et lekuri kirjoittaa joko oxepamia tai diapamia.
Nyt haluankin VAROITTAA KAIKKIA IHMISIÄ. Bentsot koukuttaa todella nopeesti ja pitkällä juoksulla ne pahentaa ahdistusta entisestään. Sen lisäksi riippuvuus siihen kehittyy todella nopeasti. Sitä ei ehdi huomaamaankaan, kun jo on nalkissa niihin. Toivon sydämestäni, että JOKAINEN TEISTÄ MIETTISI TARKKAAN ENNENKUIN ALKAA SYÖMÄÄN BENTSOJA ENEMMIN.
Toivottavasti tän kirjoituksen avulla edes yksi ihminen jättäisi bentsot väliin ja kokeilisi jotain muuta hoitomuotoa. Vaatikaa lääkäreitä toimimaan teidän parhaaksenne eikä suinkaan menemään sieltä missä aita on matalin. Sen ne tekee pyytämättäkin. Mun usko lääkäreihin on mennyt täysin ja ikuisix ajoix
-Marko-
Bentsodiatsepiinit ja ahdistus
35
10317
Vastaukset
- samoja kokemuksia
itsellä samoja kokemuksia-sain vireystilaan/ahdistukseen,auttoivat tasan 3kk ,sen jälkeen oireet vain pahenivat ja kukkuraksi Järkyttävät vieroitus oireet!! toivottavasti löytyy kunnon lääkkeitä pitkä aikais käytöön!,kysymys kuuluukin,onko niitä??
- Silence08
Yx toimiva lääke olisi buspironi, joka tosin ei toimi akuuttiin vaivaan mut jos on hetken bentsoja syönyt niin se kannattaa laittaa tilalle. Lievittää ahdistusta ja ei pitäis ainakaan aiheuttaa riippuvuutta.
Itse alan uskoa yhä vahvemmin ravinnon ja lisäravinteiden voimaan. Esim omega-3 ja E-Epa tutteet lisättynä riittävällä B-vitamiinimäärillä olisi aika toimivia pitkässä juoksussa. Jostainhan serotoniinitason heikkeneminen aina johtuu ja mielestäni ravinnon osuutta vähätellään.
Lääkärit tosin tyrmää kaikki luontaistuotteet suoralta kädeltä hyvinkin yleisesti. No kukapa sitä omaa leipäänsä pilais... - samoja kokemuksia
Silence08 kirjoitti:
Yx toimiva lääke olisi buspironi, joka tosin ei toimi akuuttiin vaivaan mut jos on hetken bentsoja syönyt niin se kannattaa laittaa tilalle. Lievittää ahdistusta ja ei pitäis ainakaan aiheuttaa riippuvuutta.
Itse alan uskoa yhä vahvemmin ravinnon ja lisäravinteiden voimaan. Esim omega-3 ja E-Epa tutteet lisättynä riittävällä B-vitamiinimäärillä olisi aika toimivia pitkässä juoksussa. Jostainhan serotoniinitason heikkeneminen aina johtuu ja mielestäni ravinnon osuutta vähätellään.
Lääkärit tosin tyrmää kaikki luontaistuotteet suoralta kädeltä hyvinkin yleisesti. No kukapa sitä omaa leipäänsä pilais...itselle pistettiin yhtenä keväänä B-vitamiini piikki kannikkaan ja samalla nautin omega 3:sia-->olo oli huomattavasti energisempi/parempi!
kiitoksia tosta Buspironi vinkistä,voiskin kokeilla jos vaikka pelais! - jo...
Silence08 kirjoitti:
Yx toimiva lääke olisi buspironi, joka tosin ei toimi akuuttiin vaivaan mut jos on hetken bentsoja syönyt niin se kannattaa laittaa tilalle. Lievittää ahdistusta ja ei pitäis ainakaan aiheuttaa riippuvuutta.
Itse alan uskoa yhä vahvemmin ravinnon ja lisäravinteiden voimaan. Esim omega-3 ja E-Epa tutteet lisättynä riittävällä B-vitamiinimäärillä olisi aika toimivia pitkässä juoksussa. Jostainhan serotoniinitason heikkeneminen aina johtuu ja mielestäni ravinnon osuutta vähätellään.
Lääkärit tosin tyrmää kaikki luontaistuotteet suoralta kädeltä hyvinkin yleisesti. No kukapa sitä omaa leipäänsä pilais...buspironia....
- ...................
jo... kirjoitti:
buspironia....
Miksi muuten olet saanut niin jytyä tavaraa kuin Truxal:a panikkihäiriöön/pelkoon tms? Sen indikaatiot ovat kyllä vallan toiset...
- paniquelle
................... kirjoitti:
Miksi muuten olet saanut niin jytyä tavaraa kuin Truxal:a panikkihäiriöön/pelkoon tms? Sen indikaatiot ovat kyllä vallan toiset...
Ei ole ihme jos olo on kurja, itse en ainakaan paniikkiini suostuisi psykoosilääkettä käyttämään, en missään tapauksessa.
Depressiolääkityksesi annos on aika matala, Cipralexinkin kohdalla se olisi voinut olla korkeampi, ihme ettei annosta nostettu 20 mg:sta..
Buspir. nyt on lääke joka ei omaa paniikkiani auttanut, sai aikaiseksi kammottavan hikoilun, siinä kaikki, minulle riitti 1,5 kk:n kokeilu.
Mutta tosiaan, miksi Truxal?
No, jokainen tavallansa.
Itse olen tyytyväinen Efexoriin ja tietysti siihen terapia lisänä.
Kevään jatkoja! - sipste*
Silence08 kirjoitti:
Yx toimiva lääke olisi buspironi, joka tosin ei toimi akuuttiin vaivaan mut jos on hetken bentsoja syönyt niin se kannattaa laittaa tilalle. Lievittää ahdistusta ja ei pitäis ainakaan aiheuttaa riippuvuutta.
Itse alan uskoa yhä vahvemmin ravinnon ja lisäravinteiden voimaan. Esim omega-3 ja E-Epa tutteet lisättynä riittävällä B-vitamiinimäärillä olisi aika toimivia pitkässä juoksussa. Jostainhan serotoniinitason heikkeneminen aina johtuu ja mielestäni ravinnon osuutta vähätellään.
Lääkärit tosin tyrmää kaikki luontaistuotteet suoralta kädeltä hyvinkin yleisesti. No kukapa sitä omaa leipäänsä pilais...Minulla ainut lääke joka on paniikkiin ja ahdistukseen kertaheitolla tehonnut on vanhanaikainen lääke nimeltä Pertriptyl.
Bentsoja en oo ikinä ottanu vastaan ja perus serotoniinilisät saa olon vaan hullummaks.
Lisäksi pertriptyl on todella loiva lääke. Ei mitään haittavaikutuksia. Kasaa tunteet ja auttaa näkemään asiat selvemmin. Ja triptyl auttaa rentoutumiseen mikä myös vaikuttaa siihen kuinka näet asiat.
- tarvittaessa
Bentsoja tulee mielestäni syödä VAIN TARVITTAESSA! Ei siis jatkuvasti, jolloin niiden teho häviää ja vieroitus on vaikeaa.
Itse ole lähes 30 vuotta popsinut bentsoja vain tarvittaessa. Minulla ei ole tänä aikana ollut mitään ongelmia bentsojen suhteen (ei koukutusta, ei riippuvuuta ei toleranssia). Omasta mielestäni bentsot ovat oikein käytettyinä hyviä lääkkeitä!- pam-pamela
Ihanaa, että joku kirjoittaa noin ku sinä.
Itse olen käyttänyt diapamia 25 vuotta, tarvittaessa. Ilman niitä olisin varmasti tappanut itseni tai elänyt elämätöntä elämää. Edelleen riittää 5mg tabletti loiventamaan kauhutiloja (paniikkia?)
Olen tuntenut syyllisyyttä ja salaillut diapamin käyttöä, mutta nyt pikkuhiljaa alkanut sen hyväksyä itselleni.
Kumma kyllä lääkärit ovat alkaneet hiostaa minua, että pitäisi lopettaa. Voin olla psyykkisesti jollain tapaa riippuvainen diapamista. Olen kyllä kokeillut kiltisti kaikenmaailman paniikki ja masennusläkkeitä, mutta tuntuu, että niillä on vain ollut pahentava vaikutus.
Nyt olen syönyt Cipralexia puoli vuotta, paniikki on vähäistä, mutta olen täysin aloitekyvytön. Ja lihonut 20 kiloa.
Myös minun mielestä bentsot on päteviä lääkkeitä oikein käytettyinä. Ei ikinä viihdekäyttöön!
Sekin vielä, että ei mulla ole diapamista ikinä tullut hyvä olo, se on vain taittanut kärkeä pahimmalta tuskalta.
- martza_-86
asiaa!
- Päättänyt selviytyä
9 vuotta sitten lääkärini ehdotti "täsmälääkettä". Kysyin, onko kyseessä huumaava aine. Lääkärini vastasi ei ja suositteli lämpimästi valmistetta. Otin reseptin ja marssin apteekkiin. Olin 2 kk tyytyväinen, kunnes alkoi alamäki. Se oli niin lievä, etten huomannut meneväni alaspäin. Ajattelin olevani masentunut ja yritin lisätä toimintaa.
Ihmettelin, miksi aloin pelätä esim myyjiä, tuttavia ja jopa joitakin tavaroita. Huomasin pelkääväni tv-antennia katolla, koska joku vakoili minua siitä. En voinut ohittaa taloja vaan nähdessäni antennin kiersin sen vaikka metrisen hangen läpi. Aloin uskoa, että olen hullu. Suostuin sairaalahoitoon, jossa lisättiin lääkkeitä. Aloin saada epilepsiakohtauksia. Kielsin itse itseltäni autolla-ajon, koska en enää selviytynyt edes jalkaisin. Monta kertaa auto tööttäsi, koska olin jäänyt lasittuneena keskelle tietä. Siitä heräsin ja jatkoin matkaa kuurona ja sokeana.
Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen muuttui yksipuoliseksi, kun en jaksanut ottaa yhteyttä. Mistä olisin puhunut, koska pää oli täysin tukossa. Jos minulta jotain kysyttiin, en osannut vastata, vaikka se olisi ollut kuinka tuttu asia. Avuttomuudentunne oli hirvittävä ja morkkikset, kun ei jaksanut tehdä sitä mitä piti. Alitajunnassa tajusin, että periaatteessa asiani olivat hyvin, henkilökohtaisella tasolla. Tosin vanhempani käyttäytyi minua kohtaan vihamielisesti uhaten henkeäni ja siitä oli selviydyttävä viranomaisten avulla. Muuten olin onnellinen. En kuitenkaan itkenyt enkä iloinnut mistään. Olin täysin kivettynyt.
Ihmettelin, minne olin kadottanut sen ihmisen, jonka kanssa olin niin hyvin aiemmin tullut toimeen ja kuka tuli erinomaisesti toimeen muiden ihmisten kanssa. Unettomuus paheni ja masennus syveni. Itsemurhayritykset tulivat kuvaan. Puukotusyritykset, itseni hakkaaminen olivat tavallisia. Ne olivat pakonomaisia, joista oli äärettömän vaikea selviytyä. Äänet naapureista tekivät minusta kaistapäisen, koska uskoin, että ne olivat kostouhkauksia jollekin asialle, jonka olin tietämättäni tehnyt. Hiippailin varpaisillani ja koetin olla hiljaa.
Musiikkimakuni muuttui masentuneemmaksi. Lopulta olin niin syrjäänvetäytynyt, että jäin pois kaikesta toiminnasta. Lymyilin asunnossani ja pelkäsin kaikkea. Ulkona pelkäsin muita ihmisiä ja käännyin pois, jos näin jonkun tutun.
Tuli vuoden 2009 toukokuu. Romahdin lopullisesti ja muutin kesämökille. Täällä ei ole mitään mukavuuksia, mutta silti tulen toimeen paljon paremmin. Sain tietää syöväni voimakkaimpia ja koukuttavimpia bentsoja, mitä löytyy, suurilla annoksilla. Puhuin lääkärilleni, mutta häntä ei kiinnostanut. Otin selvää ja aloin ajaa niitä yksi kerrallaan omatoimisesti alas. Kyseisiä lääkkeitä ei saisi syödä kuin muutaman viikon korkeintaan ja minä olin syönyt jo yli 8 vuotta!
Vieroitusoireet olivat hyvin tuskallisia. Keskittymiskyvyttömyys ja fyysiset kivut pahenivat ja mieliala heitteli ylös alas. Pelkäsin kuolevani. Tukihenkilöni soitteli joka päivä ja se helpotti oloa, mutta vain hieman. Tutisin ja vapisin. Mutta vähitellen annosten vähetessä aloin taas tuntea erilaisia tunteita. Kävin pakonomaisesti läpi menneisyyden hyvine ja huonoine muistikuvineen.
Lopulta 28.12.2009 koitti se päivä, että annos oli 0mg! Se oli juhlapäivä, vaikka vaivuinkin viikoksi sängyn pohjalle mielikuvitusmaailmaan. Se oli ihmeellinen tunne, kun näin koko ajan aivan muuta kuin oikeasti näin silmät auki. En koskaan aiemmin ollut sellaista kokenut. Onneksi en kuitenkaan ollut aggressiivinen. Eilen oli ensimmäinen päiväni nykymaailmassa ja se meni mukavasti. Huumorintaju palasi jo pari kk sitten. En eilen pelännyt kaupoissa sillä tavalla kuin lääketokkurassa. Uskon, että vieroitus onnistuu ja palaan takaisin elävien kirjoihin. Pienin askelin. Keskittymiskyvyttömyys vaivaa vielä sekä voimakas väsymys. Pahin lääke on ajettu alas, mutta vielä on toinen huume ajettavana alas 10mg:sta. Sekä yksi lääke 75mg:sta, joka vähetessään aiheuttaa epilepsiakohtauksia. Kovasti on työtä edessä.
Vieroituksesta voi selvitä, mutta on oltava päämäärä. Tuki on tärkeä. Minulla on tukihenkilö ja sellaisen voi löytää esim. narkomaanien omasta AA-ryhmästä. Narkomaanihan minä olen! En omasta tahdostani, mutta kuitenkin. En häpeä sanoa sitä ääneen. Olen kiitollinen kaikesta tuesta, jota saan ulkopuolisilta. Nyt vasta olen saanut lääkäriltäni tuen, kun hän on nähnyt virheensä. Se ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa auta, vaan olen menettänyt luottamukseni häneen. Hän yrittää kuumeisesti löytää minulle uusia lääkkeitä, mutta nyt olen erittäin kriittinen enkä enää luota lääkäreihin. Olen kuitenkin positiivinen. Kyllä aurinko vielä paistaa risukasaankin!
- Mr ?
Olen syönyt hiukan yli 20v bentsoja ( Diapam,Temesta,Oxepam,Xanor mm. plus muutamaa muuta.Hyötyä vaivaani eli jännittämiseen nistä on ollut mutta en pääse eroon.Kokeilin välillä SSRI-lääkkeitä mutta ne ei tehoa ja yksiseikka josta vaietaan SSRI:n yhteydessä on orgasmin saannin lähes totaalinen katoaminen.Lääkärit ei puhu sivuvaikutuksista kuin pinnallisesti koska heidän leipä tulee paljolti siitä että lääkkeet tekee kauppansa.Tällainen lääkekatsaus tässä..
- johanna 19v.
Hei!
Minulla olisi kysyttävää bentsodiatsepiineihin liittyen. Minulla on paniikkihäiriö ja kohtaukset ovat erittäin vakavia, pelkään satuttavani läheisiäni ja itseäni. Olen syönyt pian vuoden cipralexia, mutta se ei ole vähentänyt paniikkikohtauksia ja pari viikkoa sitten lääkäri kirjoitti minulle reseptin apteekkiin jolla sain diabameja täsmälääkkeeksi käytettäväksi. Siis, uskallanko syödä diapameja pieninä annoksina muutaman kerran kuukaudessa ahdistus- ja paniikkihäiriökohtauksiin? Mitä mieltä olette? Pelkään vieroitusoireta yms.
Kiitos vastauksestanne! - Jaaahaas
Diapamia voi huoletta rouskia vaikka joka viikko ja vaikka useampanakin päivänä viikossa. Ei ole kovin koukuttava. Diapamilla riippuvuuden rakentaminen vaatii ahkeraa rouskimista, viikkoja tai kuukausia putkeen ja suurilla annoksilla.
Toki se vaikuttaa asiaan, että miten riippuvuusherkkä olet. Jotkut koukuttuvat herkemmin, toiset eivät sitten millään. Jos haluaa pelata varman päälle, niin pienin toimiva annos ja kolme-neljä perättäistä lääkkeetöntä päivää kuukaudessa.
Suurin osa riippuvuushöpötyksestä on turhaa hysteriaa. Mä käytän diapamia välillä,vaan sillon kun on hirveen ahdistunut olo ja tuntuu että tapan itteni muuten.Ennen käytin ehkä kerran tai pari viikossa,nyt oon jotenkin niin turtunut etten jaksa edes ajatella itteni satuttamista ja otan enää harvoin diapamia.Muita lääkkeitä käytän,sertralinia päivittäin,en muista annostusta,risperidonia päivittäin 1mg.Venlafaxia kokeiltiin kun oon niin masentunut muttei se auta joten sitä ollaan lopettamassa,ennen meni 75mg,nyt puolet ja kohta loppuu.Sitte pitäisi alottaa mirtatsapiinin syönti,toivon todellakin että siitä on apua.Olo on ihan hirveä kun venlafaxia ei mene enää niin paljon eikä oo vielä uutta lääkettä tilalle enkä kestä ajatellakaan että jos uusi lääke ei autakaan,mitä sitte teen.Syvällä sisimmässäni tiedän että mun pitäisi vaan puhua jollekin psykologille tms.mutta en pysty yleensä puhumaan ongelmistani enkä tiedä hyvää psykologia joten yritän pärjätä ulkoilemalla,syömällä vaikken haluaisi,lääkkeillä jne.Välillä en jaksa tehdä mitään,makaan sängyssä enkä pysty kuitenkaan edes nukkumaan.En tunne mitään,ahdistaa välillä,sitte menee ohi ja jäljelle jää vaan tyhjyys.
- ei paniikkia enää
Hei! Minulle diagnosoitiin 25v.sitten laaja-alainen paniikkihäiriö. Kävin psykiatrilla, joka on suomen parhaita Kuopiossa. Varsinainen paniikkilääke oli rivatril, jota en enää tarvitse.Tästähän ei koskaan parane, mutta kun tietää mistä ne mitä kauheimmat ja pelottavimmat tuntemukset johtuivat se helpottaa.Minulla on kyllä aina diapamia mukana,voin otta jos tuntuu, että kohtaus saattaa tulla.En ole koskaan tuntenut, että olisin koukussa pamiin.Mielestäni lähes kaikkiin lääkkeisiin tulee riippuvaiseksi, jos niitä käyttää yliannostuksia.
- Emmi1
Ei enää paniikkia nimimerkille kysymys, käytätkö siis enää mitään lääkitystä säännöllisesti? Terapiako auttoi vai mikä?22
- 240gnnvnn3402430n0c
Ahdistukseen käytettävistä bentsodiatsepiineista oikeastaan ainoastaan alpratsolaami, tai klinatsepaami ovat tehokkaita ahdistuksen poistajia. Minulla ei ole ainakaan toderanssit kasvaneet parin vuoden käytön aikana. Välipäiviä ei ole ollut, paitsi syksyllä 4 kuukautta, koska toinen lääkäri lopetti ne seinään. Mistään muista lääkkeistä en ole hyötynyt, ja koko kirjo on kokeiltu läpi ssri:stä neuroihin. Minulla myös oma ketju aiheesta, kun bentsot lopetettiin, ja siinä kerron myös omia kokemuksiani asiasta. Yleensähän tuosta tulee miinustelijat ja muut asiasta tietämättömät sitten sotkemaan ketjut, vaikkeivat tiedä lääkkeiden mekaniikoista tai eivät suostu uskomaan sitä, että keskusteluapu ei todellakaan ole kaikille ratkaisu, kuten allekirjoittaneella. :)
Opamoxeissa pitäisi annoksen olla aika iso, verrattaessa pieneen määrään alpratsolaamia tai klonatsepaamia.
Jäi sitten omalta huonolta psykiatriltani usean vuoden peitsen väännön seurauksena uskomatta potilaan sanaa piirunkaan vertaa ja sainpahan sitten viimein myös AD/HD ja sperger-diagnoosit, kun lääkäri vaihtui "uhkailujeni" takia. Kesällä toivon, että saan psykostimulanteillani itseni jotenkuten työkykyiseksi, sillä periaatteessa koko aikuisikä (nyt 27v) on mennyt hukkaan siltä saralta, sen takia, että olen tiennyt itse, että minä tarvitsen neuropsykologin diagnoosin, jonka sit nyt viimein sain kevääl ja tulos oli se mitä ootinkin. No nyt on asiasta potilasasiamieheen otettu yhteyttä. Ihan piruillessaan, vaikkei toiskaa sanktioita puoskarille. :P
Vaikka nyt tykität tuota bentsopropagandaasi, niin muista se, että muut lääkkeet eivät välttämättä toimi ollenkaan ja sitten se, että KAIKKIA bentsodiatsepiinit eivät koukuta yhtään, eikä toleranssi nouse. Tiedän tapauksia, jotka ovat käyttäneet 20 vuottakin joka päivä esim 3mg. Xanoria ilman ongelmia ja näin on työkyky ym. säilynyt.
Zemii sulle. Suosittelen saamaan kokeiltavaksi ed. mainitsemani lääkkeistä jompaak umpaa. alpratsolaami sitten pitkävaikutteisena! Enemmän noista hyötyä sulle on, ku jostakin Ketipinor tai Propral -paketista.
T: Lääketieteen omaoppinut professori ja transnainen.. x)- sama transu
korjaan kirjoitusvirheeni tuosta klinatsepaamista, klonatsepaamiksi. ;)
- Aarniometsä
Oma mielipide, että lyhytaikaiseen taikka hetkelliseen ahdistus- ja paniikkikohtaukseen hyvä apu, mutta pidempiä ajanjaksoja käytettynä haitallisia varsinkin psyykkisesti ja vieroitusoireet ovat todella tuskallisia ahdistuksen vuoksi, joka maksimoituu ensin bentsodiapsepiineja käytettyä ja niiden äkilliseen lopetukseen, jolloin turvaa ei saa enää lääkkeestä. Jollain sopii nopeampikin lopetus, toiset tarvitsevat pidemmän ajan vieroitukseen.
- Veli_Synkkä
Vieroittauduin bentsoista noin 30 vuoden päivittäisen Diapamin käytön jälkeen. Vieroitus kesti noin vuoden ja nyt oon ollut kaks kuukautta bentsoitta. Vointi on aika kohtuullinen ja mieliala hyvä. Vieroitusoireina nyt aamuisin lievää ahdistuneisuutta ja korvien soimista, joka tulee ja menee. Olen tyytyväinen, että pääsin bentsoista eroon. On koko maailma niin eri näköinen..
- Hurskas.uuno
Ikävä kyllä: olet, valitettavasti, tuhonnut makasi ja munuaisesi.
Tuollainen käyttö on kerännyt elimistöösi hirmuisen myrkkymäärän.
En ole mikään terveystieteen tohtori, mutta jo terve järki sanoo, että tuollainen myrkkymäärä, jonka rasvaliukoinen Diapam (varastoitunut maksaan) saa aikaan dementiaa, PAKKOLIIKKEITÄ, raivokohtauksia, erilaisia hallusinaatioita jne.
Rukoilen puolestasi, että voit elää lyhyen elämäsi onnellisena!
Siunausta!
- matiaspetteri
Täällä yritän pitkästä aikaa lisävähennystä tahti erittäin rauhallinen ja tapa on oma eli vähennän nyt ensin 2viikkoa noin 2prosenttia ja katson miten käy.Lisäjännitystä tuo jos oireet kovasti pahenee koska lääke saatu oikeaan sairauteen ei mihinkään huvi käyttöön.
- matiaspetteri
No niin nyt 2 viikkoa takana vähennystä ja muutamia oireita tuli kestin ja nyt poistan 1 prosentin ja katson taas 2vk miten käy,nyt periaate hitaammin tai vieläkin hitaammin alemmas.
- matiaspetteri
matiaspetteri kirjoitti:
No niin nyt 2 viikkoa takana vähennystä ja muutamia oireita tuli kestin ja nyt poistan 1 prosentin ja katson taas 2vk miten käy,nyt periaate hitaammin tai vieläkin hitaammin alemmas.
Niin no nyt mennyt 12pv ja ei mitään probleemia 3prossaa on nyt pois ja seuraavaksi huomenna alkaa taas 2 prosentin tiputus,juu tiedän älyttömän hidas tahti,mutta jos se toimisi paremmin,kuin nopeammat tavat.
- matiaspetteri
No niin nyt taas 12 pv takana ja pieniä oireita ollut,mutta selvinny niistä.Nyt on laskenut annos 5%/VRK.seuraavaksi alkaa huomenna taas 1% pudotus ,ai miksi näin hitaasti,jotta tää onnistuis.
- matiaspetteri
No niin nyt taas 16pv takana ja 1 % tippunut lisää eli 6% yhteensä tämä osuus meni aika hyvin huomenna alkaa taas 2 % tiputus .
- vähentelijä
Minun annos on enää yksi kahdeksasosa siitä mitä se korkeimmillaan oli. Annoslaskut on tasoa 5 prosenttia kuukaudessa, mutta loppuvaiheessa tiputus on hankalampaa.
Oireita on, mutta ne on siedettäviä. - matiaspetteri
vähentelijä kirjoitti:
Minun annos on enää yksi kahdeksasosa siitä mitä se korkeimmillaan oli. Annoslaskut on tasoa 5 prosenttia kuukaudessa, mutta loppuvaiheessa tiputus on hankalampaa.
Oireita on, mutta ne on siedettäviä.Oikein hyvä teet nopeammin kuin minä,mutta se on vain hyvä,itse ajattelen mieluummin niin hitaasti kuin voi,jotta kestää oireet.
- matiaspetteri
matiaspetteri kirjoitti:
No niin nyt taas 16pv takana ja 1 % tippunut lisää eli 6% yhteensä tämä osuus meni aika hyvin huomenna alkaa taas 2 % tiputus .
No niin nyt on 30.6.18 ja heinäkuu alkaa uudella pienellä vähennyksellä n.2prossaa taas pois nyt on vähennetty 8 prossaa pieniä oireita ollut.
- mämitääntiedä
Näin. Itse v-2002 käyttänyt bentzoja isoilla annoksilla. Vuosi sitten heivasin Diabamit jätehuoltoon(20mg/vrk)ei tuottanut ongelmia,ei ainuttakaan viekkua. Mutta Opamox(120-160mg/vrk), niin kylläpäs on vaikeaa vaikka kuinka varovasti mennään. Luulin,jo että psyykelääkkeiden lopetus olisi ollut se oma talvisotani,helvettiä oli kumpikin,mutta nää Opat on kiinni kehossa,ei aivoissa,kroppa niitä huutaa. Ja,ihan pysyvä lääkitys lukenut respassa alusta alkaen. Valitettavasti kun olen niitä joiden hartioilla lepää maailman tuska. Enää en tiedä miksi näitä koskaan suostuin aloittamaa, uskoin typerästi psykiatreihin=meni elämä pipariksi,ihan muuta olisin halunnut!
- matiaspetteri
matiaspetteri kirjoitti:
No niin nyt on 30.6.18 ja heinäkuu alkaa uudella pienellä vähennyksellä n.2prossaa taas pois nyt on vähennetty 8 prossaa pieniä oireita ollut.
No niin nyt on taas menny ja huomenna tiputetaan lisää 2% 10% on nyt pois.
- matiaspetteri
Taas tippuu pois 2% huomisesta nyt tippunut 12% päivänluku 88 jäljellä tiputettavaa oloissa hieman kehnoja tuntemuksia.
- Ohi-on
Homepaattisilla lääkkeillä pääsin lopullisesti eroon paniikeista noin 15 vuotta sitten. Olin kärsinyt niistä noin 5 vuotta niin etten uskaltanut liikkua kotoa mihinkään. Argentum Nitr 1 M, Phosph 1M ja välillä otin myös lyhyemmän aikaa Gelsemium, Lycopodium, Arsenicum. Hoito kesti joitakin kuukausia. Noi on niitä tyypillisimpiä siihen vaivaan. Joskus yksikin lääke riittää.
- fain
Homeopaattiset lääkkeet taitaa perustua enemmän uskoon, mutta hyvä kun uskoa riittää.
Sama se mikä auttaa, kunhan saa apua.
Lailliset lääkkeet on paljon vaarallisempia ?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop811820Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma2351590- 901504
Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.1061318Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia
Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?1641105huono omatunto
johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.641083Päätin juuri että
En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi32922Onnistuit sohaisemaan mua
Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan62916- 61856
- 95817