Kysyisin näin pikku galluppina muutaman kysymyksen;
1. Mistä rodusta parhaat kokemukset, mikä rotu kestävin ja helpoin?
2.Entä huonoimmat, vaikein?
3.Mikä on teidän vanhin kala tai mikä oli (jos jo kuollut, joku joka eli tosi vanhaksi), kerro myös rotu?
omat vastaukseni.
1.Intiaanisulat ja neontetrat helpoimpia ja terveimpiä.
2.Miljoonakalat ja miekkapyrstöt huonoimmat.
3.yksi kultakala ja partamonni oli mulla vajaa neljä vuotta. (mulla ollut akvaariota neljä ja puoli vuotta)
No niin
1. HelpoimpiaMuutama seeprakala, jotka toimivat "turvakaloina". Ja partikset ovat myös rautaa. Perusmonniset (täplä, kupari) eivät myöskään aikoinaan pienistä hätkähtäneet.
2. Hankalimmat
Tällä hetkellä perhoskirjoahvenet eivät anna luistaa vedenvaihdosta yhtään. :) Ja tämän hetken pandamonnisparvi tuntuu myös aika vaativalta. Edellisten kanssa ei ole mitään ongelmia.
3. Ikänestorit
Omani siis. Partikset ovat kaikki eläneet yli kymmenenvuotiaiksi. Ja nytkin muutama 11-vuotias järsii leviä pirteänä. 15 vuotta tavoitteena. ;)
Leväbarbit myös yli kymmenenvuotiaita. Vanhin eli yli 14-vuotiaaksi. Lämpimät kesät vähän rasittavat kaloja.
Serpatetra eli melkein kymmenenvuotiaaksi. Ja todellakin kuoli vanhuuteen. =)
Ja niissä monnisissa on myös ollut melkein kymmenenvuotiaita.
Ja akvaariokalatko kalliita... Osa elää pidempään kuin koirat keskimäärin ja hinta vain muutaman kympin. :)
Nämä kalat ovat hieman kärsineet mm. omistajansa vauhdikkaasta opiskelijaelämästä aikoinaan. Kuinka kauan olisivatkaan eläneet huippuhoidolla...
Lajit
Miljoona- ja taistelukalat sekä platyt kestävimpiä ja helpoimpia. Kultakalat huonoimpia.no jaahas...
1.no partikset on ollee aika kestäviii ja helppohoitosii myös kulmatetrat,lehtikalat ja levänuoliainen on kestävä kuten myös kultakala ja tietenki palettikala....
2.
no enpä ny vaikeita satu näi äkkiseltää muistamaan oliskoha punapääbarbit siloisen harrastuksen alku puolelta ku ne pysy peräti 4päivää hengissä myös noi muutama miljoonakala näyttää aina katoava tossa kultis akvaariossa mut siihe on syynsä...nimityäin kultakala...
3.
no täl hetkel taitaa olla 7vuotias kultakala ja 10vuotias partis jonka sain sukulaisiltani ku niiden mielestä se oli häiriköivä kala heidä 76litrasesa kvaariossaan sit taitaa olla toi levänuoliaine se on täl hetkel 6vuotta ja sit taitaa olla toi 4vuotias kulmatetra vanhus nuorikkonsa kanssa ja muutama lapsensa...
Laji, ei rotu...
Pisti vain silmään että kalojen kohdalla puhutaan lajeista ei roduista.Rodut sopivat enimmäkseen nisäkkäisiin. ;)
vähän taksonomiaa
Lajin määritelmä: Ryhmä yksilöitä jotka voivat lisääntyä keskenään (esim. ihmiset). Kahden eri lajin edustajat (ihmiset ja apinat yhdessä) eivät voi saada poikasia, paitsi, jos ovat lähisukuisia lajeja. Silloin poikaset ovat steriilejä, eivätkä voi jatkaa sukua eteenpäin (esim. teerin ja metson poikanen korpimetso tai aasin ja hevosen risteytys muuli).Rotu on puolestaan yksilöryhmä, jolla on toisista ryhmistä poikkeavia ominaisuuksia. eri rotujen edustajat voivat lisääntyä keskenään ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (kotikissat).
Nisäkkäissä on toki rotujakin, mutta näiden edellämainittujen määritelmien mukaan lehmä, virtahepo, ihminen ja koira ovat omia lajejaan. Esimerkiksi koirissa sitten löytyy paljonkin erilaisia rotuja; tiibetinspanieleja, dalmatialaisia, bernhardilaisia ja noutajia, jotka kaikki voivat lisääntyä keskenään ja saada söpöjä sekarotuisia pentuja!
Kalat ovat eräs selkärankaisten ryhmä, johon pätee samat säännöt kuin muihinkin eliöihin. Vaikka harjaantumattoman silmään ne kaikki voivatkin näyttää samanlaisilta, ne edustavat erilaisia lajeja. Rotujakin (jalostusmuotoja) joukkoon mahtuu.
No joo...
rotu kuin rotu.Minulle kalojen kohdalla edelleen laji on se oikea nimitys.
laji on oikea nimitys
Ajattelinkin vähän oikaista tuota "rodut sopivat enemmän nisäkkäisiin" -kommentiasi. Samat säännöt pätevät kaikkiin eliölajeihin.Nisäkkäät ja kalat ovat suuria ryhmiä (luokkia), jotka jaetaan pienemmiksi ryhmiksi (lahkot, heimot, suvut, lajit). Tämä luokittelu on varsin hyvin tutkittu ja hyvin perusteltu, enkä usko, että sitä kannattaa nyt tällä palstalla ruveta muuttelemaan.
Ihmislajejako?
Kyllä vakiintuneessa kielenkäytössä onVAIN "kalalajeja" ja "koirarotuja".
Kaloista käytetään myös uroksen sijasta koiras-
sanaa, kuten mm. hyönteisistä.
KORJAUS!!!!!!
Ei kalarotu, vaan kalalaji.vastailempa...
1. Paletit on kivoja, joskin muut kalat on koko ajan vaarassa niitten takia. Helpoin kyllä on miljoonakala.2. -
3.-
jotain
Kestävin on ollut partis, ja heikoimpia useimmat hammaskarpit. Vanhin kala mitä minulla on, on n. 15 vuotta vanha partis, joka elää edelleenkin ja on todella pirteä.jees
1. yksi leväbarbi on minulla yli 10-vuotias, samoin partis. platyt ovat mielestäni myös kestäviä, vaikka ovatkin lyhytikäisiä mutta ne kestävät voimakkaita vesiolojen vaihteluita, eivät ole vaateliaita vesiarvojen suhteen ja lisääntyvät tosi hyvin.2. mulla ei ole ollut ongelmakaloja, mutta platyt kyllä lisääntyy liian hyvin.
3. just ne levikset ja partis.
:)
1. Mielestäni kestävimpiä lienevät partamonnien lisäksi suurin osa pienistä tetroista ja barbeista. Sen lisäksi isommat kirjoahvenet tuntuvat sietävän lähes mitä tahansa...2. Vaikeita kaloja ei olekaan, mutta jos sopivia vesiarvoja ei pysty kalalle järjestämään, niin paras jättää se kauppaan. Stressille herkkiä ovat esim. kiekkokalat (erityisesti luonnonmuodot), (harvinaisemmat) plekot ja eräät monnislajit.
3. Vanhimpia lienevät minullakin maatiaispartamonnit, jotka elävät hyvinkin 15-20 vuotta. Yleensäkin imumonnit kuuluvat sinne pitkäikäisimpien kalojen joukkoon. (luonnossa monet lajit elävät helposti 30-40 vuottakin!!)
Juu...
Tässä vastauksia:1. Omalla kohdallani ehdottomasti helpoin ja kestävin kala on ollut helmirihmakala. Toisena on varmasti nää pienet ja pippuriset corydorakset! (veitsikalakin on ollu tosi kestävä)
2. Neontetrat, kiekkokalat ja kiilakyljet. Eivät pysy hengissä sitten millään!
3. Kauiten on mulla pysyny hengissä pusukala, palettikalat ja albiinomonnit & muut pikku monniset. Nää kaikki on eläny mulla päälle 3 vuotta.
Vastauksia !!!
1. Parhaita kokemuksia on varmaan rihmakaloista ja neontetroista, varsinkin nyt kun kaikki systeemit on kunnossa, ei mitään ongelmia! Kestävin on mulla ollut helmirihma, mutta oikealla hoidolla nuo partiksetkin toivonmukaan elää kauan.2. Huonoimpia kokemuksia mulla on kultakaloista, aluksi ehkä myös partiksista.
3. Vanhin kala on nyt varmaan reilu 3 vuotias helmirihma. Aluksi oli pari monnista, joiden iästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta mulla ne oli vuoden verran ja olivat kuulemma jo valmiiksi aika vanhoja.
vastauksia...
1. Varmaan neontetrat...2. Ehkä miljoonakala urokset...
3. Ei mulla oo ollu kun puolisen vuotta tuo akvaarion eli kalatkin on sen verran. Tosin aloin lukee kaloista jo joskus viime kesällä
vastauksia
1. jotkut monniset (panda,mustaselkä,täplä),banjomonnit ja tummaleväpleko helpoimpia ja kestävämpiä, mitä tulee nykykalastosta mieleen2. vaikeimpia ovat olleet rusokääpiöahvenet, jotka terrorisoivat n. 200 litraisessa kaikkia, kuten noitamonnit. Lehtikalaojen kanssa saa kutuaikana olla varpaillaan ja siirtää kutupari toiseen altaaseen kutemaan oman ja muiden kalojen mielenrauhan vuoksi. Punapäätetra parvi ollut vaikein: 8 kalasta vain 3 selvisi hengissä sopeutumisesta meille. Myös partamonnipoikasten sopeuttamisessa on ollut vaikeuksia, kuolleet aika pian, mutta kun haimme tutulta, eikä liikkeestä, ovat porskineet hyvin. niin ja säilyi se yksi liikkeestä tullutkin.
3. Vanhin ja meillä alusta asti ollut on n. 6-vuotias tummaleväpleko, joka porskuttaa yhä. Eli harrastukseni on n. 6 v. vanha.
Piikkisilmä 17 v.
Mulla on yks tosi vanha piikkisilmä. Ikää on vähintään 15 v., tod. lähempänä 17 vuotta. En tiedä kuuluuko asiaan vai mitä, mutta äijällä on ryppyjä kiduskansissa (nuoremmilla piikkiksillä ei o')!ai kestävin vai?
no millikset on aika kestävii ja sit platyt ja tietenkin paletit!2. Punatetrat on ollu vaikeimpia. 14 kalan parvesta jäljellä 5 :( En tajua! Naarastaistelukalani tappoivat yhdessä uroksen ja kun en pöljä tajunnut, mihin se kuoli niin ostin uuden, kun olin kokeneempi akvaristi ja olot pysyivät vaikaina. Poikaparka oli ihan revitty kappaleiksi! Mun kokemuksen mukaan taistelukalanaaraat on siis hirveimpiä kaloja toisilleen. Kaksi isointa tappoivat myös haaremin kolmannen tytön ;( Vara-allas näille!
Alkaa myöskään ostako liekkisuita (tulisuun kaunis sukulainen)! Mulla oli kolme, joista isoin tappoi toiseksi isoimman. Myin sen ja jäljelle jäänyt pikkiriikkinen kala jahtasi jopa aikuista urossinileukaa (joka oli ainakin kolminkertainen siihen verrattuna).
2. Jaetulla kakkossijalla Verkkonuoliainen ja partis.
3. Sitkeä kolmonen Punarapu mikä kestää paljon.
Kaikkia yhdistää pitkä ikä. Miinusta voi antaa vain verkkonuoliaisten ahneudesta ja ylivireydestä. Tulipyrstö on paljon hoivaa vaativa fisu.
Tulipyrstö ja verkkonuoliaiset selvisivät onnettomuudesta miisä kaikki muut kuolivat, partis mukaan lukien.