Eli kerran aika moni on kysellyt täällä ainakin tuosta historian kokeesta, niin päätin aikani kuluksi tässä kirjoitella hieman yleisluontoisia ohjeita siitä.
------------------HISTORIASTA----------------
Historian kokeessa on 10 kysymystä, joista kuuteen (6) vastataan. Kokeessa on:
-Kahdeksan (8) normaalia tehtävää; max 6p/teht,
-Kaksi (2) jokeri tehtävää; max 9p/teht,
eli vastaajan vastatessa 2 jokeriin maksimipistemäärä on 42, muulloin 39 tai 36.
L:n on saanut: (K = kevät, S = syksy)
K08-->33p;
S07-->35p;
K07-->34p;
S06-->32p;
K06-->32p eli vuosina 2006-2008 L:n on saanut keskimäärin 33,2 pisteellä.
Yleensä kysymykset ovat jakautuneet suurin piirtein tällä tavalla:
Kurssi 1: 2 normaalia kysymystä
Kurssi 2: 2 normaalia kysymystä
Kurssi 3: 1 norm ja 1 jokeri kysymys! = 2
Kurssi 4: 1 norm ja 1 jokeri kysymys! = 2
Kurssi 5: 1 normaali kysymys
Kurssi 6: 1 normaali kysymys
Melkein voin sanoa, että näin kysymykset tulevat asettumaan 100%:sti. Jokerit tulevat yleensä kursseista 3 ja 4, mutta niissä saattaa olla jonkinlaisia yhtymäkohtia kursseihin 1 ja 2, MUTTA EI kursseihin 5 ja 6.
Kuten oheisesta taulukosta voikin päätellä tärkeimmät kurssit ovat siis ehdottomasti kurssit 3 ja 4, mikäli tavoittelet laudaturia (tai eximiaa), sillä käytännössä sinun tulee tai ainakin kannattaa vastata jokerikysymyksiin. Esimerkiksi viime vuoden syksyllä, jolloin itse kirjoitin historian, L:n raja taisi olla 35 pistettä eli käytännössä ilman jokereihin vastaamista L:llä olisi jäänyt erittäin vaikeasti saatavaksi. Itse vastasin kumpaankin jokeriin, joista sain yhteensä 17 pistettä eli enää tarvitsin vain 18 pistettä neljästä normaalista tehtävästä, mikä tarkoittaa vain ~4,5 pistettä/tehtävä. Toivottavasti tämä antaa kuvaa, kuinka tärkeitä jokeritehtävät ovat L:n saamiseksi.
3 & 4 kurssin tärkeyttä korostaa lisäksi tietenkin se, että niistä kummastakin tulee lisäksi yhteensä 2 normaalia tehtävää. Näin ollen hallitsemalla hyvin kyseiset kurssit voit vastata jopa neljään kuudesta tehtävästä pelkästään kahden kurssin pohjalta!
Itse siis suosittelen, että kurssien 3 & 4 lisäksi luet AINOASTAAN kurssit 1 ja 2, sillä niistä yleensä tulevat kaikkein helpoimmat normaalit tehtävät. Koska pelkästään kursseista 1,2,3,4 tulee 8 tehtävää voit siis jättää vastamatta esimerkiksi kokonaan kurssin 2 tehtäviin tai vaikkapa sekä kurssin 3 että 4 normaaliin tehtävään, jos ne sinä vuonna sattuvat olemaan jotenkin erityisen monimutkaisia.
Kursseja 5 ja 6 EN suosittele lukemaan jo senkään takia, että niistä kysytään vain 1 kysymys per kurssia. Lisäksi kurssia 6 EN suosittele lukemaan jo senkään takia, että siitä kysyttävä kysymys on usein ollut sen verran epämääreinen, että 6 pisteen saaminen voi olla vaikeahkoa ottaen huomioon kyseisen kurssin laajuus. Sen sijaan 5 kurssista kysyttävä kysymys on ollut usein helpohko, mutta itse kannatan silti, että luet vain 4 ensimmäistä kurssia hyvin, jolloin lukumäärä on pienempi ja pysytyt keskittymään yksityiskohtiin paremmin.
Lukemalla kahden tai useamman kustantajan kirjat erityisesti noin 3/4 kursseista saa varmasti paremman ja yksityiskohtaisemman kokonaistietotason niistä. Itse luin opettajan lainaaman sekä Forum -kirjasarjan, Eepos -kirjasarjan, että jonkin vanhemman kirjasarjan noitten 3/4 kurssien osalta, sekä Forum -/muutostenmaailma -kirjasarjat kurssien 1/2 osalta. Kurssia 6 en edes vilkaissut (vaikka olinkin sen käynyt), sekä kurssin 5 kuin vain kerran ja senkin monta kuukautta ennen itse koetta. Omasta mielestäni mitenkään mainostamatta kokonaisuutena Forum -kirjasarja oli selvästi paras.
Eli summa summarum suosittelen, että panostat eniten kursseihin 3 ja 4, sitten kursseihin 1 ja 2, ja sitten samalla jos aikaa/kiinnostusta löytyy niin kurssiin 5. Itse en kurssia 6 edes lukisi.
Se, kuinka paljon kannattaa tai tarvii lukea riippuu henkilöstä. Itse luin alla olevalla tavalla, missä suluissa on muista kirjasarjoista luettut kerrat. Osa lukukerroista ei toki ollut aivan a:sta ö:hön, mutta pääpiirteittäin kyllä.
kurssi 1--> 2 (1) =3 kertaa
kurssi 2--> 2 (1) =3 kertaa
kurssi 3--> 2 (1 1)=4 kertaa
kurssi 4--> 2 (1 1)=4 kertaa
kurssi 5--> 1 =1 kertaa
kurssi 6--> 0 =0 kertaa
Huh tulipas tästä pitkä... No onnea kaikille lukemiseen kuitenkin ja kysykää jos jotain jäi epäselväksi tai jokin tuntuu jossain kurssissa hankalalta!
OHJEITA historian yo-kokeeseen!
27
27337
Vastaukset
- -lukiolainen-
Itse aioin ainakin suorittaa myös kurssit 5 ja 6, sekä koulukohtaisia syventäviä niin paljon kuin mahdollista. Itse luen noita siis ihan kiinnostuksen vuoksi, en sen takia että saisin mahdollisimman hyvän tuloksen yo-kokeesta. Siis tietysti se olisi mukavaa, mutta ei se maailmaa kaada jos ei sieltä laudatur tipahda. Ja eikös lukion tehtävänä ole nimenomaan olla yleissivistävä laitos? Siksi suosittelusi kahden kurssin lukematta jättämiseltä tuntuvatkin oudoilta.
Tietysti jos joku haluaa saada paperiinsa sata ja yksi ällää niin "turhien" kurssien suorittaminen ei varmaan ole mielekästä. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla lukiolaitoksen tärkein asia IMO.
Ihan hyvää tietoa kuitenkin historian yo-kokeesta, kiitos!- Gluck
Siis en tietenkään tarkoittanut, etteikö itse kyseisiä kursseja kannata käydä, vaan tarkoitin ainoastaan, ettei niitä kannata ainakaan omasta mielestäni lukea itse yo-kokeisiin enää erikseen samalla laajuudella ja tarkkuudella kuin noita 4 ensimmäistä. Puhuin tässä siis vain ja ainoastaan historian yo-kokeita silmällä pitäen.
Itse kävin lukiossa yhteensä 9 historian kurssia, eli noiden 1,2,3,4,5,6 lisäksi vielä kolme koulukohtaista syventävää kursseja ihan vain kiinnostuneisuuden vuoksi, mutta yo-kokeista niistä ei sitten hyötyä ollutkaan. Tottakai siis kiinnostuneisuus historiasta on olennaista, jotta koko ainetta jaksaa ylipäätään lukea, mutta yo-kokeisiin en itse enää lukisi kuin nuo kurssit 1,2,3,4 ja ehkä myös 5, mutta en tätä kurssia 6. Muista kursseista ei ainakaan omassa koulussa ollut edes kirjoja, vaan ainoastaan iso kasa monisteita. Toki näistäkin jotain pientä minimaalista häytyä saattaa olla, mutta itse yo-kokeiden kysymykset eivät näistä tule.
Täytyy vielä selventää, että EN tarkoittanut tuossa postauksessani, että "Nämä kurssit ainoastaan kannattaa lukiossa käydä", vaan että "ne kurssit kannattaa ainoastaan itse yo-kokeisiin lukea." Ei siis sotketa tätä lukion yleissivistävää tarkoitusta tuohon yleisluontoiseen "historian ylioppilaskirjoitus ohjeeseeni", koska on kaksi eri asiaa, mitä koko lukiossa 'kannattaa' lukea ja mitä yo-kokeisiin kannattaa lukea... Usein ihmiset kuitenkin, vaikka ovatkin kuinka kiinnostuneita historiasta tahansa, haluavat saada samalla mahdollisimman hyvän numeron myös yo-kokeesta, niin silloin kannattaa pitää mielessä, että siihen yo-kokeisiin nuo 5 & 6 etc. kurssit eivät ole hyödyllisisä! - Pulla-pee
Gluck kirjoitti:
Siis en tietenkään tarkoittanut, etteikö itse kyseisiä kursseja kannata käydä, vaan tarkoitin ainoastaan, ettei niitä kannata ainakaan omasta mielestäni lukea itse yo-kokeisiin enää erikseen samalla laajuudella ja tarkkuudella kuin noita 4 ensimmäistä. Puhuin tässä siis vain ja ainoastaan historian yo-kokeita silmällä pitäen.
Itse kävin lukiossa yhteensä 9 historian kurssia, eli noiden 1,2,3,4,5,6 lisäksi vielä kolme koulukohtaista syventävää kursseja ihan vain kiinnostuneisuuden vuoksi, mutta yo-kokeista niistä ei sitten hyötyä ollutkaan. Tottakai siis kiinnostuneisuus historiasta on olennaista, jotta koko ainetta jaksaa ylipäätään lukea, mutta yo-kokeisiin en itse enää lukisi kuin nuo kurssit 1,2,3,4 ja ehkä myös 5, mutta en tätä kurssia 6. Muista kursseista ei ainakaan omassa koulussa ollut edes kirjoja, vaan ainoastaan iso kasa monisteita. Toki näistäkin jotain pientä minimaalista häytyä saattaa olla, mutta itse yo-kokeiden kysymykset eivät näistä tule.
Täytyy vielä selventää, että EN tarkoittanut tuossa postauksessani, että "Nämä kurssit ainoastaan kannattaa lukiossa käydä", vaan että "ne kurssit kannattaa ainoastaan itse yo-kokeisiin lukea." Ei siis sotketa tätä lukion yleissivistävää tarkoitusta tuohon yleisluontoiseen "historian ylioppilaskirjoitus ohjeeseeni", koska on kaksi eri asiaa, mitä koko lukiossa 'kannattaa' lukea ja mitä yo-kokeisiin kannattaa lukea... Usein ihmiset kuitenkin, vaikka ovatkin kuinka kiinnostuneita historiasta tahansa, haluavat saada samalla mahdollisimman hyvän numeron myös yo-kokeesta, niin silloin kannattaa pitää mielessä, että siihen yo-kokeisiin nuo 5 & 6 etc. kurssit eivät ole hyödyllisisä!Olisipa tuollaista infoa ollut saatavilla kun itse kirjoitin. Luin hutaisten tärkeät kirjat ja lopputulos oli magna. Kiitos kuitenkin neuvonannosta muille onnettomille.
- jimbooo
Pulla-pee kirjoitti:
Olisipa tuollaista infoa ollut saatavilla kun itse kirjoitin. Luin hutaisten tärkeät kirjat ja lopputulos oli magna. Kiitos kuitenkin neuvonannosta muille onnettomille.
Hirveetä valmistautumista yhden YO-kokeen takia. Jos on asiat kuunnellu kunnolla tunneilla sekä tehnyt läksyt, niin tuohon kokeeseen ei tarvitse valmistautua puolta tuntia enempää. Itse luin historian YO:hon noin 10min ja E tuli. Enkä todellakaan ole mikään lahjakas opiskelija. Ei tietysti kaikilla onnistu, mutta tuntuu niin hemmetin hurjalta, että joku lukee samat kirjat jopa useampaa otteeseen läpi.
- anonyymi
jimbooo kirjoitti:
Hirveetä valmistautumista yhden YO-kokeen takia. Jos on asiat kuunnellu kunnolla tunneilla sekä tehnyt läksyt, niin tuohon kokeeseen ei tarvitse valmistautua puolta tuntia enempää. Itse luin historian YO:hon noin 10min ja E tuli. Enkä todellakaan ole mikään lahjakas opiskelija. Ei tietysti kaikilla onnistu, mutta tuntuu niin hemmetin hurjalta, että joku lukee samat kirjat jopa useampaa otteeseen läpi.
Joo-o.
Itse luin kirjat kerran läpi preleihin ja sen jälkeen sitten toisen kerran melkein kaksi kuukautta myöhemmin itse kirjoituksiin. Kirjotuksia edeltävänä päivänä kertasin vielä kaikki kurssit nopeasti.
39 pistettä tuli.
Toki riippuu ja roikkuu varmaan opiskelijasta, mutta ne yo-kirjoitukset eivät todellakaan ole kummoisempia kuin ne koeviikotkaan. Opettajat luo niihin vaa ihme paineita. - Anonyymi
jimbooo kirjoitti:
Hirveetä valmistautumista yhden YO-kokeen takia. Jos on asiat kuunnellu kunnolla tunneilla sekä tehnyt läksyt, niin tuohon kokeeseen ei tarvitse valmistautua puolta tuntia enempää. Itse luin historian YO:hon noin 10min ja E tuli. Enkä todellakaan ole mikään lahjakas opiskelija. Ei tietysti kaikilla onnistu, mutta tuntuu niin hemmetin hurjalta, että joku lukee samat kirjat jopa useampaa otteeseen läpi.
olet todella hauska ymmärsimme että olet fiksu muttä pidä tieto ittelesi
- opiskelija08
Todella kattava tietopaketti historian yo-kokeesta. Kiitos.
Selvästi tunnet aiheen joten olisi kiva kuulla vähän lukutekniikastasi: alleviivailua, merkintöjä tms?
Itse kirjoitan historian ensi syksynä. Onko esim. joitakin lehtiä jotka tukisivat opiskelua? Bongasin jostain tieteen kuvalehden mainoksen uudesta Historia-lehdestä, onko tietoa millainen lehti? Kannattaisiko lueskella numeroita?- Gluck
Vähän tulee myöhässä kun nyt vasta huomasin, että joku oli kysynyt...
Elikkä itse en suosittele mitään lehtiä erityisemmin. Itselle tulee kyllä Tieteen kuvalehti, mutta ei siitä kyllä ollut itselleni mitään hyötyä yo-kokeessa, vaan ainoastaan mielenkiinnosta lueskelen. Mitä tuohon Historia -lehteen tulee, niin samalla tavalla mielestäni hyödytöntä historian yo-kokeiden kannalta, mutta tätä minulle ei tule, joten voin vain puhua "kaverien kokemuksella".
Sen sijaan itse suosittelen kyllä, että mikäli aikaa/innostusta liikenee, niin käytä internettiä lukemisesi TUKENA - ei siis päätiedonlähteenä. Jos esimerkiksi kirjassa kerrotaan ranskan vallankumouksesta huonosti (mikä on yleistä) niin kannattaa googlettaa asiasta lisää, jolloin saa kokonaisvaltaisemman ja tarkemman kuvan, sekä samalla asia jää muistiin paremmin. Itse esimerkiksi samalla kun messingerissä puhuin kavereiden kanssa, lueskelin silloin tällöin samana- tai edellispäivänä lukemiani asioita myös netistä.
Tästä on taatusti hyötyä.
Lukutekniikan puolelta itse luen pääsääntöisesti erittäin hitaasti vähintään yhden lukukerran per kirja. Eli kun luin vaikkapa kurssin 3 yhteensä 4 kertaa, niin luin ns. oman koulun kirjasarjan kirjan kerran hitaasti ja kerran nopeammin (mikä tarkoittaa muiden silmissä edelleen aika hidasta vauhtia) ja sitten yhden toisen kustantajan kirjan myös kerran hitaasti. Mielestäni hitaasti lukemalla oppii asiat paremmin ja yksityiskohtaisemmin, sekä samalla ne muistaa pidempää. Oma "nopeammin lukeminen" taas tarkoitti lähinnä hitaastiluettaessa oppimani asian mieleenpalautusta.
Itse en tehnyt alleviivauksia muihin, kuin joihinkin omista kirjoistani juuri siitä syystä, ettei kaikki kirjat olleet omiani. Alleviivaamisessa on, jälleen kerran vain Omasta Mielestäni, sekä hyviä, että huonoja puolia. Asiat, jotka alleviivaat, muitat myös luultavasti helpommin, mutta kannataa varoa, ettei ala sitten lukemaan vain omia alleviivauksia ajatellen että "kaikki muu on turhaa". Kaikkista kirjoista kuitenkin merkitsin korostustussilla kaikki vuosiluvut, ellei niitä ollut valmiiksi merkattu, jotta ne erottuisivat helpommin.
Alleviivauksen sijasta itse tein aikajanan kaikista kirjoista tai sitten yhdistellen kirjojen asioita keskenään. Esimerkiksi kursseista 1 ja 2 kannattaa todellakin tehdä ISON paperin keskelle aikajana, jonka yläpuolelle liitätä kaikki 1 kurssissa kerrotut asiat, joihin liittyy vuosilukuja, ja alapuolelle taas 2 kurssissa kerrotut asiat. Tällä tavalla on helppo hahmottaa, mitä vaikkapa tapahtui sydänkeskiajalla 1-kurssin mukaan ja mitä taas taiteita ja kulttuureja painottavan 2-kurssin mukaan. Kurssista 3 ja 4 kannattaa tehdä omat aikajanansa, mutta kurssiin 3 liittää myös kaikki kurssissa 4 kerrotut tärkeimmät Suomea koskettavat vuosiluvut, jolloin jälleen kerran saa paremman kokonaiskuvan asioista.
Eli tsemppiä lukemiseen, jos ylipäätään näet näin myöhään vastatun viestin :D - opiskelija08
Gluck kirjoitti:
Vähän tulee myöhässä kun nyt vasta huomasin, että joku oli kysynyt...
Elikkä itse en suosittele mitään lehtiä erityisemmin. Itselle tulee kyllä Tieteen kuvalehti, mutta ei siitä kyllä ollut itselleni mitään hyötyä yo-kokeessa, vaan ainoastaan mielenkiinnosta lueskelen. Mitä tuohon Historia -lehteen tulee, niin samalla tavalla mielestäni hyödytöntä historian yo-kokeiden kannalta, mutta tätä minulle ei tule, joten voin vain puhua "kaverien kokemuksella".
Sen sijaan itse suosittelen kyllä, että mikäli aikaa/innostusta liikenee, niin käytä internettiä lukemisesi TUKENA - ei siis päätiedonlähteenä. Jos esimerkiksi kirjassa kerrotaan ranskan vallankumouksesta huonosti (mikä on yleistä) niin kannattaa googlettaa asiasta lisää, jolloin saa kokonaisvaltaisemman ja tarkemman kuvan, sekä samalla asia jää muistiin paremmin. Itse esimerkiksi samalla kun messingerissä puhuin kavereiden kanssa, lueskelin silloin tällöin samana- tai edellispäivänä lukemiani asioita myös netistä.
Tästä on taatusti hyötyä.
Lukutekniikan puolelta itse luen pääsääntöisesti erittäin hitaasti vähintään yhden lukukerran per kirja. Eli kun luin vaikkapa kurssin 3 yhteensä 4 kertaa, niin luin ns. oman koulun kirjasarjan kirjan kerran hitaasti ja kerran nopeammin (mikä tarkoittaa muiden silmissä edelleen aika hidasta vauhtia) ja sitten yhden toisen kustantajan kirjan myös kerran hitaasti. Mielestäni hitaasti lukemalla oppii asiat paremmin ja yksityiskohtaisemmin, sekä samalla ne muistaa pidempää. Oma "nopeammin lukeminen" taas tarkoitti lähinnä hitaastiluettaessa oppimani asian mieleenpalautusta.
Itse en tehnyt alleviivauksia muihin, kuin joihinkin omista kirjoistani juuri siitä syystä, ettei kaikki kirjat olleet omiani. Alleviivaamisessa on, jälleen kerran vain Omasta Mielestäni, sekä hyviä, että huonoja puolia. Asiat, jotka alleviivaat, muitat myös luultavasti helpommin, mutta kannataa varoa, ettei ala sitten lukemaan vain omia alleviivauksia ajatellen että "kaikki muu on turhaa". Kaikkista kirjoista kuitenkin merkitsin korostustussilla kaikki vuosiluvut, ellei niitä ollut valmiiksi merkattu, jotta ne erottuisivat helpommin.
Alleviivauksen sijasta itse tein aikajanan kaikista kirjoista tai sitten yhdistellen kirjojen asioita keskenään. Esimerkiksi kursseista 1 ja 2 kannattaa todellakin tehdä ISON paperin keskelle aikajana, jonka yläpuolelle liitätä kaikki 1 kurssissa kerrotut asiat, joihin liittyy vuosilukuja, ja alapuolelle taas 2 kurssissa kerrotut asiat. Tällä tavalla on helppo hahmottaa, mitä vaikkapa tapahtui sydänkeskiajalla 1-kurssin mukaan ja mitä taas taiteita ja kulttuureja painottavan 2-kurssin mukaan. Kurssista 3 ja 4 kannattaa tehdä omat aikajanansa, mutta kurssiin 3 liittää myös kaikki kurssissa 4 kerrotut tärkeimmät Suomea koskettavat vuosiluvut, jolloin jälleen kerran saa paremman kokonaiskuvan asioista.
Eli tsemppiä lukemiseen, jos ylipäätään näet näin myöhään vastatun viestin :DIhan tarpeeksi ajoissa tuli vastaus. Hyvältä kuulostaa. kiitos.
- oio
että onko noihin kysymiksiin merkattu, että mistä kurssista kysymys on?
- artturireimari
Ei niihin ole, mutta kysymyksen aihepiiristä on suhteellisen helppo päätellä minkä kurssin aihealueelta kysymys on.
- Nimetön
Hyvä Gluck!
Ensinnäkin ihanaa, että joku jo kirjoittanut jaksaa ohjeistaa noin hyvin muita :) Toivottavasti huomaisit vielä tän kysymyksen vaikka viestiketju onkin jo vähän vanhempi.
Mä olen pohtinut, että kannattaako noita kursseja 5 ja 6 niin hyvin lukea. Vitonen meni penkin alle, kutonen hyvin, mutta tietoni siitä kurssista ei ole niin jäsentynyttä. Olen jo valmiiksi miettinyt ja päättänyt, että jos vain mahdollista en vastaa kummankaankurssin kysymyksiin. Ei siis ole uhkarohkeaa olla opiskelematta niitä niin huolella? Opettajani, kun häneltä kysyi, piti varmempana, että myös ne opiskelisi kunnolla, koska kysymykset saattavat olla kurssirajat ylittäviä... Mutta kun olen katsellut noita vanhempia yo-kokeita, niin ihan hyvin olen osannut vastata ilman tarkkaa tietämystä niistä kursseista. Ehkäpä olisi fiksumpaa osata vain neljä ekaa kurssia tosi hyvin...
Sitten vielä sellainen, että kun valmistauduit yo-kokeeseen, niin kirjoititko esseitä, vai luitko vain? Opettajani (joka kyllä on aika auktoriteetti ja jaksaa aina mainostaa kuinka hänen oppilaansa kirjoittavat vain eximiaa ja laudaturia :)) korostaa esseen kirjoittamisen tärkeyttä. Tavoittelen laudaturia. Kuitenkin esseiden kirjoittaminen tuntuu vähän turhauttavalta, niitä olen kyllä jo joitain pykännyt, kun osaan asiat ja olen hyvä kirjoittaja. Olisihan se ihan kiva, että kirjoittaisi esseitä jotka opettaja arvostelisi, ja sitten hups vain samoja tulisi yo:hon, mutta niitä esseitä saisi kirjoittaa aika hemmetisti että olisi todennäköistä niin käyvän, ja sellaiseen minulla ei ole enää aikaa, jaksamista tai kehtaamista... Käsitin tekstistäsi, että sait hyvänkin arvosanan? Onnistuiko se "vain" lukemalla?
Mie siis kirjoitan hissan nyt syksyllä ja vähän jänskättää, vaikka olenkin aikanaan hallinnut kurssit kympin arvoisesti - mutta yo on aina yo :)
Kiitos kaunis jo etukäteen jos vastaat! :) - dsadsad
Minkkähän takia kirjoitat tänne tällaisen opuksen historian yokirjoituksista jos olet jo itse kirjoittanut? väittäisin että yrität kusettaa kilpakumppaneítasi tai sitten olet vain idiootti.. kuka jaksaisi kirjoittaa tollaista liirumlaarumia muutenvain
- jepsööä
tavoittelen B:tä. luin kurssit 1-5 kerran läpi, riittääkö??
- ei riitä
ei
- wat??
ei riitä kirjoitti:
ei
riittääkö A:han kerra lukeminen???
- niinsevainon
wat?? kirjoitti:
riittääkö A:han kerra lukeminen???
Tiesitkö, että se on varmasti suurimmaksi osaksi kiinni itsestäsi. Jos vähäinen pänttääminen muissa reaaleissa on sinulle toiminut, niin miksei myös historiassa. Väkinäinen lukeminen ilman minkäänlaista mielenkiintoa aihetta kohtaan tuskin kovin pitkälle kantaa.
- jepulis!
niinsevainon kirjoitti:
Tiesitkö, että se on varmasti suurimmaksi osaksi kiinni itsestäsi. Jos vähäinen pänttääminen muissa reaaleissa on sinulle toiminut, niin miksei myös historiassa. Väkinäinen lukeminen ilman minkäänlaista mielenkiintoa aihetta kohtaan tuskin kovin pitkälle kantaa.
historia on kiinnostanut aina, mutta kun noita vanhoja yo- kysymyksiä katsoo, niin en kyllä mistään saisi tehtyä mitään 2 sivun esseetä, joten usko ei meinaa riittää ainakaan mihinkään C:tä parempaan. kirjat olen lukenut, muutama käsitekarttaa tehnyt, ja kertauskirjan luen vielä... ja kertaan myös kurssit nopiasti, että mihin se sitten riittää...
- sillälailla...
jepulis! kirjoitti:
historia on kiinnostanut aina, mutta kun noita vanhoja yo- kysymyksiä katsoo, niin en kyllä mistään saisi tehtyä mitään 2 sivun esseetä, joten usko ei meinaa riittää ainakaan mihinkään C:tä parempaan. kirjat olen lukenut, muutama käsitekarttaa tehnyt, ja kertauskirjan luen vielä... ja kertaan myös kurssit nopiasti, että mihin se sitten riittää...
Osaako kukaan muuten sanoa minkäpituinen on hyvä historian yo vastaus? tietysti pituus riippuu ihan tehvävätyypistä ja tehtävänannosta, ja tekstin pituus ei tietenkään ratkaise asiaa, mutta jotain suuntaa jos saisi? käsittääkseni historian vastaukset olisi hyvä olla lyhyitä ja ytimekkäitä toisinkuin monissa muissa reaaleissa.
vastauksia kiitos! - Anarko-Marko
sillälailla... kirjoitti:
Osaako kukaan muuten sanoa minkäpituinen on hyvä historian yo vastaus? tietysti pituus riippuu ihan tehvävätyypistä ja tehtävänannosta, ja tekstin pituus ei tietenkään ratkaise asiaa, mutta jotain suuntaa jos saisi? käsittääkseni historian vastaukset olisi hyvä olla lyhyitä ja ytimekkäitä toisinkuin monissa muissa reaaleissa.
vastauksia kiitos!Kuulemma vaikeaa saada kuutta pistettä esseestä, jos vastaus jää alle yhden sivun.
- hindenburg
Anarko-Marko kirjoitti:
Kuulemma vaikeaa saada kuutta pistettä esseestä, jos vastaus jää alle yhden sivun.
historian esseetehtävän hyvä pituus olisi kuulemma n.1-2 sivua, joka ei sisällä mitään tyhjää höpötystä. esim psykologiassa esseet menee helposti monen sivun pituisiksi, tosin niistä onkin paljon kerrottavaa, omat kokemukset, esimerkit, ym...
historiassa kerrotaan vain faktat ja täts it! :D
- asdasdasdasdasd
Tosiaan, ei kannata stressata noita YO- kokeita turhaan. Moniin humanistisiin laitoksiin pääsykokeilla on paljon suurempi merkitys sisäänpääsyn kannalta. Eihän YO- koe ole kuin tavallinen koe, johon vain pitää lukea enemmän.
Itse kirjoitan historian ensi keväänä. Historia on aina kiinnostanut, varsinkin 1, 2 ja 3 kurssit olivat todella antoisia. Suomen ja Ruotsin historiaa sai päntätä puolinukuksissa, koska ne eivät kiinnosta ollenkaan. Ja tuosta sivujen määrästä essee-tehtävässä, reaalivastauksia kannattaa venyttää hieman, sillä niitä pisteitä tulee. - Oppia ikä kaikki
Eikö historia mene päähän? Liian kuivaa kirjan tekstiä, ja tylsää päivämäärien pänttäämistä?
Todella korkealaatuisia, havainnollisia ja hauskoja 10-15min historian oppimista helpottavia Crash Course -videoita löytyy YouTubessa (osa #1):
https://www.youtube.com/watch?v=Yocja_N5s1I&list=PLBDA2E52FB1EF80C9&index=1
(Suomenkieliset tekstit löytyy YouTuben videosoittimen "Asetukset" napista (se mutterin/renkaan näköinen ikoni) -> Tekstitykset -> suomi)
P.S. Kaikkiin videoihin ei vielä ole tekstityksiä, joten jos osaat hyvin englantia, niin auta suomentamisessa, jotta useammat suomalaiset pääsee nauttimaan ja oppimaan näistä videoista! :) (Sama "Asetukset" nappi videosoittimessa -> Tekstitykset -> Lisää tekstitys) - StressaavaAbi
Kiitos hei tosi paljon neuvoista!! Tämä on todella tarpeen :)
- Aikuislukiolainen
Upeeta, tämä oli ehdottomasti hyödyllisintä mitä olen koskaan suomi24.fi:stä lukenut! Kiitos Gluck ja Oppia ikä kaikki!
- Aikuislukiolainen
Lisäänpä tähän mainioon ketjuun vinkiksi, että Ylen Abitreenit-sivulta löytyy joka kussia kohti useampi noin vartin kuunnelma: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/07/09/eurooppalainen-ihminen.
Minun oli tarkoitus lukea muistiinpanoja itselleni nauhalle, jotta voin käyttää työmatkat hyödyksi niitä kuunnellen kun aika käy vähiin, mutta nyt säästyy sekin vaiva :). Tsemppiä kaikille lukemiseen! - Anonyymi
Kiitos perusteellisesta selonteosta! 👍
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä904120- 433982
Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille6083855Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap192627- 782445
SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3392051Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1272042Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.1901900Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?281569Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,661412