Mitä tehdä kun anoppi tuntuu pilaavan suhteen?

Sanoisin sinullekkin, että härkää sarvista ja anopin luo keskustelemaan.

Kysyt miksi hän ei sinusta ja sinun suvustasi pidä ja sen jälkeen keskustelette siitä mitä asialle voi tehdä.

wiwianne, olet oikeassa. Vaikeaksi tämän tekee vain se, että no anoppi ei ole ns. keskusteluihminen. Hänelle ei oikein voi sanoa hankalempia asioita ilman suuria haukkuja kypsymättömyydestä. Mies on yrittänyt muutamaan otteeseen sanoa.
Minulle hän on kuitenkin usein todella mukava, mutta selän takaa olen saanut kuulla todella inhottavia asioita.
Onko kannattavaa sitten lähteä näihin ilmiriitoihin? Miehelläkin vaikea paikka kahden naisen välissä.

Tuttu tunne!
Olen itse kärsinyt oman äitini(anopin) aiheuttamasta piinasta yli 15 vuotta. Asiaa helpotti huomattavsti, kun jouduin lopettamaan yhteydenpidon äitiini kokonaan. Keskityin vaimoni ja minun elämään. Elämä voi olla todella repivää,kun toiset tarkoituksella yrittävät hajoittaa suhteen.
Tsemppiä teille.

Palon hyvää asiaa puhut, kun kirjoitit takertuvasta anopista. Tarkoitan, kun kirjoitit, että anopilla on syynsä.... Niin varmaan on itsekin vain yhden pojan omaavana.
Oma anoppini kuitenkin elämen matkan varrella on tuottanut pettymyksiä, joita on vaikea antaa hänelle anteeksi. Aluksi nuorena miniänä ajattelin ja kunnitoitin häntä kodin hengettären luojana - itse, kun olin suuren perheen lapsi, jossa elämä välillä oli kuin Kalkutan torilla. Pikkuhiljaa ymmärsinn pienet puukot selässäni. Omaa (miniän) kunnollisuutta mitattiin mm. ruoanlaittotaidoilla ym kodinhengettären taidoilla. Kaikki mitä muilla elämän saroilla olin tehnyt mm. koulutus oli eriarvoista. Onneksi pystyimme mieheni kanssa tästä puhumaan ja sain pitää mieheni. Sen se vain on tehnyt, että minä en pysty enää anoppiani kunnioittamaan - väleissä olemme, mutta aina, kun joudumme valitsemaan kahden suvun välisistä menoista, arvaa kumman suku voittaa ja molempien tahdosta.

Jotkut vaan ovat hankalia ja anoppius saa joissakin vielä esiin ihan uusiakin luonteenpiirteitä.

Minulla on ihan kohtalaisen hyvät välit anopin kanssa, mutta toinen miniänsä ei hänelle kelpaa ollenkaan. On muka liian vanha (5 v vanhempi kuin mies) ja köyhä ja kova puhumaan ja ties mitä. Minusta anoppi oli kuulemma aikoinaan selän takana moittinut, että olen liian hiljainen ja jotain muutakin vikaa minussa oli ollut. :) Edessäpäin käyttäytyi ihan ok.

Mutta tuolle toiselle miniälleen, siis mieheni veljen vaimolle, anoppi ei viitsi edes esittää ystävällistä, tai jos joskus yrittää (meidän muiden mieliksi) niin on niin huono näyttelijä että vaikuttaa vielä kamalammalta kuin reilu töykeys. Ihan nolottaa kun minä olen hänelle nyt kuin mikäkin puolijumala ja muka niin paljon parempi ihminen kuin tuo toinen miniä. Joka on oikeasti ihan mukava nainen ja ovat lankoni kanssa oikein onnellinen pari.

Ei siinä oikein kai muuta voi kuin elää omaa elämäänsä ja olla vaan kohtelias ja antaa räpätyksen mennä ohi korvien. Ehkä se ajan mittaan tasoittuu kun pikkuhiljaa hyväksyy että oma pallero onkin aikuinen mies. Tai jos ei niin sitten vaan pitää harventaa kyläilyjä.

vivianne: Kirje-ratkaisu voisi olla ehkä mahdollinen. Mielelläni puhuisin asioista, koska omille vanhemmilleni olen aina voinut puhua hankalistakin asioista. Tällä hetkellä olen vain yrittänyt jättää puheet omaan arvoon ja olla ystävällinen anopille. Mutta myönnän, että tuntuu kurjalta kuulla inhottavia ja perättömiä juttuja. Ehkei niinkään edes itseni puolesta, vaan perheeni, jota anoppi ei edes tunne.

Tarjamirjami: Olet oikeassa. Uskonkin anopin käyttäytymisen johtuvan juuri iästä. Vaikkakin molemmat olemme vuosia yli kahdenkymmenen ja miehelläni on menossa neljäs vuosi omillaan asuen. Ehkä anoppi ei vain missään vaiheessa todella ole sisäistänyt, että hänen poikansa on kasvanut mieheksi.
Takertuvuudella tarkoitan sitä, että jos mies yrittää ottaa hieman etäisyyttä äidistään tai sanovan haluavansa viettää aikaa nyt kanssani eikä ehdi tulla käymään, anoppi vetoaa velvollisuuteen. Hän väittää, että mies on kiittämätön ja vihjaa, ettei tämä enää rakastaisi vanhempiaan.

KAISTU, Kiitos ymmärryksestä. Harmi, että tilanteen täytyi teillä mennä noin pitkälle, ennen kuin helpotti.

Toivon ettei minussa varsinaisesti ole vikaa ja ajattelen, että anoppi käyttäytyisi näin jokaisen muunkin miniän kohdalla. Harmittaa vain kovasti tällainen tilanne.

ennekuin olette ilmiriidoissa :). Itsellä meni sukset niin pahasti ristiin ex-anopin kanssa, että lopulta en voinut sietää häntä näköpiirissäni ollenkaan. Hän aiheutti minun ja exäni välille yhä suurenenvan kuilun. Jos mies on aito mammanpoika niin kannattaa lähteä ennekuin anoppi lyttää sinut maan alimpaan rakoon. Itse en älynnyt lähteä tarpeeksi ajoissa, voi kun oliskin ollut voimia. Anoppi lyttäsi minut henkisesti aivan täysin.

Jos mies taas välittää sinusta eniten maailmassa ja on jostain syystä jäänyt äidin helmoihin pyörimään, mutta haluaa kuitenkin selvittää tilanteen ja itsenäistyä äidistä niin sittenhän teillä on mahdollisuuksia. Hankalaa on jos miesystäväsi ei näe äidissään mitään vikaa ja hänestä heidän suhteensa on normaali. Kannattaa yrittää puhua asiasta mahdollisimman pian ja rehellisesti sanoa miltä tuntuu. Parempi olla syyttelemättä anoppia, kertoo mielummin omista tunteistaan ja siitä kuinka pahalta itsestä tuntuu. Jos miehestä on yhden tekevää miltä sinusta tuntuu niin no...

Anoppikulta: Kolmas osapuoli on yleensä mieheni tai harvoissa tapauksissa hänen veljensä. Jos mieheni esimerkiksi kertoo mitä hänen vanhemmilleen kuuluu tai muuta yleistä, saattaa välistä lipsahtaa mitä anoppi on sanonut minusta. Pariin kertaan olen kuullut myös puhelimen läpi sadatteluja minusta. En halua tarkoituksella kuunella mieheni puheluita, mutta jos vaikka istumme katsomassa tv:tä ja mies soittaa vanhemmilleen samalla, kuulen yleensä puheen puhelimen läpi.

Kasvokkain anoppi tosiaan usein on hyvinkin mukava, mutta välillä myös piikittelee ja vihjailee vanhemmistani epämiellyttäviä asioita.

Viimeksi sunnuntaina mieheni käydessä kotonaan anoppi oli haukkunut minua. Mies kertoi tästä ja sanoi puolustaneensa minua. Pahoitin mieleni ja sanoin, että olen saanut tarpeekseni tästä. Keskustelimme asiasta ja mieheni lupasi ottaa asian esille vanhempien kanssa. Ymmärrän asian olevan miehelle vaikea, sillä hän on todella kiltti, niin hyvässä kuin pahassakin. Toivottavasti äiti vain ymmärtää poikaansa.

Entä mitä tehdä, kun mieheni ja äitinsä välillä ei ole mitään salaisuuksia? Kaikki perheemme asiat, seksielämä ja riidat mukaanlukien, on anoppini tiedossa. Ja koska anoppini on myös mukava ja olen hänen kanssaan hyvissä väleissä, joudun aina ennemmin tai myöhemmin selittämään osuuteni kaikesta. Puhumattakaa siitä, kuinka ärsyttävää on kuulla jatkuvasti neuvoja mm. työasioihini, joista hänen ei olisi pitänyt edes tietää!

Mieheni sanoo, että hänen on helppo puhua äitinsä kanssa kaikesta, eikä ole koskaan salaillut häneltä mitään. Hän ei vain tajua, miksi hänen äidiltään pitäisi salata jotain. Varsinkaan kun äitinsä auttaa meitä monella tavoin. Vaikka olen itkenyt, huutanut ja riuhunut asiasta, siihen ei ole tullut muutosta.

Suhteemme alussa pidin mieheni avoimmuutta vanhempiinsa hienona asiana -harvalla miehellä on tuollaista ominaisuutta. Nyt vaan alkaa mitta täyttymään.
Haluaisin, että olemme mieheni kanssa perhe, jolla on omat asiansa ja omat salaisuutensa. Jos jostain on pakko puhua yhteiselle tutulle, pitäisi siihen joku raja mielestäni vetää. En tietenkään halua, että mieheni ja hänen äitinsä yliluonnollisen hyvä suhde huononisi. Haluisin vaan, että minulla olisi oma perhe, eikä että olisin "sivuhenkilö" mieheni perheessä.

Pitäisikö vain kestää? Onko vika minussa tai minun tavoissani? Anopille en ole puhunut tästä suoraan, en vaan halua loukata häntä ja hän loukkaantuu todella helposti kaikesta arvostelusta.

kiitos kovasti viestista, koska itsekin ei jäksan enää kesta tälläinen veitset minun seläni anoppilta- pitäsiko soita polisille, koska se aina lähettä minun miehelle viesti,että erotta meitä ja kirjetkin?

Ei miehesi saa äitiään kuriin koska se napanuora on katkaistava joskus ja miehesi on sanottava äidilleen että se tyttöystävä tai piliso on tarkkeämpi kuin se oma äiti.

Miksi hankalan anopin kanssa pitäisi olla missään tekemisissä? Itse olen loistavissa väleissä anopin kanssa, mutta emme silti koskaan soittele tai mitään muutakaan.