http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194622686299/artikkeli/kainuun tyottomyys kasvoi kesakuussa.html
Kyllä ne on sillä mallilla asiat Kainuussa ja Kajaanissa, että tästä jamasta ei ihan helepolla nousta.
No onpahan ihmisillä aikaa istua pirtinpöydän ääressä muistelemassa Kajaanin menneitä kulta-aikoja.
Kyllä ne on sillä mallilla asiat Kainuussa ja Kajaanissa, että tästä jamasta ei ihan helepolla nousta.
No onpahan ihmisillä aikaa istua pirtinpöydän ääressä muistelemassa Kajaanin menneitä kulta-aikoja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
rahdataan entisestäänkin Kajaaniin "parempien korvausten" toivossa.
Kuuntelin juuri puolella korvalla radiosta että marjanpoimijoita on tulossa useampi lasti lentokoneela aasiasta pelastamaan meidät työ taakan alta, mikä kainuussa on.
Lisäksi olemme valmistautuneet ja lähtökuopissa syvällä siinä, että kun nousukausi alkaa ei se yllätä meitä, vaan meillä on heti heittää etulinjan ahkeria puurtajia töihin.
Siitä se hallien rakentamineen taasen saadaan käyntiin ja kinaaminen, mikä palatsi tehdään ensin. Se on nimeltään NOUSUKAUSi
kehtaa myyntiin laittaa poimimiansa marjoja, niillä hinnoilla mitä nykyään maksavat.
Muistan aikoja kun marjan ostajat maksoivat kunnon hinnan poimituista marjoista.
Marjan ostajat ovat itse luokitelleet itsensä ulos, minä ainakin laitan kaikki marjat pakasteeseen mitä itse poimin.
Autolla kun ajelee ja etsii paikan mistä poimisi marjansa, myymällä niitä ei saa kustannettua edes bensaan menneitä kulujaan.
Ehkä sitä pitäisi alkaa miettiä työn merkitystä vähän laajemmin. Ja pikkuhiljaa siirtyä siihen, että ihmiset saisi käydä oikeita koulujakin jonkin aikaa, vaikka työttämäksi jäännin jälkeen niin, että siitä ei heti vietäisi leipää suusta. Perusosaaminen säilyisi ja lisä teorialla olisi käyttöä tulevaisuuden tehtävissä.
Yksi hyvä asia olisi kansalaispalkka, jossa ihmisillä olisi riittävä perustulo, joka mahdollistaisi myös työnteon tai opiskelun sen päälle. Niin, että ei karenssit ja rahojen takaisinperinnät alkaisi raikumaan. Mutta sillon ei ihmisiä voitaisi kontrolloida.
Totuuden nimissä täytyy sanoa myös, että velkavankkureilla matkaava julkinen talous ei kestä enää ylimääräistä painoa, kun se on päästetty siihen malliin missä se on, että ainoastaan sen palveluksessa olevat voidaan elättää. Ja veneestä pudonneet syyllistetään siihen, että veneen alkuperäinen mitoitus on ollut ehkä virheellinen. Ja jos ihmisiä on vielä opastettu istumaan aktiivisesti.
Niin tupakoidessahan se aika menee.
Etsikkoaika ihmisten aktiiviselle itsensä kehittämiselle ja omatoimiselle rahoituksen hankinnalle sen aikana on ehkä mennyt jo ohi? Ja pahimmat skenaariot tukevatkin jo tätä ajatusta.
Eikä ne demariherrat siihen suostu, että niiden etuoikeuksiin puuttaisiin yhteisen edun nimissä. Niille yhteinen etu merkitsee sitä, että niille itelle kuuluu kaikki se sama mikä on jollakin toisella. Vaikkapa se olisi heillä heidän oman ahkeruutensa tähden.
Silti tahdon tuoda vielä tähänkin tilanteeseen toivon näkökulman. Ja se on se, että tekemällä asiat toisin, todennäköisesti vielä voidaan vielä joskus olla toisessa tilanteessa kuin nyt. Siksi tärkeää olisi, että aletaan ymmärtää myös sen merkitys, että työtä ei enää välttämättä tuoda nenän eteen.
Vaan joidenkin on se tehtävä myös itselleen ja toisille. Kyse on vain keinojen moninaisuudesta, joilla ne kaikki esteet, joita ollaan rakennettu tämän päämäärän eteen voidaan haittavaikutuksiltaan minimoida ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Monelta eri taholta.
"Siksi tärkeää olisi, että aletaan ymmärtää myös sen merkitys, että työtä ei enää välttämättä tuoda nenän eteen"
Ei voi sanoa, että joku odottaisi työn tulevan nenän eteen, usein noin kuulee sanottavan, mutta minusta tuo on vain tyhmä kansan suussa kulkeva vanha letkautus. Todellisuudessa ihmiset kyllä ymmärtävät mistä työn saamisessa on kysymys. Kun kysyntä ja tarjonta kohtaa niin syntyy toimintaa ja jos tulos on hyvä ja hyödyllinen niin syntyy lisää toimintaa, siis työtä.
Ja toisekseen, työmahdollisuuksia on kyllä olemassa mutta varsinkin suomalaisilla ja kainuulaisilla ei ole valmiuksia tarttua näihin mahdollisuuksiin. Eikä kyse ole mistään koulutuksen puutteesta vaan sellaisesta henkisestä kynnyksestä joka estää työhön ryhtymisen, tätä ryhtymistä voisi sanoa yritteliäisyydeksikin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö täällä oltaisi ahkeria, täällä ollaan vaan yksinkertaisesti liian varovaisia.
Tähän lopuksi vielä Spede Pasasen sanat omasta yrittämisestään: "kun saan jonkun idean niin ryhdyn toteuttamaan sitä".
Siinähän se on tämän asian heikkous ja vahvuus samalla kertaa, ettei ihmiset väheksysi niitä pienten alkujen päiviä, jotka heille on mahdollisia. Ja kun näitä puroja on lopulta riittävästi, niin yhdessä niistä voi muodostua sellainenkin virta, joka voi pyöritää yhteiskunnan kulurakenteen turbiinia ja generaattoria.
Eli, ellei ole alkulähteitä, ei ole myöskään ole olemassa mahdollisuuksia sille tarjonnalle, jota virtaa hyväksikäyttämällä voitaisiin hyödyntää.
Mahdollisuudet tähän kuitenkin on olemassa. Siinä olet oikeassa, että kyse ei ole ahkeruudesta tai sen puutteesta. Vaan ainoastaan siitä mihin ja miten se kulloinkin kyseessä olevassa tilanteessa tulisi kohdentaa?