Työttömällä on mahdollisuus saada koulutuspäivärahaa, kun tietyin edelletyksin työssäoloaikaa on kertynyt 10 vuotta (TTL, 10 luku 3§).
Tässä viestissä keskitytään tuon 10 vuoden ajanjakson laskentaan, eikä siihen, että onko tietyn ikäisenä ollut oikeutettu koulutuspäivärahan kertymään (ennen jotain vuotta alle 23 vuotiaana tehty työ ei kerryttänyt työssäoloaikaa koulutuspäivärahan saantia varten).
Oikeastaan kysymys on vuorokausilaskennasta, että kuinka vajaat työkuukaudet lasketaan kokonaisiksi kuukausiksi, siten miten Kela vajaat työkuukaudet laskee kokonaisiksi työkuukausiksi.
Koulutuspäivärahaan oikeuttavan työssäoloajan laskentaan sovelletaan TTL, 6 luku, 11 § Työssäoloajan laskeminen
#
Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 423. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.
#
Kela pyytää työtöntä koulutuspäivärahan anojaa toimittamaan työeläkeyhtiön eläkeotteen. Työeläkeotteessa on mainittu työssäoloaika ja kuukausieläkepalkka. Kuukausieläkepalkan ja
työssäoloajan perusteella määritetään (kaiketi näin on) vuosipalkka. Vuosipalkka jaetaan 423:lla, mikä sitten kertoo alaspäin pyöristettäessä lähimpään kokonaislukuun, työssäolojan kuukausien määrän.
Mutta miten Kela huomioi vajaat työkuukaudet, kun kuukausieläkepalkan ja työssäoloajan perusteella (kuukausina) tulee laskea vuosipalkka. Työeläkeote ei selitä työssäoloaikaa kokonaisten kuukausien määränä eikä vuorokausien määränä.
Otetaanpa esimerkki.
Työssäoloaika
26.04.1982 - 25.08.1982
Eläkepalkka
522,43 €/kk
Siis, työssäoloaika / kk * eläkepalkka /kk = vuosipalkka. Vuosipalkka / 423 = kuukaudet, mitkä kerryttävät työssäoloaikaa määritettäessä oikeutta koulutuspäivärahan saamiseksi.
Mutta nuo vajaat kuukaudet (oletetaan että kuukaudessa on 30 vuorokautta, eikä laskennassa oteta huomioon todellisten vuorokausien määrää). Huomioikohan Kela vajaat vuorokaudet
ihan oikealla matematiikalla vaiko omalla matematiikallaan.
Yo. työssäoloajassa on 2 täyttä kuukautta ja 2 vajaata kuukautta. Määrittääköhän Kela vajaan kuukauden täyden kuukauden osamääränä huhtikuulta : (30-26 1)/30 ja elokuulta: 25/30 ?
Näin vuosipalkka olisi :
(((30-26 1)/30) 1 1 (25/30)) * 522,43 = 1567,29 €
Työssäoloaikakertymään tulisi : 1567,29 / 423 = ~3,71... kk,
ja alaspäin pyöristäen lähimpään kokonaislukuun, työssäoloikaa tulisi 3 kk.
Siis tässä esimerkissä oli vain yksi työvuosi laskennassa. Jos olisi
ollut useampia työvuosia, niin osamäärät olisi laskettu yhteen ja vasta sitten pyöristetty lähimpään kokonaislukuun? (yo lain kohta epäselvä, kun ensin pyöristetään alempaan kokonaislukuun ja sitten muka osamääriä lasketaan yhteen).
No tässä oli vain minun näkemys laskennasta, mutta kuinka laskenta oikeasti tapahtuu. Kela kun ohjessaan kertoo, että koulutukseen on ensin mentävä ja sitten ryhdyttävä anomaan koulutuspäivärahaa. Mutta jos ei olekkaan koulutuspäivärahaan oikeutettu, niin sehän on taas karenssin paikka, kun työtön on mennyt omin nokkinensa harjoittamaan päätoimiseksi luokiteltua
opiskelua.
Laskennan tarkkuus on myös tarkeä asia, sillä 10 vuotta työssäoloaikaa on just eikä melkein 10 vuotta. Joillakin tämä 10 vuoden täysimääräinen kertymä voi olla aika "kinttaalla", että laskenta tulisi olla hyvin hallinnassa ennen koulutukseen pyrkimistä ja menemistä.
(PS. Esikatselutilassa rivien siirrot eivät tulostuneet)
Tässä viestissä keskitytään tuon 10 vuoden ajanjakson laskentaan, eikä siihen, että onko tietyn ikäisenä ollut oikeutettu koulutuspäivärahan kertymään (ennen jotain vuotta alle 23 vuotiaana tehty työ ei kerryttänyt työssäoloaikaa koulutuspäivärahan saantia varten).
Oikeastaan kysymys on vuorokausilaskennasta, että kuinka vajaat työkuukaudet lasketaan kokonaisiksi kuukausiksi, siten miten Kela vajaat työkuukaudet laskee kokonaisiksi työkuukausiksi.
Koulutuspäivärahaan oikeuttavan työssäoloajan laskentaan sovelletaan TTL, 6 luku, 11 § Työssäoloajan laskeminen
#
Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 423. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.
#
Kela pyytää työtöntä koulutuspäivärahan anojaa toimittamaan työeläkeyhtiön eläkeotteen. Työeläkeotteessa on mainittu työssäoloaika ja kuukausieläkepalkka. Kuukausieläkepalkan ja
työssäoloajan perusteella määritetään (kaiketi näin on) vuosipalkka. Vuosipalkka jaetaan 423:lla, mikä sitten kertoo alaspäin pyöristettäessä lähimpään kokonaislukuun, työssäolojan kuukausien määrän.
Mutta miten Kela huomioi vajaat työkuukaudet, kun kuukausieläkepalkan ja työssäoloajan perusteella (kuukausina) tulee laskea vuosipalkka. Työeläkeote ei selitä työssäoloaikaa kokonaisten kuukausien määränä eikä vuorokausien määränä.
Otetaanpa esimerkki.
Työssäoloaika
26.04.1982 - 25.08.1982
Eläkepalkka
522,43 €/kk
Siis, työssäoloaika / kk * eläkepalkka /kk = vuosipalkka. Vuosipalkka / 423 = kuukaudet, mitkä kerryttävät työssäoloaikaa määritettäessä oikeutta koulutuspäivärahan saamiseksi.
Mutta nuo vajaat kuukaudet (oletetaan että kuukaudessa on 30 vuorokautta, eikä laskennassa oteta huomioon todellisten vuorokausien määrää). Huomioikohan Kela vajaat vuorokaudet
ihan oikealla matematiikalla vaiko omalla matematiikallaan.
Yo. työssäoloajassa on 2 täyttä kuukautta ja 2 vajaata kuukautta. Määrittääköhän Kela vajaan kuukauden täyden kuukauden osamääränä huhtikuulta : (30-26 1)/30 ja elokuulta: 25/30 ?
Näin vuosipalkka olisi :
(((30-26 1)/30) 1 1 (25/30)) * 522,43 = 1567,29 €
Työssäoloaikakertymään tulisi : 1567,29 / 423 = ~3,71... kk,
ja alaspäin pyöristäen lähimpään kokonaislukuun, työssäoloikaa tulisi 3 kk.
Siis tässä esimerkissä oli vain yksi työvuosi laskennassa. Jos olisi
ollut useampia työvuosia, niin osamäärät olisi laskettu yhteen ja vasta sitten pyöristetty lähimpään kokonaislukuun? (yo lain kohta epäselvä, kun ensin pyöristetään alempaan kokonaislukuun ja sitten muka osamääriä lasketaan yhteen).
No tässä oli vain minun näkemys laskennasta, mutta kuinka laskenta oikeasti tapahtuu. Kela kun ohjessaan kertoo, että koulutukseen on ensin mentävä ja sitten ryhdyttävä anomaan koulutuspäivärahaa. Mutta jos ei olekkaan koulutuspäivärahaan oikeutettu, niin sehän on taas karenssin paikka, kun työtön on mennyt omin nokkinensa harjoittamaan päätoimiseksi luokiteltua
opiskelua.
Laskennan tarkkuus on myös tarkeä asia, sillä 10 vuotta työssäoloaikaa on just eikä melkein 10 vuotta. Joillakin tämä 10 vuoden täysimääräinen kertymä voi olla aika "kinttaalla", että laskenta tulisi olla hyvin hallinnassa ennen koulutukseen pyrkimistä ja menemistä.
(PS. Esikatselutilassa rivien siirrot eivät tulostuneet)
Vastaukset 22
Vanhimmat
#
Työssäoloaika
26.04.1982 - 25.08.1982
#
ja sitten edellisessä viestissä väärin todettu :
#
Yo. työssäoloajassa on 2 täyttä kuukautta ja 2 vajaata kuukautta. Määrittääköhän Kela vajaan kuukauden täyden kuukauden osamääränä huhtikuulta : (30-26 1)/30 ja elokuulta: 25/30 ?
#
Siis, työssäoloajassa 3 täyttä kuukautta ja 2 vajaata kuukautta.
///
Mutta kysymäni asian ydin ei muutu miksikään, kuinka vajaat kuukaudet otetaan huomioon määritettäessä koulutustukeen oikeuttavien kuukausien määrää.
Joo.
Hoh-hoi, paras on mennä Kelaan ja esittää asia siellä, kun meni esimerkkikin pieleen.
Eläkepalkka taitaa olla vuoden 1982 indeksissä, joten se on ensinnäkin muunnettava tämän vuoden indeksitasoon.
Vuoden 1982 palkka 522,43 euroa vuoden 2009 indeksitasossa on 1558,54 euroa, mikäli tuli oikein laskettua. Esimerkissä on työtä tehty 4 kalenterikuukautta, joten vuositulo on 6234,16 euroa. Laskelmasi lopputulos siis muuttuu täysin.
---Kela kun ohjessaan kertoo, että koulutukseen on ensin mentävä ja sitten ryhdyttävä anomaan koulutuspäivärahaa.---
Olisiko kyseessä nyt joku erehdys? Sehän on työkkäri, joka ratkaisee sen, onko oikeus omaehtoisen koulutuksen koulutuspäivärahaan. Jos on oikeus, niin sitten Kela joutuu maksamaan mukisematta. Etukäteen voi pyytää varmistamaan sen, että työssäoloaika riittää, jos on rajatapaus. Hakea voi tietysti vasta, kun on jotain maksettavaa eli on jo koulutuksessa.
---Mutta jos ei olekkaan koulutuspäivärahaan oikeutettu, niin sehän on taas karenssin paikka, kun työtön on mennyt omin nokkinensa harjoittamaan päätoimiseksi luokiteltu---
Jos et ole alle 25-v, niin kuin et voikaan olla työssäolostasi päätellen, niin ei siitä mitään karensseja tule. Ei yli 25-v:lla ole kouluttautumispakkoa, ellei kyse ole työkkärin tarjoamasta koulutuksesta, mitä omaehtoinen koulutus ei ole.
Sen sijaan menettää kyllä työttömyyskorvauksen siltä ajalta, kun on ollut päätoimisen opiskelijan kirjoissa.
''Esimerkissä on työtä tehty 4 kalenterikuukautta''
Tuossa pitäisi tietysti olla, että 4 kuukautta...
---Mutta jos ei olekkaan koulutuspäivärahaan oikeutettu, niin sehän on taas karenssin paikka, kun työtön on mennyt omin nokkinensa harjoittamaan päätoimiseksi luokiteltu---
Jos et ole alle 25-v, niin kuin et voikaan olla työssäolostasi päätellen, niin ei siitä mitään karensseja tule. Ei yli 25-v:lla ole kouluttautumispakkoa, ellei kyse ole työkkärin tarjoamasta koulutuksesta, mitä omaehtoinen koulutus ei ole.----
Täsmennän edellä olevaa vielä hiukan väärinkäsitysten välttämiseksi. Jos haet koulutukseen, johon olet hakenut ja saanut koulutuspäivärahaa, niin luultavasti koulutuksesta sitten tulee työkkärin koulutukseen rinnastettavaa.
Mutta jos aloitat koulutuksen eikä koulutuspäivärahaa myönnetä, niin sitten kyllä voit 25-v täyttäneenä lopettaa koulutuksen ilman karenssia, vaikka siltä ajalta, minkä olet koulutuksessa ja siis päätoiminen opiskelija, menettäisitkin työttömyyskorvauksen.
###
Vuoden 1982 palkka 522,43 euroa vuoden 2009 indeksitasossa on 1558,54 euroa, mikäli tuli oikein laskettua. Esimerkissä on työtä tehty 4 kalenterikuukautta, joten vuositulo on 6234,16 euroa. Laskelmasi lopputulos siis muuttuu täysin.
###
Olisikohan sittenkin, että eläkelaskelmasta poimittu eläkemaksu €/kk olisikin
jos laskentavuoden indeksissä (tuo 522,43). Sillä ajanjaksolla 26.04.1982 - 25.08.1982
tehty työ kerryttäisi työssäoloaikaa 6234,16 / 423 = n. 14,7 eli 12kk.
Laskelman lopputulos olisi avokätinen todelliseen työssäoloaikaan nähden. Mutta minulle kävisi hyvin.
###
Olisiko kyseessä nyt joku erehdys? Sehän on työkkäri, joka ratkaisee sen, onko oikeus omaehtoisen koulutuksen koulutuspäivärahaan. Jos on oikeus, niin sitten Kela joutuu maksamaan mukisematta.
###
Jaa-a. Olisiko kuitenkin niin, että koulutuspäivärahalle pääseminen olisikin nykyjään
kaksivaiheinen (työttömyysturvalaki muuttui viime heinäkuun alussa). 1. vaiheessa
työkkäri arvioisi, että onko koulutus minulle hyödyllinen. Ennenhän taas työkkärillä ei
ollut mitään sananvaltaa koulutuksen suhteen, jos 10 vuoden työssäoloaika
täyttyy. Mutta onko koskaan laskenut työssäoloaikaa (tuo 10 vuotta).
Sitten toisessa vaiheessa sitten Kela laskisi työeläkeotteesta kunkin vuoden vuosiansion erikseen ja sitten määrittäisi vuosiansiosta 423:lla työssäolon pituuden (mikä kerryttää 10 vuotta).
Että hiukka tämä kunkin työvuoden vuosiansion määrittäminen eläkeotteesta jäi vielä auki.
Mutta olisiko sitten kuitenkin niin, että kun ajanjaksolta 26.04.1982 - 25.08.1982 kertyy työtä 5:ltä eri kuukaudelta. Eli huhti-, touko-, kesä-, heinä ja elokuulta. Niin
työkuukausia kertyisi tasan 5. Eli Kela laskisi vuosiansion vuodelta 1982 :
5 * 522,43 (oletetaan että tämä on tämän päivän indeksissä) = 2612,15.
Ja vuosiansiosta kertyisi työssäoloaikaa 2612,15 / 423 = 6,17 ja alaspäin pyöristäen
6 kk.
Joo. Ristiriidassa ovat asiat vielä tämän työssäoloajan laskennan kanssa.
Kun vielä lakikin muuttui, niin minkä vuoden vuosiansioon sovelletaan jakajaa 423.
###
''Esimerkissä on työtä tehty 4 kalenterikuukautta''
Tuossa pitäisi tietysti olla, että 4 kuukautta...
###
Kyllä kyllä. Ajanjaksolle 26.04.1982 - 25.08.1982 allaolevalla laskennalla kertyy
työssäoloa tasan 4 kuukautta ( 2:lta vajaalta kuukaudelta ja 3:lta täydeltä kuukaudelta) !!!
(((30-26 1)/30) 1 1 1 (25/30))= 4 kk (se on just tasan 4 kk)
Ensimmäinen osamäärä huhtikuulle. Sitten kolme ykköstä touko-, kesä-, heinäkuulle.
Ja vimeinen osamäärä elokuulle. Eli muutetaan vajaat työkuukaudet täysiksi kuukausiksi (desimaaliluvuksi), niin vuorokausien jakajana toimii 30. Niin kuin vanhassa kauppamatematiikassa oli.
''Olisikohan sittenkin, että eläkelaskelmasta poimittu eläkemaksu €/kk olisikin
jos laskentavuoden indeksissä (tuo 522,43). Sillä ajanjaksolla 26.04.1982 - 25.08.1982
tehty työ kerryttäisi työssäoloaikaa 6234,16 / 423 = n. 14,7 eli 12kk.
Laskelman lopputulos olisi avokätinen todelliseen työssäoloaikaan nähden. Mutta minulle kävisi hyvin.''
Ainakin lakipykälän mukaan noin on. Epätavallista työttömyysturvan piirissä kuitenkin, yleensähän on päinvastoin.
''Jaa-a. Olisiko kuitenkin niin, että koulutuspäivärahalle pääseminen olisikin nykyjään
kaksivaiheinen''
Kyllä siinä aikaisemminkin työkkäriä tarvittiin. Samahan se on päivärahankin kanssa. Ensin työkkäri määrittelee sen, onko ylipäänsä kelvollinen saamaan työttömyyskorvausta ja sitten kassa/kela laskee sen, täyttyykö päivärahaan oikeuttava työssäoloehto, vai onko oikeus vain työmarkkinatukeen. Työttömyysturvahan on tehty siinä, missä on voitu, mahdollisimman hankalaksi.
''Ennenhän taas työkkärillä ei
ollut mitään sananvaltaa koulutuksen suhteen, jos 10 vuoden työssäoloaika
täyttyy.''
Automaattistahan se taitaa olla nytkin, vaan ne muotoseikat. Aikaisemminhan työkkäri laski sen, riittääkö työttömyysaika, sillä ennenhän piti olla tietty aika työttömyyttä takana, olisiko ollut 87 päivää, nyt se on vissiin poistettu.
Tuossa Kelan sivuilta:
''Ennen hakemuksen ratkaisemista työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon koulutuspäivärahan työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisestä.''
Tuo tarkoittaa nimenomaan työkkärin esteetöntä lausuntoa.
Vai et kai tarkoita jotain muuta tukimuotoa? Aikuisopintotuki?
''Mutta olisiko sitten kuitenkin niin, että kun ajanjaksolta 26.04.1982 - 25.08.1982 kertyy työtä 5:ltä eri kuukaudelta. Eli huhti-, touko-, kesä-, heinä ja elokuulta. Niin
työkuukausia kertyisi tasan 5.''
Tuo ajattelu ei taida onnistua.
''Eli Kela laskisi vuosiansion vuodelta 1982 :
5 * 522,43 (oletetaan että tämä on tämän päivän indeksissä) = 2612,15.
Ja vuosiansiosta kertyisi työssäoloaikaa 2612,15 / 423 = 6,17 ja alaspäin pyöristäen
6 kk.''
Ei se oikeastaan noinkaan voi mennä, sillä jos ei vuosiansioita muunnettaisin saman vuoden indeksitasoon, niin sehän tietäisi, että eri vuodet tuottaisivat eri pituisia aikoja.
Kyllä se yleinen periaate on tähän asti ollut, että eri vuosien ansiot muunnetaan laskennassa laskentavuoden indeksiin. Tuossa on selvästi lainlaatija sitonut aikamäärittelyn ansainnan suuruuteen. Tuo jakajahan johtaa siihen, että työmarkkinatuen/peruspäivärahan vuotuisansio tuottaa yhden laskennallisen työvuoden. Ylimenevä osa menee sitten 'harakoille'. Minusta tuo on tänä pätkätyön aikana ihan kohtuullinen ajattelutapa.
Tuo 423 jakajana taisi tehdä lainmuutoksen säätämisvuonna työmarkkinatuen vuotuissumman osamääräksi jotakuinkin 12.
Lopullisen selvyyden asiaan saat, kun käväiset työsuhdeotteen kanssa Kelassa. Kyllä he sen näpsäkästi sinulle kertovat, sillä eihän heidän tarvitse laittaa näppäillä kuin luvut tietojärjestelmään. Heillä on kyllä varmasti valmis ohjelma, joka kertoo suoraan kertyvän ajan. Saattaa olla, että työkkärissäkin homma hoituu työajan arvioinnin osalta.
''(((30-26 1)/30) 1 1 1 (25/30))= 4 kk (se on just tasan 4 kk)''
Että kuinka sen monimutkaisimmin vain esittäisikään... ;) Ihan hauska tapa ilmaista 4 kk.
###
Vai et kai tarkoita jotain muuta tukimuotoa? Aikuisopintotuki?
###
Koulutuspäivärahasta on kysymys.
Kiitos vaan asiantuntemuksestasi. Mistähän nuo palkkaindeksit löytyisivät?
(kaiketi oikea termi tuo "palkkaindeksi" millä muutetaan aiempien vuosien
vuosiansiot tämän laskentavuoden palkkatasoon).
###
Että kuinka sen monimutkaisimmin vain esittäisikään... ;) Ihan hauska tapa ilmaista 4 kk.
###
Se on tämä päivämäärälaskenta sellaista, että tuollaiseen "tapaan" päätyy kun aikansa tietokonetta ohjelmoi. Tosin tänäpäivänä löytyy valmiita ohjelmistokirjastoja, että ei hätää eikä huolta oikeasta laskentatuloksesta.
www.etk.fi/Page.aspx?Section=43780&Item=63411
OpenOfficekin lukee dokumenttia hyvin.
Riittääkin huomiseksi räknäämistä.
Selvittelen itse juuri samaa koulutuspäiväraha-asiaa ja KELAn sivuilta löytyi tällainen esimerkki:
http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/300905220527ML/$File/7luku_3.pdf?openElement
Ehkä tästä on jotain apua.
Tuon kelan dokumentin perusteella koulutuspäivärahan työssäoloaika laskettaisiin 1.7.2007 jälkeen vuosiansionperusteella ja indeksiluvulla jakamalla. Loppulutoksena työssäoloaika kuukausina. Mutta ennen 1.7.2007 tehty työ kerryttäisi 10 vuoden työssäoloehtoa työeläkeotteessa mainituilla ajanjaksoilla.
Kuinkahan nykyisessä laskennassa varusmiespalvelus kerryttää työssäoloa jos varusmiespalvelu on suoritettu 1978.
#Mutta ennen 1.7.2007 tehty työ kerryttäisi#
Korjataan
#Mutta ennen 1.1.2007 tehty työ kerryttäisi#
Laskutapaa ei sovelleta ennen 2007 oleviin aikoihin.
Se käy ilmi voimaantulosäädöksestä
6 luku 11 §
11 § (22.12.2006/1252) Työssäoloajan laskeminen
Edellä 3, 9 ja 10 §:ssä tarkoitettu työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
22.12.2006/1252:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Laskettaessa työssäoloaikaa ennen tämän lain voimaantuloa olevalta ajalta sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Kelan etuusoppaassa kerrotaan aikojen laskeminen ennen 1.1.2007
Viimeisin tieto tältä päivältä:
Kelalta kertoivat laskutavasta ja puhelun perusteella se lasketaan ymmärtääkseni seuraavasti:
Ennen 1.1.2007 tehty työ, (lasketaan jokainen vuosi erikseen):
=========================================================
kk = (työsuhteen täydet kuukaudet) x, missä
x = 1, jos työsuhteen vajaat kuukaudet päiviksi muutettuina ja yhteenlaskettuina >= 30 päivää.
x = 0, jos työsuhteen vajaat kuukaudet päiviksi muutettuina ja yhteenlaskettuina alle 30 päivää.
1.1.2007 jälkeen tehty työ:
=========================
2007: kk = (työeläkelakien alaiset tulot) jaettuna luvulla 423. Jos kk > 12 tulee kk arvoksi 12.
2008: kk = (työeläkelakien alaiset tulot) jaettuna luvulla 432. Jos kk > 12 tulee kk arvoksi 12.
2009: kk = (työeläkelakien alaiset tulot) jaettuna luvulla 458. Jos kk > 12 tulee kk arvoksi 12.
Saadut kk arvot (jos eivät kokonaislukuja) pyöristetään alaspäin seuraavaan kokonaislukuun, esim. 11,95 --> 11.
muut:
=======
- lisätään kuukausiin mm. armeija-aika kuukausina, isyyslomat, äitiyslomat yms. (katso tarkemmin KELAn ohjeesta, http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/300905220527ML/$File/7luku_3.pdf?openElement)
Lopputulos:
===========
Lasketaan saadut kk arvot (kuukaudet) yhteen ( muut) ja jaetaan 120:lla. Jos tulos >= (suurempi tai yhtäsuuri kuin) 1, on työssäoloajan pituus 10v tai enemmän ja koulutuspäivärahaan on oikeus tältä osin.
P.S: Eduskunnassa käsiteltävänä ehdotus, jossa 10v työhistoria vaatimus poistettaisiin. Voimaantulo olisi ilmeisesti vuoden 2010 alussa. (Tekstin alkuosassa maininta, etsi tekstistä hakusanalla koulutuspäiväraha, http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 179/2009&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD)
Lisäys vielä edelliseen viestiini (kassan laskutapa):
Ennen v. 2007 tehdyt työt:
- TEL-työsuhteet: lasketaan päivinä yhteen kaikki työsuhteet (HUOM: myös 18-23 vuotiaina tehdyt, vaikka näkyvätkin eläkerekisteriotteissa tekstillä "eivät oikeuta eläkkeeseen").
- jaetaan 30:lla (=saadaan kuukaudet)
- tällä helppo laskea työsuhteiden kestot päivinä: http://www.timeanddate.com/date/duration.html
- armeija-ajasta lasketaan mukaan VAIN täydet kuukaudet
- lomautus tai työttömyysaikoja EI lasketa
- kuukausien summa pyöristetään alaspäin esim. 11,95 --> 11.
1.1.2007 jälkeen tehty työ:
=========================
2007: (työeläkelakien alaiset tulot) jaettuna luvulla 423. Jos tulos > 12 tulee arvoksi 12.
2008: (työeläkelakien alaiset tulot) jaettuna luvulla 432. Jos tulos > 12 tulee arvoksi 12.
2009: (työeläkelakien alaiset tulot) jaettuna luvulla 458. Jos tulos > 12 tulee arvoksi 12.
Saadut kk arvot (jos eivät kokonaislukuja) pyöristetään alaspäin seuraavaan kokonaislukuun, esim. 11,95 --> 11.
Lopputulos:
===========
Lasketaan saadut arvot (kuukaudet) yhteen ja jaetaan 120:lla. Jos tulos >= (suurempi tai yhtäsuuri kuin) 1, on työssäoloajan pituus 10v tai enemmän ja koulutuspäivärahaan on oikeus tältä osin.
#
Lisäys vielä edelliseen viestiini (kassan laskutapa):
Ennen v. 2007 tehdyt työt:
- TEL-työsuhteet: lasketaan päivinä yhteen kaikki työsuhteet (HUOM: myös 18-23 vuotiaina tehdyt, vaikka näkyvätkin eläkerekisteriotteissa tekstillä "eivät oikeuta eläkkeeseen").
#
Siis, onko tosiaan niin, että Kela ei laske (kassan laskutapa) ennen vuotta 2007 18-23 vuotiaana TEL-työsuhteessa tehtyä työtä koulutuspäivärahaa kerryttävään 10 vuoden kertymään.
En osaa sanoa, kun en tullut kysyneeksi tuota...Siksi en laittanut myöskään tuohon KELAn esimerkkiin. Tieto tuohon löytyy varmaan jostain KELAn ohjeesta tai soittamalla.
Laki 512/2001
3) tehnyt työntekijäin eläkelain (395/1961) 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun peruseläkkeen tai muuhun siihen verrattavan työ- tai virkasuhteeseen perustuvan eläkkeen edellyttämää työtä yhteensä vähintään 10 vuotta, jolloin aikaa laskettaessa luetaan hyväksi myös työ, jonka hakija on tehnyt ennen kuin hän on täyttänyt 23 vuotta.
Joo, eipä näytä koulutuspäivärahan laskenta olevan "ihan klaari asia".
Tosin, mitä aloitukseeni tulee, niin onpa mukava asia, kun koulutuspäivärahan
epäselvyyksiin muutkin ovat "heränneet".
Tai sitten joidenkin mielestä koulutuspäivärahan laskenta on ollut
selvä ja muutenkin selvä ja klaari asia, että selvänä asiana menee
Kelassa, kassoissa ja sum muissa instanneissa perinteisten laskutapojen
perusteella.
Mutta nyt on tullut selväksi asiaksi se, että Kela, kassat ja kenties kassat
keskenään laskevat koulutuspäivärahan edellytyksiä monilal eri tavoin.
Se vaan ihmetyttää, että kun jokaisesta ansaitusta markasta/eurosta
on aikoinaan täydet verot maksettu, niin sitten on luotu näitä kummallisia
18-23 vuotiaana tehtyjä töitä ilman koulutusrahakertymän mahdollisuutta.
Ja sitten on tehty laki, joka määrittää 1.1.2007 jotain laskennallisuutta
ennen 1.1.2007 tehtyä työsuhdetta ja kuinka laki uusi laki vaikuttaa
takautuvasti millekin työvuodelle tehdystä työstä minkäkin vuoden laskennassa
Onko sitten niin, että kun vuosi 2010 koittaa, päästään tästä kiusallisesta
laskennasta eroon sillä tavalla, että eräänlainen subjektiivinen oikeus
koulutuspäivärahaan lakkaa.
Lopuksi.
Kiitos kovasti niille jotka asiaan ovat osallistuneet ja ovat asiaa selvittäneet.
Tiedä sitten loppuuko selvitys koulutuspäivärahan osalta tähän, kun
lait koulutuspäivärahan osalta tähän hetkeen eivät ole vielä valmistuneet.