Valikko

Peruseläketurva

Keskustele eläketurvasta kuten kansaneläkkeestä, perhe-eläkkeestä, eläkkeensaajien asumistuesta tai pitkäaikaistyöttömien eläketuesta.
· ·

ALOITA UUSI KESKUSTELU


Keskustelut

27.03.2015
SUOMEEN 11 PAKOLAISTA LISÄÄ VUOSITTAIN
Lähtökohtana on, että Italian käynnistämät ja EU:n jatkamat meripelastusoperaatiot Välimerellä eivät ratkaise siirtolaispainetta vaan ainoastaan houkuttelevat lisää ihmisiä merelle. Kun vuonna 2013 keskisen Välimeren yli tuli 45 000 ihmistä, vuonna 2014 luku oli 170 000, ja tahti on jatkunut samanlaisena tänä vuonna. Refugees Mediterrania Uusi strategia on ylläpitää Välimeren eteläpuolella, lähtö- ja kauttakulkumaissa, leirejä, joista käsin turvapaikkaa tai “humanitaarista viisumia” voisi hakea turvallisesti. Vastaanotettavien määrän pitäisi olla niin suuri, että se lopettaisi laittoman siirtolaisuuden tai ainakin vähentäisi sitä merkittävästi, mutta ei kuitenkaan niin suuri, että se ajaisi Euroopan maat poliittiseen kriisiin (millä tarkoitetaan äärioikeiston vahvistumista). Ne tulijat, joille viisumi tai turvapaikka myönnettäisiin, jaettaisiin nykyistä tasaisemmin jäsenmaihin sitovalla, unionitasoisella mekanismilla. Jakokriteereinä olisivat esimerkiksi BKT, työttömyysaste, pinta-ala, väestön koko ja viimeisten viiden vuoden aikana vastaanotetut pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Kriteeristöstä on useita luonnoksia, mutta mikä tahansa niistä – luonnollisesti – johtaa Suomen osuuden merkittävään kasvuun nykyisestä. Esim. ICMPD:n (The International Centre for Migration Policy Development) mallissa Suomeen sijoitettaisiin 3,37% EU-alueelle tulevista humanitaarisista muuttajista, mikä vuosien 2009-2013 keskiarvoilla merkitsisi 11 000 henkeä vuodessa (+ perheenyhdistämiset). Tänä ja viime vuonna kokonaisluku on ollut suurempi, mikä tietysti näkyisi Suomenkin osuudessa. http://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/748071178646412
2
Yhteiskunta > Yhteiskunnan tuet ja avustukset > Peruseläketurva
26.02.2015
”Eläkeikää ei olisi ollut pakko nostaa”
http://www.talouselama.fi/ Miksi nämä luvut salattiin? – ”Eläkeikää ei olisi ollut pakko nostaa” "Haluttiin antaa arvio, joka näyttää huonommalta" Eläkeuudistuksen tekijät tiesivät Lehdon mukaan, että eläkkeellelähtöikä oli myöhenemässä ripeästi, mutta asiasta ei puhuttu julkisuudessa. Tilastoja tarkkaan työnsä vuoksi seurannut Lehto kertoo ihmetelleensä, miksi eläkeiän nostosta selvitystä tehneen ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmän vuonna 2013 käyttämät eläkkeellesiirtymisiän odotetta kuvaavat arviot muuttuivat äkisti huonommiksi. ”Siihen asti eläkkeellesiirtymisiän odote oli näyttänyt hyvää kehitystä, noussut jatkuvasti, mikä lupasi hyvää kehitystä jatkossa. Yhtäkkiä työryhmä piirisikin ennustekuvion, jossa eläkkeellesiirtymisiän odote oli vuonna 2013 pudonnut alaspäin ja kehittyisi sen jälkeen vain niin vähän nousten, että tavoitetta ei saavutettaisi”, Lehto kertoo. Hän ihmetteli asiaa jo tuolloin ääneen, mutta ei saanut siihen vastausta. ”Se oli täysin tietoista, haluttiin antaa arvio, joka näyttää huonommilta”, Lehto sanoo. Hänen mukaansa arviossa ei oltu huomioitu muun muassa työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemistä. Perusteena käytettiin myös sitä, että ikääntyneiden työllisyys on Suomessa muita Pohjoismaita jäljessä. Se on totta, mutta vertailua vääristää se, että Ruotsissa ikääntyneiden työllisyys on useammin osa-aikaista kuin Suomessa. ”Ruotsissa ikääntyneillä on myös parempi irtisanomissuoja kuin Suomessa”, Lehto sanoo. Suomessa irtisanominen on helppoa, ja Lehto pelkääkin ikääntyneiden työttömyyden pahenevan jatkossa. "Faktoihin perehtymättömiä on helppo manipuloida" Miksi eläkeikää haluttiin väkisin nostaa, jos työurat olisivat pidentyneet riittävästi ilman sitäkin? ”Se on poliittinen kysymys. Työurien pidentämisellä sitä ei voi perustella, kun samaan lopputulokseen olisi päästy ilman eläkeiän nostoakin”, Lehto sanoo. Jossain vaiheessa eläkeiän nostoa ruvettiinkin perustelemaan kestävyysvajeen paikkaamisella. Se hämärtää Lehdon mukaan tarvetta ja tavoitetta, kun edes kestävyysvajeen suuruudesta ei ole yksimielisyyttä. ”Eläkeratkaisuihin liittyy käsitteitä, joilla on erittäin helppo manipuloida ihmisiä, jotka eivät ole itse perehtyneet faktoihin”, Lehto toteaa
0
Yhteiskunta > Yhteiskunnan tuet ja avustukset > Peruseläketurva

Sivu /40