Veneen pituus aallokossa?

Olet ilahduttavan paljon perillä runkomuodoista, mutta yhden väärinkäsityksen haluan oikaista.

Ray Huntin alkuperäinen runko ei ole muuttuvakulmainen, eli ns. "wraped plane", vaan nimenomaan juuri se mainitsemasi monohedroni, jossa nousukulma säilyy keskiveneen ohi muuttumattomana. Eli sen v-kulma ei jyrkkene keulaa kohti aina peräpeilistä alkaen. Juuri tämä asia oli se, joka teki Huntin rungosta niin muista erottuvan, eikä niinkään se 24 asteen kulma, jollaisia oli toki ennenkin nähty, mutta ei peräpeiliin asti ulottuvina.

Jopa verrattuna muihin monohedron-konstruktioihin on Huntin rungossa yllättävän yhtenäinen ja suora pallelinja, ja keulan "terävöityminen" on suureksi osaksi seurausta palleleveyden kaventumisesta, ei kulman muuttumisesta.

jahu-star kirjoitti:

Olet ilahduttavan paljon perillä runkomuodoista, mutta yhden väärinkäsityksen haluan oikaista.

Ray Huntin alkuperäinen runko ei ole muuttuvakulmainen, eli ns. "wraped plane", vaan nimenomaan juuri se mainitsemasi monohedroni, jossa nousukulma säilyy keskiveneen ohi muuttumattomana. Eli sen v-kulma ei jyrkkene keulaa kohti aina peräpeilistä alkaen. Juuri tämä asia oli se, joka teki Huntin rungosta niin muista erottuvan, eikä niinkään se 24 asteen kulma, jollaisia oli toki ennenkin nähty, mutta ei peräpeiliin asti ulottuvina.

Jopa verrattuna muihin monohedron-konstruktioihin on Huntin rungossa yllättävän yhtenäinen ja suora pallelinja, ja keulan "terävöityminen" on suureksi osaksi seurausta palleleveyden kaventumisesta, ei kulman muuttumisesta.

Lue lisää

On ihailtavaa lukea näitä vastauksia kun ketään ei ole tullut mukaan sotkemaan asiattomuuksilla niinkuin yleensä. Kun nytten on mukana asiantuntioita, pohjan malleista ja veneen kulkuominaisuuksista tietäviä. Olen hankkimassa itselleni yhteysvenettä saareen, siis aallot maximissaan 0,50-1,00m, tuuli jossa liikun maximissaan 20-24m/s. Veneitä joita olen katsonut Myrsky-Janne, Viehe Ficher S21, Kulkuri 30 ja jos tiedätte muita hyviä takahytillisiä Diesel käyttöisiä. Onko tässä mitään merkitysta veneen pituudella, kun olen kanssa kuullut ettei alle 7m kannata ostaa. Tuo Viehe Ficher S21 6,30m pitkä onkhan liian lyhyt. Olen aika tietämätön näissä asiossa, kun on tullut aina leikittyä noilla perämoottori vehkeillä.

jahu-star kirjoitti:

Olet ilahduttavan paljon perillä runkomuodoista, mutta yhden väärinkäsityksen haluan oikaista.

Ray Huntin alkuperäinen runko ei ole muuttuvakulmainen, eli ns. "wraped plane", vaan nimenomaan juuri se mainitsemasi monohedroni, jossa nousukulma säilyy keskiveneen ohi muuttumattomana. Eli sen v-kulma ei jyrkkene keulaa kohti aina peräpeilistä alkaen. Juuri tämä asia oli se, joka teki Huntin rungosta niin muista erottuvan, eikä niinkään se 24 asteen kulma, jollaisia oli toki ennenkin nähty, mutta ei peräpeiliin asti ulottuvina.

Jopa verrattuna muihin monohedron-konstruktioihin on Huntin rungossa yllättävän yhtenäinen ja suora pallelinja, ja keulan "terävöityminen" on suureksi osaksi seurausta palleleveyden kaventumisesta, ei kulman muuttumisesta.

Lue lisää

Warped bottom = muuttuva V ainakin perinteisissä lähteissä. Mutta olet oikeassa Ray Huntin jälkeensä jättämän firman sivuilla todetaan alkuperäisen Huntin syvän V:n olevan kuin olevankin tuota monohedronia.
http://www.crhunt.com/deepv-development.htm

Mutta ehkä annettakoon tuo erheeni anteeksikin, oli peräisin:
Do Hunt hulls have “constant deadrise?”
No. In a Hunt deep-V, the angle of deadrise, which is the angle of the bottom from horizontal, going from keel to chine, is not the same at each point from bow to stern, but varies continuously. The changes are subtle, part of the “secret” in making Hunt deep-V's superior).Often, writers for magazines will refer to our hulls as “constant deadrise” V’s, adding to the confusion. There are, of course, builders who attempt to imitate our hull designs but then, perhaps to make building simpler and cheaper, make their bottoms unvarying (i.e. constant) in deadrise; these boats will not perform as well.
Lähde: http://www.crhunt.com/deepv-questions-answers.htm


Mutta kuten tuossa edellä joku kirjoittikin, on myös veneen painolla osuutensa asiaan, ja nimenomaa painolla suhteuteutettuna pituuteen ja leveyteen, sekä pohjan V-kulmaan. Pitkä ja kapea runko kulkee aallokossa pehmeämmin kuin lyhyt ja leveä.

Tämä pitkän ja kapean rungon ajatus ehkä kulminoituu viime vuosien uutuudessa VSV-tyyppisessä rungossa ( very slender vessel ) , joita kutsutaan myös wave piearcing eli aallon lävistäväksi rungoksi. Aivan uuden uutukainen ei tämäkään ajatus ole, sillä tätä samaa asiaa hyväksikäyttivät mm. Turbinia ja aikalaisensa viime vuosisadan alussa ( ja edellisen lopussa), siis yli sata vuotta sitten. Näissä ajatuksena ei ole ratsastaa aallonharjalta toiselle vaan ajaa terävällä kapealla rungolla suoraan aalloista läpi.

http://www.globalsecurity.org/military/systems/ship/vsv.htm
http://www.nicbailey.co.uk/maryslim.html
http://www.nautica.it/info/tecnica/speed.htm
http://www.specialoperations.com/Navy/VSV/default.html

Ja kun vielä tiedetään että pitkällä kapealla & kevyellä aluksella saavutetaan paras polttoainetehokkuus kohtuullisilla nopeuksilla, niin noissako se veneilyn tulevaisuus polttoaineen hinnan taas jokus kohotessa laman jälkeen?

Tasainen meno kirjoitti:

On ihailtavaa lukea näitä vastauksia kun ketään ei ole tullut mukaan sotkemaan asiattomuuksilla niinkuin yleensä. Kun nytten on mukana asiantuntioita, pohjan malleista ja veneen kulkuominaisuuksista tietäviä. Olen hankkimassa itselleni yhteysvenettä saareen, siis aallot maximissaan 0,50-1,00m, tuuli jossa liikun maximissaan 20-24m/s. Veneitä joita olen katsonut Myrsky-Janne, Viehe Ficher S21, Kulkuri 30 ja jos tiedätte muita hyviä takahytillisiä Diesel käyttöisiä. Onko tässä mitään merkitysta veneen pituudella, kun olen kanssa kuullut ettei alle 7m kannata ostaa. Tuo Viehe Ficher S21 6,30m pitkä onkhan liian lyhyt. Olen aika tietämätön näissä asiossa, kun on tullut aina leikittyä noilla perämoottori vehkeillä.

Lue lisää

"On ihailtavaa lukea näitä vastauksia kun ketään ei ole tullut mukaan sotkemaan asiattomuuksilla niinkuin yleensä. Kun nytten on mukana asiantuntioita, pohjan malleista ja veneen kulkuominaisuuksista tietäviä. Olen hankkimassa itselleni yhteysvenettä saareen, siis aallot maximissaan 0,50-1,00m, tuuli jossa liikun maximissaan 20-24m/s. Veneitä joita olen katsonut Myrsky-Janne, Viehe Ficher S21, Kulkuri 30 ja jos tiedätte muita hyviä takahytillisiä Diesel käyttöisiä. Onko tässä mitään merkitysta veneen pituudella, kun olen kanssa kuullut ettei alle 7m kannata ostaa. Tuo Viehe Ficher S21 6,30m pitkä onkhan liian lyhyt. Olen aika tietämätön näissä asiossa, kun on tullut aina leikittyä noilla perämoottori vehkeillä. "

no hyvä ettet tuon kovemmilla keleillä sentään ajele 7m veneellä

Tasainen meno kirjoitti:

On ihailtavaa lukea näitä vastauksia kun ketään ei ole tullut mukaan sotkemaan asiattomuuksilla niinkuin yleensä. Kun nytten on mukana asiantuntioita, pohjan malleista ja veneen kulkuominaisuuksista tietäviä. Olen hankkimassa itselleni yhteysvenettä saareen, siis aallot maximissaan 0,50-1,00m, tuuli jossa liikun maximissaan 20-24m/s. Veneitä joita olen katsonut Myrsky-Janne, Viehe Ficher S21, Kulkuri 30 ja jos tiedätte muita hyviä takahytillisiä Diesel käyttöisiä. Onko tässä mitään merkitysta veneen pituudella, kun olen kanssa kuullut ettei alle 7m kannata ostaa. Tuo Viehe Ficher S21 6,30m pitkä onkhan liian lyhyt. Olen aika tietämätön näissä asiossa, kun on tullut aina leikittyä noilla perämoottori vehkeillä.

Lue lisää

Mainitsemistasi vaihtoehdoista olisi valintani Kulkuri 30. Muista ei käytännön kokemusta kovin paljoa ole, mutta Kulkurit muistan jo kaukaa lapsuudesta. Pituudella on näissä veneissä se suurin merkitys se, että saat helpommin nopeutta ja kantavuutta kohtuuteholla. Koska nopeudet ovat noin 15 solmun luokkaa niin ei pohjien kulmilla tms. ole kovinkaan suurta merkitystä vaan enemmän veneiden kantavuudella ja vakavuudella. Ainakin pieneen Viheen verrattuna saat Kulkurista varsin nätisti liikkuvan 60 hv - n.15 solmua, ja vakaan yhteysveneen, jossa kuormakapasiteettia on hyvin ja metrinkään korkuiset aallot eivät menoa hetkauta. Vastaava nopeus edellyttäisi Viheellä ja pienestä Myrsky-Jannesta puhumattakaan tehoja, jotka eivät enää olisi kyseisille rungoille sopivia ja niiden käytös olisi siksi epävarmaa.
On ehkä huonoa sanoa, että Vihe Fisher olisi liian lyhyt (lyhyt vene ei automaattisesti = huono vene), mutta jotta sen ominaisuudet olisivat kohtuulliset tulee sitä käyttää n. 20 hv:n teholla ja nopeus on sitten se mukainen. Kulkurissa on jo enemmän suuren venen tuntua ja potentiaalia.

Vanha "viisaus": osta niin iso vene, kuin minkä käyttökelpoisessa kunnossa olemassa olevilla varoilla pystyy ostamaan, ja jonka ylläpidosta ja käsittelystä ongelmitta jatkossa selviää.

nöyrimmästi pahoitel kirjoitti:

Warped bottom = muuttuva V ainakin perinteisissä lähteissä. Mutta olet oikeassa Ray Huntin jälkeensä jättämän firman sivuilla todetaan alkuperäisen Huntin syvän V:n olevan kuin olevankin tuota monohedronia.
http://www.crhunt.com/deepv-development.htm

Mutta ehkä annettakoon tuo erheeni anteeksikin, oli peräisin:
Do Hunt hulls have “constant deadrise?”
No. In a Hunt deep-V, the angle of deadrise, which is the angle of the bottom from horizontal, going from keel to chine, is not the same at each point from bow to stern, but varies continuously. The changes are subtle, part of the “secret” in making Hunt deep-V's superior).Often, writers for magazines will refer to our hulls as “constant deadrise” V’s, adding to the confusion. There are, of course, builders who attempt to imitate our hull designs but then, perhaps to make building simpler and cheaper, make their bottoms unvarying (i.e. constant) in deadrise; these boats will not perform as well.
Lähde: http://www.crhunt.com/deepv-questions-answers.htm


Mutta kuten tuossa edellä joku kirjoittikin, on myös veneen painolla osuutensa asiaan, ja nimenomaa painolla suhteuteutettuna pituuteen ja leveyteen, sekä pohjan V-kulmaan. Pitkä ja kapea runko kulkee aallokossa pehmeämmin kuin lyhyt ja leveä.

Tämä pitkän ja kapean rungon ajatus ehkä kulminoituu viime vuosien uutuudessa VSV-tyyppisessä rungossa ( very slender vessel ) , joita kutsutaan myös wave piearcing eli aallon lävistäväksi rungoksi. Aivan uuden uutukainen ei tämäkään ajatus ole, sillä tätä samaa asiaa hyväksikäyttivät mm. Turbinia ja aikalaisensa viime vuosisadan alussa ( ja edellisen lopussa), siis yli sata vuotta sitten. Näissä ajatuksena ei ole ratsastaa aallonharjalta toiselle vaan ajaa terävällä kapealla rungolla suoraan aalloista läpi.

http://www.globalsecurity.org/military/systems/ship/vsv.htm
http://www.nicbailey.co.uk/maryslim.html
http://www.nautica.it/info/tecnica/speed.htm
http://www.specialoperations.com/Navy/VSV/default.html

Ja kun vielä tiedetään että pitkällä kapealla & kevyellä aluksella saavutetaan paras polttoainetehokkuus kohtuullisilla nopeuksilla, niin noissako se veneilyn tulevaisuus polttoaineen hinnan taas jokus kohotessa laman jälkeen?

Lue lisää

Multa saisi Kulkuri 30 Cabin veneen edullisesti, koneena Perkins 6.354 jossa 2400 tuntia ajettuna, siis oikea meridiisseli eikä itse marinoitu. Kaikki mahdolliset lisävarusteet ja oma traileri, vene Vaasassa ja lisätietoja eklu€mbnet.fi osoitteesta. Syy terveydentila ja tarvin pienemmän mökkiveneeksi.

Perkins kirjoitti:

Multa saisi Kulkuri 30 Cabin veneen edullisesti, koneena Perkins 6.354 jossa 2400 tuntia ajettuna, siis oikea meridiisseli eikä itse marinoitu. Kaikki mahdolliset lisävarusteet ja oma traileri, vene Vaasassa ja lisätietoja eklu€mbnet.fi osoitteesta. Syy terveydentila ja tarvin pienemmän mökkiveneeksi.

Lue lisää

Moi, voiko sillä ajella mukavasti tuollaisessa 24sekunttimetrin tuulessa, sen kovemmilla tuulilla ei tule lähdettyä kovin?

moooooi kirjoitti:

Moi, voiko sillä ajella mukavasti tuollaisessa 24sekunttimetrin tuulessa, sen kovemmilla tuulilla ei tule lähdettyä kovin?

Täytyy aivan aluksi kiittää....... nooooo eipä mennä taas muistelemaan vanhoja. :)

Siis aihe on mielenkiintoinen ja auttaa varmaan monia venee ostajia siihen, millaisen venee kuhunkin käyttötarkoitukseen hankkii.
Kiitos kuitenkin kaikille niille, jotka asiallisesti vastasi ko. aiheeseen.

Valitettavasti tätä foorumia vaivaa sellainen tyylitön kirjoittelu, toisen halveeraaminen yms. , jotka osaltaa on muokkaamassa koko veneilyalaa.

Miettikää, miten tätä suuntausta voisi muuttaa. - Vai onko tämä tämän ajan henki..... *sinä plösö ole hiljaa, kun et ymmärrä asiasta mitään.

No itse aiheeseen mihin kiinnitin huomiota.

Merisäätä kuunnellessa, kouluja käyneenä tiedän suunnilleen mitä nuo tuulet ja niiden voimakkuus tarkoittaa. Kuunnelkaapa...milloin merisäätiedoissa annetaan tuulivaroitus, kovan tuulenvaroitus ja myrskyvaroitus. MItä ne lukemat on (xx m/s)

Kuten jo aiemmin mainitsin, aihe on hyvä millainen vene ja millaiseen keliolosuhteeseen, mutta jossai klikkas pikkusen. - Tarvitsen venee saariyhteysveneeksi. Aallon korkeus 0.5m 1.0m ja sitten tuulen nopeus max 24m/s ei mene mun jakeluun. Oikaiskaa jos olen väärässä. mutta silloin on merialueilla myrsky eikä aallon korkeus ole tuollainen ja lopuksi ....harkikitsin koko lähtöä silloin.

Meri on ankara hölmöläisille. Se nielee kun moolin kita, eikä taistelutantereelle jää paljon jälkiä. :)

t: laivuri savonmaalta.

savon laivuri kirjoitti:

Täytyy aivan aluksi kiittää....... nooooo eipä mennä taas muistelemaan vanhoja. :)

Siis aihe on mielenkiintoinen ja auttaa varmaan monia venee ostajia siihen, millaisen venee kuhunkin käyttötarkoitukseen hankkii.
Kiitos kuitenkin kaikille niille, jotka asiallisesti vastasi ko. aiheeseen.

Valitettavasti tätä foorumia vaivaa sellainen tyylitön kirjoittelu, toisen halveeraaminen yms. , jotka osaltaa on muokkaamassa koko veneilyalaa.

Miettikää, miten tätä suuntausta voisi muuttaa. - Vai onko tämä tämän ajan henki..... *sinä plösö ole hiljaa, kun et ymmärrä asiasta mitään.

No itse aiheeseen mihin kiinnitin huomiota.

Merisäätä kuunnellessa, kouluja käyneenä tiedän suunnilleen mitä nuo tuulet ja niiden voimakkuus tarkoittaa. Kuunnelkaapa...milloin merisäätiedoissa annetaan tuulivaroitus, kovan tuulenvaroitus ja myrskyvaroitus. MItä ne lukemat on (xx m/s)

Kuten jo aiemmin mainitsin, aihe on hyvä millainen vene ja millaiseen keliolosuhteeseen, mutta jossai klikkas pikkusen. - Tarvitsen venee saariyhteysveneeksi. Aallon korkeus 0.5m 1.0m ja sitten tuulen nopeus max 24m/s ei mene mun jakeluun. Oikaiskaa jos olen väärässä. mutta silloin on merialueilla myrsky eikä aallon korkeus ole tuollainen ja lopuksi ....harkikitsin koko lähtöä silloin.

Meri on ankara hölmöläisille. Se nielee kun moolin kita, eikä taistelutantereelle jää paljon jälkiä. :)

t: laivuri savonmaalta.

Lue lisää

Vai ei tuollainen, saaristossakaan. Kyllä vaan on suojaisia paikkoja, avoimiapaikkoja, saaristossa ihan mitä vaan jos tuulen nopeus vaikka on 20-24ms. Jopa voi löytyä tyyniä paikkoja. Siitä saaristo on arvaamaton, joka saaren takaa voi tulla mitä vaan kunhan tuulta riittää. Minä esimerkiksi voin mennä saareeni melkein kelillä kuin kelillä avonaisella 5m pulpettiveneellä saarten suojassa välillä kyllä aaltojakin riittää. Avomeri on aivan eri kuin saaristo. Ei kaikki seilaa avolla.

5m mennään kirjoitti:

Vai ei tuollainen, saaristossakaan. Kyllä vaan on suojaisia paikkoja, avoimiapaikkoja, saaristossa ihan mitä vaan jos tuulen nopeus vaikka on 20-24ms. Jopa voi löytyä tyyniä paikkoja. Siitä saaristo on arvaamaton, joka saaren takaa voi tulla mitä vaan kunhan tuulta riittää. Minä esimerkiksi voin mennä saareeni melkein kelillä kuin kelillä avonaisella 5m pulpettiveneellä saarten suojassa välillä kyllä aaltojakin riittää. Avomeri on aivan eri kuin saaristo. Ei kaikki seilaa avolla.

Lue lisää

Koska olet viimeksi ajellu veneellä kun tuulta on ollu 20-24m sekunnissa?

1+1-+ kirjoitti:

Koska olet viimeksi ajellu veneellä kun tuulta on ollu 20-24m sekunnissa?

24 m/s on jo maissakin sellainen tuuli ettei vesille mene mieluusti ilman pakkoa. Edes saaristossa.

moooooi kirjoitti:

Moi, voiko sillä ajella mukavasti tuollaisessa 24sekunttimetrin tuulessa, sen kovemmilla tuulilla ei tule lähdettyä kovin?

Kyllä normaalilla ihmisellä kipuraja on jossain 18 m/s tietämillä, joskus on pitänyt tulla pois pahemmassakin tuulessa. Saaristossa ei ole koskaan tuullut vielä liian kovaa kun reittiä voi muuttaa tuuliolosuhteiden mukaan.

Perkins kirjoitti:

Kyllä normaalilla ihmisellä kipuraja on jossain 18 m/s tietämillä, joskus on pitänyt tulla pois pahemmassakin tuulessa. Saaristossa ei ole koskaan tuullut vielä liian kovaa kun reittiä voi muuttaa tuuliolosuhteiden mukaan.

Lue lisää

Ajelen saareen Perämerellä Timola 490 R:llä aika suojatonta reittiä. 8 m/s on minulla kipuraja. Appiukko ajelee omalle saarimökilleen Suomenlahdella summalaisella puufiskarilla käytännössä kelillä kuin kelillä. En usko että appiukkokaan menisi möksälle 25 m/s tuulella, eipä siellä viitsisi mitään pihatöitä tehä kun ei semmosella tuulella pysy takki päällä. Mutta kyllä se summalainen paatti siitäkin kelistä selviäisi.

Tasainen meno kirjoitti:

On ihailtavaa lukea näitä vastauksia kun ketään ei ole tullut mukaan sotkemaan asiattomuuksilla niinkuin yleensä. Kun nytten on mukana asiantuntioita, pohjan malleista ja veneen kulkuominaisuuksista tietäviä. Olen hankkimassa itselleni yhteysvenettä saareen, siis aallot maximissaan 0,50-1,00m, tuuli jossa liikun maximissaan 20-24m/s. Veneitä joita olen katsonut Myrsky-Janne, Viehe Ficher S21, Kulkuri 30 ja jos tiedätte muita hyviä takahytillisiä Diesel käyttöisiä. Onko tässä mitään merkitysta veneen pituudella, kun olen kanssa kuullut ettei alle 7m kannata ostaa. Tuo Viehe Ficher S21 6,30m pitkä onkhan liian lyhyt. Olen aika tietämätön näissä asiossa, kun on tullut aina leikittyä noilla perämoottori vehkeillä.

Lue lisää

Jos Vihe on reilu 6m, Myrsky Jannea 560-, 600-, 700- ja 800-mallit ja Kulkuri 30 onkin sitten noin 9m.

Kelillä tuntuu olevan iso haarukka myös. Tuossa puolimetrisessä maksimikelissä varmaan pärjää noista veneistä millä vaan, mutta metrinen aalto voi olla jo vaarallinen jostain tietystä suunnasta noille pienemmille veneille. Voi Kulkurikin siinä jo vähän rullata, mutta siltä pitäisi pystyä ajelemaan "miten vain" kelissä, joissa muilla saa alkaa jo "ottamaan" aaltoa.

Kyllä 7 m pituus riittää yleensä tuossa puolen metrin aallossa, mutta lähes saman muotoisena metrisen aallon väli on jo pari kertaa pidempi.

Jos noilla tuulilla aalto ei ole tuosta isompi niin aika suojaisestihan sinne saareen pääsee. Ja hyvä tietysti niin.

nöyrimmästi pahoitel kirjoitti:

Warped bottom = muuttuva V ainakin perinteisissä lähteissä. Mutta olet oikeassa Ray Huntin jälkeensä jättämän firman sivuilla todetaan alkuperäisen Huntin syvän V:n olevan kuin olevankin tuota monohedronia.
http://www.crhunt.com/deepv-development.htm

Mutta ehkä annettakoon tuo erheeni anteeksikin, oli peräisin:
Do Hunt hulls have “constant deadrise?”
No. In a Hunt deep-V, the angle of deadrise, which is the angle of the bottom from horizontal, going from keel to chine, is not the same at each point from bow to stern, but varies continuously. The changes are subtle, part of the “secret” in making Hunt deep-V's superior).Often, writers for magazines will refer to our hulls as “constant deadrise” V’s, adding to the confusion. There are, of course, builders who attempt to imitate our hull designs but then, perhaps to make building simpler and cheaper, make their bottoms unvarying (i.e. constant) in deadrise; these boats will not perform as well.
Lähde: http://www.crhunt.com/deepv-questions-answers.htm


Mutta kuten tuossa edellä joku kirjoittikin, on myös veneen painolla osuutensa asiaan, ja nimenomaa painolla suhteuteutettuna pituuteen ja leveyteen, sekä pohjan V-kulmaan. Pitkä ja kapea runko kulkee aallokossa pehmeämmin kuin lyhyt ja leveä.

Tämä pitkän ja kapean rungon ajatus ehkä kulminoituu viime vuosien uutuudessa VSV-tyyppisessä rungossa ( very slender vessel ) , joita kutsutaan myös wave piearcing eli aallon lävistäväksi rungoksi. Aivan uuden uutukainen ei tämäkään ajatus ole, sillä tätä samaa asiaa hyväksikäyttivät mm. Turbinia ja aikalaisensa viime vuosisadan alussa ( ja edellisen lopussa), siis yli sata vuotta sitten. Näissä ajatuksena ei ole ratsastaa aallonharjalta toiselle vaan ajaa terävällä kapealla rungolla suoraan aalloista läpi.

http://www.globalsecurity.org/military/systems/ship/vsv.htm
http://www.nicbailey.co.uk/maryslim.html
http://www.nautica.it/info/tecnica/speed.htm
http://www.specialoperations.com/Navy/VSV/default.html

Ja kun vielä tiedetään että pitkällä kapealla & kevyellä aluksella saavutetaan paras polttoainetehokkuus kohtuullisilla nopeuksilla, niin noissako se veneilyn tulevaisuus polttoaineen hinnan taas jokus kohotessa laman jälkeen?

Lue lisää

Itse olen käsittänyt VSV:n ja Wave piercing hieman eri asiaksi. VSV:llä tarkoitetaan kai koko rungon muotoa ja veden vastusta yleensä, kun taas Wave piercing yleensä kuvaisi nimenomaan keulan muotoilua? Yleensähän nuo kaksi kyllä hyvin tukevat toisiaan.

Tässä ehkä yksi kuuluisimmista Wave piercing veneistä:
http://www.earthrace.net/index.php?section=3

Rangeboat tekee VSV huviveneitä:
http://rangeboat.com/

Testejä:
http://rangeboat.com/pdf/neptune.pdf
http://rangeboat.com/pdf/Motor-Boat.pdf

pituus 11,99m
leveys 3,30m (ei siis sinänsä edes kovin kapea vene)
paino 4t
200 hevosvoimaisella täyskaasulla 23 s ja 41 l/h, mutta 9 s nopeudella 4 l/h ja 13 s 13 l/h.

Jaatsi kirjoitti:

Itse olen käsittänyt VSV:n ja Wave piercing hieman eri asiaksi. VSV:llä tarkoitetaan kai koko rungon muotoa ja veden vastusta yleensä, kun taas Wave piercing yleensä kuvaisi nimenomaan keulan muotoilua? Yleensähän nuo kaksi kyllä hyvin tukevat toisiaan.

Tässä ehkä yksi kuuluisimmista Wave piercing veneistä:
http://www.earthrace.net/index.php?section=3

Rangeboat tekee VSV huviveneitä:
http://rangeboat.com/

Testejä:
http://rangeboat.com/pdf/neptune.pdf
http://rangeboat.com/pdf/Motor-Boat.pdf

pituus 11,99m
leveys 3,30m (ei siis sinänsä edes kovin kapea vene)
paino 4t
200 hevosvoimaisella täyskaasulla 23 s ja 41 l/h, mutta 9 s nopeudella 4 l/h ja 13 s 13 l/h.

Lue lisää

Varmaan olen ynnännyt vain nuo kaksi käsitettä yhteen. Toki tukevat toisiaan.

Eikös tuon Earthrace-veneen keskirungolle ollut antanut ideaa Turbinia - näin ainakin muistan jostakin lukeneeni?

Wooden Boat lehdessä oli kerran juttua draketail - mallisen vanhan lobsterin uudelleen synnyttämisestä ; siinä kerrottiin alkuperäisistä drake taileista niillä saavutetun joskus 1900 luvun alkupuolella ( ehkä 1920 aikoihin) 15 heppasella koneella 25 mailin nopeus 9 m pituisella alle kaksi metriä kapealla rungolla. Kyseessä ei ollut kuin tavallinen työvene/kalastuspaatti, ei mikään erikoiskoevene.

muisti pätkii kirjoitti:

Varmaan olen ynnännyt vain nuo kaksi käsitettä yhteen. Toki tukevat toisiaan.

Eikös tuon Earthrace-veneen keskirungolle ollut antanut ideaa Turbinia - näin ainakin muistan jostakin lukeneeni?

Wooden Boat lehdessä oli kerran juttua draketail - mallisen vanhan lobsterin uudelleen synnyttämisestä ; siinä kerrottiin alkuperäisistä drake taileista niillä saavutetun joskus 1900 luvun alkupuolella ( ehkä 1920 aikoihin) 15 heppasella koneella 25 mailin nopeus 9 m pituisella alle kaksi metriä kapealla rungolla. Kyseessä ei ollut kuin tavallinen työvene/kalastuspaatti, ei mikään erikoiskoevene.

Lue lisää

Voin olla aivan väärässä, mutta tuntuisi, että kohtuullisen pituinen VSV-runkoinen vene voisi sopia hyvinkin juuri Suomalaiseen terävään, lyhyeen aallokkoon...

En nyt tarkoita, että paras mahdollinen runko muoto, mutta venettä ei tarvitsisi rakentaa "valtameripituiseksi" vaan 8-9m voisi riittää. Ja nuo tosiaan liikkuvat melko kepeästi ja taloudellisesti. Yleensä Suomessa etäisyydet saariston suojaan ovat suht. pienet jolloin huippunopeuden ei tarvitsisi olla niin suuri. Lisäksi täällä rakastetaan vanhoja fiskareita.

Tuo Range Boatsin 12 metrinenhän on Suomessa jo melko iso vene.

Jaatsi kirjoitti:

Voin olla aivan väärässä, mutta tuntuisi, että kohtuullisen pituinen VSV-runkoinen vene voisi sopia hyvinkin juuri Suomalaiseen terävään, lyhyeen aallokkoon...

En nyt tarkoita, että paras mahdollinen runko muoto, mutta venettä ei tarvitsisi rakentaa "valtameripituiseksi" vaan 8-9m voisi riittää. Ja nuo tosiaan liikkuvat melko kepeästi ja taloudellisesti. Yleensä Suomessa etäisyydet saariston suojaan ovat suht. pienet jolloin huippunopeuden ei tarvitsisi olla niin suuri. Lisäksi täällä rakastetaan vanhoja fiskareita.

Tuo Range Boatsin 12 metrinenhän on Suomessa jo melko iso vene.

Lue lisää

Tuota samaa olen itskein miettiny. Tullu vähän piirusteltua cadillä vähän hahmotelmia aiheesta. Vanerista saisi koemallin yhden talven puhdetöinä, jossakin n. 5 m kokoluokassa , 15-20 solmun nopeuteen sopivan.
Vähän tähän malliin: http://www.wye-river-models.com/pages/drake.htm

Myös Caulkinsin Bartender- veneet saattaisivat sopia kotimaiseen "kyntöpeltoon" paremmin kuin nyrkki silmään. : http://www.bartenderboats.com/ Nämä veneet toimivat uppouma-ajosta nopeaan ajoon kaikilla alueilla. 26 jalkaisellekin taisi olla kuviin merkitty tehoalueeksi 10-300 heppaa. Mikään VSV tuo ei ole, mutta kuoppaisen kelin vene kylläkin.

kuoppaiseen kirjoitti:

Tuota samaa olen itskein miettiny. Tullu vähän piirusteltua cadillä vähän hahmotelmia aiheesta. Vanerista saisi koemallin yhden talven puhdetöinä, jossakin n. 5 m kokoluokassa , 15-20 solmun nopeuteen sopivan.
Vähän tähän malliin: http://www.wye-river-models.com/pages/drake.htm

Myös Caulkinsin Bartender- veneet saattaisivat sopia kotimaiseen "kyntöpeltoon" paremmin kuin nyrkki silmään. : http://www.bartenderboats.com/ Nämä veneet toimivat uppouma-ajosta nopeaan ajoon kaikilla alueilla. 26 jalkaisellekin taisi olla kuviin merkitty tehoalueeksi 10-300 heppaa. Mikään VSV tuo ei ole, mutta kuoppaisen kelin vene kylläkin.

Lue lisää

Tosin ihan vaan paperille. Varsinaisen rungon suunnitteluun minusta ei ole, mutta kunhan vähän ääriviivoja rustailen ja vähän venetyyppien kanssa leikin.

Eikös tuo 15-20 solmua ole jo suhteessa aika kova nopeus 5m VSV:lle verrattuna 10m VSV:hen. Itse olen kuvitellut, että VSV olisi hyvin helposti runkonopeutensa saavuttava ja sen ylittävä "puoliliukuva"? Vai onko nuo tarkoitus nostaa pintaan?

Noissa VSV rungoissa on yleensä melko suorat kyljet ylös asti. Olisikohan mahdollista tehdä runkoon aavistus palletta vesilinjan yläpuolelle tai taittaa hieman heittoa "poskiin" siten, että vene olisi kuivempi ajaa? Kuitenkin vene olisi kaponen vesilinjasta ja muutenkin suunniteltu hydrodynaamiseksi. Tietysti maltillisesti, koska muuten kiikkeryys lisääntyy. Tästä Buddy Davisin veneestä näkee hieman mitä tarkoitan, kun katsoo miten kapea veneen sisustus on keulassa verrattuna koko kannen leveyteen:
http://www.buddydavis.com/48express_draw.aspx
Siinä toinen kuva:
http://www.buddydavis.com/boats/48express/images/BD141_jpg.jpg
Vähän tuohon tyyliin, mutta VSV:hen sopivassa mittakaavassa. Vai onko ajatus täysin kuollut?

Tässä on myös kevyeen kulkuun edullisen pituus/leveys suhteen omaava vene:
http://www.charles-watson.com/latitude/andreyale10.html

On tullut viime aikoina veneiltyä liukuvalla 7m retkiveneellä sekä 9m uppoumarunkoisella. Tuntuu, että paras kompromissi löytyisi tuosta välistä. On kiva nautiskella 5-8 s nopeuksissa, mutta vauhtivaroja voisi löytyä tuonne 15-20 s väliin. Kovempaa kiirettä ei toistaiseksi ole. Uppoumarunkoisella saa mennä aina hitaasti ja tuo liukuva ei mene oikein nätisti noin hiljaa. Uppoumarunkoisen 110 hv kyllä riittää 15-16 solmuun, mutta se on melkoista vaappumista.

Jaatsi kirjoitti:

Tosin ihan vaan paperille. Varsinaisen rungon suunnitteluun minusta ei ole, mutta kunhan vähän ääriviivoja rustailen ja vähän venetyyppien kanssa leikin.

Eikös tuo 15-20 solmua ole jo suhteessa aika kova nopeus 5m VSV:lle verrattuna 10m VSV:hen. Itse olen kuvitellut, että VSV olisi hyvin helposti runkonopeutensa saavuttava ja sen ylittävä "puoliliukuva"? Vai onko nuo tarkoitus nostaa pintaan?

Noissa VSV rungoissa on yleensä melko suorat kyljet ylös asti. Olisikohan mahdollista tehdä runkoon aavistus palletta vesilinjan yläpuolelle tai taittaa hieman heittoa "poskiin" siten, että vene olisi kuivempi ajaa? Kuitenkin vene olisi kaponen vesilinjasta ja muutenkin suunniteltu hydrodynaamiseksi. Tietysti maltillisesti, koska muuten kiikkeryys lisääntyy. Tästä Buddy Davisin veneestä näkee hieman mitä tarkoitan, kun katsoo miten kapea veneen sisustus on keulassa verrattuna koko kannen leveyteen:
http://www.buddydavis.com/48express_draw.aspx
Siinä toinen kuva:
http://www.buddydavis.com/boats/48express/images/BD141_jpg.jpg
Vähän tuohon tyyliin, mutta VSV:hen sopivassa mittakaavassa. Vai onko ajatus täysin kuollut?

Tässä on myös kevyeen kulkuun edullisen pituus/leveys suhteen omaava vene:
http://www.charles-watson.com/latitude/andreyale10.html

On tullut viime aikoina veneiltyä liukuvalla 7m retkiveneellä sekä 9m uppoumarunkoisella. Tuntuu, että paras kompromissi löytyisi tuosta välistä. On kiva nautiskella 5-8 s nopeuksissa, mutta vauhtivaroja voisi löytyä tuonne 15-20 s väliin. Kovempaa kiirettä ei toistaiseksi ole. Uppoumarunkoisella saa mennä aina hitaasti ja tuo liukuva ei mene oikein nätisti noin hiljaa. Uppoumarunkoisen 110 hv kyllä riittää 15-16 solmuun, mutta se on melkoista vaappumista.

Lue lisää

Liukuvia ovat ainakin noi sotaväen VSV:t . Ja Maryslim . No se ajatus 5 m VSV:stä oli lähinnä kokeiluksi ajateltu; oikeaan käyttöön sais olla 8-9 m .

Nykyinen veneeni on muuttuvalla V-pohjalla, jossa v-kulma perässä vain 6 astetta, mutta keulassa löytyy 45 astetta; puolivälissä 24 astetta ; paatti on reilut 6,5m . Painoa n. 1700 lastattuna. Koneena FNM 155 sisäkone akselivedolla. Kulkee parhaimmillaan karvan vajaa 32 solmua, ja soppaa kuluu hanat kaakossa 30 l/h , eli vähän alle 1l/nm .
Runko on melko kapea, vain 2 m leveimmästä kohtaa, ei aivan VSV, mutta vähän sinne suuntaan.
Kulkee pehmeästi isommassa aallokossa, mutta joku alle metrinen aalto jonkin verran jyskyttää.
Liukukynnystä ei juuri ole, ja kaikkia nopeuksia pystyy ajamaan, tosin mukavin alue on yli 16 solmun, matkavauhtuna pitänyt 22-24 solmua jolloin melutaso pysyy vielä kohtuullisena.

Palataan maanantaina kiinnostavaan aiheeseen, viikonloput!

VSVlläkö kirjoitti:

Liukuvia ovat ainakin noi sotaväen VSV:t . Ja Maryslim . No se ajatus 5 m VSV:stä oli lähinnä kokeiluksi ajateltu; oikeaan käyttöön sais olla 8-9 m .

Nykyinen veneeni on muuttuvalla V-pohjalla, jossa v-kulma perässä vain 6 astetta, mutta keulassa löytyy 45 astetta; puolivälissä 24 astetta ; paatti on reilut 6,5m . Painoa n. 1700 lastattuna. Koneena FNM 155 sisäkone akselivedolla. Kulkee parhaimmillaan karvan vajaa 32 solmua, ja soppaa kuluu hanat kaakossa 30 l/h , eli vähän alle 1l/nm .
Runko on melko kapea, vain 2 m leveimmästä kohtaa, ei aivan VSV, mutta vähän sinne suuntaan.
Kulkee pehmeästi isommassa aallokossa, mutta joku alle metrinen aalto jonkin verran jyskyttää.
Liukukynnystä ei juuri ole, ja kaikkia nopeuksia pystyy ajamaan, tosin mukavin alue on yli 16 solmun, matkavauhtuna pitänyt 22-24 solmua jolloin melutaso pysyy vielä kohtuullisena.

Palataan maanantaina kiinnostavaan aiheeseen, viikonloput!

Lue lisää

Tarkastin asian ja tuo Range boat ei olekaan niin "very" slender vessel vaan suunnittelijansa mukaan ainoastaan slender vessel. Ja tuo Range boat on tehty etenemään taloudellisesti runkonopeudellaan, joka on hieman korkeampi kuin leveämmän aluksen runkonopeus. Tuon Range Boatin pohjaan on tehty lisäksi hieman kompromissejä, jotta se toimisi myös puoliliukunopeuksilla.

Jaatsi kirjoitti:

Tarkastin asian ja tuo Range boat ei olekaan niin "very" slender vessel vaan suunnittelijansa mukaan ainoastaan slender vessel. Ja tuo Range boat on tehty etenemään taloudellisesti runkonopeudellaan, joka on hieman korkeampi kuin leveämmän aluksen runkonopeus. Tuon Range Boatin pohjaan on tehty lisäksi hieman kompromissejä, jotta se toimisi myös puoliliukunopeuksilla.

Lue lisää

Täällä kun tuntuu olevan hyvin rungon muodosta tietäviä henkilöitä niin kiinnostaisi tietää seuraavaa:

-Minlälainen vene/runko muodostaa suuren mutta ei terävän peräaallon?

Veneen nopeus 20 solmua eli liussa ollessaan.

Tietysti painava mutta määrääkö pohjan muoto kuinka paljon itse aallon muotoa. Eli pitäisikö olla loiva v-kulma jotta aaltokin olisi loiva? Vai pitäisikö olla syvä v-kulma jotta aalto olisi iso?

Asia kiinnostaa vesiurheilun, tarkemmin wakeboardin takia