Ilmastonmuutos ja Pääsiäissaaren perintö

Pääsiäissaarella tapahtui alueellista ilmastonmuutosta vähemmässä määrin sillä saari on suhteellisen pienikokoinen, joten paikallisilmaston määräävänä tekijänä oli siis ympäröivä Tyyni valtameri. Lisäksi ennen ihmisen tuloa Pääsiäissaarella oli pian sen syntymästä lähtien, n. 750,000 vuotta sitten, ollut palmumetsiä (tai niiden evolutionaarisia edeltäjiä) sekä rikas linnusto, eivätkä monet jääkaudet ja pikkujääkaudet tai muuten ilmastolliset kylmät kaudet olleet hetkauttaneet saaren ekosysteemiä radikaalisti. Joten jos joku väittää että ns. pieni jääkausi 1300 - 1870 olisi tuhonnut Pääsiäissaaren ekosysteemin ja sen myötä kukoistavan sivilisaation, olisi hänen syytä hiukan pohtia asiaa syvällisemmin.
Alueellinen ilmaston lämpeneminen on selvästi havaittavissa mantereilla esim. suurkaupungeissa ja alueilla, joissa metsät on hävitetty laajalta alalta viljelymaaksi. Samoilla alueilla on myöskin havaittavissa metsien luonnollinen ilmastointivaikutus menemällä vaikka puistoon taikka läheiseen metsään, jos sellainen sattuu löytymään. Ilmiö korostuu trooppisissa ja subtrooppisissa kaupungeissa.
Avainasemassa mielestäni onkin maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen hillitsemisen sijaan alueellisen ilmaston lämpenemisen hillitseminen.

JPVaarala kirjoitti:

Pääsiäissaarella tapahtui alueellista ilmastonmuutosta vähemmässä määrin sillä saari on suhteellisen pienikokoinen, joten paikallisilmaston määräävänä tekijänä oli siis ympäröivä Tyyni valtameri. Lisäksi ennen ihmisen tuloa Pääsiäissaarella oli pian sen syntymästä lähtien, n. 750,000 vuotta sitten, ollut palmumetsiä (tai niiden evolutionaarisia edeltäjiä) sekä rikas linnusto, eivätkä monet jääkaudet ja pikkujääkaudet tai muuten ilmastolliset kylmät kaudet olleet hetkauttaneet saaren ekosysteemiä radikaalisti. Joten jos joku väittää että ns. pieni jääkausi 1300 - 1870 olisi tuhonnut Pääsiäissaaren ekosysteemin ja sen myötä kukoistavan sivilisaation, olisi hänen syytä hiukan pohtia asiaa syvällisemmin.
Alueellinen ilmaston lämpeneminen on selvästi havaittavissa mantereilla esim. suurkaupungeissa ja alueilla, joissa metsät on hävitetty laajalta alalta viljelymaaksi. Samoilla alueilla on myöskin havaittavissa metsien luonnollinen ilmastointivaikutus menemällä vaikka puistoon taikka läheiseen metsään, jos sellainen sattuu löytymään. Ilmiö korostuu trooppisissa ja subtrooppisissa kaupungeissa.
Avainasemassa mielestäni onkin maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen hillitsemisen sijaan alueellisen ilmaston lämpenemisen hillitseminen.

Lue lisää

muutos on mahdoton, elämme halvaantuneessa paskassa jossa säännöt ovat tärkeämpiä kuin puhdas järki. koska ilman sääntöjä ei mikään voisi toimia..

Se että säännöt ja suunta on vastoin puhdasta järkeä ja selviytymistä, ei muuta sitä tosiseikkaa, että säännöt edelleen ovat tärkeämpiä. Mennään hyvässä järjestyksessä kohti tuhoamme. Vain koska ihmiset alistuu tähän paskaan. Jokereita tulee olemaan paljon.

JPVaarala kirjoitti:

Pääsiäissaarella tapahtui alueellista ilmastonmuutosta vähemmässä määrin sillä saari on suhteellisen pienikokoinen, joten paikallisilmaston määräävänä tekijänä oli siis ympäröivä Tyyni valtameri. Lisäksi ennen ihmisen tuloa Pääsiäissaarella oli pian sen syntymästä lähtien, n. 750,000 vuotta sitten, ollut palmumetsiä (tai niiden evolutionaarisia edeltäjiä) sekä rikas linnusto, eivätkä monet jääkaudet ja pikkujääkaudet tai muuten ilmastolliset kylmät kaudet olleet hetkauttaneet saaren ekosysteemiä radikaalisti. Joten jos joku väittää että ns. pieni jääkausi 1300 - 1870 olisi tuhonnut Pääsiäissaaren ekosysteemin ja sen myötä kukoistavan sivilisaation, olisi hänen syytä hiukan pohtia asiaa syvällisemmin.
Alueellinen ilmaston lämpeneminen on selvästi havaittavissa mantereilla esim. suurkaupungeissa ja alueilla, joissa metsät on hävitetty laajalta alalta viljelymaaksi. Samoilla alueilla on myöskin havaittavissa metsien luonnollinen ilmastointivaikutus menemällä vaikka puistoon taikka läheiseen metsään, jos sellainen sattuu löytymään. Ilmiö korostuu trooppisissa ja subtrooppisissa kaupungeissa.
Avainasemassa mielestäni onkin maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen hillitsemisen sijaan alueellisen ilmaston lämpenemisen hillitseminen.

Lue lisää

sekaisin Ilmaston lämpeneminen ja Ilmaston muutos ?
Unohdit taas veden osuuden Ilmaston tasapainossa ja sen tasapaion muutoksessa.

Oletko myös 100 prosenttisesti sisäistänyt vuoden ajat ja Maapallon pyöreyden sekä Yön ja päivän merkityksen?

agasd kirjoitti:

muutos on mahdoton, elämme halvaantuneessa paskassa jossa säännöt ovat tärkeämpiä kuin puhdas järki. koska ilman sääntöjä ei mikään voisi toimia..

Se että säännöt ja suunta on vastoin puhdasta järkeä ja selviytymistä, ei muuta sitä tosiseikkaa, että säännöt edelleen ovat tärkeämpiä. Mennään hyvässä järjestyksessä kohti tuhoamme. Vain koska ihmiset alistuu tähän paskaan. Jokereita tulee olemaan paljon.

Lue lisää

Näinhän oletetaan joidenkin tutkimusten mukaan käyneen Grönlannin viikinkisiirtokunnille 1400-luvun vaihteessa. Viikingit saapuivat Grönlantiin 985 jKr tienoilla Erik Punaisen johdolla perustaen sinne kaksi siirtokuntaa (joista käsin he myöskin vierailivat Amerikassa ensimmäisinä eurooppalaisina). Siihen aikaan Pohjois-Euroopassa vallitsi jää- ja maaperäkairausten perusteella suhteellisen leuto ilmasto, mutta 1100-luvun tienoilla ilmasto alkoi viiletä ja koitti ns. Pieni jääkausi. Grönlannin viikinkien yhteiskunta oli hyvin konservatiivinen, eivätkä he halunneet luopua elintavoistaan. Ehkä syynä oli se, että he halusivat tuntea olevansa kristittyjä ja eurooppalaisia, jopa enemmän kuin eurooppalaiset itse. On arkeologisia todisteita siitä, että he olivat kanssakäymisissä Grönlannin inuittiyhteisöjen ja omilla kauppareissuillaan Amerikan alkuperäisasukkaiden kanssa. Toisinaan kohtaamiset olivat kaupantekoa ja toisinaan väkivaltaisia yhteenottoja. Joka tapauksessa he saattoivat pitää inuitteja villeinä raakalaisina, joiden tapoja maan ja meren antimien hyödyntämiseksi ei haluttu omaksua, vaikka niistä olisikin ollut ratkaisevaa apua viikinkisiirtokuntien säilymiseksi. Niinpä viikinkisiirtokunnat tuhoutuivat ja inuittiyhteisöt säilyivät.
On siis todellakin mahdollista, että ellei ihmiskunta muuta elintapojaan, voi tulevaisuus olla synkähkö. Toisaalta on kyllä esimerkkejä siitäkin että yhteiskunta on muuttanut elintapojaan selviytyäkseen heitä uhkaavasta tuhosta esim. Japanissa ja Islannissa.
Kaikenlisäksi lähihistoriamme on täynnä esimerkkejä siitä, että sääntöjä on rikottu tai muutettu yhteiskunnan säilymisen nimissä. Ja kannattaa muistaa, että muutokset ovat lähteneet joko tavallisista ihmisistä tai päättäjistä tai kummastakin.

Tarx kirjoitti:

sekaisin Ilmaston lämpeneminen ja Ilmaston muutos ?
Unohdit taas veden osuuden Ilmaston tasapainossa ja sen tasapaion muutoksessa.

Oletko myös 100 prosenttisesti sisäistänyt vuoden ajat ja Maapallon pyöreyden sekä Yön ja päivän merkityksen?

Lue lisää

Ilmasto on määrätyssä tilassa vallitseva kaasujen, lämpötilan ja paineen välinen pyhä kolmiyhteys, olipa se sitten neljän pienen lasiseinän sisällä tai maapalloa ympäröivä ilmakehä. Ilman lämpötilan muuttuminen on ilmaston muutosta. Ilman eri kaasujen pitoisuuksien muutos on ilmaston muutosta. Ilmanpaineen muuttuminen on ilmaston muutosta.
Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä niin eteläisellä pallon puoliskolla on talvi. Ja yllätys yllätys tämä toimii myös toisinpäin.
Maapallo ei ole pyöreä, vaan epäsymmetrisen soikea.
Kun läntisellä pallonpuoliskolla on päivä, niin itäisellä pallonpuoliskolla on yö. Ja taas sama toimii myös toisinpäin.
No mutta asiaan: Globaalisti ajatellen maapallon ilmastossa ei koskaan ole ollut eikä tule koskaan olemaankaan tasapainoa, pikemminkin symmetrinen kaaos. Ilmaston muutokseen vaikuttaa hyvin monet seikat, eikä vain vesi tai CO2 yms., ja muutosten vaikutusten ennustettavuus on hyvin vaikeaa. Jo sääennustusten antaminen viiden päivän päähän on hakuammuntaa ja ne mallit sentään laskee meteorologisten laitosten supertietokoneet.
On kuitenkin tapoja, joilla voi nähdä kauas menneisyyteen ja verrata sitä nykyisyyteen ja siltä pohjalta laatia ennustuksia tulevasta, esim. napajäätiköiden jääkairaukset, vesistöjen pohjasedimenttien tutkiminen ja laivojen lokikirjojen tutkiminen. Vain jos otanta on tarpeeksi runsas ja monimuotoinen jokaisen mittaustavan kohdalla, voidaan laatia suhteellisen luotettavia tuloksia menneistä ilmasto-olosuhteista ja vertailla niitä nykyisyyteen ja laatia niiden pohjalta myös ennustuksia. Täytyy myös muistaa, että vain yksi mittauskeino ei riitä vaan niitä tarvitaan vähintäänkin kolme täysin toisista riippumatonta mittaustapaa, jotta tuloksia voitaisiin pitää edes jollain tavalla luotettavina.
On kuitenkin ihmiskunnan kannalta parempi vaihtoehto siirtyä korkealentoisesta kulutuskulttuurista maanläheisempään kestävän kehityksen kulttuuriin ihan vaikka noin vain varmuuden varalta. Useimmiten vahinkojen estäminen on halvempaa, kuin niiden korjaaminen.

JPVaarala kirjoitti:

Näinhän oletetaan joidenkin tutkimusten mukaan käyneen Grönlannin viikinkisiirtokunnille 1400-luvun vaihteessa. Viikingit saapuivat Grönlantiin 985 jKr tienoilla Erik Punaisen johdolla perustaen sinne kaksi siirtokuntaa (joista käsin he myöskin vierailivat Amerikassa ensimmäisinä eurooppalaisina). Siihen aikaan Pohjois-Euroopassa vallitsi jää- ja maaperäkairausten perusteella suhteellisen leuto ilmasto, mutta 1100-luvun tienoilla ilmasto alkoi viiletä ja koitti ns. Pieni jääkausi. Grönlannin viikinkien yhteiskunta oli hyvin konservatiivinen, eivätkä he halunneet luopua elintavoistaan. Ehkä syynä oli se, että he halusivat tuntea olevansa kristittyjä ja eurooppalaisia, jopa enemmän kuin eurooppalaiset itse. On arkeologisia todisteita siitä, että he olivat kanssakäymisissä Grönlannin inuittiyhteisöjen ja omilla kauppareissuillaan Amerikan alkuperäisasukkaiden kanssa. Toisinaan kohtaamiset olivat kaupantekoa ja toisinaan väkivaltaisia yhteenottoja. Joka tapauksessa he saattoivat pitää inuitteja villeinä raakalaisina, joiden tapoja maan ja meren antimien hyödyntämiseksi ei haluttu omaksua, vaikka niistä olisikin ollut ratkaisevaa apua viikinkisiirtokuntien säilymiseksi. Niinpä viikinkisiirtokunnat tuhoutuivat ja inuittiyhteisöt säilyivät.
On siis todellakin mahdollista, että ellei ihmiskunta muuta elintapojaan, voi tulevaisuus olla synkähkö. Toisaalta on kyllä esimerkkejä siitäkin että yhteiskunta on muuttanut elintapojaan selviytyäkseen heitä uhkaavasta tuhosta esim. Japanissa ja Islannissa.
Kaikenlisäksi lähihistoriamme on täynnä esimerkkejä siitä, että sääntöjä on rikottu tai muutettu yhteiskunnan säilymisen nimissä. Ja kannattaa muistaa, että muutokset ovat lähteneet joko tavallisista ihmisistä tai päättäjistä tai kummastakin.

Lue lisää

Voi olla että Grönlannin viikinkien tuho on kuvauksesi mukainen, mutta usein näissä oletuksissa ja suppeiden tutkimusten perusteella tehdyissä päätelmissä tuntuu olevan selvien ennakkoasenteiden leima.
Yhtä hyvin yhteisö on voinut joutua inuiittien hyökkäyksien kohteeksi tai kauppasuhteet eurooppaan ovat tulleet kannattamattomaksi tai liian vaikeaksi.
Löydetyistä haudoista otetuissa näytteissä on todettu viikinkien käyttäneen loppuvaiheessa ruuaksi meren antimia enemmän kuin vilja ja liharuokia, joka onkin luonnollista ilmaston kylmenemisen vuoksi.

18+29 kirjoitti:

Voi olla että Grönlannin viikinkien tuho on kuvauksesi mukainen, mutta usein näissä oletuksissa ja suppeiden tutkimusten perusteella tehdyissä päätelmissä tuntuu olevan selvien ennakkoasenteiden leima.
Yhtä hyvin yhteisö on voinut joutua inuiittien hyökkäyksien kohteeksi tai kauppasuhteet eurooppaan ovat tulleet kannattamattomaksi tai liian vaikeaksi.
Löydetyistä haudoista otetuissa näytteissä on todettu viikinkien käyttäneen loppuvaiheessa ruuaksi meren antimia enemmän kuin vilja ja liharuokia, joka onkin luonnollista ilmaston kylmenemisen vuoksi.

Lue lisää

On selvää, että ilmastonmuutos oli pääasiallinen syy Grönlannin viikinkisiirtokunnan häviämiseen. Ilmaston kylmenemisen myötä maanviljely ja karjan ylläpito vaikeutui merkittävästi. Myöskin kauppayhteydet näivettyivät Grönlannin jäätiköiltä tulleiden jäävuorten tukkiessa väylät siirtokuntien vuonoihin sekä heidän merkittävimmän vientituotteen, mursujen syöksyhampaiden, menetettyä merkityksensä eurooppalaisessa kaupankäynnissä. Kauppayhteyksien näivetyttyä viikingit eivät saaneet emomaastaan Norjasta heidän kipeästi tarvitsemaansa rautaa työkalujen ja aseiden valmistamiseen, joita he tarvitsivat metsästykseen ja mahdollisesti taisteluun inuitteja vastaan.
Herääkin kysymys, miksi viikingit eivät alkaneet soveltamaan inuittien metsästystekniikoita ruuan saannin turvaamiseksi? Miksi vasta kuolemankielissä oleva siirtokunta alkoi käyttää rikkaita meren antimia hyväkseen ja niitäkin niin tehottomasti ettei se auttanut siirtokuntia selviämään pienen jääkauden yli? Ja mikäli lopullisen kuoliniskun antoikin inuittien hyökkäys heikentyneen siirtokunnan kimppuun, miksi siirtokunta heikentyi niin pahasti, että meidän mittapuulla kivikautisin, vaikkakin hyvin kehittynein asein varustetut inuitit pystyivät pyyhkäisemään rautakauden kehitysasteen saavuttaneen siirtokunnan pois maailmankartalta.
Mielestäni viikinkien siirtokunta ei yksinkertaisesti pystynyt sopeuttamaan omaa toimintaansa vastaamaan muuttuneiden ilmasto-olosuhteiden asettamiin vaatimuksiin ja hävisi, kun taas inuitit selviytyivät näihin päiviin asti.

Kyllä ilmastonmuutoksesta ja ihmisen osuudesta siihen kiistellään edelleen. Onhan tuossa teeveestä tullut viime aikoina useampia dokkareita (arvaat kyllä mitä viimeaikaista ohjelmaa tarkoitan), joissa kaikenmaailman yliopistojen proffat, tohtorit yms. näyttävät meille milloin minkäkinnäköistä käppyrää ilmaston lämpenemisestä/viilenemisestä. Käppyrät vain tahtovat olla sen näköisiä kuin käppyrän tilaaja sen haluaa näyttävän, olipa tilaajana sitten öljy-yhtiö, poliittinen puolue, ympäristöjärjestö tai uskonnollinen lahko. Tietenkin joukossa on myös täysin riippumattomia tutkijoita ja heidän tutkimustuloksiaan, mutta se ei paljon auta, jos yleiseen levitykseen ja koko kansan tietoisuuteen pääsee vain ne tutkimukset, joilla on suurimmat rahat takanaan. Pitää olla asiaan todella hyvin vihkiytynyt, ennenkuin osaa sanoa, mikä käppyrä on riippumaton ja mikä tarkoituksenhakuinen. Näilläkin keskustelupalstoilla on selkeästi näkyvillä voimakas polarisoituminen ilmastonmuutoksen kannattajien ja vastustajien välillä johtuen juuri tästä käppyröiden tarkoituksenhakuisuudesta. Toisaalta voihan ne kaikki olla riippumattomiakin, mistäs sen tietää. Tutkijat ovat vain saaneet toisistaan poikkeavia tuloksia ja uskoneet niihin. Tämä taas tarkoittaisi sitä, että nykytietämyksemme edes tiedemaailmassa ei riitä ennustamaan ilmastonmuutosta ja ihmisten vaikutusta siihen.
Joten seison edelleenkin sanojeni takana sanoessani, että parempi suhtautua ilmastonmuutokseen, kuin se olisi totta ja että se olisi ihmisen aiheuttamaa, ja toimia sen mukaan, jottei yhteiskuntamme romahtaisi ihmisen ympäristölle aiheuttamien vahinkojen vuoksi.
Pieni lisäys vielä, että markkinatalouden tulee kuitenkin pyöriä, jotta minulla ja sinulla on töitä ja siten edellytyksiä elättää perheemme. Samalla yhteiskuntamme välttyisi taloudellisista syistä johtuvalta romahdukselta, kuten kävi Zimbabwessa. Kuitenkin markkinatalouden on muututtava kestävään kehitykseen pohjautuvaksi ja tällä muutoksella on mielestäni kiire.

Loppupäätelmääsi voidaan käsitellä myös käänteisesti, toimenpiteet ilmaston suojelemiseksi ovat lähes poikkeuksetta myös ympäristösuojelullisia toimenpiteitä.
Kolmesta opetuksestasi seuraavaa:
Mikä johti Pääsiäissaaren liikakansoittumiseen? Mielestäni syynä oli kirjoitustaidon puutteesta johtuva yhteisön muistin lyhytkestoisuus n. 2 sukupolvea, jolloin jokainen syntyvä sukupolvi ei tajunnut metsien katoavan ja sen merkitystä yhteisölle, joten metsää kaadettiin mm. viljelymaaksi, jolla voitiin ruokkia enemmän suita.
Hyvin pienillä Polynesian saarilla, joilla asukkaiden toimien ympäristövaikutukset näkyivät hyvin nopeasti, asukkaat oppivat elämään herkässä tasapainossa ympäristön kanssa kontrolloimalla hyvin tarkasti tekemisiään ja toisinaan jopa radikaaleilla tavoilla pitämään liikakansoituksen tietoisesti kurissa. Länsimaisten löytöretkeilijöiden silmissä he olivat villejä raakalaisia. Myös Kiina tajusi kulttuurivallankumouksen jälkijäristyksissä maan liikakansoittumisen vaarat ja ryhtyi radikaaliin yhden lapsen politiikkaa ja silti heitä on yli miljardi.
Entä millaisissa maissa sitten on liikakansoitusta niin paljon, että kaikkien suiden ruokkiminen rasittaa ylettömästi luontoa? No niissä maissa joissa on köyhää ja kouluttamatonta populaa niin maan vietävästi. Yhtäläisesti niissä maissa on myös levottominta. Heidän kohtalonsa näyttää siis hyvin samanlaiselta kuin Pääsiäissaarella romahduksen aikaan. Me emme kuitenkaan voi vaatia ketään tappaamaan lapsensa, kastroimaan itsensä tai mennä metsään tekemään itsemurhan, jotta sen alueen liikakansoitus pystyttäisiin pitämään kurissa.
Mitä toiseen esittämääsi ongelmaan tulee, niin ihmisen vaikutuksia globaaliin ekosysteemiin on alettu vasta hiljattain tajuamaan ja tiedon virta on räjähdysmäisesti kasvanut internetin myötä. Tämä ahaa-elämys on saanut aikaan monia muutoksia, jonka osoittaa jo pelkkä keskustelu Kööpenhaminan ilmastonkokouksesta. Ei 30 vuotta sitten kukaan lotkauttanut ajatustakaan ympäristölle. Ihmiskunnan maailmankattava ympäristötietoisuus on vauvan ensiaskeleet jo ottanut ja ollaan siirtymässä kävelyn asteelle, tosin edelleenkin kompastellen, jolloin vahinkojakin syntyy (ns. hätiköidyt päätökset), vaikka tarkoitusperät ovatkin hyviä. Myös yrityskulttuurissa ympäristötietoisuus on jo arkipäivää. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä maailmanlaajuinen ympäristötietoisuus rajoittuu lähinnä kehittyneisiin maihin. Joissakin valtioissa toimitaan niin, että jätetään oma ympäristö rauhaan ja käydään raiskaamassa toisen ympäristö, ja yleensä se ympäristö on kehitysmaa, katso vaikka edessäsi olevaa tietokonetta ja mieti sen elämänkaarta.
Kolmas esittämäsi ongelma on oikeastaan toisen ongelman muunneltu versio.
Eli mitkäs ne kolme ympäristönsuojelun sijoituskohdetta mielestäni onkaan?
Ensinnäkin en halua puhua ympäristönsuojelusta vaan ympäristön kestävään käyttöön tähtäävästä kehittämisestä.
Ehdottomasti tärkein kestävän kehityksen kohde on metsät. Avohakkuut tulee globaalisti kieltää ja heti ja tehdä siitä peräti rangaistava teko, sillä metsien puute on tärkein syy maaperän eroosiolle ja alueelliselle kuivuudelle puuston kosteutta sitovien ja sääilmiöitä tasoittavien ominaisuuksien vuoksi. Puuston häviäminen on yleisin syy maaperän köyhtymiseseen ja sitä myötä nälänhätään. Lisäksi mikäli hakkuita tehdään kestävän käytön periaatteella, eli jätetään puita maata sitomaan ja kosteustasapainoa tasoittamaan, puut siementävät metsän itse, joka on moninverroin halvempi keino, kuin istutukset tuleaisuuden puunsaannin turvaamiseksi. Mitä maatalouteen tulee, niin viljelymaille kannatattaa jättää metsäsaarekkeita em. syistä. Lyhyellä tähtäimellä maasta saadaan vähemmän viljaa, mutta pitkällä tähtäimellä se kannattaa. Lisäksi ne alueet, joissa laajoja avohakkuita on suoritettu, tulisi hetimmiten aloittaa puuston istuttaminen.
Toinen sijoituskohde on ympäristöongelmien kanssa painivien yhteisöiden kouluttaminen kestävään kehittämiseen. Tämä hyödyttäisi sekä talouselämää että ympäristöä ja takaisi jatkuvuuden.
Kolmas sijoituskohde on kulutustuotteiden kestävään kehitykseen tähtäävä tuotanto, joka kattaisi tuotteiden koko elinkaaren. Näin talouselämä voisi edelleenkin jatkaa toimintaa, ilman että ympäristö ylikuormittuisi, joka ajanmyötä johtaisi väistämättä talouselämän romahtamiseen. Tämä myöskin antaisi kehitysmaiden miljardeille asukkaille oikeuden omistaa jääkaapin ilman, että meidän tarvii pelätä globaalia ekokatastrofia. Kannatta muistaa, että he ovat nähneet länsimaisen kulutuskulttuurin ja elintason, eikä meillä ole oikeutta heiltä sitä kieltää. Toinen tie on se, että me luovutaan jo saavutetuista mukavuuksista yhteisen pallomme suojelemiseksi ja palaamme kivikauteen. Kysy itseltäsi kumman tien valitsisit.

JPVaarala kirjoitti:

Loppupäätelmääsi voidaan käsitellä myös käänteisesti, toimenpiteet ilmaston suojelemiseksi ovat lähes poikkeuksetta myös ympäristösuojelullisia toimenpiteitä.
Kolmesta opetuksestasi seuraavaa:
Mikä johti Pääsiäissaaren liikakansoittumiseen? Mielestäni syynä oli kirjoitustaidon puutteesta johtuva yhteisön muistin lyhytkestoisuus n. 2 sukupolvea, jolloin jokainen syntyvä sukupolvi ei tajunnut metsien katoavan ja sen merkitystä yhteisölle, joten metsää kaadettiin mm. viljelymaaksi, jolla voitiin ruokkia enemmän suita.
Hyvin pienillä Polynesian saarilla, joilla asukkaiden toimien ympäristövaikutukset näkyivät hyvin nopeasti, asukkaat oppivat elämään herkässä tasapainossa ympäristön kanssa kontrolloimalla hyvin tarkasti tekemisiään ja toisinaan jopa radikaaleilla tavoilla pitämään liikakansoituksen tietoisesti kurissa. Länsimaisten löytöretkeilijöiden silmissä he olivat villejä raakalaisia. Myös Kiina tajusi kulttuurivallankumouksen jälkijäristyksissä maan liikakansoittumisen vaarat ja ryhtyi radikaaliin yhden lapsen politiikkaa ja silti heitä on yli miljardi.
Entä millaisissa maissa sitten on liikakansoitusta niin paljon, että kaikkien suiden ruokkiminen rasittaa ylettömästi luontoa? No niissä maissa joissa on köyhää ja kouluttamatonta populaa niin maan vietävästi. Yhtäläisesti niissä maissa on myös levottominta. Heidän kohtalonsa näyttää siis hyvin samanlaiselta kuin Pääsiäissaarella romahduksen aikaan. Me emme kuitenkaan voi vaatia ketään tappaamaan lapsensa, kastroimaan itsensä tai mennä metsään tekemään itsemurhan, jotta sen alueen liikakansoitus pystyttäisiin pitämään kurissa.
Mitä toiseen esittämääsi ongelmaan tulee, niin ihmisen vaikutuksia globaaliin ekosysteemiin on alettu vasta hiljattain tajuamaan ja tiedon virta on räjähdysmäisesti kasvanut internetin myötä. Tämä ahaa-elämys on saanut aikaan monia muutoksia, jonka osoittaa jo pelkkä keskustelu Kööpenhaminan ilmastonkokouksesta. Ei 30 vuotta sitten kukaan lotkauttanut ajatustakaan ympäristölle. Ihmiskunnan maailmankattava ympäristötietoisuus on vauvan ensiaskeleet jo ottanut ja ollaan siirtymässä kävelyn asteelle, tosin edelleenkin kompastellen, jolloin vahinkojakin syntyy (ns. hätiköidyt päätökset), vaikka tarkoitusperät ovatkin hyviä. Myös yrityskulttuurissa ympäristötietoisuus on jo arkipäivää. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä maailmanlaajuinen ympäristötietoisuus rajoittuu lähinnä kehittyneisiin maihin. Joissakin valtioissa toimitaan niin, että jätetään oma ympäristö rauhaan ja käydään raiskaamassa toisen ympäristö, ja yleensä se ympäristö on kehitysmaa, katso vaikka edessäsi olevaa tietokonetta ja mieti sen elämänkaarta.
Kolmas esittämäsi ongelma on oikeastaan toisen ongelman muunneltu versio.
Eli mitkäs ne kolme ympäristönsuojelun sijoituskohdetta mielestäni onkaan?
Ensinnäkin en halua puhua ympäristönsuojelusta vaan ympäristön kestävään käyttöön tähtäävästä kehittämisestä.
Ehdottomasti tärkein kestävän kehityksen kohde on metsät. Avohakkuut tulee globaalisti kieltää ja heti ja tehdä siitä peräti rangaistava teko, sillä metsien puute on tärkein syy maaperän eroosiolle ja alueelliselle kuivuudelle puuston kosteutta sitovien ja sääilmiöitä tasoittavien ominaisuuksien vuoksi. Puuston häviäminen on yleisin syy maaperän köyhtymiseseen ja sitä myötä nälänhätään. Lisäksi mikäli hakkuita tehdään kestävän käytön periaatteella, eli jätetään puita maata sitomaan ja kosteustasapainoa tasoittamaan, puut siementävät metsän itse, joka on moninverroin halvempi keino, kuin istutukset tuleaisuuden puunsaannin turvaamiseksi. Mitä maatalouteen tulee, niin viljelymaille kannatattaa jättää metsäsaarekkeita em. syistä. Lyhyellä tähtäimellä maasta saadaan vähemmän viljaa, mutta pitkällä tähtäimellä se kannattaa. Lisäksi ne alueet, joissa laajoja avohakkuita on suoritettu, tulisi hetimmiten aloittaa puuston istuttaminen.
Toinen sijoituskohde on ympäristöongelmien kanssa painivien yhteisöiden kouluttaminen kestävään kehittämiseen. Tämä hyödyttäisi sekä talouselämää että ympäristöä ja takaisi jatkuvuuden.
Kolmas sijoituskohde on kulutustuotteiden kestävään kehitykseen tähtäävä tuotanto, joka kattaisi tuotteiden koko elinkaaren. Näin talouselämä voisi edelleenkin jatkaa toimintaa, ilman että ympäristö ylikuormittuisi, joka ajanmyötä johtaisi väistämättä talouselämän romahtamiseen. Tämä myöskin antaisi kehitysmaiden miljardeille asukkaille oikeuden omistaa jääkaapin ilman, että meidän tarvii pelätä globaalia ekokatastrofia. Kannatta muistaa, että he ovat nähneet länsimaisen kulutuskulttuurin ja elintason, eikä meillä ole oikeutta heiltä sitä kieltää. Toinen tie on se, että me luovutaan jo saavutetuista mukavuuksista yhteisen pallomme suojelemiseksi ja palaamme kivikauteen. Kysy itseltäsi kumman tien valitsisit.

Lue lisää

Paljonko nykyisillä ympäristöveroilla olisi voitu ostaa sademetsää suojelualueiksi?
Paljonko nykyisillä ympäristöveroilla olisi voitu metsittää aavikkoja?
Miksi Kiinan yhden lapsen väestöpolitiikkaa ei voi tai ei haluta toteuttaa esim Pakistanissa, Bangladeshissa,Nigeriassa,Ruandassa tai Keniassa?
Onko nykyinen globaali ilmastopolitiikka viemässä rahat ja huomion konkreettisemmalta luonnonsuojelulta?
Voiko koko nykyinen ihmiskunta saavuttaa länsimaisen elintason ympäristön tilaa heikentämättä?
Voiko viljelykulttuurit elää sellaisessa tasapainossa että väestömäärää voidaan kasvattaa ilman ympäristöhaittoja?

18+29 kirjoitti:

Paljonko nykyisillä ympäristöveroilla olisi voitu ostaa sademetsää suojelualueiksi?
Paljonko nykyisillä ympäristöveroilla olisi voitu metsittää aavikkoja?
Miksi Kiinan yhden lapsen väestöpolitiikkaa ei voi tai ei haluta toteuttaa esim Pakistanissa, Bangladeshissa,Nigeriassa,Ruandassa tai Keniassa?
Onko nykyinen globaali ilmastopolitiikka viemässä rahat ja huomion konkreettisemmalta luonnonsuojelulta?
Voiko koko nykyinen ihmiskunta saavuttaa länsimaisen elintason ympäristön tilaa heikentämättä?
Voiko viljelykulttuurit elää sellaisessa tasapainossa että väestömäärää voidaan kasvattaa ilman ympäristöhaittoja?

Lue lisää

Niinkuin mainitsin aikaisemmin ihmiskunnan vaikutuksia globaaliin ekosysteemiin on alettu ymmärtämään vasta hiljattain. Herätys sademetsien suojeluun alkoi vasta 80-luvulla, kaikki meistä sitä ennen syntyneistä muistavat lausahduksen "sademetsät ovat maapallon keuhkot". Samoin ympäristöverot ovat uusi asia. Se, mitä meiltä kerätyillä ympäristöveroilla halutaan saavuttaa, on meidän päätettävissä.
Mitä sademetsien suojelualueeksi ostamiseen tulee, niin sanotaan niin, että jos joku ostaa jotain, oli joku sitten henkilö tai yritys, hän haluaa rahoilleen vastinetta. Mikäli jokin sademetsäalue halutaan suojelualueeksi, sen tulisi tapahtua täysin ilmaiseksi, yhteiskunnan omasta tahdosta. Silloin ei alueelle synny "velvoitetta" tuottaa mitään muuta kuin hyvän mielen.
Aavikkojen metsittämiseen ei ympäristöveroja kannata tuhlata, sillä metsät ei aavikolla kasva. Aavikon muokkaus kasvukelpoiseksi maaperäksi olisi hulppean kallis projekti, johon tuskin yhdelläkään valtiolla on resursseja.
Kiinan yhden lapsen politiikka onnistui siitä syystä, että sinne syntyi kulttuurivallankumouksen jälkeen hyvin vahva ja keskitetty kommunistihallinto, joka valvoi ja valvoo edelleenkin kansalaisiaan. Pakistanissa, Bangladeshissa, Nigeriassa ja Ruandassa on hyvin heikko keskitetty hallinto joten valvonta on mahdotonta. Kenian tilanteeseen en ole perehtynyt, joten jätän sen ulkopuolelle. Toisaalta voidaan kysyä myös että miksi väestönkasvu kehittyneissä maissa on paljon maltillisempaa kuin kehitysmaissa, eikä siihen ole tarvittu vahvan hallinnon kontrollia? Toivoisin jonkun muun ottavan siihen kantaa.
Se onko globaali ilmastopolitiikka viemässä rahat ja huomion konkreettiselta luonnonsuojelulta, on taas meidän päätettävissä. Olet nyt ymmärtämässä koko tämän aloittamani keskustelun pointin eli herättää ihmiset BB- ja Idols- horteesta ajattelemaan oikeasti merkittäviä asioita. Nykymedian varjopuolia on, että ihmisille syötetään kaikenlaista soopaa, jotteivat he heräisi näkemään ympärilleen.
Toisaalta millaista on konkreettinen luonnonsuojelu? Sitäkö että kahliudutaan tolpan nokkaan ja julistetaan, että tuo on itse pääpiru ja se pitää ajaa helvettiin? Vaiko sitä että istutaan samaan pöytään yritysten tai hallitusten kanssa keskustelemaan ja antamaan neuvoja järkevistä toimintatavoista, jotta emme söisi itseämme nälkäkuolemaan? Kukin saa mielessään ajatella, kummalla tavalla saavutetaan enemmän.
Länsimainen elintaso on nykyisellä gradle to grave -kulutuskäyttäytymisellä kertakaikkisen kestämätön tilanne. Ainoa keino yhtenäisen elintason saavuttamiselle on gradle to gradle -periaate, jolloin myös elinkeinoelämäkin voisi toimia.
Kuinka suurta väestömäärää jokin alue voi pitää yllä? Vastaus edelleen sama kuin aiemmin kerroin, tasan niin suurta, kuin Äiti Maa voi ruokkia.

JPVaarala kirjoitti:

Niinkuin mainitsin aikaisemmin ihmiskunnan vaikutuksia globaaliin ekosysteemiin on alettu ymmärtämään vasta hiljattain. Herätys sademetsien suojeluun alkoi vasta 80-luvulla, kaikki meistä sitä ennen syntyneistä muistavat lausahduksen "sademetsät ovat maapallon keuhkot". Samoin ympäristöverot ovat uusi asia. Se, mitä meiltä kerätyillä ympäristöveroilla halutaan saavuttaa, on meidän päätettävissä.
Mitä sademetsien suojelualueeksi ostamiseen tulee, niin sanotaan niin, että jos joku ostaa jotain, oli joku sitten henkilö tai yritys, hän haluaa rahoilleen vastinetta. Mikäli jokin sademetsäalue halutaan suojelualueeksi, sen tulisi tapahtua täysin ilmaiseksi, yhteiskunnan omasta tahdosta. Silloin ei alueelle synny "velvoitetta" tuottaa mitään muuta kuin hyvän mielen.
Aavikkojen metsittämiseen ei ympäristöveroja kannata tuhlata, sillä metsät ei aavikolla kasva. Aavikon muokkaus kasvukelpoiseksi maaperäksi olisi hulppean kallis projekti, johon tuskin yhdelläkään valtiolla on resursseja.
Kiinan yhden lapsen politiikka onnistui siitä syystä, että sinne syntyi kulttuurivallankumouksen jälkeen hyvin vahva ja keskitetty kommunistihallinto, joka valvoi ja valvoo edelleenkin kansalaisiaan. Pakistanissa, Bangladeshissa, Nigeriassa ja Ruandassa on hyvin heikko keskitetty hallinto joten valvonta on mahdotonta. Kenian tilanteeseen en ole perehtynyt, joten jätän sen ulkopuolelle. Toisaalta voidaan kysyä myös että miksi väestönkasvu kehittyneissä maissa on paljon maltillisempaa kuin kehitysmaissa, eikä siihen ole tarvittu vahvan hallinnon kontrollia? Toivoisin jonkun muun ottavan siihen kantaa.
Se onko globaali ilmastopolitiikka viemässä rahat ja huomion konkreettiselta luonnonsuojelulta, on taas meidän päätettävissä. Olet nyt ymmärtämässä koko tämän aloittamani keskustelun pointin eli herättää ihmiset BB- ja Idols- horteesta ajattelemaan oikeasti merkittäviä asioita. Nykymedian varjopuolia on, että ihmisille syötetään kaikenlaista soopaa, jotteivat he heräisi näkemään ympärilleen.
Toisaalta millaista on konkreettinen luonnonsuojelu? Sitäkö että kahliudutaan tolpan nokkaan ja julistetaan, että tuo on itse pääpiru ja se pitää ajaa helvettiin? Vaiko sitä että istutaan samaan pöytään yritysten tai hallitusten kanssa keskustelemaan ja antamaan neuvoja järkevistä toimintatavoista, jotta emme söisi itseämme nälkäkuolemaan? Kukin saa mielessään ajatella, kummalla tavalla saavutetaan enemmän.
Länsimainen elintaso on nykyisellä gradle to grave -kulutuskäyttäytymisellä kertakaikkisen kestämätön tilanne. Ainoa keino yhtenäisen elintason saavuttamiselle on gradle to gradle -periaate, jolloin myös elinkeinoelämäkin voisi toimia.
Kuinka suurta väestömäärää jokin alue voi pitää yllä? Vastaus edelleen sama kuin aiemmin kerroin, tasan niin suurta, kuin Äiti Maa voi ruokkia.

Lue lisää

Tarkoituksenani oli sanoa, että Pakistanissa, Bangladeshissa, Nigeriassa ja Ruandassa on heikko hallinto, ei siis heikko keskitetty hallinto.
Gradle to gradle -periaate ainoana keinona oli hiukan yliampuva, sillä sitä periaatetta ei voi soveltaa kaikkiin tuotantotapoihin. Joka tapauksessa järjettömän roskaamisen ja saastuttamisen on kertakaikkiaan loputtava, sillä ympäristövaurioiden korjaaminen monin verroin kalliimpaa kuin niiden estäminen, kysykää keneltä tahansa öljy-yhtiön, hallituksen tai ympäristöjärjestön edustajalta. Tuotteiden valmistuksessa on otettava huomioon sen koko elinkaaren aiheuttama ympäristörasite ja minimoida se.

JPVaarala kirjoitti:

Tarkoituksenani oli sanoa, että Pakistanissa, Bangladeshissa, Nigeriassa ja Ruandassa on heikko hallinto, ei siis heikko keskitetty hallinto.
Gradle to gradle -periaate ainoana keinona oli hiukan yliampuva, sillä sitä periaatetta ei voi soveltaa kaikkiin tuotantotapoihin. Joka tapauksessa järjettömän roskaamisen ja saastuttamisen on kertakaikkiaan loputtava, sillä ympäristövaurioiden korjaaminen monin verroin kalliimpaa kuin niiden estäminen, kysykää keneltä tahansa öljy-yhtiön, hallituksen tai ympäristöjärjestön edustajalta. Tuotteiden valmistuksessa on otettava huomioon sen koko elinkaaren aiheuttama ympäristörasite ja minimoida se.

Lue lisää

Tätä palstaa seuratessa ymmärtää hyvin ihmisen kyvyttömyyden ymmärtää asioiden perimmäisiä syitä.
Aina löytyy joka ajalle oma riesa joka on syynä lähes kaikkeen aikakauden vaikeuksiin.
Esimerkkeinä vaikkapa Musta Surma 1300-luvulla, joka oli Jumalan rangaistus syntisille ihmisille ja toisena ääripäänä nykyinen ilmastonmuutoshysteria.
Minun mielestä ihmiskunnan suurin ongelma liiallinen väestönkasvu ja sitä se on ollut jo satoja vuosia.
Me emme ole oppineet ymmärtämään sitä vieläkään kun olemme oppineet hankkimaan ravintomme koko ajan tehokkaammin.
Otetaanpa esimerkiksi vakka Intian niemimaa siellä asuu tällä hetkellä noin 1,5 miljardia ihmistä (kukaan ei tiedä tarkkaa tuota lukua), mutta luonnon kantokyvyn mukainen ihmismäärä tuolla alueella tulisi olla mielestäni vain 50 miljoonaa.

Kun on paljon suita, niin on paljon kuluttajia ja tämä on maapallomme perimmäinen ongelma.

18 +29 kirjoitti:

Tätä palstaa seuratessa ymmärtää hyvin ihmisen kyvyttömyyden ymmärtää asioiden perimmäisiä syitä.
Aina löytyy joka ajalle oma riesa joka on syynä lähes kaikkeen aikakauden vaikeuksiin.
Esimerkkeinä vaikkapa Musta Surma 1300-luvulla, joka oli Jumalan rangaistus syntisille ihmisille ja toisena ääripäänä nykyinen ilmastonmuutoshysteria.
Minun mielestä ihmiskunnan suurin ongelma liiallinen väestönkasvu ja sitä se on ollut jo satoja vuosia.
Me emme ole oppineet ymmärtämään sitä vieläkään kun olemme oppineet hankkimaan ravintomme koko ajan tehokkaammin.
Otetaanpa esimerkiksi vakka Intian niemimaa siellä asuu tällä hetkellä noin 1,5 miljardia ihmistä (kukaan ei tiedä tarkkaa tuota lukua), mutta luonnon kantokyvyn mukainen ihmismäärä tuolla alueella tulisi olla mielestäni vain 50 miljoonaa.

Kun on paljon suita, niin on paljon kuluttajia ja tämä on maapallomme perimmäinen ongelma.

Lue lisää

Ihan aluksi tämä on tiedepalsta, joten pidetään Jumala palstan ulkopuolella, sillä Jumalaan vetoaminen perimmäisenä syynä ihmisen ongelmiin ei johda mihinkään. Myöskään Jumalaan vetoaminen ei anna ratkaisuja ihmisen ongelmiin. Ihmisen on itse ratkaistava ongelmat.
Sen verran voisin kuitenkin mainita kristinuskon ja muiden uskontojen yhteydestä eri maiden väestönkehitykseen, että yllättävää kyllä viimeisen 50 vuoden aikana kristityissä maissa väestönkehitys on useimmiten ollut maltillisempaa kuin muiden uskontojen maissa. Huomionarvoinen seikka on myös, että useimmissa kehittyneissä maissa pääuskontona on kristinusko. Onko siis uskonnolla merkitystä väestönkehitykseen ja kehityksen tasoon? Siihen ei minulla ole vastausta, joten jos jotain kiinnostaa, niin siitä vaan tutkimaan ja aihe on varmasti mielenkiintoinen.
Jos mielestäsi väestönkasvu on ihmiskunnan perimmäinen ongelma, niin ennenkuin ongelma voidaan ratkaista, täytyy ensin selvittää syyt maailman räjähdysmäiseen väestönkasvuun. Yleisesti maailman väestönkasvu lähti jyrkkään nousuun n. 100 vuotta sitten lääketieteen ja tehomaanviljelyn (ns. Vihreä vallankumous) kehittymisen myötä. 1960-luvulla saavutettiin väestönkasvun prosentuaalinen huippu 2,2 % vuodessa, jonka jälkeen se on ollut tasaisessa laskussa ja vuonna 2007 se oli 1,2 % vuodessa. Tosin täytyy muistaa että lukumääräisesti huippu saavutettiin 1987 88 miljoona vuodessa jonka jälkeen se on ollut laskusuuntaan. On ennustettu, että vuonna 2050 väestönkasvu olisi 43 miljoonaa, jolloin maapallon väkimäärä on n. 9 miljardia ja huippu saavutettaisiin n. 2100, jolloin väkimäärä huitelee n. 11 miljardin tienoilla.
Kehittyneissä maissa väestönkasvun huippu saavutettiin 1970-luvulla, jonka jälkeen se on ollut tasaisessa laskussa. Kehitysmaissa tämä huippu ollaan vasta saavuttamassa pääsosin siitä syystä, että tehomaatalous saavutti ne samoihin aikoihin, kun kehittyneissä maissa väestönkasvu alkoi hiipua. Eli edelleenkin ruokittavia suita voi olla niin paljon kuin Äiti Maa antaa ruokaa.
Yksinkertaistetusti rajoittamalla ruoantuotantoa väestönkasvua voidaan hillitä tai käännettynä väestönkasvua hillitsemällä rajoitetaan ruoantuotantoa.

JPVaarala kirjoitti:

Ihan aluksi tämä on tiedepalsta, joten pidetään Jumala palstan ulkopuolella, sillä Jumalaan vetoaminen perimmäisenä syynä ihmisen ongelmiin ei johda mihinkään. Myöskään Jumalaan vetoaminen ei anna ratkaisuja ihmisen ongelmiin. Ihmisen on itse ratkaistava ongelmat.
Sen verran voisin kuitenkin mainita kristinuskon ja muiden uskontojen yhteydestä eri maiden väestönkehitykseen, että yllättävää kyllä viimeisen 50 vuoden aikana kristityissä maissa väestönkehitys on useimmiten ollut maltillisempaa kuin muiden uskontojen maissa. Huomionarvoinen seikka on myös, että useimmissa kehittyneissä maissa pääuskontona on kristinusko. Onko siis uskonnolla merkitystä väestönkehitykseen ja kehityksen tasoon? Siihen ei minulla ole vastausta, joten jos jotain kiinnostaa, niin siitä vaan tutkimaan ja aihe on varmasti mielenkiintoinen.
Jos mielestäsi väestönkasvu on ihmiskunnan perimmäinen ongelma, niin ennenkuin ongelma voidaan ratkaista, täytyy ensin selvittää syyt maailman räjähdysmäiseen väestönkasvuun. Yleisesti maailman väestönkasvu lähti jyrkkään nousuun n. 100 vuotta sitten lääketieteen ja tehomaanviljelyn (ns. Vihreä vallankumous) kehittymisen myötä. 1960-luvulla saavutettiin väestönkasvun prosentuaalinen huippu 2,2 % vuodessa, jonka jälkeen se on ollut tasaisessa laskussa ja vuonna 2007 se oli 1,2 % vuodessa. Tosin täytyy muistaa että lukumääräisesti huippu saavutettiin 1987 88 miljoona vuodessa jonka jälkeen se on ollut laskusuuntaan. On ennustettu, että vuonna 2050 väestönkasvu olisi 43 miljoonaa, jolloin maapallon väkimäärä on n. 9 miljardia ja huippu saavutettaisiin n. 2100, jolloin väkimäärä huitelee n. 11 miljardin tienoilla.
Kehittyneissä maissa väestönkasvun huippu saavutettiin 1970-luvulla, jonka jälkeen se on ollut tasaisessa laskussa. Kehitysmaissa tämä huippu ollaan vasta saavuttamassa pääsosin siitä syystä, että tehomaatalous saavutti ne samoihin aikoihin, kun kehittyneissä maissa väestönkasvu alkoi hiipua. Eli edelleenkin ruokittavia suita voi olla niin paljon kuin Äiti Maa antaa ruokaa.
Yksinkertaistetusti rajoittamalla ruoantuotantoa väestönkasvua voidaan hillitä tai käännettynä väestönkasvua hillitsemällä rajoitetaan ruoantuotantoa.

Lue lisää

Korjaus loppukaneettiin: rajoittamalla väestönkasvua hillitään ruoantuotantoa.
Kehittyneissä maissa kävi juuri niin. Tehokkaat syntyvyydet sääntelykeinot (ehkäisypillerit, kondomit, kierukat yms.) tulivat kaiken kansan keskuuteen 1970-luvulla. Näiden ansiosta räjähdysmäinen väestönkasvu saatiin pysäytettyä. On toki muitakin syitä, joista ehkä tärkeimpänä voi mainita ydinperheen koon muutos eli suurperheistä siirryttiin pienempiin perheyksiköihin, joissa on vähemmän lapsia. Jollei näitä muutoksia olisi tapahtunut, meillä olisi tällä hetkellä sama ongelma kuin kehitysmaissa.
Moraalisesti hyväksyttävämpi vaihtoehto väestönkasvun hillitsemiselle on syntyvyyden tehokas sääntely kuin ruoantuotannon vähentäminen, ts. tappaminen nälkään tai ruokittavien suiden vähentäminen pakkokeinoin.

JPVaarala kirjoitti:

Korjaus loppukaneettiin: rajoittamalla väestönkasvua hillitään ruoantuotantoa.
Kehittyneissä maissa kävi juuri niin. Tehokkaat syntyvyydet sääntelykeinot (ehkäisypillerit, kondomit, kierukat yms.) tulivat kaiken kansan keskuuteen 1970-luvulla. Näiden ansiosta räjähdysmäinen väestönkasvu saatiin pysäytettyä. On toki muitakin syitä, joista ehkä tärkeimpänä voi mainita ydinperheen koon muutos eli suurperheistä siirryttiin pienempiin perheyksiköihin, joissa on vähemmän lapsia. Jollei näitä muutoksia olisi tapahtunut, meillä olisi tällä hetkellä sama ongelma kuin kehitysmaissa.
Moraalisesti hyväksyttävämpi vaihtoehto väestönkasvun hillitsemiselle on syntyvyyden tehokas sääntely kuin ruoantuotannon vähentäminen, ts. tappaminen nälkään tai ruokittavien suiden vähentäminen pakkokeinoin.

Lue lisää

Ensinnäkin edellisessä viittauksessa Jumalaan kuvasin vain keskiajan ihmisen maailmankuvaa.
Toisekseen liikakansoitus suppeilla alueilla on alkanut jo kivikaudella josta Pääsiäissaaren tapaus on yksi esimerkki muiden joukossa.
Metsien häviäminen onkin hyvä mittari kun seuraamme liikakansoitukset kehitystä maapallossamme.
Myös Intian ja Lähi-Idän varhaiskulttuurit tuhosivat metsänsä viljelyn ja karjanhoidon tieltä.
1600-luvulle mentäessä Englannin ja Irlannin metsät olivat muuttuneet kanervanummiksi lampaille jne.
Nykyiset väestöräjähdyksestä kärsivät kansat ovat pääosin kehitysmaiden asukkaita, kuten mainitsitkin ja siellä nämä ongelmat on myös ratkaistava, paikanpäällä.

18+29 kirjoitti:

Ensinnäkin edellisessä viittauksessa Jumalaan kuvasin vain keskiajan ihmisen maailmankuvaa.
Toisekseen liikakansoitus suppeilla alueilla on alkanut jo kivikaudella josta Pääsiäissaaren tapaus on yksi esimerkki muiden joukossa.
Metsien häviäminen onkin hyvä mittari kun seuraamme liikakansoitukset kehitystä maapallossamme.
Myös Intian ja Lähi-Idän varhaiskulttuurit tuhosivat metsänsä viljelyn ja karjanhoidon tieltä.
1600-luvulle mentäessä Englannin ja Irlannin metsät olivat muuttuneet kanervanummiksi lampaille jne.
Nykyiset väestöräjähdyksestä kärsivät kansat ovat pääosin kehitysmaiden asukkaita, kuten mainitsitkin ja siellä nämä ongelmat on myös ratkaistava, paikanpäällä.

Lue lisää

On totta, että eri maanosissa kehittyi korkeakulttuureita maanviljelyn kehityksen myötä ja suurin osa niistä on hävinnyt metsien hävittämisen, viljelyskelpoisen maaperän köyhtymisen joko eroosion tai suoloittumisen myötä (liittyy metsien hävittämiseen), vedensaannin vaikeuduttua (liittyy joiltain osin metsien hävittämiseen) ja luonnonvarojen kestämättömän kulutuksen vuoksi. Kaikki nämä seikat kieltämättä viittaavat ylikansoittumiseen. Pari seikkaa on kuitenkin tähän lisättävä, joilla etenkin nykyaikana on suuri merkitys. Ei-kotoperäisten vahingollisten lajien leviäminen uusille elinalueille, jolloin niillä ei myöskään ole luonnollisia vihollisia niiden kasvua rajoittamassa esim. jänikset ja ketut Australiassa ja erilaisten rikkakasvien leviäminen sekä taudit, olivatpa ne sitten eläimistölle tai kasvistolle vahingollisia. Voidaan joukkoon ironisesti lisätä myös ihminen. Toinen seikka on, että, kuten aiemmin viittasin, kadonneet korkeakulttuurit eivät ymmärtäneet tekojensa seurauksia tai eivät osanneet vastata haasteisiin, joita ongelmat asettivat. Vasta viime aikoina olemme alkaneet ymmärtämään ihmisen toiminnan yhteyttä ongelmiimme. On toki aikaisempiakin heräämisiä tapahtunut, joista on todisteena säilyneet yhteiskunnat.
Niin tai näin, alamme jo poikkeamaan aiheesta liikaa antropologian, arkeologian, historian ja sosiologian puolelle, että on lienee parasta palata alkuun eli ilmastonmuutokseen. Tosin, jos joku haluaa jatkaa tästä, niin sitä ei käy minun kieltäminen.

JPVaarala kirjoitti:

On totta, että eri maanosissa kehittyi korkeakulttuureita maanviljelyn kehityksen myötä ja suurin osa niistä on hävinnyt metsien hävittämisen, viljelyskelpoisen maaperän köyhtymisen joko eroosion tai suoloittumisen myötä (liittyy metsien hävittämiseen), vedensaannin vaikeuduttua (liittyy joiltain osin metsien hävittämiseen) ja luonnonvarojen kestämättömän kulutuksen vuoksi. Kaikki nämä seikat kieltämättä viittaavat ylikansoittumiseen. Pari seikkaa on kuitenkin tähän lisättävä, joilla etenkin nykyaikana on suuri merkitys. Ei-kotoperäisten vahingollisten lajien leviäminen uusille elinalueille, jolloin niillä ei myöskään ole luonnollisia vihollisia niiden kasvua rajoittamassa esim. jänikset ja ketut Australiassa ja erilaisten rikkakasvien leviäminen sekä taudit, olivatpa ne sitten eläimistölle tai kasvistolle vahingollisia. Voidaan joukkoon ironisesti lisätä myös ihminen. Toinen seikka on, että, kuten aiemmin viittasin, kadonneet korkeakulttuurit eivät ymmärtäneet tekojensa seurauksia tai eivät osanneet vastata haasteisiin, joita ongelmat asettivat. Vasta viime aikoina olemme alkaneet ymmärtämään ihmisen toiminnan yhteyttä ongelmiimme. On toki aikaisempiakin heräämisiä tapahtunut, joista on todisteena säilyneet yhteiskunnat.
Niin tai näin, alamme jo poikkeamaan aiheesta liikaa antropologian, arkeologian, historian ja sosiologian puolelle, että on lienee parasta palata alkuun eli ilmastonmuutokseen. Tosin, jos joku haluaa jatkaa tästä, niin sitä ei käy minun kieltäminen.

Lue lisää

Niin, eihän tässä ilmastonmuutosta ollut kuin siteeksi.
Kiitos kuitenkin mielenkiitoisesta avauksesta ja keskustelusta!

18+29 kirjoitti:

Niin, eihän tässä ilmastonmuutosta ollut kuin siteeksi.
Kiitos kuitenkin mielenkiitoisesta avauksesta ja keskustelusta!

Ehkäpä näistä mielenkiintoisista puheenvuoroista saattoisi ymmärtää myös sen miksi ilmastonmuutos kuitenkin puhuttaa enemmän. Se on länsimaiselle ihmiselle suurempi uhka kuin väestönkasvu, joka tapahtuu jossain muualla. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa kaikkialle, varsinkin jos se todella vaikuttaa niin voimakkaasti kuin pahimmat uhkakuvat antavat ymmärtää.

Toisinaan näistä väestöapokalypseista syntyy kuva, että väestöä pitäisi tappaa vähemmäksi etteivät kaikki kuole nälkään. Ei oikein tunnu loogiselta. Se, että osa kuolee nälkään, kertoo sen, että jossain päin ihmiset ovat lisääntyneet enemmän kuin ravinnontuotanto on kasvanut. Ja täällä ravinnontuotantoa taas on jopa ajoittain supistettu.

Ennusteen mukaan siis huipussaan väestö maapallolla olisi noin kaksinkertainen nykyiseen. Ei kuulosta mahdottomalta elättää vaikka minulla ei kyllä ole kuvaa siitä, kuinka pitkälle tehomaatalous on levinnyt. Sehän kuitenkin sanelee ne kasvun rajat. Ongelmaksi voi tulla energia, jota tehomaatalous ja sen välttämättä tarvitsema tehokas teollisuus käyttävät. Fossiilisten loppuessa on joka tapauksessa pakko tuottaa osa käyttövoimasta biomassasta. Siitä taas osa voi tulla metsistä tai leväkasvattamoista mutta epäilen että osa on silti ottava viljelymailta. Olisi ehkä hyvä esittää tuosta aivan julkisesti rehellisiä laskelmia, niitä globaaleja nimittäin.

Minä en usko, että edes nykyinen maapallon väestö voisi kaikkialla elää länsimaisen elintason mukaan. Ja kun se nyt vielä jonkin aikaa kasvaa, on epätasa-arvo valitettava tosiasia, joka korjaantuu vasta parin kolmen sukupolven kuluttua. Mutta ongelma on tietysti se, että kehitysmaat eivät halua odottaa. Tätähän kai Kiotossakin yritettiin huomioida ja jo siitä voimme havaita, että kovin suuria ei luonnonsuojelussa rajoituksilla ole saavutettavissa. Ja tekniikan paraminen ei ehkä ole tarpeeksi, joten ikäviä seurauksia ympäristölle tulee. Ei silti ole huuhaata yrittää minimoida niitä.

Kyllä, tasoittumista tapahtuu koko ajan, mutta vie kauan ennenkuin koko kuilu on ummessa. Mutta varmasti jonkin sortin konfliktin paikka on oikeasti siinä, millä vauhdilla tasoittuminen tapahtuu. Nimittäin mitä nopeampaa se on, sitä enemmän se rasittaa ympäristöä. Ja kehitysmaat taas eivät varmasti suostu kovin paljon vauhtiaan jarruttelemaan milloin niille vain tarjoutuu tilaisuus kuroa eroa umpeen. Siksi ne inssit on taas eturintamassa. Ympäristön kannalta parasta kehitysapua olisi tukea kehitysmaiden investointeja niin, että niillä olisi vara ostaa uusinta uutta teknologiaa teollisuuteensa ja maatalouteensa. Juu, totta kai se nykyisessa 1800-luvun riistokapitalismin inkarnaatiossa tarkoittaa sitä, että länsimaat menettävät viimeisenkin kilpailukykynsä. Kysymys on tietenkin siitä, tarvitseeko sen kilpailun olla niin vapaata ja globaalia kuin se nyt on. Mutta kai tämä Thatcherismista alkanut rosvokapitalismin ihailubuumi senkuin jatkuu. Ei kai sitä nyt mitään tylsää seitkytluvun välimallia kannata käyttää kun siitä kommunismista päästiin niin sitten sikakapitalismia tilalle. Sehän hoituu jo verotaloudella. Nousukausina veroja leikataan että pysytään muiden mukana ja laskukausina elvytyksen vuoksi ja näistä tietenkin jälkimäinen on nykyisin suurempi synti. Kun on samalla viivalla entinen toveriparatiisi, jossa toinen puoli porukkaa kerjää katuojissa, niin jotain samaa on täälläkin tehtävä, että "oltaisiin kilpailukykyisiä", eli siis suostutaan tekemään tyhmiä paskahommia yhtä surkealla nälkäpalkalla. Kokonaisveroprosentti kertoo melko suoraan sen, kuinka suuri osa populaa voi olla yhteiskunnan leivissä ilman että velkaannutaan julkisesti. Se on tietysti sitten makuasia, haluaako kustantaa verovaroilla vanhainkotia vai ostaa niillä itselleen viidennen auton ja moottoriliitimen. Päätellä voi Paavo Lipposen taannoisesta kansansuosiosta miten suurin osa väestä tuon valitsi. Teoriassa resurssien pitäisi aivan hyvin riittää kaikkiin kolmeen, mutta käytäntö jää jostain syystä aina jälkeen sen vanhainkodin kohdalla. Ja sinne suurin osa niistä riippuliitäjistäkin aikanaan joutuu, mutta ketä se nyt huolettaa.

Omar K.Kaappi kirjoitti:

Ehkäpä näistä mielenkiintoisista puheenvuoroista saattoisi ymmärtää myös sen miksi ilmastonmuutos kuitenkin puhuttaa enemmän. Se on länsimaiselle ihmiselle suurempi uhka kuin väestönkasvu, joka tapahtuu jossain muualla. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa kaikkialle, varsinkin jos se todella vaikuttaa niin voimakkaasti kuin pahimmat uhkakuvat antavat ymmärtää.

Toisinaan näistä väestöapokalypseista syntyy kuva, että väestöä pitäisi tappaa vähemmäksi etteivät kaikki kuole nälkään. Ei oikein tunnu loogiselta. Se, että osa kuolee nälkään, kertoo sen, että jossain päin ihmiset ovat lisääntyneet enemmän kuin ravinnontuotanto on kasvanut. Ja täällä ravinnontuotantoa taas on jopa ajoittain supistettu.

Ennusteen mukaan siis huipussaan väestö maapallolla olisi noin kaksinkertainen nykyiseen. Ei kuulosta mahdottomalta elättää vaikka minulla ei kyllä ole kuvaa siitä, kuinka pitkälle tehomaatalous on levinnyt. Sehän kuitenkin sanelee ne kasvun rajat. Ongelmaksi voi tulla energia, jota tehomaatalous ja sen välttämättä tarvitsema tehokas teollisuus käyttävät. Fossiilisten loppuessa on joka tapauksessa pakko tuottaa osa käyttövoimasta biomassasta. Siitä taas osa voi tulla metsistä tai leväkasvattamoista mutta epäilen että osa on silti ottava viljelymailta. Olisi ehkä hyvä esittää tuosta aivan julkisesti rehellisiä laskelmia, niitä globaaleja nimittäin.

Minä en usko, että edes nykyinen maapallon väestö voisi kaikkialla elää länsimaisen elintason mukaan. Ja kun se nyt vielä jonkin aikaa kasvaa, on epätasa-arvo valitettava tosiasia, joka korjaantuu vasta parin kolmen sukupolven kuluttua. Mutta ongelma on tietysti se, että kehitysmaat eivät halua odottaa. Tätähän kai Kiotossakin yritettiin huomioida ja jo siitä voimme havaita, että kovin suuria ei luonnonsuojelussa rajoituksilla ole saavutettavissa. Ja tekniikan paraminen ei ehkä ole tarpeeksi, joten ikäviä seurauksia ympäristölle tulee. Ei silti ole huuhaata yrittää minimoida niitä.

Kyllä, tasoittumista tapahtuu koko ajan, mutta vie kauan ennenkuin koko kuilu on ummessa. Mutta varmasti jonkin sortin konfliktin paikka on oikeasti siinä, millä vauhdilla tasoittuminen tapahtuu. Nimittäin mitä nopeampaa se on, sitä enemmän se rasittaa ympäristöä. Ja kehitysmaat taas eivät varmasti suostu kovin paljon vauhtiaan jarruttelemaan milloin niille vain tarjoutuu tilaisuus kuroa eroa umpeen. Siksi ne inssit on taas eturintamassa. Ympäristön kannalta parasta kehitysapua olisi tukea kehitysmaiden investointeja niin, että niillä olisi vara ostaa uusinta uutta teknologiaa teollisuuteensa ja maatalouteensa. Juu, totta kai se nykyisessa 1800-luvun riistokapitalismin inkarnaatiossa tarkoittaa sitä, että länsimaat menettävät viimeisenkin kilpailukykynsä. Kysymys on tietenkin siitä, tarvitseeko sen kilpailun olla niin vapaata ja globaalia kuin se nyt on. Mutta kai tämä Thatcherismista alkanut rosvokapitalismin ihailubuumi senkuin jatkuu. Ei kai sitä nyt mitään tylsää seitkytluvun välimallia kannata käyttää kun siitä kommunismista päästiin niin sitten sikakapitalismia tilalle. Sehän hoituu jo verotaloudella. Nousukausina veroja leikataan että pysytään muiden mukana ja laskukausina elvytyksen vuoksi ja näistä tietenkin jälkimäinen on nykyisin suurempi synti. Kun on samalla viivalla entinen toveriparatiisi, jossa toinen puoli porukkaa kerjää katuojissa, niin jotain samaa on täälläkin tehtävä, että "oltaisiin kilpailukykyisiä", eli siis suostutaan tekemään tyhmiä paskahommia yhtä surkealla nälkäpalkalla. Kokonaisveroprosentti kertoo melko suoraan sen, kuinka suuri osa populaa voi olla yhteiskunnan leivissä ilman että velkaannutaan julkisesti. Se on tietysti sitten makuasia, haluaako kustantaa verovaroilla vanhainkotia vai ostaa niillä itselleen viidennen auton ja moottoriliitimen. Päätellä voi Paavo Lipposen taannoisesta kansansuosiosta miten suurin osa väestä tuon valitsi. Teoriassa resurssien pitäisi aivan hyvin riittää kaikkiin kolmeen, mutta käytäntö jää jostain syystä aina jälkeen sen vanhainkodin kohdalla. Ja sinne suurin osa niistä riippuliitäjistäkin aikanaan joutuu, mutta ketä se nyt huolettaa.

Lue lisää

Kun näitä ympäristö ja väestöongelmia pohtii päätyy tähän kysymykseen ja sille löytynee montakin oikeaa vastausta.

Maapallon tilan kannalta tästä liikakansoituksesta ei saisi hyötyä kukaan tai ainakin tuo "hyöty" olisi saatava eliminoitua keinolla millä hyvänsä.

Niin, mitäpä mieltä olette: kuka hyötyy ja onko tätä hyötyä yritetty mielestänne eliminoida?

poromies kairalta kirjoitti:

Kun näitä ympäristö ja väestöongelmia pohtii päätyy tähän kysymykseen ja sille löytynee montakin oikeaa vastausta.

Maapallon tilan kannalta tästä liikakansoituksesta ei saisi hyötyä kukaan tai ainakin tuo "hyöty" olisi saatava eliminoitua keinolla millä hyvänsä.

Niin, mitäpä mieltä olette: kuka hyötyy ja onko tätä hyötyä yritetty mielestänne eliminoida?

Lue lisää

Poromies (terveisiä vaan kotiseudulle) sai minut vielä palaamaan väestönkasvuun. Vertaisin väestönkasvua yksinkertaistetusti käänteiseen tulipalon pyhään kolminaisuuteen: tuli tarvitsee ilmaa, tarpeeksi korkean lämpötilan ja polttoainetta elääkseen. Jos yksikin näistä puuttuu, niin tulipalo sammuu. Kasvi- ja eläinmaailmassa rajaava kolmio on seuraavanlainen: ruoka, elinalue, pedot. Kolmion pinta-ala on eläinkannan lukumäärä ja kolmion sivut kuvastavat rajoittavien tekijöiden lukumäärää. Itse asiassa koko järjestystä voi muuttaa, tajusin sen vasta itsekin. HEUREKA!!! Joka tapauksessa sitä voi soveltaa myös ihmiseen.
Väestönkasvu itsessään ei ole varsinaisesti kenenkään aikaansaama ilmiö. Kyse on enemmänkin siitä, että mitä enemmän määrätyllä alueella on ruokaa saatavilla, sitä paremmin ihminen voi ruokkia itsensä ja jälkikasvunsa ja näin parantaa jälkikasvun eloonjäämisen mahdollisuuksia, etenkin jos ei ole väestönkasvua rajoittavia tekijöitä. Tämä johtaa väestön lisääntymiseen, joka lisää paineita ruuan lisätuotannolle tai väestön hakeutumista uusilla elinalueille, esim. Helsingin citykanit. Toisin sanoen ruuantuotannon lisäys lisää väestönkasvua ja toisinpäin eli ne ruokkivat toinen toisiaan.
Etu, jonka ihmiskunta on saanut ruuantuotannon lisäämisestä, on, että maanviljelyn kehityttyä n. 10,000 vuotta sitten, yhteisöissä ei tarvittu enää niin paljon käsiä yhteisöjen ruokkimiseksi, joten niillä vapailla käsillä saattoi tehdä jotain muuta, esim. keksiä pyörä ja kirjoitustaito. Nykyaikana kaikki niistä ihmisistä, jotka eivät ole suoraan ruuantuotannon kanssa tekemisissä, saavat kiittää ruuantuottajia olemassaolostaan ja näin se on ollut kautta ihmisen historian.
Eli hyöty, jonka ihmiskunta väestönkasvusta on saanut, on ihmiskunnan tekninen kehitys kivikaudesta nykyaikaan ja sitä myötä ylivoimainen asema muihin eliölajeihin verrattuna. Valitettavasti ihmisen kehitys on saanut aikaan myös sen, että ihminen on noussut luonnollisten vihollisten yläpuolelle, joten ainoa ihmisen väestönkasvua rajoittava tekijä on ihminen itse (esim. syntyvyyden säännöstely ja sodat), paitsi tietenkin siinä vaiheessa, kun Äiti Maa ei anna enää ruokaa.

JPVaarala kirjoitti:

Poromies (terveisiä vaan kotiseudulle) sai minut vielä palaamaan väestönkasvuun. Vertaisin väestönkasvua yksinkertaistetusti käänteiseen tulipalon pyhään kolminaisuuteen: tuli tarvitsee ilmaa, tarpeeksi korkean lämpötilan ja polttoainetta elääkseen. Jos yksikin näistä puuttuu, niin tulipalo sammuu. Kasvi- ja eläinmaailmassa rajaava kolmio on seuraavanlainen: ruoka, elinalue, pedot. Kolmion pinta-ala on eläinkannan lukumäärä ja kolmion sivut kuvastavat rajoittavien tekijöiden lukumäärää. Itse asiassa koko järjestystä voi muuttaa, tajusin sen vasta itsekin. HEUREKA!!! Joka tapauksessa sitä voi soveltaa myös ihmiseen.
Väestönkasvu itsessään ei ole varsinaisesti kenenkään aikaansaama ilmiö. Kyse on enemmänkin siitä, että mitä enemmän määrätyllä alueella on ruokaa saatavilla, sitä paremmin ihminen voi ruokkia itsensä ja jälkikasvunsa ja näin parantaa jälkikasvun eloonjäämisen mahdollisuuksia, etenkin jos ei ole väestönkasvua rajoittavia tekijöitä. Tämä johtaa väestön lisääntymiseen, joka lisää paineita ruuan lisätuotannolle tai väestön hakeutumista uusilla elinalueille, esim. Helsingin citykanit. Toisin sanoen ruuantuotannon lisäys lisää väestönkasvua ja toisinpäin eli ne ruokkivat toinen toisiaan.
Etu, jonka ihmiskunta on saanut ruuantuotannon lisäämisestä, on, että maanviljelyn kehityttyä n. 10,000 vuotta sitten, yhteisöissä ei tarvittu enää niin paljon käsiä yhteisöjen ruokkimiseksi, joten niillä vapailla käsillä saattoi tehdä jotain muuta, esim. keksiä pyörä ja kirjoitustaito. Nykyaikana kaikki niistä ihmisistä, jotka eivät ole suoraan ruuantuotannon kanssa tekemisissä, saavat kiittää ruuantuottajia olemassaolostaan ja näin se on ollut kautta ihmisen historian.
Eli hyöty, jonka ihmiskunta väestönkasvusta on saanut, on ihmiskunnan tekninen kehitys kivikaudesta nykyaikaan ja sitä myötä ylivoimainen asema muihin eliölajeihin verrattuna. Valitettavasti ihmisen kehitys on saanut aikaan myös sen, että ihminen on noussut luonnollisten vihollisten yläpuolelle, joten ainoa ihmisen väestönkasvua rajoittava tekijä on ihminen itse (esim. syntyvyyden säännöstely ja sodat), paitsi tietenkin siinä vaiheessa, kun Äiti Maa ei anna enää ruokaa.

Lue lisää

Väestönkasvu on seuraus teknisestä kehityksestä ja taidoistamme säilyä hengissä ja lisääntyä muita lajeja paremmin. Se on johtanut erilaisiin ongelmiin kuten esim massahalpatuonti.
Me emme tarvitse lisäväestöä maapallolle ja nykyinenkin väestömäärä sekoittaa maapallon talouden (massahalpatuonti mm. Intiasta ja Kiinasta ja tästä seuraava raaka-aineiden ja energian hinnan nousu ja tarpeeton käyttö) perustuu juuri tähän liikaväestön halpaan työvoimaan.
Hyöty tästä massahalpatuonnista jää harvojen käsiin: tehtaanomistajat, sijoittajat ym. ja jatkuva hintojen nousu pitää huolen siitä tuotteen valmistaja ja ostaja saavat vain murusia pöydältä.

Veikkaanpa, että monikaan ei viitsi lukea noita mammuttimaisia kirjoituksiasi. Eli tiivistä ihmeessä.

........ kirjoitti:

Veikkaanpa, että monikaan ei viitsi lukea noita mammuttimaisia kirjoituksiasi. Eli tiivistä ihmeessä.

Tässä aiheeni tiivistetyssä muodossa: Historia on opettanut, että metsään mennään, ellei ihmiskunta muuta elintapojaan. Perustelut palstan muissa kommenteissa.

Juuri uutisissa kerrottiin, että EU:n ilmastotavoitteen hinta tulisi olemaan suomalaisille 130-200 euroa per nuppi per vuosi. Kyllähän se kirpaisee syvältä ja lujaa, mutta jos se on hinta, millä turvataan lastemme tulevaisuus, niin kaipa se on pakko maksaa. Sillä hinnalla on parasta tulla näkyviä tuloksia tai ei hyvä heilu.