Nyt kuluu sähköä

Kappas, palstan pölhökustaa eli Vuotos-Uunoko on taas kuntoutunut sen verran että on tullut palstoille hölisemään.

Ei taida huru-Uunolla oikein muisti enää pelata kun saman hölinän lähetti dementoituneena useammelle palstalle:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8699174

> Vielä ilmat lauhoja. Kun pakkanen kiristyy 10-15 astetta, jopa -20 astetta kiristyy.
> Sitten ollaan sähkönkulutuksessa jo 15 500-16 000 MW

Uunolla sitä horinaa riittää. Tuollaiset höpöluokan luvut on silkkaa Uunon höpinää. Esimerkiksi viime vuonna sähkönkulutuksen huipputeho oli 13.770 megawattia tammikuun alussa. Tuolloin talous ja sähkönkulutus ei ollut vielä edes romahtanut Suomessa. Em. seikan voi tarkistaa vaikka tilastokeskuksen sivulta.

Mistä huru-Uunon luku 15.500-16.000 MW on peräisin? Uunon omasta mielikuvituksesta.

Vaikka Suomeen tulisi 50 astetta pakkasta ja pari tuhannen megawatin ydinvoimalaa poksahtaisi pois verkosta, niin siltikin Suomessa riittäisi hyvin sähköä kotien lämmitykseen ja sairaaloille yms. Tuollainen skenaario saattaisi vaatia tosin sen, että joku terästehdas ja pari paperitehdasta jouduttaisiin ajamaan seisokkoon pariksi päiväksi. Tosin heidän saamansa hinta säästyvästä sähköstä olisi niin loistava, että varmaan erittäin mielellään tehtaat pariksi päiväksi seisauttaisivat.

> Eli: missä viipyy puhdas vesivoiman lisärakentaminen ? Vuotos...Kollaja olleet esillä. Miksei niitä jo
> aloiteta tekemään ?

Esimerkiksi Kollajan tekoallas kaatui lopullisesti jo ajat sitten - viimeistään Suomen liitettyä EU:n jäseneksi. Kollajan tekoallas olisi tuhonnut muun muassa 40 kilometriä suojeltua vapaata Iijokea koskineen, olisi tappanut Iijoen mittaamattoman arvokkaan lohikannan sukupuuttoon sekä tuhonnut lukuisia muita alueen erittäin uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Hanke olisi tuhonnut myös useita alueen Natura 2000-alueita ja Pudasjhärven kunnan ja alueen ihmisten ja asukkaiden tulevaisuuden.

Kollajan tekoaltaan tiellä on kansallisella puolen muun muassa ympäristölaki, perustuslaki, vesilaki sekä luonnonsuojelulaki. Koska hanke on kaatunut lain voimaisella vesioikeuden tuomiolla, niin hankkeen kotimaiset esteet poistava lakimuutos vaatisi perustuslainsäätämisjärjestyksen eli 5/6 osan enemmistön yksillä valtiopäivillä. Tuollaisen enemmistön saaminen on mahdotonta, sillä 90 prosenttia suomalaisista vastustaa viimeisten koskien tuhoamista Suomesta. Sama koskenee suunnilleen kansanedustajiakin. Hankeella on kuitenkin vielä paljon suurempina esteinä EU-lait eli lintu- ja luontodirektiivi sekä vesipuitedirektiivi. Niiden EU-lakien kieltäminen onnistuisi kelkasta tipahtaneilla kepuloijilta vain sillä Suomi eroaisi EU:n jäsenyydestä. Saa olla aika sekaisin jos joku vakavissaan uskoo, että Suomi eroaa EU:sta, jotta ehdottomat rakentamisesteet saataisiin raivattua tieltä, jotta yksityinen PVO-voimayhtiö saisi rakentaa suojeltuun jokeen pienen vesivoimalan tekoaltaineen, joka tuottaisi bruttona voimayhtiön omistajille noin 3-4 miljoonaa euroa vuodessa. Vielä idioottimaisempi tuo hanke on kun sen suhteuttaa sen miljardin euron luokassa pyöriviin vahinkoihin, sadan miljoonan euron investointikustannuksiin ja siihen, että hanke aiheuttaisi pahemmat kasvihuonekaasupäästöt kuin vastaavan vähäisen energiamäärän tuottaminen kivihiiltä polttamalla.

Lukuina kaatunut Kollajan rapa-allas olisi tuottanut maksimissaan 40 megawattia lisää huipputehoa enintään pari viikkoa vuodessa (vrt. Suomen huippukulutus 14.000 MW). Suomen sähköntuotantoa Kollajan tekoallas-hanke olisi lisännyt noin 120 GWh eli reippaasti alle sadasosan yhden ydinvoimalan tuottamasta energiasta tai 0,03 prosenttia vuositasolla laskien koko Suomen sähkönkulutuksesta.

> Fortum Takuu -asiakkaana sähkösi on 100 % Vesisähköä, jonka tuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä.

Mitä se pölhökustaa oikein horisee? Lokan ja Porttipahdan tekoaltaan päästöjä on mitattu vuosina 1994-1995 eli 30 vuotta niiden rakentamisen jälkeen. Lokan tekoaltaan päästöt olivat avovesikaudella noin 23 milligrammaa neliömetriltä vuorokaudessa sekä lisäksi hiilidioksidia vapautui 1530 milligrammaan per neliömetri per vuorokausi. Suomeksi em. tutkimuksen voi lukea esimerkiksi lehdestä Ilmansuojelu, nro 4, vuosikerta 2003. Kirjoittajina muun muassa professori Martikainen.

Ymmärtääkö se pölhökustaa, että em. tekoaltaat ovat tutkitusti katastrofeja kasvihuoneilmiön kannalta ja varsinaisia metaani- ja hiilidioksiditehtaita? Ymmärtääkös se Vuotos-Uuno sen, että Em. tekoaltaita pyörittää Kemijoki Oy eli Fortumin tytäryhtiö?