Siinä ojensin dokumenttejä sinivuokolle ja Antero kahto mielenkiinnolla virkavallan edustajjoo. Ja eikö helekutti, oisko tuo ihastunu uniformuun, kun alko hillittömästi röhkimään .
Siinä vuokko vilikas matkustajjoo ja mietiskeli ilmeestä päätellen, että onkohan tässä kyse nyt virkavallan halventamisesta.
Mie siihen välliin äkkiä selittämmään että tämä meijän Antero- poika on pikkusen liikoo rasittanu äänihuulia piäsykokkeissa. Siellä oli testattu komentohuutoo ja käskyttämistä. Antsa oli saanu oikein erikoismainninnan lahjoistaan.
Vuokko perkale kiinnostu silminnähtävästi ja kysy, että mitkäs ne semmoset pääsykokeet olivat olleet?
Poliisikoulupiäsykokkeet, mie vastasin.
Vuokko ojens dokumentit takas mulle niitä vilkasemattakaa, paukautti kantapäät yhteen, veti käden lippaan ja toivotti turvallista matkaa ja joulua myös.
Ja myöhän lähettiin matkaa jatkamaan Anteron kanssa ilman sen kummempia käskytyksiä.
Piipahettiin yhessä sitten vielä Esson baarissa kahvikupposilla, laulettin parit karaoke- biisit duettona ja tultiin viimein Jaskan luo teurastushommiin.
Jaska outtikii terotettu kirves valamiina ja kumihaalarit piällä tulevalla murhapaikalla. Otettin sumoantero pois kyydistä ja juteltiin siinä rutiinijutut läpi. Antero istu nätisti siinä meijän välissä pihamualla ja kuuntel rupattelua röhkien sopivaan välliin.
No, mie otin sitten kirveen, tuijotin Anteroo silimiin, ja aattelin yhteisiä hetkiä ajomatkan aikana, Antero kahto takas, ja näytti ihan kun se saakutin sika olis virnuillu minulle.
Ei helekutti, mie annoin murha-asseen Jaskalle ja sanoin, että mulla soi kohta känykkä kuitenkii, hoijja sinä tappohommat.
Astuin syrjään, kävelin pois kuistinportaille istummaan ja panin sätkän palamaan.
Kohta tuli Jaskakii siihen, ei sanonu mittään, mie tarjosin sille punasen nortin, siihen loppu Jaskan 15- vuotiaana alakanu tupakkalakko.
Siinä sauhuteltiin mykkänä. Kohta sipsuttel nurkan takkoo muutamasataa kilonen sumokunkku ja istahti meijän välliin, ja röhkäs.
Meinasin tarjota Antsallekkii nortin mutta aattelin että siinä syyllistyisin eläinsuojelurikkomukseen ja aiheuttasin pahaa mieltä yhelle jostain tutun näköselle vihreeDDRmaihinnousutakkiselle aktivistille.
Sit mie, nuapurin Jaska ja Antero lähettiin kolomestaan hakemaan joulukaloja nuapurin verkoista ruttiinilla....
Siinä vuokko vilikas matkustajjoo ja mietiskeli ilmeestä päätellen, että onkohan tässä kyse nyt virkavallan halventamisesta.
Mie siihen välliin äkkiä selittämmään että tämä meijän Antero- poika on pikkusen liikoo rasittanu äänihuulia piäsykokkeissa. Siellä oli testattu komentohuutoo ja käskyttämistä. Antsa oli saanu oikein erikoismainninnan lahjoistaan.
Vuokko perkale kiinnostu silminnähtävästi ja kysy, että mitkäs ne semmoset pääsykokeet olivat olleet?
Poliisikoulupiäsykokkeet, mie vastasin.
Vuokko ojens dokumentit takas mulle niitä vilkasemattakaa, paukautti kantapäät yhteen, veti käden lippaan ja toivotti turvallista matkaa ja joulua myös.
Ja myöhän lähettiin matkaa jatkamaan Anteron kanssa ilman sen kummempia käskytyksiä.
Piipahettiin yhessä sitten vielä Esson baarissa kahvikupposilla, laulettin parit karaoke- biisit duettona ja tultiin viimein Jaskan luo teurastushommiin.
Jaska outtikii terotettu kirves valamiina ja kumihaalarit piällä tulevalla murhapaikalla. Otettin sumoantero pois kyydistä ja juteltiin siinä rutiinijutut läpi. Antero istu nätisti siinä meijän välissä pihamualla ja kuuntel rupattelua röhkien sopivaan välliin.
No, mie otin sitten kirveen, tuijotin Anteroo silimiin, ja aattelin yhteisiä hetkiä ajomatkan aikana, Antero kahto takas, ja näytti ihan kun se saakutin sika olis virnuillu minulle.
Ei helekutti, mie annoin murha-asseen Jaskalle ja sanoin, että mulla soi kohta känykkä kuitenkii, hoijja sinä tappohommat.
Astuin syrjään, kävelin pois kuistinportaille istummaan ja panin sätkän palamaan.
Kohta tuli Jaskakii siihen, ei sanonu mittään, mie tarjosin sille punasen nortin, siihen loppu Jaskan 15- vuotiaana alakanu tupakkalakko.
Siinä sauhuteltiin mykkänä. Kohta sipsuttel nurkan takkoo muutamasataa kilonen sumokunkku ja istahti meijän välliin, ja röhkäs.
Meinasin tarjota Antsallekkii nortin mutta aattelin että siinä syyllistyisin eläinsuojelurikkomukseen ja aiheuttasin pahaa mieltä yhelle jostain tutun näköselle vihreeDDRmaihinnousutakkiselle aktivistille.
Sit mie, nuapurin Jaska ja Antero lähettiin kolomestaan hakemaan joulukaloja nuapurin verkoista ruttiinilla....
Vastaukset 1
Vanhimmat
niiden huonoista elinolosuhteista, niin mieltä virkistää tuollainen kirjoitus täysin päinvastaisesta possun kohtalosta. Kun teillä nyt ilman pienintäkään epäilystä on juhlajuomat varattu tai ainakin valmisteilla hyvää vauhtia ja tulette varmasti niitä kohtuullista enemmän myös käyttämään, niin siinäpä sitten potsi pääsee näyttämään oman siisteytensä ja ylivertaisen älykkyyden ihmisiin verrattuna poikkeamalla edukseen kolmen sian joukosta. Oletan siis että naapurin Jaska on sinun ja Sika-Anteron lisäksi niitä nauttimassa täydellisesti asialleen omistautuneena. Ei liene totuus kaukana kun ennustan että Antero on se joka on selvin ryhmästä ja niin ollen joutuu hoitamaan huvikuskin työt joko Tercelillä tai -mikäli sikojen mieltymyksiä yhtään tunnen- mieluummin Zetorilla. Varatkaa siis Anterolle tyyliin sopiva asu silmällä pitäen tuota kuljettajan tehtävää. Kravattia ei sovi unohtaa tyylin viimeistelemiseksi, herrasmies on aina herrasmies.