Olen nyt ajellut tämän talven, normaalilla talvikelillä. Corolla -vm 2002 lyhyellä perällä. Jo kaksi kertaa pyörähtänyt suoralla tiellä 180-astetta, aivan yhtäkkiä ja varoittamatta. Onneksi penkat oli molemmilla kerroilla turvana, pientä krohjoa puskureihin toki tuli. Maantieajossa koko ajan ongelmana hakeminen. Tuntuma on kuin ajelisi ostoskärryllä, tai että pyörinä olisi marmorikuulat. Talvirenkaat tosin on ihan uunituoreet, hommasin ne kuukausi sitten vanhojen rouskujen tilalle. Tästä huolimatta maantieajossa ei uskalla ajaa kuin 60-70 km/h, liukkailla, muuten kosla karkaa käsistä. Uraherkkyys näkyy jo olemattomissakin ajourissa, mihin ei ole tähän asti tarvinnut kiinnittää minkäänlaista huomiota, muilla automerkeillä. Aurauskulmatkin tarkistin, ja kunnossa oli. En keksi mikä olisi tähän syy, vai onko korin painojakauma jotenkin erikoinen.
Jarrujen laahaus ongelmaakin on ollut, mutta katsastuksesta kuitenkin läpi mennyt. Levyt on jo kolmasti vaihdettu, vaikka mittarissa 135-tonnia. En tiedä vaikuttaisiko tämä sitten liukkailla suuntavakauteen. Jonkin verran jarrut laahaa, sen huomaa kun vanteet ovat aina hieman lämpimät ajon jälkeen. Pysähtyessä ehkä juuri ja juuri huomaa pienen töksähdyksen lopussa, vaikka jarrusta päästää irti kokonaan.
Ajelin vuosimallin 92 ooppelilla ja jollain 2000-luvun foordillakin, ei mitään ongelmia. Sen kun ajaa vain, menee kuin juna eteenpäin. Urissa ajoittain pientä heittoa, mutta suunta koko ajan vakaasti eteenpäin, naulattuna tiessä. Näillä autoilla uskalsi ajella 80-100:aa ihan vasemmalla kädellä, eikä merkkiäkään pidon loppumisesta. Tai eihän corollassakaan pito menosuunnassa loppunut, uudet nastat piti todella hyvin jarrutuksissa ja kiihdytyksissä, mutta sivuttaisvakaus on ala-arvoista, olipa renkaat mitkä tahansa. Tätä kokemusta ennen minulla ei ole koskaan tullut edes mieleen, että auto voi lähteä suoralla tiellä ilman merkittäviä uria hupsvaan pyörähtäen 180-astetta ja vastaantulevien kaistalle. Varsinkaan kun en tehnyt minkäänlaista äkkiliikettä tai aiheuttanut pidon menetystä millään tavalla. Onneksi tämä ei käynyt pikatiellä, rekan vastaantullessa. Helkkarin puuduttavaa ajaa muutenkin pitkää matkaa, kun koko ajan pitää tunnustella, että ollaanko taas nelipyöräluisussa vai ei, tunnotonta menoa. Koko ajan auto imee joko ojaan päin tai vastaantulevien kaistalle päin. Ugh!
Jarrujen laahaus ongelmaakin on ollut, mutta katsastuksesta kuitenkin läpi mennyt. Levyt on jo kolmasti vaihdettu, vaikka mittarissa 135-tonnia. En tiedä vaikuttaisiko tämä sitten liukkailla suuntavakauteen. Jonkin verran jarrut laahaa, sen huomaa kun vanteet ovat aina hieman lämpimät ajon jälkeen. Pysähtyessä ehkä juuri ja juuri huomaa pienen töksähdyksen lopussa, vaikka jarrusta päästää irti kokonaan.
Ajelin vuosimallin 92 ooppelilla ja jollain 2000-luvun foordillakin, ei mitään ongelmia. Sen kun ajaa vain, menee kuin juna eteenpäin. Urissa ajoittain pientä heittoa, mutta suunta koko ajan vakaasti eteenpäin, naulattuna tiessä. Näillä autoilla uskalsi ajella 80-100:aa ihan vasemmalla kädellä, eikä merkkiäkään pidon loppumisesta. Tai eihän corollassakaan pito menosuunnassa loppunut, uudet nastat piti todella hyvin jarrutuksissa ja kiihdytyksissä, mutta sivuttaisvakaus on ala-arvoista, olipa renkaat mitkä tahansa. Tätä kokemusta ennen minulla ei ole koskaan tullut edes mieleen, että auto voi lähteä suoralla tiellä ilman merkittäviä uria hupsvaan pyörähtäen 180-astetta ja vastaantulevien kaistalle. Varsinkaan kun en tehnyt minkäänlaista äkkiliikettä tai aiheuttanut pidon menetystä millään tavalla. Onneksi tämä ei käynyt pikatiellä, rekan vastaantullessa. Helkkarin puuduttavaa ajaa muutenkin pitkää matkaa, kun koko ajan pitää tunnustella, että ollaanko taas nelipyöräluisussa vai ei, tunnotonta menoa. Koko ajan auto imee joko ojaan päin tai vastaantulevien kaistalle päin. Ugh!
Vastaukset 14
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8717197
näillä kirjoittajilla olla kaikki muumit laaksossa...
Mälläsin autoni (Renault Megane) hirvikolarissa lunastuskuntoon ja uutta autoa odotellessani otin Corollan (09) sijaisautoksi. Ensimmäinen mielikuva oli ihan hyvä. Siistin oloinen, kaupungissa hijlainen, helppo kaikinpuolin ajaa. Seuraavana päivänä heitinkin sitten normaalin 400km päiväkeikan. Tällaisia havaintoja sitten tulin tehneeksi:
Suuntavakavuus oli kerrassaan kelvoton. Ei meinannut uskaltaa edes 80km/h ajaa, vaikka moottori- ja leveäkaistateillä saisi peräti satasta... Aikansa kun ajeli, niin tottui siihen veivaukseen ja uskalsi nippanappa satasta pitää vauhtina. Ei ole ihme, että näillä körötellään. Rellu ei tuntenut tuulta tai uria saati sitten soutanut suoralla tiellä.
Toinen huomio oli hirveä meteli. Kone on äänetön, mutta vauhdin noustessa rengasmelu ja suhinat ovatkin sitten hirveät. (Michelinin nastarenkaat alla).
1.6 kone tuntui mopolta Rellun 1.5 dieseliin verrattuna. Se nyt on normaalia, dieselit on nykyään paljon parempia.
Kuskin penki on kelvottoman huono pitemmässä ajossa. Rellussa oli suorastaan surkea, mutta ei Corolla paljoa paremmaksi pannut.
Kolmisen tuhatta ajettuani kyllästyin ja hommasin tilalle Golfin. Suuntavakavuus on nyt virheetön. Kuskin penkkikin on erinomainen. Koneena on 1.4TSI, joka on erinomainen ja melkein vetää vertoja Dieselille. Golfin pilaa kyllä sitten täydellisesti melu. Suorastaan järkyttävä jyrinä rengasäänet ja suhinat ja kaiken kukkuraksi muoviosien jatkuva räminä. Tuohon verrattuna Corolla ei ole mitään. Golfissa varmaan pitäisi käyttää kuulosuojaimia.
Mielestäni Corolla on surkea tekele. Sopii parhaiten vähän ajavalle sunnuntai-autoilijalle. Vanhemmiten laatu ehkä alkaa olla tärkeämpi tekijä. Rellun laadusta en sen paremmin osaa sanoa. Vähän yli vuosi ja 80tkm sillä meni. Kaksi määräaikaishuoltoa ilman ylimääräisiä töitä siihen väliin mahtui. Se on jotakuinkin normaali suoritus uudella autolla. Se joka ostaa Rellun linttaliiterin takapihalta saa kyllä epäilemättä katua ostostaan (ja samoin uuden aikanaan ostanut sitä vaihtoon viedessään).
http://www.ake.fi/ake/akerecall/RecallList.aspx?&kohde=0&merkki=Toyota
http://autoilu.fi/kysy-ja-vastaa
Kannattaisi käydä edes kerran ajamassa kyseistä autoa niin ei tulisi provoista näin heikkotasoisia.
Kumma kun ei puhuta vielä vanhempien autojen testeistä ja ominaisuuksista. Mitäs olivat 1920 luvun autot talvisin ? Entäs toimiko niissä ilmastointi miten helteisinä päivinä ?
että itse en ole tuommoisella corollalla koskaan ajnut. Auto on ollut ihan normaali ajettava ja hyvin helppo ja tavallinen ajettava. Tekstit vaikuttaa keksityiltä.Kieliasu pyrkii olemaan hauska ja äärimmäistä huonoutta korostava mennen siinä yli pahasti. Kokemusta itselläni on hyvin erimerkkisistä autoista joten vertailupohjaa on. Tietysti jos vanhaa corollaa verrataan esim isoihin mersuihin nelivedolla tuntuu se corolla haperolta mutta ei verrattuna muihin vastaaviin arkisiin kuljettimiin. renaulttia en nyt sanoisi autoksi ihan sen perusteella etä on turkasen huonoja yksilöitä niin usein harvat toimii ok.
1992 vuoden ooppeli on siis mikä? kuin juna ei paljasta vielä.
Ja jotta et ihan masentuisi niin minulla ei ole corollaa vaan jotain muuta tarkoitukseeni sopivaa .
auton käyttäytyiminen riippuu paljon talvirenkaista. Laatu, merkki, valmistaja. Itselläni on misukat, suhteellisen tuoreet ja voin sanoa, että nokian hakkapeliitan kitkat olivat turvallisemman tuntuiset, kuin nämä nasta misukat.
Oli kyllä JÄNNÄ TARINA kertakaikkiaan
Minä olen omistanut 7 toyotaa ja tosiasia on,että auto on keskimääräistä huonompi ajettava
maantiellä.
Tuuli ja tienpinnan epätasaisuudet pahentavat tilannetta.
Luotettavuus oli kyllä huippua jarruvikoja lukuunottamatta.
Eiköhän se pikkuisen pehmoisempi alusta ole ihan tekemällä tehty ominaisuus.
Sen seurauksena alustan osat kestävät paremmin käyttöä, auto on huomattavasti mukavempi ja auto soveltuu laajoille ihmisjoukoille paremmin. Toyotalta sai ainakin viimeksi kun asiaa tutkin alustasarjan joka oli matalempi ja jäykempi, jos ahdistaa niin tilatkoon sellaisen.
Itse ajelen sen verran hiekkateitä ja mökkipolkua että tarvitsen kohtuullista maavaraa joten ei tulisi mieleenkään. Kaverin Golffilla ei samalle mökille(vanhempieni mökki) ole mitään asiaa johtuen rengasurien välissä törröttävistä kivistä, tottahan niitä Corollallakin parissa paikkaa joutuu väistämään, mutta Golffilla ei ole toivoakaan. Ratkaisu ongelmaan tähän asti on ollut auton jättäminen 700metrin päähän mökistä ja haemme sitten Corollalla hänen tavaransa kun olen purkanut omani. Ainakin meidän autoissa on yllättävän suuri ero maavarassa vaikka nopealla vilkaisulla aikalailla samanlaisilta autoilta.
Tämä kaveri on aina vittuillut meikäläiselle autovalinnastani(jonka tosin olen päästänyt toisesta korvasta pihalle) mutta viimeaikoina hän on tehnyt pari kalliimpaa remppaa ja on ilmeisesti alkanut ymmärtämään miksi autovalintani on mikä on, koska on ne vittuilupuheet hiljentyneet mystisesti.
Olipa todella paskanjauhamista!
itselläni on ke10 ja e11 kummankin ohjaus vaeltelee. ja niin on ollut muissakin toyotissa joita olen ajanut.