Siis muille kuin virallisille kasvattajille? Eli jos olisi jollekkin harrastelijakasvattajalle syntymässä poikasia niin olisin kiinnostunut ostamaan yhden, kasvattajilla kun tuntuu olevan hirveet jonot jo nyt ja kaikki pennut näyttää olevan varattuja =( Olisi kanssa kiva tietää että mihin päin maailmaa noita frettipentuja olisi mahdollisesti syntymässä ja millaisista vanhemmista =)?
Tai tietääkö kukaan ketään hyvää frettikasvattajaa ulkomailla jolta kannattaisi ottaa fretti ja joka mahdollisesti lennättäisi frettejä suomeen?
Kiitos jo etukäteen kaikille vastanneille!
25 Vastausta
1 069 Lukukertaa
Tänäkin talvena on ollut todella paljon niitä viime vuonna tuotuja virolais pentuja myynnissä sen vuoksi että ko myyjä ei vähääkään välittäny oliko ostaja tietoinen siitä mitä oli ostamassa. Jotta tällaisat ei tapahtuisi kunnolliset kasvattajat haluavat olla varmoja että ostajalla on tiedot yms hallinnassa. Se on ihan kummankin etu niin ostajan kuin fretin, lemmikistä luopuminen ei koskaan ole helppoa.
Kasvattaja joka suostuu lähettämään pentunsa toiseen maahan tuosta vaan ei todennäköisesti ole kovin kiinnostunut minne pentu on joutumassa. siitä voi päätellä millainen kasvattaja on kyseessä. ;)
Miksi sitten
niin moni kasvattaja aina sanoo että on jonoa ja että ei riitä välttämättä pentua? Ja tämä toistuu joka vuosi. Ei noille kasvattajille ole tulossa niin montaa frettiä että kaikille halukkaille (jotka myös osaavat pitää huolta eläimestä) riittäisi. Ja vaikka kasvattaja kuinka koittaisi myydä fretit kaikkein luotettavimmille ostajille voi fretti silti palautua takaisin kasvattajalle koska siitä ei ole osattu pitää huolta, se puree tai se ei kiinnosta enään, tätäkin tapahtuu, e-mailissa on helppo kertoa olevansa jotain muuta kuin on ja vaikka kasvattaja tapaisikin tulevan omistajan voi hän saada täysin väärän kuvan tästä.Ja se että on kasvattajanimi ei takoita että sieltä tulee maailman ainoat lemmikeiksi sopivat fretit, itse uskon että myös ne ihmiset joille syntyy frettipentuja ns."harrastuksena" ja jotka eivät ole SFL:n virallisella kasvattajalistalla pystyvät teettämään terveitä frettipentuja, tämä tietenkin edellyttää että ihminen on perillä frettiensä sukutauluista, sairauksista ja tietää frettien hoidosta ym. ym. Tietenkään mitään hämärää pentua ei kannata ottaa!
Ulkomailla on olemassa hyviä kasvattajia jotka ovat yhteydessä frettiensä omistajaan vaikka he toisessa maassa asuvatkin. Onhan suomestakin lähtenyt frettejä ulkomaille kasvatukseen, ei se silti tee suomalaisista kasvattajista vastuuttomia koska she lähettävät frettinsä ulkomaille. Ja myös he ovat ottaneet frettejä ulkomailta kasvatukseen joten kyllä ulkomailla on pikku pakko olla hyviä kasvattajia joilta saa terveitä frettejä. Tottakai nuo hyvät ulkomaalaisetkin kasvattajat kysyvät millaiselle ihmiselle on frettiään myymässä, mihin tarkoitukseen ja millaiseen kotiin se on menossa ja että onko tieto hallussa. Jos fretin myyjä ei kysele mitään ei kannata frettiä ottaa.
miksi ei voisi
Miksi kaikki jotka haluavat frettiharrastusta tukea(eli teettävät muita kuin hämäriä pentuja) eivät voi olla yhteistyö kykyisiä ja hakea nimeä liitolta. Onko se todellakin liian kova homma?Kasvattajien sivuilla on muuten linkkejä myös ulkomaalaisten kasvattajien sivuille. ;)
Fretin lähettäminen ulkomaille
Hei,itse kasvattajana ( virallisena sellaisena mutta silti harrastajana ) olen hakenut suurimman osan kasvatusyksilöistäni ulkomailta ja meiltä on myös muuttanut ulkomaille kasvatukseen pentuja. Kaukaisin paikka josta olen pennun hakenut ja nonne meiltä on kahtena vuotena mennyt pentuja, on USA. Lähempänä sitten on mm. Saksa ja Englanti. Milloinkaan frettiä ei ole luovutettu ilman että fretti on haettu paikanpäältä ja joka kerta on tehty todella pitkään taustaselvitystä kyseisestä kasvattajasta ja uudesta kodista. Kun on vaikka 2 vuotta ihmisen kanssa tekemisissä, oppii jo jotain ja kun vielä haastattelee hieman ympäristöä, selviää lisää. On vaan liian pitkä matka jos tarvitsee olla huolissaan toisella puolella maailmaa asustavasta kasvatistaan.
Ja mitä noihin kasvattajien jonoihin tulee, en ainakaan itse ole vielä ketään hyvää kotiehdokasta tyrmännyt. Osalle voin suositella jotakuta lähempänä asuvaa kasvattajaa mutta kyllä itse ainakin pidän tärkeimpänä sitä että saan pennuille hyvät kodit kuin sitä että myyn pentuja kaikille niitä kyseleville. Pitää vaan nähdä hieman vaivaa sen eteen että vakuuttaa kasvattajan siitä että on oikeasti paneutunut asiaan ja on valmis tarjoamaan sille fretille kodin sen loppuelämäksi vaikka sitten tulisi eteen niitä elämänmuutoksia. Elämänmuutoksiinkin voi suhtautua niin että fretti kulkee niissä mukana.
Ja kyllä tarvittaessa käyn vaikka hakemassa sen pennun takaisin meille jos se nyt kaikesta huolimatta ei ollutkaan sitä mitä oli uudessa kodissa ajateltu. Kaikkia "kasvattajia" ei kasvatit enää kiinnosta kun niistä on eroon kerran päästy.
Ja kyllä kivan lemmikin voi saada kasvattajalta joka ei ole SFL:n hyväksymä. Tuo hyväksyntä kuitenkin edellyttää moneen sääntöön sitoutumiseen ja eläinten hyväksi toimimiseen. Liitto edellyttää kasvattajalta tiettyä tietämystä ja asioihin perehtymistä ja tarvittaessa valvoo ja ohjaa kasvattajaa. Liiton kasvattajat tekevät myös hyvin tiivistä yhteistyötä ja auttavat toisiaan pulassa. Mikäs sen järkevämpää siis kuin hakea se kasvattajanimi ja liiton hyväksyntä ja samoin hankkia se fretti hyväksytyltä kasvattajalta.
Jos kasvattajanimeä ei ole myönnetty, saattaa kasvattajan toimissa olla jokin hyvä syy siihen ja toiminta olla näin jollakin tapaa epäasiallista vaikka päällisinpuolin hyvältä ja asiantuntevalta vaikuttaisikin. Kasvattajanimen hakeminen ei pitäisi olla kovin suuri kynnys ja kaikilla on siihen mahdollisuus jos asiat ovat kunnossa.
Rohkeasti siis vaan kasvattajiin yhteyttä, jos ei ensimmäinen nappaa, kysy seuraavalta. Ja jos jokainen sanoo ettei myy pentua, kannattaa ehkä miettiä onko se fretti sittenkään se mikä omaksi kaveriksi parhaiten sopisi.
Muistaakseni
Pitää omistaa ensin 2 vuotta frettejä ennen kuin saa hakea kasvattajanimeä. Myös pitää hakea kasvatuslupaa tai jotain (korjatkaa nyt jos olen väärässä) missä kyseltiin kaikkea, vähän samantapainen kuin pääsykoe mutta siihen ei kai mitään pääsykoetilaisuutta järjestetä kuten esmes. koirien kasvatuksessa. Ja onhan kai niitäkin jotka eivät kasvattajanimeä halua tai ole saanut, kai siinä jonkunlaiset vaatimukset kuitenkin on.Minusta olis myös mukava jos kaikki frettiharrastusta tukevat ihmiset olisi yhteistyöhaluisia, ei vain kasvattajat keskenään vaan että ihan nekin joilla ei kasvattajanimeä ole mutta silti haluavat teettää pentuja freteillään. Osa kasvattajista kun tuntuu tavallaan aika "nihkeiltä" (mitä itse olen tavannut ja juttuja kuullut) ja sellaisilta että ei mielellään luovuta frettejä jalostukseen muuta kuin muille kasvattajille tai siihen "inside kasvatuspiiriin" mikä heillä tuntuu olevan, koska ilmeisesti kukaan muu ei "hallitse" frettien kasvatusta, eivätkä he myöskään tunnu olevan kauhean halukkaita neuvomaan muita frettiharrastusta aloittelevia tai siitä kiinnostuneita. Itse en ainakaan usko että frettien kasvattaminen voi olla NIIN hankalaa että siihen ei yksinkertaisesti kykene kukaan muu kuin he ja yleensä heti ollaan katsomassa nenänvartta pitkin ja tuomitsemassa jos joku muu päättää pentueen teettää, ovathan nuo nykyisetkin kasvattajat aloittaneet jostain ja kokemusta heille varmaan on vuosien myötä kertynyt paljon. Omasta mielestäni ainakin parhaiten oppii tekemällä itse, jostakin se kasvatus on kuitenkin aloitettava mutta tietoa siinä on pikku pakko olla että todellakin tietää mihin on ryhtymässä. Myöskin se että pitäsisi olla älyttömästi kokemusta (tottakai on hyvä jos kokemusta löytyy) on pakollista, ihan maalaisjärjellä ja tiedolla pärjää mainiosti.
Aina kun kuulee noista muista frettiharrastajista/omistajista, joilla siis ei ole kasvattajanimeä ja kasvattavat frettejä "harrastuksena" eli lemmikeiksi, niin he tuovat vain pelkkää loskaa suomen frettikantaan, mutta harvoin olen kuullut syytä siihen miksi ne on pelkkää loskaa ja kukaan ei koskaan tunnu tietävän kaikkia taustoja, ollaan vaan sitä mieltä että niiden täytyy olla huonoja, koska fretin omistajilla ei ole kasvattajanimeä ja tämän takia ne on jotenkin huonompia ja kelpaamattomia jalostukseen/lemmikeiksi vaikka olisi kaikki ihan kunnossa. Tokihan on varmaan sellaisia joilla oikeasti on vähän hämärät taustat ja pentuja teeteään vain koska "on niin söpöjä".
Jokatapauksessa minua ainakin hiukan nyppii tuo "vain kasvattajalta saa ottaa, ei mistään muualta, kaikki muu on sisäsiittoista ja pelkkää p*skaa!"-asenne varsinkin kun ei ole oikein mitään perusteluja sille miksi kasvattajat ovat niin paljon "ylivertaisempia" kuin muut frettien omistajat. Kukatahansa vastuullinen ihminen pystyy teettämään fretillään terveitä, hyväsukuisia lemmikiksi ja jalostukseen sopivia frettejä ilman kasvattajanimeä, se ei omasta mielestäni ole mikään edellytys hyville pennuille.
Nyt tuli vähän pitkä ja ehkä vähän asiaan liittymätön viesti mutta tuli vain mieleen kun kasvattajanimistä alettiin puhumaan ja päätin laittaa ajatukseni tähän samalla.
Kasvattajanimestä
Miksi pitää olla ajokortti, miksi käsiaseeseen tarvitaan lupa, tai lääkärinä toimimiseen?Kun SFL myöntää kasvattajanimen se tavallaan antaa myös pennunestijöille takuun, että kasvattaja on luotettava ja kaikki asiat ovat kohdallaan ja kasvattaja myös oikeasti tietää mitä on tekemässä. Siksi kasvattajanimeä hakiessa pitää täyttää tietyt kriteerit ja täyttää tuo "pääsykoe", jotta SFL voi varmistua siitä, että hakija oikeasti osaa asiansa.
Mielestäni on vain hyvä asia että on omistanut eläimä jonkin aikaa, ennne kuin niillä alkaa kasvattamaan. Vuodessa parissa ehtii oppia paljon asioita freteistä, niiden hoidosta ja sairauksista ja monista muistakin kasvatukseen vaikuttavista asioista. Kuka tahansa voi laittaa kaksi frettiä yhteen, kaikki onnistuu ja sieltä tulee pentuja. Entäs sitten kun ilmenee jotain ongelmia? Ja usko pois freteillä niitä voi tulla paljonkin. Enkä nyt tarkoita etteikö virallisilla kasvatajillakin pentueet joskus epäonnistuisi, mutta ainakin he ovat tietoisia kaikista niistä ongelmista mitä matkan varrella voi tulla.
Kun aikoinani aloitin frettiharrastuksen ja kyselin neuvoja ja otin asioista selvää en kokenut että minua olisi katsottu nenänvartta pitkin tai että kasvattajat olisivat pitäneet itseään "ylivertaisina". Itse olen kokenut saaneeni todella hyvin neuvoja ja tukea, sama koskee myös kasvatuksen aloittamista. Ja itse kasvatan harrastuksena, vaikka minulla SFL:n kasvattajanimi onkin.
Jos asiat ovat kunnossa ja haluaa kasvattaa, niin miksi ei hakea SFL ry:n kasvattajanimeä? Ei sitä ole mitenkään ylitsepääsemättömän mahdotonta saada :)
Se että kasvattajat eivät mielellään lainaa kaikille muille kasvatusuroksiaan pentujen teettämistä varten, on ihan perusteltua. Itselleni on ainakin tullut pääasiassa sellaisia pyyntöjä joissa se naaras ei täytä omia kasvatuskriteereitäni tai että omistajalla ei ole ollut mielenkiintoa hankkia kasvatuksesta tarpeeksi tietoa vaikka sitä olisi hänelle tarjonnut.
Itse toivon että Suomessa olisi enemmän kunnollisia kasvattajia joita voisi pentukyselijöille suositella. Ja itse olen valmis kaikin tavoin tukemaan henkilöä joka on halukas tietoa ottamaan vastaan ja hankkii sitä aktiivisesti itsekin.
Kuka tahansa voi tettää niitä pentuja mutta miksi lemmikin pitäisi olla sen huonommista vanhemmista tai huonommalla tietomäärällä kasvatettu kuin muidenkaan frettien. Kasvattaja on kuitenkin koko fretin eliniän vastuussa siitä mitä on "luonut" ja mielestäni myös siitä jos joku alkaa näillä "luomuksilla" jatkamaan kasvatusta.
Kasvattajan on oltava myös valmis vastaamaan pennunostajan ja -omistjan kysymyksiin ja tämä taas vaatii juurikin sitä tietämystä ja omaa kokemusta. Ja tottahan jokainen aloittaa jonkin asian joskus mutta siinäkin on pelkästään hyvä jos on edes jonkinlainen tietämys ja kokemus perusasioista hanskassa ja vielä parempi jos on joku jonka puoleen kääntyä jos ongelmia tulee. Monasti kasvattaja voi tietää frettien lisääntymiseen liittyvistä ongelmista enemmän kuin esim. eläinlääkäri.
Itse kasvatan pääasiassa lemmikkejä mutta silti haluan että niillä jokaisella on mahdollisimman hyvät lähtökohdat niin sukutaustojen, ravinnon, käsittelyn kuin muunkin suhteen.
Tuo kasvattajanimen "pääsykoe" kuten kasvattajasäännötkin ovat useamman ihmisen suunnittelemat ja osa heitä ovat olleet pelkästään frettiharrastajia, ei kasvattajia, ja asiaa on ajateltu nimenomaan myös pennunostajan puolelta. Pääsykokeen kyllä läpäisee jos täyttää nuo tarkkaan pohditut ehdot ja jos on hieman hankkinut tietoa fretistä eläimenä ja sen mahdollisista sairauksista sekä on pohtinut omia kasvatukseen liittyviä ajatuksia. Nämä asit pitäisi olla kaikilla niillä hallussa jotka fretinkasvatusta aloittaa tai on jo aloittanut.
Meillä tavoitteena kevät-pentue
Meillä on tavoitteena saada kevät-pennut, mikäli kaikki menee sujuvasti. Eli emme ole virallisia kasvattajia, eikä ole ihan nyt suunnitelmissakaan sellainen, haluamme vain kokea tuon pennutuksen rakkaiden frettiemme kanssa. Mikäli tämä ensimmäinen kerta menee hienosti ilman isoja ongelmia, teemme ehkä sitten vielä toiset, jonka jälkeen nakit leikataan. Äijän-köriläämme on jo kiiman pyörteissä, mutta neiti vielä odottelee aikaansa. Ilmoittelen kyllä sitten heti todennäköisesti petsiessä kun pennut syntyvät ja pääsemme niitä hieman katselemaankin ilman pelkoa että emo söisi pentujaan.Ja heti tähän samaan kaikille tiedoksi ennenkuin alatte jahkailemaan tällä palstalla miten joku "ei kasvattaja" voi tehdä jotain näin kauheeta kun ei osaa jne jne -> olemme ottaneet selvää miten pennutus etenee ja mitä tehdä kun tulee ongelmia, eli älkää turhaa täyttäkö tätäkin keskustelua niillä kommenteillanne, vastaan tällä vain keskustelun aloittajan kysymykseen. Frettien pennutus ei ole sen ihmeellisempää kuin monen muunkan eläimen, tietoa löytyy kyllä paljon netistä...ei tietty suomalaisilta sivuilta.
Hei!
Olisi mukavaa vielä saada yhteystiedot, niin tietäisi että mitä kautta teiltä voi kysellä freteistä. :)Kevät-pentue
Kyselit yhteystietojani, vielä en halua niitä antaa koska tiedän että puhelin pirisee sen jälkeen taukoamatta ja sähköposti täyttyy kyselyistä. Laitan tietojani sitten yleisesti esille kun varmuus pentujen selviämisestä on olemassa. Asumme kuitenkin pääkaupunkiseudulla ja odotan pentujen uusien omistajien noutavan pennut itse kotoamme kun sen aika koittaa. Tällä hetkellä fretti-naaraamme kantaa perheenlisäystä, eli astutus todennäköisesti onnistui viime viikolla, odotettavissa siis noin 5 viikon kuluttua pikku-nakkeja, siitä vähintään 8 viikkoa luovutukseen. Mutta ilmoittelen kyllä kun aika on kypsä, väliaikatietoja voin laittaa tällekkin palstalle silloin tällöin.MK kirjoitti: "Ei se kasvattajapaperi tee pennutuksesta yhtään sen kummallisempaa kuin ilman sitä lappusta, nimittäin jos ei ole tarkoitus alkaa niitä tehtailemaan, jolloin on ihan turhaa alkaa hakemaan erillisiä lupia. Ja voin kyllä sanoa että meiltä lähtevät pennut tulee olemaan varsin sosiaalisia ja tapakasvatusta saaneita kun on tuota aikaa niiden kanssa viettää kuin taas jos minulla olisi useampi pentue yhtä aikaa usella naaraalla. Meillä fretit ei ole pentukoneita vaan perheenjäseniä siinä missä me muutkin, joten se siitä MV:n typerästä kateellisuudesta."
Olen itse hakenut/ja saanut liitosta kasvattajanimen ja sitoutunut liiton ohjeisiin. En silti koe olevani MK:n ilmoittama pentutehtailija. Ansalle tulee tänä vuonna yhdet pennut ja eikä muita ole. MK ilmoitti ettei yhden pentueen takia nimeä kannata hakea, minä taas katsoin että yhdessä tekeminen frettien hyväksi on parempi tapa edetä kuin itsenäisesti ja taistelemalla kaikkia vastaan. Liitolla on aina parempi kaiku ihmisten ja muiden tahojen korvissa kuin yksittäisellä henkilöllä. Jo se, että sinulla on virallinen kasvattajanimi ja voit esittää liiton paperin antaa/velvoittaa tiettyjä asioita ja muut voivat huoletta odottaa että asiat hoituu niin kuin on luvattu.
Kuinka paljon aikaa sitten käyttää pentuihin kotona ja sitten kun ne on luovutettu uuteen kotiin, on liittoon kuulumattoman oma asia, kun taas liittoon kuuluvalla on tietyt määräykset ja jos niitä ei noudata on äärimmäisen huono juttu, jos menettää kasvatusnimensä ja julkisesti joutuu toteamaan olevansa huono kasvattaja.
Itse mietin jonkin aikaa annanko vastauksia sellaisille fretin omistajille, jotka ovat hankkineet fretin tuolta paljon puhuttaneelta virolaisesta lemmikkieläinliikkeestä. Totesin lopulta ettei ole mitään järkeä olla auttamatta sellaistakaan omistajaa, joka ei luultavasti saa sieltä mitään apua ongelmiin, siksi autan niin paljon kun kykenen.
Toivoisin, että mahdollisimman monet hakisivat liitolta kasvattajanimeä ja rekisteröisivät omat frettinsä liiton rekisteriin. Vaikuttamisen mahdollisuudet on yhdessä paremmat kuin yksin, niin kuin aikaisemminkin kirjoitin.
ihan pakko tähän kommentoida liiton hyväksymänä kasvattajana että vaikka meillekin on suunniteltu useampi frettipentue tänä vuonna, olen silti aivan realistisesti suunnitellut pentueiden määrän niin että pennuilla on meillä hyvät oltavat ja ehdin hyvinkin viettämään aikaa niin niiden kuin aikuistenkin frettien kanssa. Meillä pennut kasvavat perheen parissa ihan täällä meidän kotona ja saavat taatusti tottua normaaliin kotielämään viilettämällä kotonamme.
Itselläni on jo lähes 10 vuoden kokemus kasvatuksesta ja osaan arvioida ajankäytön pentujen suhteen ja osaan ottaa siinä myös huomioon sen että joskus voi joku pentu tai koko pentue tarvita ympärivuorokautistakin hoitoa. Saattaa myös olla että kaikki suunnittelemamme pentueet eivät toteudu ja hyvin todennäköistä on ettei nuo pennut synny meille todellakaan samaan aikaan.
Useampi pentue edellyttää ainakin itseltäni sitä että en ole töissä samaan aikaan kun meillä on pentuja vaan pidän "mammalomaa" joka mahdollistaa senkin että voin vaikka ympäri vuorokauden hoitaa mahdollisia sellaista hoitoa tarvitsevia pentuja.
Tuohon kissojen ja koirien kasvatukseen haluan vielä kommentoida että suurin osa niistä kasvattajista kuuluu kenneliittoon tai kissaliittoon ja myös myyvät rekattuja pentuja ja ovat sitoutuneet käsittääkseni tiettyihin toimintatapoihin. Suomessahan ei alle 6kk:n ikäisiä fretinpentuja voi myydä rekisteröitynä nykyisin muut kuin liiton sääntöihin sitoutuneet ja hyväksytyt kasvattajat.
On mielestäni myös ostajan vastuu kyseenalaistaa kasvattajia ja olla tukematta niitä jotka eivät ole valmiita noudattamaan tiettyjä moraalisia ja eettisiäkin sääntöjä. Liiton hyväksyntäähän ei saa jos on jotenkin hämärää tuo kasvatustoiminta. Jos mitään epämääräistä ei omassa kasvatustoiminnassa ole ja asiat ovat kunnossa, miksei sitä kasvattajanimeä sitten hankkisi?
Toivottavasti kaikki menee hyvin ja teille tulee terveitä pienokaisia! :) Uteliaisuudesta, minkä värisiä pienokaisia on odotettavissa?
Suomessa on virallistettu kaksi frettituomaria joulukuussa 2009. Sattumaa on se, että kumpikin kasvattaa frettejä, ei työkseen vaan ihan harrastuksenaan. Kyseiset tuomarit ovat matkustelleet tuomarikoulutuksen tiimoilla useammassa maassa Euroopassa ja ihan USAssa asti. He ovat olleet 250 fretin tuomaroinneissa sihteereinä ja arvostelleet itse pet-näyttelyissä harjoittelumielessä 100 frettiä. Heillä on oikeasti koulutus tuohon hommaan eikä tuomarointia tehdä mitenkään oman mielen mukaan vaan ihan ohjeistetusti ja jokainen fretti arvostellaan sen mukaan millaisessa kunnossa se on ja millainen rakenne sillä on. Satun tietämään aika hyvin nämä asiat sillä olen toinen noista tuomareista.
Olemme aloittaneet uusien tuomareiden koulutuksen, johon myös sinulla on vielä mahdollisuus hakea. Homma edellyttää että tietää ja haluaa oppia uutta freteistä. Itse olen kyllä aika paljon kriittisempi hankkimieni frettien suhteen sen jälkeen kun olen oppinut freteistä enemmän.
Olemme olleet arvostelemassa vain yhdessä virallisessa näyttelyssä ja sillä oli tuomarina myös ruotsalainen tuomari joka sitten arvosteli ne fretit joita me kotimaiset emme voineet arvostella ( esim. siksi että ne olivat omiamme tai kasvattejamme ). Tuomareilla ei arvosteluhetkellä eikä ennen sitä ole tiedossa fretistä muuta kuin syntymävuosi, sukupuoli, onko leikattu vai ei ja väritys. Miten näillä tiedoilla voi tietää kenen fretti on tai kuka fretti on kyseessä?
En itsekään pidä näyttelyitä sellaisina tapahtumina joissa katsotaan ne palkitut fretit ja niillä sitten voidaan kasvattaa. En niin pitkään kun näyttelyissä ei ole erikseen kasvatusluokkaa tai kasvatuskatselmusta jossa useampi tuomari katsoo fretin kasvatuksellisia ominaisuuksia.
Ja tiedoksi että tuomarin suosikki -palkinnon saa yleensä sellainen fretti joka ei muuten pääse palkinnoille.
Pisteytys arvostelussa on aika selkeä ja myös palkinnot jaetaan pisteiden perusteella. En siis voi antaa saman arvoiselle fretille enempää pisteitä vaikka se olisi kenen jos sillä on saman arvoinen toisen omistajan fretti vastassa.
Tuomaroinnista ei makseta mitään joten hommaa ei voi verrata edes lääkärin työhön jossa on hoidettava niin pultsarit kuin poliitikotkin. Tuomarille ei siis ole mitään hyötyä siitä että arvostelisi väärin perustein frettejä.
Itse olen sitä mieltä että Suomeen tarvitaan lisää kasvattajia ja olen aivan varmasti valmis auttamaan heitä asian kanssa. Tietty kiinnostus siihen hommaan kuitenkin on löydyttävä ja on ihan hyvä jos pelaa yleisten pelisääntöjen mukaan ( ei poliisitkaan saa pamputtaa ihan omien mieltymysten mukaan ihmisiä ). Ja se että oikeasti katsoo omia kasvatusyksilöitään vähän siltäkin kannalta että ovatko ne IHAN OIKEASTI sellaisia joita kannattaa yhdistää ja lisätä tähän Suomen kantaan. Suurin osa freteistä on hyväluonteisia ja terveitä 1 tai 2 vuotiaina, riittääkö se perusteeksi? Tai se että fretti on söpö ja kiva lemmikki? Kasvattaja on kuitenkin vastuussa niistä elävistä eläimistä joita se on luonut halussaan kasvattaa. Vastuussa niiden koko elämän ajan. Sillä eihän niitä eläimiä olisi ilman sitä kasvattajaa. Mikäs siinä jos sinulla on hyvät yksilöt vanhemmiksi, tietoa emon hoitamisesta ja pentujen hoitamisesta ja osaat neuvoa kyseleviä pentujen ottajia, hoidat emon ja pennut kunnolla ja olet valmis myös hankkimaan lisää tietoa fretin genetiikasta, terveydestä, käytöksestä. Siitä vaan kasvattamaan. Saisi vaan varmasti enemmän arvostusta jos vielä viitsii hakea tuon kasvattajanimen ja liiton hyväksynnän. Se ei pitäisi olla mikään ylitsepääsemätön homma. Siten voi osoittaa että on oikeasti ihan vastuullinen tyyppi. Monia se epäilyttää jos "on vaan oman tiensä tallaaja". Liiton kasvattajat tukevat myös uusia kasvattajiaan ja toisiaan neuvomalla, ja ihan konkreettisesti jos joku esim. tarvitsee pennuilleen sijaisemoa.
Siinä olen samaa mieltä, että näyttelymenestys on huono tapa perustella fretin käyttöä kasvatuksessa. Näyttelyn tulokseen kun vaikuttavat monet seikat, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä fretin kasvatuskelpoisuuden kanssa. Näyttelyissä paremmille pisteille saattaa päästä fretti, joka on ihan hieno lemmikki, mutta jolla ei välttämättä tarvitsisi kasvattaa, esim. puutteellisten sukutietojen, fancy-värityksen, liiallisten hampaiden, piilokiveksen jne. takia. Pisteitä voi vähentää karvanvaihto, tapatumaisesti katkennut tai puuttuva hammas, kuivat tassut, hilseilevä iho yms. asiat, joilla ei ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa, sillä nämä asiat eivät seuraavalle polvelle periydy. Näyttelyt ovat mielestäni mukava tapahtuma, jossa voi tavata muita fretti-ihmisiä, luoda uusia suhteita, ja onhan se kiva, jos oma fretti sattuu näyttelyssä myös pärjäämään.
Jossain vaiheessa voi olla, että suomessakin otetaan käyttöön kasvatuskatselmus, mutta se edellyttää, että meillä on lisää kotimaisia tuomareita, ulkomailla kun freteille on omat standardit, jotka eivät välttämättä käy suomalaisen standardin kanssa yksiin.
Ja niin kuin Riina kirjoitti, kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus hakeutua tuomarikoulutukseen, jos kiinnostusta löytyy.
ei ainakaan mulle
mikä on fretti...
epät., fretti on lemmikiksi jalostettu näätäeläin (hilleri)...Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että ostajalla on myös oma vastuunsa käydä tutustumassa etukäteen mistä, keneltä ja minkälaisista oloista lemmikkinsä hankkii.
Pelkkä paperi ei myöskään tee fretistä yhtään sen parempaa, lemmikkiä tai kasvatusyksilöä, mutta kasvattajan velvollisuus on tehdä sitä tarkempaa taustatyötä kasvatuseläintä hankkiessaan (kysellä siis muutakin kuin pelkkää sukupuuta). Fretistä ei tee hyvää kasvatuseläintä pelkkä sukupuu, vaan kyllä siihen vaikuttaa aika moni muukin asia esimerkkeinä nyt vaikka vanhempien ja niiden vanhempien terveys (jos kasvatusperusteena on se että eläin on 1-2 vuotiaana terve, se ei vielä paljon sukurasitteista kerro, sillä useimmat perinnölliset ongelmat saatavat ilmestyä vasta muutaman vuoden iässä), sisarusten ja aiempien pentujen terveys ja mahdolliset kuolinsyyt ym, mitä siellä sukutaulussa ei ole mainittu.
Kaikkien ei edelleenkään ole pakko sitä virallista kasvattajanimeä hankkia, mutta kyllä siitä ainakin minulle on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa ja olen saanut paljon apua ja tukea ongelmatilanteissa kokeneemmilta kasvattajilta. Olen edelleenkin kovin ihmeissäni miten negatiivisesti ja jopa vihaisesti liiton kasvattajiin suhtaudutaan, etenkin sellaisten ihmisten taholta, jotka syystä tai toisesta eivät kasvattajanimeä itselleen halua hankkia. Mustamaalaaminen tuntuukin olevan ihan toisin päin oleva asia, sillä en tiedä ketään liiton virallista kasvattajaa joka olisi tuollaisia kirjoittanut tai kommentoinut. Voin myös sanoa sen, että vain yksi kasvattajanimihakemus on hylätty, ja sillekkin hylkäämiselle perusteena oli hakijan alaikäisyys (säännöissä lukee, että hakijan tulee olla 18v). Kyllä tuonne joukkoon mahtuu ja neuvoja ja apua saa.
Ne on todella kesyjä..
Ei sillee et ne olis mitää kurjissa oloissa sillä itse olen ostanut 6 vuotta sitten sieltä Fretin ja se oli sellanen sylissä viihtyvä Nakki kasa joku se tuli meille :)
Mut nyt on jättänyt meidät Ikävöin sinua D:
Sieltä saa siis 0€ tai $ - 200€ / $