Tää voi olla ärsyttävä aloitus, mut kuitenkin.
Miten saa tyttiksen harrastaa liikuntaa ja huolehtii kropastaan?
Kyllä se ulkonäöstään muuten pitää huolen, meikkaa ja pukeutuu hyvin.Mut sen kunto on ihan retuperällä.
Se ei jaksa mitään ja on aina väsynyt.
Ja on sillä vähän ylipainoakin, mutta se ei ole se asia mikä mua häiritsee.Ulkonäöllisesti rakastan sitä sellaisena kun se on, jos se ite on vaan tyytyväinen.
Ite oon kuntoillut pienen ikäni ja ollut hyvässä kunnossa.Mulla kuuluu ihan päivittäiseen elämään liikunta, koiran kanssa lenkkeiy ja salilla käynti.Oon yrittänyt saada sitäkin mukaan.Seurustelun alussa se tulikin, mut nyt ei enää viitsi/halua.Se ärsyyntyy helposti kun pyydän sitä mukaan.Kun mä lähden lenkille tai salille, se lähtee samaan matkaa kavereilleen kahville tai sit ne menee hengaa kaupungille.Useesti ne on käyny syömässä jossain pikaruokalassa ja mä oon salilla hikoilemassa samaan aikaan.Sit se on illalla ihan väsynyt ja haluu löhötä vaan sohvalla.Mua on alkanut vähän ottaa pattiin katella sen väsähtänyttä olemusta himassa:(
Miten sitä toista pakottaakkaan liikkumaan jos se ei tahdo.
Mua ei kiinnosta hirveesti lähtee enää bilettääkkään, vaan mielummin teen jotain muuta ja seuraavana päivänä ei väsytä, eikä oo kankkusta.
Tuntuu vähän siltä että alussa se oli mun mieliks liikkuvampi ja oikeesti se ei pidäkkään liikkumisesta lainkaan.
Harmittaa että nyt tässä vaiheessa "paljastuu" kun ollaan jo toisiimme kiinnytty, se että ollaan tässä asiassa niin erillaisia;(
Miten saa tyttiksen harrastaa liikuntaa ja huolehtii kropastaan?
Kyllä se ulkonäöstään muuten pitää huolen, meikkaa ja pukeutuu hyvin.Mut sen kunto on ihan retuperällä.
Se ei jaksa mitään ja on aina väsynyt.
Ja on sillä vähän ylipainoakin, mutta se ei ole se asia mikä mua häiritsee.Ulkonäöllisesti rakastan sitä sellaisena kun se on, jos se ite on vaan tyytyväinen.
Ite oon kuntoillut pienen ikäni ja ollut hyvässä kunnossa.Mulla kuuluu ihan päivittäiseen elämään liikunta, koiran kanssa lenkkeiy ja salilla käynti.Oon yrittänyt saada sitäkin mukaan.Seurustelun alussa se tulikin, mut nyt ei enää viitsi/halua.Se ärsyyntyy helposti kun pyydän sitä mukaan.Kun mä lähden lenkille tai salille, se lähtee samaan matkaa kavereilleen kahville tai sit ne menee hengaa kaupungille.Useesti ne on käyny syömässä jossain pikaruokalassa ja mä oon salilla hikoilemassa samaan aikaan.Sit se on illalla ihan väsynyt ja haluu löhötä vaan sohvalla.Mua on alkanut vähän ottaa pattiin katella sen väsähtänyttä olemusta himassa:(
Miten sitä toista pakottaakkaan liikkumaan jos se ei tahdo.
Mua ei kiinnosta hirveesti lähtee enää bilettääkkään, vaan mielummin teen jotain muuta ja seuraavana päivänä ei väsytä, eikä oo kankkusta.
Tuntuu vähän siltä että alussa se oli mun mieliks liikkuvampi ja oikeesti se ei pidäkkään liikkumisesta lainkaan.
Harmittaa että nyt tässä vaiheessa "paljastuu" kun ollaan jo toisiimme kiinnytty, se että ollaan tässä asiassa niin erillaisia;(
Vastaukset 15
Vanhimmat
sä sanoisit että susta te voisitte tehdä enempi yhdessä ja jos se kuntoilee sun kanssa niin sä voit esim lähtee ulos sen kanssa eihän siellä juoda tarvi. Sä voisit puhua esim tosta energiasta ja sanoa että saisitte hyvää
yhdessäoloa ja enregiaa kaupan päälle.
Luultavasti se ei innostu koska ei selkeesti ole liikunnallinen mutta jos sä nätisti pyydät se saattaa alkaa. Se on kyllä ikävää että energiatasonne on eri, koska itse liikunnallisena ymmärrän pointtisi.
Pakottamaahan sä et pysty. Mutta kyllä sun kannattaa yrittää saa muuten teidän elämäntapoja tosillenne sopivaksi ja hänen myös, koska ei se pelkkä kiintymys potki pitkälle jos kaikki muut asiat alkaa sitä nakertaa.
Eihän hänen joka kerta tarvitse lähetä mutta parikin kertaa viikossa kertoisi että hänkin koittaa, ja sä luonnollisesti tulet vastaan jossain mitä hän kaipaa sulta enempi.
Älkää kasvako erillenne vaan enempi yhteen.
Selkeesti tyttöystäväsi pitää saada tykkäämään liikunnasta liikunnan itsensä takia, ei siksi että olisi sinulle mieliksi.
Miten kovasti lenkkeilit tai rehkit salilla silloin kun tyttöystäväsi oli mukana? Sinulle voi liikunnallisena olla itsestään selvää tehdä kaikki liikkeet täysillä salilla ja kävellä/hölkätä/juosta kovaa. Ehkä tyttöystäväsi yritti pysyä vauhdissasi mukana ja siitä tuli hänelle jälkeenpäin huono olo, lihaskipuja jne. ja siksi hän ei sittemmin ole nauttinut liikuntatuokioista. Huonokuntoisen on vaikeampi aloittaa liikuntaa ihan äkkiseltään.
Yritä saada hänet mukaasi lenkille, mutta anna hänen määrätä tahti. Kävelette juuri niin hitaasti kuin hän kävelee. Pyytää voit esimerkiksi tällä tavalla: "Siellä on nyt todella kaunis ilma. Olisi ihanaa tehdä jotakin yhdessä, joten mitä jos lähdettäisiin pienelle kävelylle?" Tietenkin muotoilet omaan suuhusi sopivaksi, mutta periaate on tuo ettet mainitse sanoja "lenkki", "urheilu", "liikunta", sillä ne voivat olla pahojakin kirosanoja liikunnanvihaajalle. Tai kävelkää vaikka matkoja kirjastoon, ystävän luo, kauppaan jne. Liikunta voi tuntua paljon järkevämmältä joillekin, jos matkalla on jokin määränpää. Ehkä hän voi alkaa nauttimaan yhteisistä kävelyistänne.
Kun otatte tavaksi kävellä säännöllisesti, niin eiköhän kunto pikkuhiljaa ala kohota ja sitten jaksaa kävellä kovempaa vauhtia. Liikunnallisena myös saatat tietää hyviä venytyksiä, jotka ehkäisevät lihasten kipeytymistä. Neuvo niitä myös hänelle ja venytelkää yhdessä.
ihan samaa, että hänen tyttöystävä ei ole pysynyt vauhdissa mukana lenkillä tai siellä salilla!!Siitä sitten sille tullut vaikka morkkis tai jotain kun ei jaksa!
Samaa mieltä olen myös siitä että ulkona lenkkeilystäkin voisi tehdä sen tyttöystävän "näköisiä" liikunta hetkiä.
Eli, ei pukeuduta urheilutamineisiin ja "lähdetä lenkille"!
Vaan ap pyydä sitä tyttöystävää kävelylle kanssasi.Kävelette hiljalleen käsikädessä ja olet miettinyt jonkun kivan määränpään, esimerkiksi menette yhdessä jonnekkin kahville:) ja sitten kävelette takaisin.Siitä tulee kiva kävelylenkki ihan huomaamatta.Samalla voitte jutella mukavia, pysähtykää välillä halailemaan ja pussailemaan!Nythän on todella kaunista puistoissa, kun puut on valkeena lumesta, aika romanttista muuten iltaisin;)
Salilla vois sitten näyttää sille liikkeitä, siitäkin saat mukavaa ja vähän katsos flirttailet tyttöystävälles ja teet siitä semmosta rentoo meininkii.Yksinäs sitten vedät treenit hampaat irvessä, mut tyttöystäväs kanssa lunkimmin.
Pitääkö tyttöystäväs uimisesta?Sehän on sopivaa sellaisellekkin jolla on huono kunto ja sopivan rentouttavaa saunoineen.Molemmilla teillä on rentoutunut olo sitten yhdessä käpertyä sohvalle ja mihin muuhun sitten voisi illalla löytyä energiaa... ;)
niin en itkis liikkuuko se vai makaako se :(
ite muuttaa tota ajattelutapaa.
Kuntoiluakin on monenmoista.
Ite kehitin tota sänkyelämää ja kuis ollakkaan tyttis laihtui 5kk:ssa 10kiloo.
Sitten löytynee energiaa muuhunkin aktiviteettiin, kun tyttis on tyytyväinen ja onnellinen.
Ja me syötiin kyl todella majoneesia ja hyvän ruuan ystävänä tunnettu tyttikseni väsäs niitä kaloripommejaan edelleen.
Se on pienestä kii...
Ja jos yks asia ei toimi, pitää koittaa jotain muuta ;D
Ei senpuoleen, mua paino haitannut..
oon samaa mieltä ja varmaan muutkin, että jos pitää tyttikselle hyvää sänkyjumppaa, niin kaikinpuolin muissakin asioissa tyttis on tyytyväinen, posket punaisena, onnellinen hymy huulilla katsoo sua palvoen;)
Mutta ei mun tyttiksellä paino ole tippunut, vaik onkin monta kertaa viikossa "reenit".Tyttiksellä oli jenkkakahvat kun tavattiin ja on edelleen.No ei minuakaan haittaa, mutta toki voisi olla hieman kevyempi ja siten taipuisampi....Eiii, mutta hyvin menee ja sänkyjumppa on paras liikuntamuoto!
erilaisia lajeja, joogaa, pilatesta, pulkkamäkeä, pariluistelua, vesijuoksua, kahvakuulaa, mitä tahansa. Ja sellaisia erityisesti, mitkä ois myös sulle uusia, niin pääsisitte alkuun samalta viivalta. Liikunnan ilon kun kerran löytää, se vie mukanaan. Ja uskon vakaasti, että jokaiselle on olemassa mieluinen laji. Ehkäpä lenkkeily ja salitreeni ei vaan olleet niitä tyttiksesi juttuja. Onnea yritykseen!
kyllästynyt sun seuraan ku oot tylsä urheilufanaatikko!
Kuka semmosta jaksaa.
Ihan ku puhuisitte jostain koirasta ja että miten sen sais iloiten mukaan lenkille. (huom. EI HK-lenkki)
Mä tunnen yhden ihramaha-leben ja vaikka sillä on kotonaan kuntopyörä ei se sitä polje yhtään sen enempää. Eli siis jos se sun kultas ei tykkää liikkua niin tuskin se siitä mihkään heilahtaa vaikka kuinka yllyttäsit.
Hanki koira.
ole jo koira, ainakin koiran kanssa käy lenkilläXD
Ehkä sen pitäis murtaa jalkansa, niin sen tyttiksen ois pakko lenkittää se koira ja siten ittensä!
Mä en voi sietää salitreeniä tai kuntosaleja ylipäätään. Uinti on mun laji, ja pyöräily (ei talvella), samoin olisi ratsastus jos olisi siihen varaa (näin opiskelijana ei kärsi sellaisia summia harrastukseen laittaa, mutta toivottavasti joskus taas). Olen ehdottomasti sitä mieltä että liikunnan suhteen olisi löydettävä se oma lajinsa, eikä liikunnan pitäisi olla pakkopullaa vaan mukavaa. Voisitteko vaikka harkita jonkun uuden harrastuksen aloittamista yhdessä? Joku ihan uusi laji jossa kummatkin olette aloittelijoita? Valinnanvaraa on loputtomiin, vesiurheilusta itsepuolustuslajeihin, tenniksestä tanssiin... :)
Minä inhoan kaikkea liikuntaa mikä ei ole luonnollista vaan sen takia pitää mennä jonnekin paikkaan, hankkia jotakin liikuntavarusteita tai maksaa jotakin. Pidän vain kävelystä, välillä vähän varovaisesti venyttelen jäseniä ja sängyssä sitten tulee vähän "jumpattua", mutta sänkyjumppa on nykyään hyvin hienovaraista kun on vain kaksi tyttöystävää Vasen ja Oikea käsi.
taas vartavasten mennä "johonkin paikkaan" että tulee harrastettua liikuntaa.Mielellään ohjattuun, kuten aerobic tai salille tiettynä aikana, jolloin siellä on ohjaaja.Muuten makaisin sohvalla, enkä tekis yhtään mitään..
et saa mitenkään innostumaan jos ei itse halua.
Miksi pitäisi vielä yhdessä harrastaakkin? päästä irti, osta lahjakortti johonkin kivalle salille ja kehota menemään kamujen kanssa sinne.Ei välttämättä halua joka sekunttia olla sinun seurassa.
Hellitä vähän.
Teen sellaisen poikkeuksellisen jutun, eten vielä lue, mitä muut ovat kirjoittaneet.
"Miten saa tyttiksen harrastaa liikuntaa ja huolehtii kropastaan?
Kyllä se ulkonäöstään muuten pitää huolen, meikkaa ja pukeutuu hyvin.Mut sen kunto on ihan retuperällä.
Se ei jaksa mitään ja on aina väsynyt.
Ja on sillä vähän ylipainoakin, mutta se ei ole se asia mikä mua häiritsee.Ulkonäöllisesti rakastan sitä sellaisena kun se on, jos se ite on vaan tyytyväinen.
Ite oon kuntoillut pienen ikäni ja ollut hyvässä kunnossa.Mulla kuuluu ihan päivittäiseen elämään liikunta, koiran kanssa lenkkeiy ja salilla käynti."
Tässä on se ydin, sinä olet kuntoillut pienen ikäsi, aivan niin kuin minäkin. Kun on lapsena/nuorena oppinut hyvän tavan liikkua, se jatkuu aikuisuudessa. Toisaalta, jos ei ole nuorena oppinut liikkumaan, niin ei sitten aikuisenakaan ala helposti. Kysy hänen suhteestaan liikuntaan siltä ajalta kun hän oli nuori.
Ulkonäkö ja väsyneisyys viittaavat siihen, että hänellä on ongelma aineenvaihdunnan kanssa. Minulla on ongelma aineenvaihdunnan kanssa ja joskus liikkuminen on kuin tervan juomista, ruoka ei muutu liike-energiaksi. Muistaakseni Taubes ja Kwasniewski ovat sanoneet, että oikeanlainen ravitsemus luo energisen olon, jota haluaa sitten purkaa liikkumalla, ei suinkaan niin, että ensin syö mitä syö ja sitten liikkuu kaloreita pois teki ruoka olon energiseksi tai ei.
"Mua on alkanut vähän ottaa pattiin katella sen väsähtänyttä olemusta himassa:( "
Minä ymmärrän. : (