Klassinen kusetus

" P= 1/2 *ß*A*((w-v)^2 * t^2 )*(W v-t) "
v-t on se tuulen nopeus veneeseen mitä kaipasit, miksi luulet kaavassa olevan v-t, jos t olisi jo suhteellinen tuuli laitteeseen ? ? ? ? ?

ddwfttw kirjoitti:

" P= 1/2 *ß*A*((w-v)^2 * t^2 )*(W v-t) "
v-t on se tuulen nopeus veneeseen mitä kaipasit, miksi luulet kaavassa olevan v-t, jos t olisi jo suhteellinen tuuli laitteeseen ? ? ? ? ?

Lue lisää

Veneen liikkuessa tuulen nopeutta myötätuuleen ja oletettaessa kitka olemattomaksi, on veneeseen vaikuttavien voimien resultantti nolla, itse asiassa voimia ei ole. Mistä sitä lisäenergiaa veneen lisäkiihdytykseen pitikään saaman, eetteristä? ; )

Ikiliikkujalaskut pitääkin aina laskea nollan kitkakertoimilla ja hyötysuhteella 1, vain siten tulee vakuuttuneeksi, että se ei sittenkään toimi.

Kollimaattori kirjoitti:

Veneen liikkuessa tuulen nopeutta myötätuuleen ja oletettaessa kitka olemattomaksi, on veneeseen vaikuttavien voimien resultantti nolla, itse asiassa voimia ei ole. Mistä sitä lisäenergiaa veneen lisäkiihdytykseen pitikään saaman, eetteristä? ; )

Ikiliikkujalaskut pitääkin aina laskea nollan kitkakertoimilla ja hyötysuhteella 1, vain siten tulee vakuuttuneeksi, että se ei sittenkään toimi.

Lue lisää

Probleemaa voidaan tarkastella 3:n kappaleen systeeminä, johon ei vaikuta ulkoisia voimia.
1= ilma, 2= maa pyörien alla ja 3= ajoneuvo.

Sitten pitää valita haluaako tarkastella tilannetta avoimena vai suljettuna systeeminä.
Toisin sanoen onko ko. systeemissä ulkoinen energialähde vai ei. Ketjun ensimmäisestä viestistä ei ilmene tarkasti, kumpaa näistä halutaan käytettävän.

Vaihtoehto 1: ulkoista energialähdettä ei ole.
Tällöin jos asiaa tarkastellaan systeemin massakeskipisteen havaintokoordinaatistossa, on hyvä huomata, että kun yhden kappaleen (ilman) nopeus hidastuu, se menettää liike-energiaa ja sen liikemäärä muuttuu. Annetuilla oletuksilla tämä prosessi jatkuu, kunnes kaikki ilman nopeus suhteessa maahan on pysähtynyt.
Liikemäärän säilymislain nojalla seuraa, että jonkun muun kappaleen liikemäärän tulee muuttua toiseen suuntaan. Jos liikemäärä siirtyisi pelkästään maahan, olisi kaikki sisäinen liike-energia kahden kappaleen maa_ilma osasysteemistä poistunut, ja koska oletettiin ideaalinen häviötön laite, niin mitään ko energiasta ei ole muuttunut lämmöksi. Kaikki vapautunut liike-energia on siis siirtynyt ajoneuvon liike-energiaksi, koska potentiaalienergia varastojakaan ei ole.
Tämä valtava ajoneuvon liike-energian muutos taas edellyttää ajoneuvon liikemäärän muuttuvan, joten osa ilman muuttuneesta liikemäärästä onkin siirtynyt ajoneuvolle, mutta valtavasta massa erosta johtuen pääosa kuitenkin siirtyi maahan.

Vaihtoehto 2: On käytettävissä ulkoinen rajaton energialähde, joka automaattisesti itse säätyen pitää Tuulen nopeuden maahan vakiona laitteen toiminnasta riippumatta.
Liukuhihnan alla oleva sähkömoottori on esimerkki lähes tällaisesta itsesäätelystä ulkoisine energialähteineen, ja ulkoilmassa auringon säteilyenergiaa muuttuu tuuleksi termodynaamisella prosessilla, jonka toimintaa metereologia kuvaa. Se ei toimi läheskään yhtä ideaalisesti, mutta ilman valtavasta massasta johtuen tällä ei ole suurtakaan merkitystä laitteen toiminnan kannalta. Systeemin mallintamisen kannalta tämän prosessin huomioiminen on erittäin työlästä, sekä täysin epäolennaista.

Vaihtoehdossa 2, riittää siis, että oletetaan ko. energia lähteen olemassaolo, sekä sen ideaali toiminta.
Tällöin energiaa siirtyy loputtomasti lisää systeemiin, ja koska sekä ilman, että maan liike-energia säilyvät hyvin paikallisia ilmiöitä lukuunottamatta, ei ko lisäenergia voi häviöttömässä systeemissä päätyä minnekkään muualle kuin ajoneuvon kineettiseksi energiaksi.


[quote] Mistä sitä lisäenergiaa veneen lisäkiihdytykseen pitikään saaman, eetteristä? ; ) [/quote]
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi !
Ps. kyse ei muuten ollut veneestä tässä, eikä toisessa ketjussa, niiden häviöt ovat aika paljon suurempia kuin ajoneuvojen, joilla homma pelittää käytännössäkin mahdollisilla hyötysuhteilla häviöt huomioituna.
Pps. [quote] oletettaessa kitka olemattomaksi, on veneeseen vaikuttavien voimien resultantti nolla, itse asiassa voimia ei ole [/quote]
Kitkattomassa virtauksessa esiintyy kyllä voimia. Kaikki 2_D aerodynaamisen profiilin laskentaohjelmat antavat laskea kitkattomalla virtauksella syntyvät vastus-, ja nostovoimakertoimet. Esim x-foil.
Muista, että kun kappale on virtauksessa, täytyy virtauksen kiertää kappale myös kitkattomassa virtauksessa, ja virtaus suunnan muuttumine kappaleen edessä edellyttää liikemäärän muuttumista, siis voimia. Samalla syntyy paine-eroja, joilla syntyy haluttaessa myös nostovoimaa, eikä vain vastusta.
Veneen osalta tämä toimii sekä ilmassa että vedessä, ajoneuvon osalta staattinen kitka renkaan kosketuspiunnan ja tien välillä on toki tarpeen, mutta se pitovoima ei tee työtä ideaalisessa teoreettisessa tapauksessa, eikä riko oletuksia. Ainahan voi käyttää hammaspyörää hammaskiskon päällä, niin ei tarvita kitkaa sielläkään :-)

ddwfttw kirjoitti:

Probleemaa voidaan tarkastella 3:n kappaleen systeeminä, johon ei vaikuta ulkoisia voimia.
1= ilma, 2= maa pyörien alla ja 3= ajoneuvo.

Sitten pitää valita haluaako tarkastella tilannetta avoimena vai suljettuna systeeminä.
Toisin sanoen onko ko. systeemissä ulkoinen energialähde vai ei. Ketjun ensimmäisestä viestistä ei ilmene tarkasti, kumpaa näistä halutaan käytettävän.

Vaihtoehto 1: ulkoista energialähdettä ei ole.
Tällöin jos asiaa tarkastellaan systeemin massakeskipisteen havaintokoordinaatistossa, on hyvä huomata, että kun yhden kappaleen (ilman) nopeus hidastuu, se menettää liike-energiaa ja sen liikemäärä muuttuu. Annetuilla oletuksilla tämä prosessi jatkuu, kunnes kaikki ilman nopeus suhteessa maahan on pysähtynyt.
Liikemäärän säilymislain nojalla seuraa, että jonkun muun kappaleen liikemäärän tulee muuttua toiseen suuntaan. Jos liikemäärä siirtyisi pelkästään maahan, olisi kaikki sisäinen liike-energia kahden kappaleen maa_ilma osasysteemistä poistunut, ja koska oletettiin ideaalinen häviötön laite, niin mitään ko energiasta ei ole muuttunut lämmöksi. Kaikki vapautunut liike-energia on siis siirtynyt ajoneuvon liike-energiaksi, koska potentiaalienergia varastojakaan ei ole.
Tämä valtava ajoneuvon liike-energian muutos taas edellyttää ajoneuvon liikemäärän muuttuvan, joten osa ilman muuttuneesta liikemäärästä onkin siirtynyt ajoneuvolle, mutta valtavasta massa erosta johtuen pääosa kuitenkin siirtyi maahan.

Vaihtoehto 2: On käytettävissä ulkoinen rajaton energialähde, joka automaattisesti itse säätyen pitää Tuulen nopeuden maahan vakiona laitteen toiminnasta riippumatta.
Liukuhihnan alla oleva sähkömoottori on esimerkki lähes tällaisesta itsesäätelystä ulkoisine energialähteineen, ja ulkoilmassa auringon säteilyenergiaa muuttuu tuuleksi termodynaamisella prosessilla, jonka toimintaa metereologia kuvaa. Se ei toimi läheskään yhtä ideaalisesti, mutta ilman valtavasta massasta johtuen tällä ei ole suurtakaan merkitystä laitteen toiminnan kannalta. Systeemin mallintamisen kannalta tämän prosessin huomioiminen on erittäin työlästä, sekä täysin epäolennaista.

Vaihtoehdossa 2, riittää siis, että oletetaan ko. energia lähteen olemassaolo, sekä sen ideaali toiminta.
Tällöin energiaa siirtyy loputtomasti lisää systeemiin, ja koska sekä ilman, että maan liike-energia säilyvät hyvin paikallisia ilmiöitä lukuunottamatta, ei ko lisäenergia voi häviöttömässä systeemissä päätyä minnekkään muualle kuin ajoneuvon kineettiseksi energiaksi.


[quote] Mistä sitä lisäenergiaa veneen lisäkiihdytykseen pitikään saaman, eetteristä? ; ) [/quote]
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi !
Ps. kyse ei muuten ollut veneestä tässä, eikä toisessa ketjussa, niiden häviöt ovat aika paljon suurempia kuin ajoneuvojen, joilla homma pelittää käytännössäkin mahdollisilla hyötysuhteilla häviöt huomioituna.
Pps. [quote] oletettaessa kitka olemattomaksi, on veneeseen vaikuttavien voimien resultantti nolla, itse asiassa voimia ei ole [/quote]
Kitkattomassa virtauksessa esiintyy kyllä voimia. Kaikki 2_D aerodynaamisen profiilin laskentaohjelmat antavat laskea kitkattomalla virtauksella syntyvät vastus-, ja nostovoimakertoimet. Esim x-foil.
Muista, että kun kappale on virtauksessa, täytyy virtauksen kiertää kappale myös kitkattomassa virtauksessa, ja virtaus suunnan muuttumine kappaleen edessä edellyttää liikemäärän muuttumista, siis voimia. Samalla syntyy paine-eroja, joilla syntyy haluttaessa myös nostovoimaa, eikä vain vastusta.
Veneen osalta tämä toimii sekä ilmassa että vedessä, ajoneuvon osalta staattinen kitka renkaan kosketuspiunnan ja tien välillä on toki tarpeen, mutta se pitovoima ei tee työtä ideaalisessa teoreettisessa tapauksessa, eikä riko oletuksia. Ainahan voi käyttää hammaspyörää hammaskiskon päällä, niin ei tarvita kitkaa sielläkään :-)

Lue lisää

Niin niin, ei minulle enää tarvitse selittää. Huomasin jo, missä se kusetus on. ; )

Nokkeluustehtävähän tämä on eikä fysiikkaa...

[quote] En tiedä pitääkö tuo paikkansa, joten kritiikin voi aloittaa siitä. [/quote]

No, oletin tuon olleen huumoriksi tarkoitettu kaava, mutta jos se ei sitä ollut niin :
Ihan ensimmäiseksi pitäisi tarkentaa W:n määritelmä, siten että muutkin sen yksikäsitteisesti ymmärtävät.

[quote] Puhallusnopeus W on puhaltimen/potkurin kautta kulkevan ilman nopeus puhaltimeen suhteen [/quote]

Millä hetkellä näin on ?
Silloin kun ilma läpäisee potkuritason, vai vasta silloin kun se on saavuttanut loppunopeutensa ?
Ideaali potkurihan on vain paine-eron tuottava ilmaa vastuksetta läpäisevä virtuaali_kalvo.
Sen kalvon paksuus on nolla, joten sen kohdalla ei nopeuden muutosta tapahdu lainkaan.
Puolet nopeuden muutoksesta ehtii tapahtua potkuritasoon mennessä, ja loput vasta sen jälkeen.

mikä tuossa yhtälössä on parasta selviää kun laittaa W = 0

[quote] Puhaltimen vaatima teho on siten: ((W-1)^2 1) * W ; jossa suluissa oleva osa on työntövoima. [/quote]

F = 2 ja tarvittu akseliteho = 0

Eli, kyllähän tämä ikiliikkujaa varten tehty kaava selvästikin on :
Mitä vähemmän akselitehoa potkurille laitetaan, sitä enemmän työntövoimaa saadaan ko. kaavan mukaan.
Ja kuten tämä lause osoittaa on voiman määrittelevä osa kaavasta jotain ihan muuta kuin fysiikan lait edellyttävät.

Mutta ehkä kuitenkin olennaisinta on Tarvittavan akselitehon ja voiman suhde, ja siihen tarvitaan vain tuon W:n yksikäsitteinen määrittely, ja jos se tehdään sopivasti on kaavasi P = F * (W v-t) ihan oikein.

ddwfttw kirjoitti:

[quote] En tiedä pitääkö tuo paikkansa, joten kritiikin voi aloittaa siitä. [/quote]

No, oletin tuon olleen huumoriksi tarkoitettu kaava, mutta jos se ei sitä ollut niin :
Ihan ensimmäiseksi pitäisi tarkentaa W:n määritelmä, siten että muutkin sen yksikäsitteisesti ymmärtävät.

[quote] Puhallusnopeus W on puhaltimen/potkurin kautta kulkevan ilman nopeus puhaltimeen suhteen [/quote]

Millä hetkellä näin on ?
Silloin kun ilma läpäisee potkuritason, vai vasta silloin kun se on saavuttanut loppunopeutensa ?
Ideaali potkurihan on vain paine-eron tuottava ilmaa vastuksetta läpäisevä virtuaali_kalvo.
Sen kalvon paksuus on nolla, joten sen kohdalla ei nopeuden muutosta tapahdu lainkaan.
Puolet nopeuden muutoksesta ehtii tapahtua potkuritasoon mennessä, ja loput vasta sen jälkeen.

mikä tuossa yhtälössä on parasta selviää kun laittaa W = 0

[quote] Puhaltimen vaatima teho on siten: ((W-1)^2 1) * W ; jossa suluissa oleva osa on työntövoima. [/quote]

F = 2 ja tarvittu akseliteho = 0

Eli, kyllähän tämä ikiliikkujaa varten tehty kaava selvästikin on :
Mitä vähemmän akselitehoa potkurille laitetaan, sitä enemmän työntövoimaa saadaan ko. kaavan mukaan.
Ja kuten tämä lause osoittaa on voiman määrittelevä osa kaavasta jotain ihan muuta kuin fysiikan lait edellyttävät.

Mutta ehkä kuitenkin olennaisinta on Tarvittavan akselitehon ja voiman suhde, ja siihen tarvitaan vain tuon W:n yksikäsitteinen määrittely, ja jos se tehdään sopivasti on kaavasi P = F * (W v-t) ihan oikein.

Lue lisää

Jos W on ilmavirran nopeus jonka ropeli saa aikaan, niin kaava näyttää pätevältä, kunhan huomaa että jos w-v on pienempi kuin t, niin sen etumerkki vaihtuu.

--------- kirjoitti:

Jos W on ilmavirran nopeus jonka ropeli saa aikaan, niin kaava näyttää pätevältä, kunhan huomaa että jos w-v on pienempi kuin t, niin sen etumerkki vaihtuu.

[quote] Jos W on ilmavirran nopeus jonka ropeli saa aikaan [/quote]
Potkuri saa aikaan ilmavirran nopeuden muuttumisen pitkällä matkalla, potkurin aikaansaamalla ilmavirralla on siis nopeusjakauma laitteeseen sidotun akselin suuntaisen etäisyyden funktiona, ei yksittäistä nopeutta. Jotta W voitaisiin määritellä yhtenä nopeus arvona, täytyy määritellä mistä kohtaa kyseistä ilmavirtaa nopeus mitataan.
Tosin, jos unohdetaan miten F riippuu muista suureista, ja oletetaan se vapaaksi muuttujaksi, ja vastaavasti esim potkurin pyyhkäisypinta-ala muiden suureiden (mukaan lukien F) funktioksi, ei sillä ole enää mitään väliä, miten W on määritelty, sekin on vain vapaa muuttuja, joka esiintyy ainoastaan yhdessä kaavassa. Jos tavoitteena on tarkastella energian säilymislain nojalla laitteen toimintaa, olisi tämä paljon hyödyllisempi lähestymistapa.
F:n laskenta on CFD:llä kin aika haasteellista kun liikutaan selvästi tuulta hitaammin ja potkuri pyörii.
Eli ei F:ää niin vain funktiona määritetä, onneksi ei edes ole mitään syytä näin menetellä.
Eikä myöskään pyyhkäisypinta alaa tässä tarvitse silloin tietää, eikä määritellä lainkaan.

[quote] niin kaava näyttää pätevältä, kunhan huomaa että jos w-v on pienempi kuin t, niin sen etumerkki vaihtuu. [/quote]
siis näinkö tarkoitat ?
P = -F * ( W v - t ) , jos W - v < t
P = F * ( W v - t ) , jos W - v > t

Oletkos huomannut että täällä on kaksi samannimistä ketjua?

sarkassos kirjoitti:

Oletkos huomannut että täällä on kaksi samannimistä ketjua?

Huomasin äsken moisen asian :)

[quote] Koko ongelma lienee helpommin huomattavissa kun laite kulkee tuulen nopeudella matkan s ja sitä jarrutetaan jollain voimalla.
Tällöin potkurin on työnnettävä ilmaa vähintään samalla voimalla mutta työnnettävä matka onkin s W*t
[/quote]
Jep, kun nopeus on W, niin kuljettu matka ei fysiikan lakien mukaan olekaan W * t
Eihan sitä toki matkaa saa, jos integroi nopeuden ajan suhteen.
Tai hetkinen, se s on tietenkin integroimis vakio, joka aina kätevästi muuttuu ihan sen mukaan, kuinka pitkän matkan maan suhteen on kuljettu. Vaikka se siis riippuukin ajasta t, kaavan s = v * t mukaisena, niin vakiohan se silti on. Näinhän sen teekkarijäynässä täytyy mennä ...

[quote] Tehona tarkoittaa että jarruttamalla saadaan F * v, mutta putkurin on tehtävä F* (v W) , joka on aina suurempi, riippumatta F/W suhteesta tai mistään muustakaan. [/quote]
Kun sekä v, että W ovat vektoreita, ja osoittavat aina VASTAKKAISEEN suuntaan, johtopäätöksesi että ( v W ) on aina suurempi kuin ( v ) on lähinnä huvittava teekkarijäynä.

Esim t=10, v=10 ja W 0n 5 vastakkaiseen suuntaan, siis sinun laskuissasi paikasta riippuen joko 5 tai -5.
tällöin ilma liikkuu potkurivirrassa mittauspaikassasi nopeudella 5 sekä alukseen nähden, että maahan nähden. Kuljettu matka ei ole skalaarisumma ainakaan silloin, kun liike on samaan aikaan tapahtuvaa.
Et siis todellakaan kulje ensin 10m pohjoiseen ja vasta sitten 5m etelään, ja sitten pääse väittämään kulkeneesi yhteensä 15m, vaikka oletkin 5m päässä lähtöpaikastasi.

[quote] mutta näissä toimintaa puoltavissa teorioissa keskitytään vertailemaan vain työntövoiman muodostamiseen tarvittavaa tehoa, ja kulkuvastuksen kumoaminen jätetään huomiotta. [/quote]

Mitähän se ylijäämä työntövoima tekeekään, tarvitseeko potkurilentokonekin tehoa sekä pyörivän akselin vaatiman akselitehon verran, että vielä jotain muutakin tehoa irti koneesta kulkuvastuksen voittamiseen ?
Mikähän teho = (työntövoima - vastusvoima ) * nopeus ?
Ei sitä sitten vissiin ainakaan kulkuvastukstyöhön mene ?

viikko jo mennyt, eikä Esko*:a vaan näy !
missä on Esko* ?

" Tehona tarkoittaa että jarruttamalla saadaan F * v, mutta putkurin on tehtävä F* (v W) , joka on aina suurempi "
Jokos Esko* on tajunnut, että v W < v, jolloin F * v < F * (W v)
vai vieläkös piileksit ko. merkkivirheen takana ?

missä sä oot ? kirjoitti:

viikko jo mennyt, eikä Esko*:a vaan näy !
missä on Esko* ?

" Tehona tarkoittaa että jarruttamalla saadaan F * v, mutta putkurin on tehtävä F* (v W) , joka on aina suurempi "
Jokos Esko* on tajunnut, että v W < v, jolloin F * v < F * (W v)
vai vieläkös piileksit ko. merkkivirheen takana ?

Lue lisää

Esko* häipyi kuin pieru saharaan. Ei ole miestä tunnustamaan kyykkyään.

Toinen lapa, Vaan akselin pyörintätaso, joka massaisuutensa vuoksi (kiinni autossa) vastustaa ja vastaa näin ollen köliä, kunnes ollaan lähellä tuulennopeutta silloin puhutaan jo myötätuuleen menemisestä.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Toinen lapa, Vaan akselin pyörintätaso, joka massaisuutensa vuoksi (kiinni autossa) vastustaa ja vastaa näin ollen köliä, kunnes ollaan lähellä tuulennopeutta silloin puhutaan jo myötätuuleen menemisestä.

Lue lisää

Kun Valenciassa parhaillaan kisaava AC33 -maxi-monirunko kulkee vinosti myötätuuleen veden suhteen 2-kertaisella tuulen nopeudella, saavuttaen myötätuulen suuntaisen nopeuskomponentin joka ylittää vähintäänkin 1.5 kertaisesti tuulen_nopeuden, tuottaa kölievä voiman joka voidaan jakaa 2:een komponenttiin.
Toinen vasta_tosi_tuuleen jarruttamaan tavoitteeseen pääsemistä, ja toinen työntää purjetta 90 asteen kulmassa tosituuleen nähden, siis todelliseen_sivutuuleen.

Ddwfttw-laitteessa maan ja pyörän välinen voima vastaa tuota jarruttavaa komponenttia, ja potkurin navan potkurin lapoihin kohdistama voima sitä sivutuulen suuntaista purjeeseen kohdistuvaa komponenttia.

Ihan sama tapaus muuten, paitsi että purje saa aina vapaata ilmavirtaa vastaansa, ja potkurin lapa valmiiksi potkurivirran muuttamaa virtausta. Vastaavasti rungon kulkuvastus vedessä, leikattaessa myötäiseen edettäessä, on vähintäänkin kaksinkertainen, verrattuna suoraan myötäiseen etenemistä yhtä nopeasti tavoitteen suuntaan mitattuna. Tämä siis jos rungot vedessä ovat saman muotoiset, ja samanpainoiset.

Johtaa käytännössä siihen, että samalla rahalla tuottaa perinteinen purjeen käyttö nopeamman lopputuloksen jos molemmat laitteet kulkevat vedessä. Kuivalla maalla on samoin ainakin silloin, jos kokoluokka on lelua suurempi.

ddwfttw kirjoitti:

Kun Valenciassa parhaillaan kisaava AC33 -maxi-monirunko kulkee vinosti myötätuuleen veden suhteen 2-kertaisella tuulen nopeudella, saavuttaen myötätuulen suuntaisen nopeuskomponentin joka ylittää vähintäänkin 1.5 kertaisesti tuulen_nopeuden, tuottaa kölievä voiman joka voidaan jakaa 2:een komponenttiin.
Toinen vasta_tosi_tuuleen jarruttamaan tavoitteeseen pääsemistä, ja toinen työntää purjetta 90 asteen kulmassa tosituuleen nähden, siis todelliseen_sivutuuleen.

Ddwfttw-laitteessa maan ja pyörän välinen voima vastaa tuota jarruttavaa komponenttia, ja potkurin navan potkurin lapoihin kohdistama voima sitä sivutuulen suuntaista purjeeseen kohdistuvaa komponenttia.

Ihan sama tapaus muuten, paitsi että purje saa aina vapaata ilmavirtaa vastaansa, ja potkurin lapa valmiiksi potkurivirran muuttamaa virtausta. Vastaavasti rungon kulkuvastus vedessä, leikattaessa myötäiseen edettäessä, on vähintäänkin kaksinkertainen, verrattuna suoraan myötäiseen etenemistä yhtä nopeasti tavoitteen suuntaan mitattuna. Tämä siis jos rungot vedessä ovat saman muotoiset, ja samanpainoiset.

Johtaa käytännössä siihen, että samalla rahalla tuottaa perinteinen purjeen käyttö nopeamman lopputuloksen jos molemmat laitteet kulkevat vedessä. Kuivalla maalla on samoin ainakin silloin, jos kokoluokka on lelua suurempi.

Lue lisää

"Kun Valenciassa parhaillaan kisaava AC33 -maxi-monirunko kulkee vinosti myötätuuleen veden suhteen 2-kertaisella tuulen nopeudella, saavuttaen myötätuulen suuntaisen nopeuskomponentin joka ylittää vähintäänkin 1.5 kertaisesti tuulen_nopeuden, tuottaa kölievä voiman joka voidaan jakaa 2:een komponenttiin."

tuulee 5m/s lännestä itää. vene menee pohjoista kohti nopeudell x ja samalla itään pän. Meneekö vene samalla itään päin 7,5m/s ?

Ymmärsinkö jotain väärin?

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

"Kun Valenciassa parhaillaan kisaava AC33 -maxi-monirunko kulkee vinosti myötätuuleen veden suhteen 2-kertaisella tuulen nopeudella, saavuttaen myötätuulen suuntaisen nopeuskomponentin joka ylittää vähintäänkin 1.5 kertaisesti tuulen_nopeuden, tuottaa kölievä voiman joka voidaan jakaa 2:een komponenttiin."

tuulee 5m/s lännestä itää. vene menee pohjoista kohti nopeudell x ja samalla itään pän. Meneekö vene samalla itään päin 7,5m/s ?

Ymmärsinkö jotain väärin?

Lue lisää

Lueppas uudestaan, ja jos ei selviä, niin lue siitä toisesta ketjusta uudestaan. Tässä puhutaan saman asian kahdesta erilaisesta soveltamisesta. Tämä on se toinen.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

"Kun Valenciassa parhaillaan kisaava AC33 -maxi-monirunko kulkee vinosti myötätuuleen veden suhteen 2-kertaisella tuulen nopeudella, saavuttaen myötätuulen suuntaisen nopeuskomponentin joka ylittää vähintäänkin 1.5 kertaisesti tuulen_nopeuden, tuottaa kölievä voiman joka voidaan jakaa 2:een komponenttiin."

tuulee 5m/s lännestä itää. vene menee pohjoista kohti nopeudell x ja samalla itään pän. Meneekö vene samalla itään päin 7,5m/s ?

Ymmärsinkö jotain väärin?

Lue lisää

Perinteisessä ratkaisussa mennään luovimalla myötätuuleen, ja pyöräkölin myötätuulta vastaan pyörittämällä sekä menosuuntaan nostetta tuottavalla siivellä "luovitaan" suoraan myötätuuleen. Molemmilla päästään tosituulta nopeammin.

uudestaan~ kirjoitti:

Perinteisessä ratkaisussa mennään luovimalla myötätuuleen, ja pyöräkölin myötätuulta vastaan pyörittämällä sekä menosuuntaan nostetta tuottavalla siivellä "luovitaan" suoraan myötätuuleen. Molemmilla päästään tosituulta nopeammin.

Lue lisää

Mutta kulkeeko se teidän mielestä myös esimerkkiäni mukaellen itäänkin päin tuulta kovemmin?

airfoil kirjoitti:

Mutta kulkeeko se teidän mielestä myös esimerkkiäni mukaellen itäänkin päin tuulta kovemmin?

Kulkee, mutta siten että se luovii vuorotellen noin koilliseen ja kaakkoon päin, koska tämä on se perinteinen ratkaisu.
Toisessa ratkaisussa tapahtuu samoja asioita, mutta kölinä toimii maassa kulkeva pyörä joka on välitetty hidastamaan pyörivää purjesiipeä. Tämä jarru vastaa sitä perinteisen ratkaisun takaviistossa myötätuulessa kulkevan veneen kölin vedestä kahdesta suunnasta purjeelle tuottamaa vastavoimaa.
Tämä toinen ratkaisu kulkee itäänkin päin tuulta kovemmin.

uudestaan~ kirjoitti:

Kulkee, mutta siten että se luovii vuorotellen noin koilliseen ja kaakkoon päin, koska tämä on se perinteinen ratkaisu.
Toisessa ratkaisussa tapahtuu samoja asioita, mutta kölinä toimii maassa kulkeva pyörä joka on välitetty hidastamaan pyörivää purjesiipeä. Tämä jarru vastaa sitä perinteisen ratkaisun takaviistossa myötätuulessa kulkevan veneen kölin vedestä kahdesta suunnasta purjeelle tuottamaa vastavoimaa.
Tämä toinen ratkaisu kulkee itäänkin päin tuulta kovemmin.

Lue lisää

Veneen vauhti veteen nähden voi olla reippaasti tuulta suurempi, sen toteamiseen käytännössä tai teoriassa ei ole mitään outoa.
Myös nopeus tuulen suuntaan voi olla luoviessa suurempi kuin suoraan myötätuuleen mennessä, tämän toki kaikki purjehtijat tietävät ja on todettavissa mm suhteellisen tuulen vaikutuksesta tai siitä että suoraan tuuleen tuulen hyödynnettävä energia pienenee nopeuserojen vuosi enemmän kuin jos käytetään venenopeuden synnyttämää suhteellista tuulta hyväksi, mutta vain silloin kun tuulensuuntainen nopeus on tuulennopeutta pienempi.
Väite että luovimalla voisi liikkua tuulen suuntaan nopeammin kuin tuuli, taitaa sittenkin kuulua vain tarustoihin.
Miettikääs tilannetta, jossa veneen nopeus tuulen suuntaan on sama kuin tuulen ja vene kulkee luovimalla hieman suurempaa nopeutta, tällöin veneeseen kohdistuva suhteellinen tuuli tulee suoraan vasten kulkusuuntaa, ja niin taitavaa purjehtijaa ei olekaan joka saa veneen kulkemaan suoraan tuulta päin samalla nopeudella.
Sama tilanne on maalla tai pyörillä kulkiessa, kun saavutetaan tuulen nopeus tuulen suuntaan, ei ole mitään jyödynnettävää suhteellista tai muutakaan tuulta ja taas jää kysymys " mistä tulee energia, jolla laite liikkuisi tuulta nopeammin" .

Taisi edellä joku jo mainita että tässä ei enää ole kyse fysiikasta, vaan retoriikasta.

seilori vaan kirjoitti:

Veneen vauhti veteen nähden voi olla reippaasti tuulta suurempi, sen toteamiseen käytännössä tai teoriassa ei ole mitään outoa.
Myös nopeus tuulen suuntaan voi olla luoviessa suurempi kuin suoraan myötätuuleen mennessä, tämän toki kaikki purjehtijat tietävät ja on todettavissa mm suhteellisen tuulen vaikutuksesta tai siitä että suoraan tuuleen tuulen hyödynnettävä energia pienenee nopeuserojen vuosi enemmän kuin jos käytetään venenopeuden synnyttämää suhteellista tuulta hyväksi, mutta vain silloin kun tuulensuuntainen nopeus on tuulennopeutta pienempi.
Väite että luovimalla voisi liikkua tuulen suuntaan nopeammin kuin tuuli, taitaa sittenkin kuulua vain tarustoihin.
Miettikääs tilannetta, jossa veneen nopeus tuulen suuntaan on sama kuin tuulen ja vene kulkee luovimalla hieman suurempaa nopeutta, tällöin veneeseen kohdistuva suhteellinen tuuli tulee suoraan vasten kulkusuuntaa, ja niin taitavaa purjehtijaa ei olekaan joka saa veneen kulkemaan suoraan tuulta päin samalla nopeudella.
Sama tilanne on maalla tai pyörillä kulkiessa, kun saavutetaan tuulen nopeus tuulen suuntaan, ei ole mitään jyödynnettävää suhteellista tai muutakaan tuulta ja taas jää kysymys " mistä tulee energia, jolla laite liikkuisi tuulta nopeammin" .

Taisi edellä joku jo mainita että tässä ei enää ole kyse fysiikasta, vaan retoriikasta.

Lue lisää

Kuinka sitten jääpurret voivat mennä moninkertaisesti tuulennopeudella? Kyllä nekin fysiikan lakien mukaan kulkevat eivätkä retoriikalla.

Tässä youtube -videolinkissä:

http://www.youtube.com/watch?v=tj6nKSqmCTo

How can it be that an air driven monohull can be by far faster than the air flow that provides the push? Cannot figure out..perhaps u r mistaken?
Reply;
Great question - the air flow that provides the push is the true wind, the speed of the boat adds "boat wind" and the combination is the apparant wind which is what provides the " push" or lift - imagine sailiing in 20km of wind at 90 deg from true - as the boat speeds up (with min. friction on ice) you're app wind increases and increases, moving forward as well so you're actually creating your own apparant wind and going faster and faster. Works on water too but less exaggerated. cheers
__________

Ja toinen linkki; The SK4 skiff traveling at twice wind speed:

http://www.youtube.com/watch?v=xxmkIlCpeBg
__________

Tuulennopeuden ylitystä perinteisellä purjeella havainnollistava animaatio, ilmapallo menee tuulen nopeudella ja suunnassa:

http://www.youtube.com/watch?v=H_OKNr120t4

seilori vaan kirjoitti:

Veneen vauhti veteen nähden voi olla reippaasti tuulta suurempi, sen toteamiseen käytännössä tai teoriassa ei ole mitään outoa.
Myös nopeus tuulen suuntaan voi olla luoviessa suurempi kuin suoraan myötätuuleen mennessä, tämän toki kaikki purjehtijat tietävät ja on todettavissa mm suhteellisen tuulen vaikutuksesta tai siitä että suoraan tuuleen tuulen hyödynnettävä energia pienenee nopeuserojen vuosi enemmän kuin jos käytetään venenopeuden synnyttämää suhteellista tuulta hyväksi, mutta vain silloin kun tuulensuuntainen nopeus on tuulennopeutta pienempi.
Väite että luovimalla voisi liikkua tuulen suuntaan nopeammin kuin tuuli, taitaa sittenkin kuulua vain tarustoihin.
Miettikääs tilannetta, jossa veneen nopeus tuulen suuntaan on sama kuin tuulen ja vene kulkee luovimalla hieman suurempaa nopeutta, tällöin veneeseen kohdistuva suhteellinen tuuli tulee suoraan vasten kulkusuuntaa, ja niin taitavaa purjehtijaa ei olekaan joka saa veneen kulkemaan suoraan tuulta päin samalla nopeudella.
Sama tilanne on maalla tai pyörillä kulkiessa, kun saavutetaan tuulen nopeus tuulen suuntaan, ei ole mitään jyödynnettävää suhteellista tai muutakaan tuulta ja taas jää kysymys " mistä tulee energia, jolla laite liikkuisi tuulta nopeammin" .

Taisi edellä joku jo mainita että tässä ei enää ole kyse fysiikasta, vaan retoriikasta.

Lue lisää

[quote] Miettikääs tilannetta, jossa veneen nopeus tuulen suuntaan on sama kuin tuulen ja vene kulkee luovimalla hieman suurempaa nopeutta, tällöin veneeseen kohdistuva suhteellinen tuuli tulee suoraan vasten kulkusuuntaa, ja niin taitavaa purjehtijaa ei olekaan joka saa veneen kulkemaan suoraan tuulta päin samalla nopeudella. [/quote]
Mietys nyt vaan uudelleen mitä väität. Piirrä oikein kuva paperille, niin näet helposti ettei suhteellinen tuuli suinkaa tule suoraan edestä tuossa tilanteessa. Suhteellinen tuuli on edellenkin vauhtituulen ja todellisen tuulen vektori summa, eikä voi mitenkään olla samasta suunnasta kuin vauhtituuli, jos veneellä leikataan. Jos leikkaat 30 astetta täysmyötäisestä tulee suhteellinen tuuli 60 astetta keulasta sivussa, ei millään lailla vielä edes tiukka kurssi litteälle genaakkerille. Noiden astelukujen summa on aina 90 astetta kun vmg myötätuulen suuntaan on sama kuin tosi tuulen nopeus, leikkaat ihan minkä verran tahansa.
(enintään voisit teoriassa leikata 89.9999... astetta, mutta sehän ei sitten käytännön tasolla onnistu kuin koneella ajaen, C-cateissa leikkauskulma on enimmillään 60 astetta, ja muilla venetyypeillä vähemmän. )

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

"Kun Valenciassa parhaillaan kisaava AC33 -maxi-monirunko kulkee vinosti myötätuuleen veden suhteen 2-kertaisella tuulen nopeudella, saavuttaen myötätuulen suuntaisen nopeuskomponentin joka ylittää vähintäänkin 1.5 kertaisesti tuulen_nopeuden, tuottaa kölievä voiman joka voidaan jakaa 2:een komponenttiin."

tuulee 5m/s lännestä itää. vene menee pohjoista kohti nopeudell x ja samalla itään pän. Meneekö vene samalla itään päin 7,5m/s ?

Ymmärsinkö jotain väärin?

Lue lisää

Tuuli 5 m/s lännestä itään suhteessa veteen, vene menee silloin 7.5 m/s itäänpäin ja samalla 6.614 m/s vuorotellen joko pohjoiseen tai etelään. Yhteensä siis 10 m/s nopeutta veden suhteen.
Ja kovempaakin voi kulkea, tuo oli se minimi johon ainakin päästään noilla monirungoilla.
Nopeimmat jääpurret menee tuossa tuulessa parhaimmillaan jo 15 m/s itäänpäin ja vähintään saman verran etelään tai pohjoiseen samaan aikaan.

ddwfttw kirjoitti:

[quote] Miettikääs tilannetta, jossa veneen nopeus tuulen suuntaan on sama kuin tuulen ja vene kulkee luovimalla hieman suurempaa nopeutta, tällöin veneeseen kohdistuva suhteellinen tuuli tulee suoraan vasten kulkusuuntaa, ja niin taitavaa purjehtijaa ei olekaan joka saa veneen kulkemaan suoraan tuulta päin samalla nopeudella. [/quote]
Mietys nyt vaan uudelleen mitä väität. Piirrä oikein kuva paperille, niin näet helposti ettei suhteellinen tuuli suinkaa tule suoraan edestä tuossa tilanteessa. Suhteellinen tuuli on edellenkin vauhtituulen ja todellisen tuulen vektori summa, eikä voi mitenkään olla samasta suunnasta kuin vauhtituuli, jos veneellä leikataan. Jos leikkaat 30 astetta täysmyötäisestä tulee suhteellinen tuuli 60 astetta keulasta sivussa, ei millään lailla vielä edes tiukka kurssi litteälle genaakkerille. Noiden astelukujen summa on aina 90 astetta kun vmg myötätuulen suuntaan on sama kuin tosi tuulen nopeus, leikkaat ihan minkä verran tahansa.
(enintään voisit teoriassa leikata 89.9999... astetta, mutta sehän ei sitten käytännön tasolla onnistu kuin koneella ajaen, C-cateissa leikkauskulma on enimmillään 60 astetta, ja muilla venetyypeillä vähemmän. )

Lue lisää

Olet oikeassa, tuli selitettyä väärää asiaa.
Piti kertoa että suhteellisen tuulen on oltava suurempi kuin liikkeen aiheuttama vastatuulikomponentti.
Jos pienempi niin vauhti hiipuu.

seilori vaan kirjoitti:

Olet oikeassa, tuli selitettyä väärää asiaa.
Piti kertoa että suhteellisen tuulen on oltava suurempi kuin liikkeen aiheuttama vastatuulikomponentti.
Jos pienempi niin vauhti hiipuu.

Lue lisää

Tuosta väitteestä seuraisi, ettei mikään vene yltäisi 50%:iin tuulen nopeudesta myötätuulen suuntaan mitattuna.
Tuohon nyt päästään jo ihan suoraan myötäiseenkin kulkiessa ihan normi spinaakkereilla, hommaa vaan suurempi riki, niin onnistuu sultakin kevyemmässä kelissä.

ddwfttw kirjoitti:

Tuuli 5 m/s lännestä itään suhteessa veteen, vene menee silloin 7.5 m/s itäänpäin ja samalla 6.614 m/s vuorotellen joko pohjoiseen tai etelään. Yhteensä siis 10 m/s nopeutta veden suhteen.
Ja kovempaakin voi kulkea, tuo oli se minimi johon ainakin päästään noilla monirungoilla.
Nopeimmat jääpurret menee tuossa tuulessa parhaimmillaan jo 15 m/s itäänpäin ja vähintään saman verran etelään tai pohjoiseen samaan aikaan.

Lue lisää

Miksi puhut omiasi täällä tiedepalstalla ?

ddwfttw kirjoitti:

Tuosta väitteestä seuraisi, ettei mikään vene yltäisi 50%:iin tuulen nopeudesta myötätuulen suuntaan mitattuna.
Tuohon nyt päästään jo ihan suoraan myötäiseenkin kulkiessa ihan normi spinaakkereilla, hommaa vaan suurempi riki, niin onnistuu sultakin kevyemmässä kelissä.

Lue lisää

Kai ymmärrät mikä ero on siinä lisääkö oma nopeus suhteellista tuulta, vai vähentääkö se.
Jos suhteellinen tuuli olisi ainoastaan liikkeestä aiheutuva, niin liikuttaako se venettä ?

hölö hölö kirjoitti:

Miksi puhut omiasi täällä tiedepalstalla ?

hölö hölö -nimimerkkii voi mennä hölöpalstalle

seilori myös kirjoitti:

Kuinka sitten jääpurret voivat mennä moninkertaisesti tuulennopeudella? Kyllä nekin fysiikan lakien mukaan kulkevat eivätkä retoriikalla.

Tässä youtube -videolinkissä:

http://www.youtube.com/watch?v=tj6nKSqmCTo

How can it be that an air driven monohull can be by far faster than the air flow that provides the push? Cannot figure out..perhaps u r mistaken?
Reply;
Great question - the air flow that provides the push is the true wind, the speed of the boat adds "boat wind" and the combination is the apparant wind which is what provides the " push" or lift - imagine sailiing in 20km of wind at 90 deg from true - as the boat speeds up (with min. friction on ice) you're app wind increases and increases, moving forward as well so you're actually creating your own apparant wind and going faster and faster. Works on water too but less exaggerated. cheers
__________

Ja toinen linkki; The SK4 skiff traveling at twice wind speed:

http://www.youtube.com/watch?v=xxmkIlCpeBg
__________

Tuulennopeuden ylitystä perinteisellä purjeella havainnollistava animaatio, ilmapallo menee tuulen nopeudella ja suunnassa:

http://www.youtube.com/watch?v=H_OKNr120t4

Lue lisää

Ymmärrätkö vektorilaskentaa? Jääpurren nopeus on suoraan tuulen suuntaan pienempi kuin tuulen nopeus. Et taida ymmärtää.

ddwfttw kirjoitti:

Tuuli 5 m/s lännestä itään suhteessa veteen, vene menee silloin 7.5 m/s itäänpäin ja samalla 6.614 m/s vuorotellen joko pohjoiseen tai etelään. Yhteensä siis 10 m/s nopeutta veden suhteen.
Ja kovempaakin voi kulkea, tuo oli se minimi johon ainakin päästään noilla monirungoilla.
Nopeimmat jääpurret menee tuossa tuulessa parhaimmillaan jo 15 m/s itäänpäin ja vähintään saman verran etelään tai pohjoiseen samaan aikaan.

Lue lisää

Mutta tuulen suuntaan hitaammin kuin tuuli. MOT.

voihan vektori kirjoitti:

Mutta tuulen suuntaan hitaammin kuin tuuli. MOT.

siinä kuvattiin luovimista lännestä itään nopeammin kuin ilmapallo tuulessa.

seilori vaan kirjoitti:

Veneen vauhti veteen nähden voi olla reippaasti tuulta suurempi, sen toteamiseen käytännössä tai teoriassa ei ole mitään outoa.
Myös nopeus tuulen suuntaan voi olla luoviessa suurempi kuin suoraan myötätuuleen mennessä, tämän toki kaikki purjehtijat tietävät ja on todettavissa mm suhteellisen tuulen vaikutuksesta tai siitä että suoraan tuuleen tuulen hyödynnettävä energia pienenee nopeuserojen vuosi enemmän kuin jos käytetään venenopeuden synnyttämää suhteellista tuulta hyväksi, mutta vain silloin kun tuulensuuntainen nopeus on tuulennopeutta pienempi.
Väite että luovimalla voisi liikkua tuulen suuntaan nopeammin kuin tuuli, taitaa sittenkin kuulua vain tarustoihin.
Miettikääs tilannetta, jossa veneen nopeus tuulen suuntaan on sama kuin tuulen ja vene kulkee luovimalla hieman suurempaa nopeutta, tällöin veneeseen kohdistuva suhteellinen tuuli tulee suoraan vasten kulkusuuntaa, ja niin taitavaa purjehtijaa ei olekaan joka saa veneen kulkemaan suoraan tuulta päin samalla nopeudella.
Sama tilanne on maalla tai pyörillä kulkiessa, kun saavutetaan tuulen nopeus tuulen suuntaan, ei ole mitään jyödynnettävää suhteellista tai muutakaan tuulta ja taas jää kysymys " mistä tulee energia, jolla laite liikkuisi tuulta nopeammin" .

Taisi edellä joku jo mainita että tässä ei enää ole kyse fysiikasta, vaan retoriikasta.

Lue lisää

Juuri näin sen pitää olla,, ei tuulen suuntaan ole vielä tuulta nopeammin päästy eikä muuten päästä.

seilori vaan kirjoitti:

Kai ymmärrät mikä ero on siinä lisääkö oma nopeus suhteellista tuulta, vai vähentääkö se.
Jos suhteellinen tuuli olisi ainoastaan liikkeestä aiheutuva, niin liikuttaako se venettä ?

Lue lisää

Hydrofoil trimaraanin polaari.
Tuolla paatilla pääsee reilu 1.6 kertaiseen nopeuteen tuuleen verrattuna, ja myötäiseen nopeiten n. 135 asteen suunnalla, mutta tuulensuuntaan ei yli tuulennopeutta.

http://www.trifoiler.info/media/images/0/04/TriFoiler_Polar_Diagram.jpg

mietipä sitä kirjoitti:

Ymmärrätkö vektorilaskentaa? Jääpurren nopeus on suoraan tuulen suuntaan pienempi kuin tuulen nopeus. Et taida ymmärtää.

En ole sitä väittänytkään, vaan tarkoitan tietysti luovimista myötätuuleen. Kannattaa joskus mennä ulos katsomaan. (Lukekaa näitä ketjuja)
Pyöriväsiipinen laite on sitten asia erikseen. Se menee suoraan myötätuuleen.

ddwfttw kirjoitti:

Tuuli 5 m/s lännestä itään suhteessa veteen, vene menee silloin 7.5 m/s itäänpäin ja samalla 6.614 m/s vuorotellen joko pohjoiseen tai etelään. Yhteensä siis 10 m/s nopeutta veden suhteen.
Ja kovempaakin voi kulkea, tuo oli se minimi johon ainakin päästään noilla monirungoilla.
Nopeimmat jääpurret menee tuossa tuulessa parhaimmillaan jo 15 m/s itäänpäin ja vähintään saman verran etelään tai pohjoiseen samaan aikaan.

Lue lisää

Nyt tuli sellainen vastaus, että en yhtään ihmettele miksi "jotkut" luulevet tuulivoimalla kulkevan aluksen menevän tuulta nopeammin tuulensuuntaan. Vastaus oli toisaalta toivomani, koska joku 'uskomus" pitää taustalla olla, kun arvelee tuulta nopeamman aluksen olevan mahdollinen

En ole vieläkään onnistunut esim. savulla todistettua tuultanopeampaa (Tuulensuuntaan) kulkemista näkemää

Voisitko selittää mistä tulee se energia jääpurteen kun vastaan tulee 15m sekunnissa olevaan tuulta, kun jään pinnalla vallitsee vain 5m/s kevyt henkonen.
Ymmärrän todella hyvin kuinka sivutuuleen voi ajaa vaikka kuin kovaa, mutta mieti tilanetta jossa tuulee 15m/s vastaan ja poikkeutat yhtään purjetta on heti paine erot kulkemista vastaan. jota taas sivutuuleen kulkiessa ei ole.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Nyt tuli sellainen vastaus, että en yhtään ihmettele miksi "jotkut" luulevet tuulivoimalla kulkevan aluksen menevän tuulta nopeammin tuulensuuntaan. Vastaus oli toisaalta toivomani, koska joku 'uskomus" pitää taustalla olla, kun arvelee tuulta nopeamman aluksen olevan mahdollinen

En ole vieläkään onnistunut esim. savulla todistettua tuultanopeampaa (Tuulensuuntaan) kulkemista näkemää

Voisitko selittää mistä tulee se energia jääpurteen kun vastaan tulee 15m sekunnissa olevaan tuulta, kun jään pinnalla vallitsee vain 5m/s kevyt henkonen.
Ymmärrän todella hyvin kuinka sivutuuleen voi ajaa vaikka kuin kovaa, mutta mieti tilanetta jossa tuulee 15m/s vastaan ja poikkeutat yhtään purjetta on heti paine erot kulkemista vastaan. jota taas sivutuuleen kulkiessa ei ole.

Lue lisää

suhteellisen tuulen kulma purren keskilinjaan on siinä 7 ... 8 astetta, kun vauhti on päällä.
Ei siinä ole juuri eroa millä tosituulen suunnalla tuo apparenttikulma toteutuu. Energia tulee silti tosituulen liike-energian vähenemisestä. Paine-erot on ihan samoin samalla apparenttikulmalla ihan riippumatta siitä mistä se tosituuli puhaltaa.
Käy vaikka katsomassa DN liiton kisoja, niin näet itse millä vauhdilla myötätuulimerkille siirrytään.
Ja ota se ilmapallo mukaan niin ei tarvi arvata paljonko tuulee, tai vaikka savumerkin anto väline, jos pidät sitä parempana.

seilori vaan kirjoitti:

Hydrofoil trimaraanin polaari.
Tuolla paatilla pääsee reilu 1.6 kertaiseen nopeuteen tuuleen verrattuna, ja myötäiseen nopeiten n. 135 asteen suunnalla, mutta tuulensuuntaan ei yli tuulennopeutta.

http://www.trifoiler.info/media/images/0/04/TriFoiler_Polar_Diagram.jpg

Lue lisää

Onko täällä sitten väitetty että vene menisi myötätuuleen tuulta nopeammin? Jos vene sen tekisi niin ei kai olisi mitään syytä puhua siitä maassa pyörillä kulkevasta siipilaitteesta ja miten se saavuttaa nopeutensa? Siitähän tässä on kyse, ja perinteisestä purjeesta/kölistä on esitetty vain vertauksia jotta ymmärrettäisiin kuinka vastaavat asiat on toteutettu tässä toisessa laitteessa.

seilori vaan kirjoitti:

Hydrofoil trimaraanin polaari.
Tuolla paatilla pääsee reilu 1.6 kertaiseen nopeuteen tuuleen verrattuna, ja myötäiseen nopeiten n. 135 asteen suunnalla, mutta tuulensuuntaan ei yli tuulennopeutta.

http://www.trifoiler.info/media/images/0/04/TriFoiler_Polar_Diagram.jpg

Lue lisää

sitten väittänyt, että trifoilerilla pääsis tuulta nopeammin myötätuuleen ?
Ei tietenkään ole, kun eihän sillä pääse ...
Jääpursilla mennään parhaimmillaan yli 5x tuulen nopeutta sivutuuleen, aika iso ero 1.6:een verrattuna.

seilori vaan kirjoitti:

Hydrofoil trimaraanin polaari.
Tuolla paatilla pääsee reilu 1.6 kertaiseen nopeuteen tuuleen verrattuna, ja myötäiseen nopeiten n. 135 asteen suunnalla, mutta tuulensuuntaan ei yli tuulennopeutta.

http://www.trifoiler.info/media/images/0/04/TriFoiler_Polar_Diagram.jpg

Lue lisää

Suoraan myötätuuleen Ei ole väitetty veneen menevän tuulta nopeammin. Luovimalla myötätuulessa köliVENE voi mennä länsituulta nopeammin lännestä itään.
Sitten on se toinen laite.

hommat kirjoitti:

Suoraan myötätuuleen Ei ole väitetty veneen menevän tuulta nopeammin. Luovimalla myötätuulessa köliVENE voi mennä länsituulta nopeammin lännestä itään.
Sitten on se toinen laite.

Lue lisää

Tuossa hydrofoilissakin ole köli ja aika tehokas vielä, mutta eipä pääse tuulensuuntaan tuulta nopeammin luovimallakaan.

hommat kirjoitti:

Suoraan myötätuuleen Ei ole väitetty veneen menevän tuulta nopeammin. Luovimalla myötätuulessa köliVENE voi mennä länsituulta nopeammin lännestä itään.
Sitten on se toinen laite.

Lue lisää

Miksi sitten köliveneelläkin ajetaan myötätuueen spinnulla kun kerran luovimalla muka pääsisi nopeammin?
Höpöhöpöjuttuja tuommoset

seilori myös kirjoitti:

Kuinka sitten jääpurret voivat mennä moninkertaisesti tuulennopeudella? Kyllä nekin fysiikan lakien mukaan kulkevat eivätkä retoriikalla.

Tässä youtube -videolinkissä:

http://www.youtube.com/watch?v=tj6nKSqmCTo

How can it be that an air driven monohull can be by far faster than the air flow that provides the push? Cannot figure out..perhaps u r mistaken?
Reply;
Great question - the air flow that provides the push is the true wind, the speed of the boat adds "boat wind" and the combination is the apparant wind which is what provides the " push" or lift - imagine sailiing in 20km of wind at 90 deg from true - as the boat speeds up (with min. friction on ice) you're app wind increases and increases, moving forward as well so you're actually creating your own apparant wind and going faster and faster. Works on water too but less exaggerated. cheers
__________

Ja toinen linkki; The SK4 skiff traveling at twice wind speed:

http://www.youtube.com/watch?v=xxmkIlCpeBg
__________

Tuulennopeuden ylitystä perinteisellä purjeella havainnollistava animaatio, ilmapallo menee tuulen nopeudella ja suunnassa:

http://www.youtube.com/watch?v=H_OKNr120t4

Lue lisää

Mikään noista aluksista ei saavuttanut tuulen nopeutta myötätuuleen, karannutta ilmapalloa ei tavoittaisi.

Mitä taas animaatioon tulee ilman noita viivoja animatiossa ei olisi mitään järkeä ja jääpurren kulkeminen olisi näyttävän näkoistä tuossa animaatiossa ilman viivojakin.
Kuvan animaatiossa alus voisi aivan hyvin mennä vastatuuleen jos purjetta hieman kääntäisi tiukemmin tuuleen. Animaation purje ei välitä voimaa yhtään, vaan alus olisi ikiliikkuja. Jokainen ymmärtää että poikkeuttamalla purjetta kumpaan suuntaan tahansa kyseisessa animaatiossa viimeinenkin järkevyys katoaa, ja siksi kuvaan on jätetty tahallaan moinen epäkohta. Purje on animaatiossa pullollaan oikelle, eli vetoa on sinne päin, ja viiva menee vastatuuleen jos mennään oikelle. Alus porskuttaa siitä huolimatta myötätuuleen vasemmelle.
Niin edelleenkään ei niitä kuvia ole löytynyt joissa alus saisi kiinni myötötuuleen karkkuuttaman pallon. Ainoastaan jos jääpurrella kiihdytettäisiin sivutuuleen ja sitten kännytään myötätuuleen. Ilman vastus olisi olematon, kun purje olisi tuuliviirinä. mutta sitä te ette tarkoita. Pumppaus oli pois suljettu vaihtoehto.

spinnulla kirjoitti:

Miksi sitten köliveneelläkin ajetaan myötätuueen spinnulla kun kerran luovimalla muka pääsisi nopeammin?
Höpöhöpöjuttuja tuommoset

varmaan siks ettei tarvitsisi luovia vaan voi mennä suoraan mutta spinnujakin monenlaisia, toiset nousee tuuleenkin. onhan toi myötätuuliluoviminen kelissä vaarallista ja vaikeaa. jääpurret ja vastaavat ei ainakaan normaalispinnua voi käyttää koska suhteellinen tuuli tulee niin edesta myötätuuliluovilla. samanlainen ilmiö tapahtuu tossa ddwfttw-kärryssä vähän eri tavalla.

ddwfttw kirjoitti:

suhteellisen tuulen kulma purren keskilinjaan on siinä 7 ... 8 astetta, kun vauhti on päällä.
Ei siinä ole juuri eroa millä tosituulen suunnalla tuo apparenttikulma toteutuu. Energia tulee silti tosituulen liike-energian vähenemisestä. Paine-erot on ihan samoin samalla apparenttikulmalla ihan riippumatta siitä mistä se tosituuli puhaltaa.
Käy vaikka katsomassa DN liiton kisoja, niin näet itse millä vauhdilla myötätuulimerkille siirrytään.
Ja ota se ilmapallo mukaan niin ei tarvi arvata paljonko tuulee, tai vaikka savumerkin anto väline, jos pidät sitä parempana.

Lue lisää

En tunne kisasanostoa, oletan että tarkoitat että alkaa myötätuuli osuus. Totta kai aluksella on suuri nopeus sivutuuleen kulkiessa ja ei nopeus katoa sekunnissa vaan hetken alus voi mennä kovemmin kuin tuuli suunnanmuutoksen takia, kuten auto menee ylämäkeen alamäen jälkeen., mutta sitten myötätuulessa nopeus putoaa ja pallo karkaisi ulottumattomiin.

Jospa ystävällisesti etsisit valmiiksi linkin jossa voi helposti todeta nopeuden, en vain nyt jostakin syystä sellaista löydä.

sivutuuleen kirjoitti:

Mikään noista aluksista ei saavuttanut tuulen nopeutta myötätuuleen, karannutta ilmapalloa ei tavoittaisi.

Mitä taas animaatioon tulee ilman noita viivoja animatiossa ei olisi mitään järkeä ja jääpurren kulkeminen olisi näyttävän näkoistä tuossa animaatiossa ilman viivojakin.
Kuvan animaatiossa alus voisi aivan hyvin mennä vastatuuleen jos purjetta hieman kääntäisi tiukemmin tuuleen. Animaation purje ei välitä voimaa yhtään, vaan alus olisi ikiliikkuja. Jokainen ymmärtää että poikkeuttamalla purjetta kumpaan suuntaan tahansa kyseisessa animaatiossa viimeinenkin järkevyys katoaa, ja siksi kuvaan on jätetty tahallaan moinen epäkohta. Purje on animaatiossa pullollaan oikelle, eli vetoa on sinne päin, ja viiva menee vastatuuleen jos mennään oikelle. Alus porskuttaa siitä huolimatta myötätuuleen vasemmelle.
Niin edelleenkään ei niitä kuvia ole löytynyt joissa alus saisi kiinni myötötuuleen karkkuuttaman pallon. Ainoastaan jos jääpurrella kiihdytettäisiin sivutuuleen ja sitten kännytään myötätuuleen. Ilman vastus olisi olematon, kun purje olisi tuuliviirinä. mutta sitä te ette tarkoita. Pumppaus oli pois suljettu vaihtoehto.

Lue lisää

Mikä viiva menee vastatuuleen jos mennään oikealle? Tuuli tulee alhaalta suoraan ylöspäin. Se ilmapallo kulkee myötätuuleen.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

En tunne kisasanostoa, oletan että tarkoitat että alkaa myötätuuli osuus. Totta kai aluksella on suuri nopeus sivutuuleen kulkiessa ja ei nopeus katoa sekunnissa vaan hetken alus voi mennä kovemmin kuin tuuli suunnanmuutoksen takia, kuten auto menee ylämäkeen alamäen jälkeen., mutta sitten myötätuulessa nopeus putoaa ja pallo karkaisi ulottumattomiin.

Jospa ystävällisesti etsisit valmiiksi linkin jossa voi helposti todeta nopeuden, en vain nyt jostakin syystä sellaista löydä.

Lue lisää

nyt sinulla taitaa olla kaikki suunnat ja tuulet sekaisin. tuosta ei saa mitään selvää mihin olet menossa. haukkaa happea ja palaa myöhemmin pohdittuasi asiaan.

hommat kirjoitti:

nyt sinulla taitaa olla kaikki suunnat ja tuulet sekaisin. tuosta ei saa mitään selvää mihin olet menossa. haukkaa happea ja palaa myöhemmin pohdittuasi asiaan.

Miksi kukaan ei vaivaudu kertomaan yksinkertaisesti periaatetta, jolla ddwfttw laite kulkee.
Tilanteen mukaan on esitetty purjein liikkuvia laitteita, liikkuvia voimaloita, purjekoneita, helikoptereita ja muita härveleitä aina tarpeen mukaan ja perään maininta että ddwfttw toimii saman periaatteen mukaan.
Nyt olisi tarpeen edes auttava selitys, vailla ilmaan heitettyjä toteamuksia että toimintaperiaate on sama kuin ..., tai muutakaan asiaankuulumatonta, muuten johtopäätös kääntyy Airfoilin esittämään väitteeseen että tuultanopeampaa ei vielä ole keksitty muuten kuin väärien oletusten pohjalta kuten tämä purjevene-/jääpursifarssikin.

Osaako joku, vai yritetäänkö meitä tosiaan vain kusettaa.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

En tunne kisasanostoa, oletan että tarkoitat että alkaa myötätuuli osuus. Totta kai aluksella on suuri nopeus sivutuuleen kulkiessa ja ei nopeus katoa sekunnissa vaan hetken alus voi mennä kovemmin kuin tuuli suunnanmuutoksen takia, kuten auto menee ylämäkeen alamäen jälkeen., mutta sitten myötätuulessa nopeus putoaa ja pallo karkaisi ulottumattomiin.

Jospa ystävällisesti etsisit valmiiksi linkin jossa voi helposti todeta nopeuden, en vain nyt jostakin syystä sellaista löydä.

Lue lisää

edelleen; myötätuuliluovissahan luovitaan jotta saadaan sivutuulta. en tajua kuinka oletat nyt myötätuuliosuuden alkavan, kun luovissahan on vain kaksi samanlaista osuutta.

Sortuuko korttitalo kirjoitti:

Miksi kukaan ei vaivaudu kertomaan yksinkertaisesti periaatetta, jolla ddwfttw laite kulkee.
Tilanteen mukaan on esitetty purjein liikkuvia laitteita, liikkuvia voimaloita, purjekoneita, helikoptereita ja muita härveleitä aina tarpeen mukaan ja perään maininta että ddwfttw toimii saman periaatteen mukaan.
Nyt olisi tarpeen edes auttava selitys, vailla ilmaan heitettyjä toteamuksia että toimintaperiaate on sama kuin ..., tai muutakaan asiaankuulumatonta, muuten johtopäätös kääntyy Airfoilin esittämään väitteeseen että tuultanopeampaa ei vielä ole keksitty muuten kuin väärien oletusten pohjalta kuten tämä purjevene-/jääpursifarssikin.

Osaako joku, vai yritetäänkö meitä tosiaan vain kusettaa.

Lue lisää

Vertauksia erilaisiin muihin tuulivoimalla liikkuviin laitteisiin alettiin esittää toisessa viestiketjussa jotta ddwfttw-kärryn toimintaperiaate ymmärrettäisiin:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8821666#comment-42490805

Tässä ketjussa alkuperäinen asia on jo unohtunut ja väitellään ties mistä : D

Sortuuko korttitalo kirjoitti:

Miksi kukaan ei vaivaudu kertomaan yksinkertaisesti periaatetta, jolla ddwfttw laite kulkee.
Tilanteen mukaan on esitetty purjein liikkuvia laitteita, liikkuvia voimaloita, purjekoneita, helikoptereita ja muita härveleitä aina tarpeen mukaan ja perään maininta että ddwfttw toimii saman periaatteen mukaan.
Nyt olisi tarpeen edes auttava selitys, vailla ilmaan heitettyjä toteamuksia että toimintaperiaate on sama kuin ..., tai muutakaan asiaankuulumatonta, muuten johtopäätös kääntyy Airfoilin esittämään väitteeseen että tuultanopeampaa ei vielä ole keksitty muuten kuin väärien oletusten pohjalta kuten tämä purjevene-/jääpursifarssikin.

Osaako joku, vai yritetäänkö meitä tosiaan vain kusettaa.

Lue lisää

Tuuli tulee ilmapallon osoittamalla tavalla vaakasuoraan vasemmalta oikealle:

http://www.youtube.com/watch?v=zPFzHoubQzg

Hammastanko kuvaa auki rullattua potkurin ratasta.

hommat kirjoitti:

Tuuli tulee ilmapallon osoittamalla tavalla vaakasuoraan vasemmalta oikealle:

http://www.youtube.com/watch?v=zPFzHoubQzg

Hammastanko kuvaa auki rullattua potkurin ratasta.

Lue lisää

Siinä esitetään ikiliikkujan toimintaperiaate

mikä juttu? kirjoitti:

Mikä viiva menee vastatuuleen jos mennään oikealle? Tuuli tulee alhaalta suoraan ylöspäin. Se ilmapallo kulkee myötätuuleen.

Jääpurren rataa. viiva kulkee alhaalta oikealta ylös vasemmalle reunalle, se viivä. Jos purje vetää oikelle, mutta rata on lukittu animaation tapaan, kuten jääpurren jalas tekee, ei päästä muualla kuin vastatuuleen.

niin juuri kirjoitti:

Siinä esitetään ikiliikkujan toimintaperiaate

Luuppikeskusteluahan tämä. Ei ole ikiliikkuja koska ilman tuulta ei tapahdu mitään, ja laite toimii fysiikan lakien mukaan siiven tuottamalla nosteella.

taas samaa kirjoitti:

Luuppikeskusteluahan tämä. Ei ole ikiliikkuja koska ilman tuulta ei tapahdu mitään, ja laite toimii fysiikan lakien mukaan siiven tuottamalla nosteella.

Jos siipi tuottaa nostetta sillä on oltava liikettä ilmaan nähden.
Tässä ei ilma liiku suhteessa härveliin, joten siiven on liikuttava.
Siiven liikuttamiseen tarvitaan voimaa jos se tuottaa nostetta liikkumattomassa ilmassa, ja kun voima otetaan härvelin liikkeestä, niin kyseessähän on klassinen ikiliikkuja, joka tuottaa itse tarvitsemansa liikevoiman.

Näin halpahintainen ei mee läpi edes huonona vitsinä.

Häh ! kirjoitti:

Jos siipi tuottaa nostetta sillä on oltava liikettä ilmaan nähden.
Tässä ei ilma liiku suhteessa härveliin, joten siiven on liikuttava.
Siiven liikuttamiseen tarvitaan voimaa jos se tuottaa nostetta liikkumattomassa ilmassa, ja kun voima otetaan härvelin liikkeestä, niin kyseessähän on klassinen ikiliikkuja, joka tuottaa itse tarvitsemansa liikevoiman.

Näin halpahintainen ei mee läpi edes huonona vitsinä.

Lue lisää

Sinun mukaasi sitten myös tuulen mukana kulkevan ilmapallon siksakkia luovimalla ohittava jääpursi on ikiliikkuja joka tuottaa oman liikevoimansa.

mph+ kirjoitti:

Sinun mukaasi sitten myös tuulen mukana kulkevan ilmapallon siksakkia luovimalla ohittava jääpursi on ikiliikkuja joka tuottaa oman liikevoimansa.

Tähän virheelliseen ajatukseen kai pohjautuu koko perustelu.
On harhakuvitelmaa että jääpursikaan kulkisi tuulen suuntaan tuulta nopeammin edes luovimalla, saavuttipa se johonkin suuntaan millaisia nopeuksia tahansa.
Vilkaise edellä olevaa polaaria niin asia ehkä aukenee, samojen lainalaisuuksien mukaan kulkee kaikki purjeilla liikkuvat laitteet, vain kulkuvastus ja sortuma ovat erilaisia.
Ja mitä tekemistä jääpurrella on potkurivetoisen ddwfttw n kanssa.

Kyllä vain kirjoitti:

Tähän virheelliseen ajatukseen kai pohjautuu koko perustelu.
On harhakuvitelmaa että jääpursikaan kulkisi tuulen suuntaan tuulta nopeammin edes luovimalla, saavuttipa se johonkin suuntaan millaisia nopeuksia tahansa.
Vilkaise edellä olevaa polaaria niin asia ehkä aukenee, samojen lainalaisuuksien mukaan kulkee kaikki purjeilla liikkuvat laitteet, vain kulkuvastus ja sortuma ovat erilaisia.
Ja mitä tekemistä jääpurrella on potkurivetoisen ddwfttw n kanssa.

Lue lisää

Jos 25 km/h tuulessa luovitaan siksakkia 90 km/h niin on laskemattakin päivänselvää että luovitaan ohi sen tuulessa lentävän ilmapallon.

http://en.wikipedia.org/wiki/Ice_boat

Ettei tarvitse samoja asioita toistella, voit katsoa tästä muutama viesti taaksepäin sen linkin edelliseen ddwfttw -keskusteluun jossa selvitetään mitä yhteistä jääpurrella ja sillä on. Siiven ja vastustavan voiman yhdessä tuottamasta liike-energiasta on kysymys.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Jääpurren rataa. viiva kulkee alhaalta oikealta ylös vasemmalle reunalle, se viivä. Jos purje vetää oikelle, mutta rata on lukittu animaation tapaan, kuten jääpurren jalas tekee, ei päästä muualla kuin vastatuuleen.

Lue lisää

Minun pitkäköliveneeni ei kulkisi millään vastatuuleen siinä. Nimimerkkisi ei oikein taida istua sinulle miltään osin..

Häh ! kirjoitti:

Jos siipi tuottaa nostetta sillä on oltava liikettä ilmaan nähden.
Tässä ei ilma liiku suhteessa härveliin, joten siiven on liikuttava.
Siiven liikuttamiseen tarvitaan voimaa jos se tuottaa nostetta liikkumattomassa ilmassa, ja kun voima otetaan härvelin liikkeestä, niin kyseessähän on klassinen ikiliikkuja, joka tuottaa itse tarvitsemansa liikevoiman.

Näin halpahintainen ei mee läpi edes huonona vitsinä.

Lue lisää

Laitteen suhteen paikallaan olevassa havaintokoordinaatistossa :
[quote] Jos siipi tuottaa nostetta sillä on oltava liikettä ilmaan nähden.
Tässä ei ilma liiku suhteessa härveliin, joten siiven on liikuttava.
Siiven liikuttamiseen tarvitaan voimaa jos se tuottaa nostetta liikkumattomassa ilmassa [/quote]
Kyllä.
[quote], ja kun voima otetaan härvelin liikkeestä, [/quote]
No ei suinkaan oteta. Käyttämässäsi havaintokoordinaatistossa energia otetaan alla liikkuvan maapallon liike-energiasta.
Koeta päättää minkä suhteen asioita tarkastelet. Ja pidä siitä kiinni.
Et voi noin vain vaihtaa havaintokoordinaatistoa kesken tarkastelun.

Se on juuri se ratkaiseva virhe, josta et näytä pääsevän eroon sitten millään.
Lue fysiikan kirjasta ne havaintokoordinaatistoihin (Frame of reference) liittyvät perus asiat uudelleen, et selvästikään alkuunkaan osaa niitä !

[quote]niin kyseessähän on klassinen ikiliikkuja, joka tuottaa itse tarvitsemansa liikevoiman. [/quote]
Ilma ei ole liikkumatonta maan suhteen, joten sieltä riittää energiaa laitteelle, kun ko liikettä koko ajan hidastetaan.
Voiman laite tietenkin tuottaa itse, ihan niinkuin kaikki muutkin tuulella toimivat laitteet tekevät.
Liikevoima taas ei ole edes fysikaalinen suure, miksi sellaista fysiikan keskustelufoorumiin kirjoitat ?

[quote] Näin halpahintainen ei mee läpi edes huonona vitsinä. [/quote]
No sepä hyvä, kyseessä kun ei ole mikään vitsi, vaan perusfysiikkaa tuulivoimalla kulkevaan laitteeseen sovellettuna.

Sortuuko korttitalo kirjoitti:

Miksi kukaan ei vaivaudu kertomaan yksinkertaisesti periaatetta, jolla ddwfttw laite kulkee.
Tilanteen mukaan on esitetty purjein liikkuvia laitteita, liikkuvia voimaloita, purjekoneita, helikoptereita ja muita härveleitä aina tarpeen mukaan ja perään maininta että ddwfttw toimii saman periaatteen mukaan.
Nyt olisi tarpeen edes auttava selitys, vailla ilmaan heitettyjä toteamuksia että toimintaperiaate on sama kuin ..., tai muutakaan asiaankuulumatonta, muuten johtopäätös kääntyy Airfoilin esittämään väitteeseen että tuultanopeampaa ei vielä ole keksitty muuten kuin väärien oletusten pohjalta kuten tämä purjevene-/jääpursifarssikin.

Osaako joku, vai yritetäänkö meitä tosiaan vain kusettaa.

Lue lisää

[quote] Miksi kukaan ei vaivaudu kertomaan yksinkertaisesti periaatetta, jolla ddwfttw laite kulkee. [/quote]
On kerrottu jo aika monta kertaa, ja varsin monesta näkökulmasta, mikset viitsi niitä lukea ?
Toimintaperiaate on se, että ilman nopeutta hidastetaan suhteessa maahan, jolloin liike-energiaa vapautuu laitteen käyttöön. Alussa laite käyttää osan siitä oman liike-energiansa lisäämiseen, ja huippunopeudella kaikki kuluu häviöihin.
Ilman hidastaminen toteutetaan potkurilla, joka voiman ja vastavoiman mukaisesti työntää laitetta eteenpäin.
Tarkempi fysikaalinen analyysi täsmällisine kaavoineen on esitetty niissä PDF tiedostoissa, jotka linkitin siihen pitempään ddwfttw ketjuun jo heti alussa. Siitä ilmenee ihan täsmällisesti millä hyötysuhteilla onnistuu minkä suuruinen loppunopeus suhteessa tuulen nopeuteen. Oma syysi jos et välitä edes lukea.
Kukaan ei ole onnistunut osoittamaan niistä ainuttakaan virhettä, eikä mitään perusteluita perättömälle ikiliikkuja väitteelle ole esitetty.
On myös kerrottu useista muista tuulivoimalla kulkevista laitteista, jotka myös saavuttavat tuulta nopeamman komponentin myötätuulen suuntaan, ja näin ollen osoittavat ikiliikkuja väitteen perättömäksi.
Esko* :n ensimmäinen viesti tässä ketjussa osoitti periaatteen toimivaksi, vaikka oli tarkoitettu osoittamaan juuri päinvastaista, ja hänen jatkonsa perustui merkkivirheeseen, tai skalaarien ja vektoreiden sotkemiseen, vaikea sanoa tarkemmin, koska W:n määrittely on niin epätäsmällinen.

Ja tänään nähtiin livenä AC33 netistä Valenciassa, jossa nopeampi vene purjehti 20mpk vastatuuleen ja samanverran myötätuuleen noin 154 minuutissa, eli suunnilleen 15.5 solmua vmg:tä, vene vauhdit 18...25 solmua. Ja todellinen tuuli 10 solmua tai alle ...
Jo toteutuneelle tapahtumalle on vaikea väittää vastaan, ja sekin jälleen kerran osoittaa ikiliikkujaväitteen perättömäksi.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

"Kun Valenciassa parhaillaan kisaava AC33 -maxi-monirunko kulkee vinosti myötätuuleen veden suhteen 2-kertaisella tuulen nopeudella, saavuttaen myötätuulen suuntaisen nopeuskomponentin joka ylittää vähintäänkin 1.5 kertaisesti tuulen_nopeuden, tuottaa kölievä voiman joka voidaan jakaa 2:een komponenttiin."

tuulee 5m/s lännestä itää. vene menee pohjoista kohti nopeudell x ja samalla itään pän. Meneekö vene samalla itään päin 7,5m/s ?

Ymmärsinkö jotain väärin?

Lue lisää

AC33 purjehdittu, ja USA purjehti myötätuuli osuuden noin 63:ssa minuutissa ja matka oli 20 mpk myötätuuleen, siis vmg oli noin 19 solmua 10 solmun tuulessa, venevauhti vaihteli 25 solmun molemmin puolin.
Joten aika konservatiivisen arvion heitin, mutta niinhän väitionkin tehneeni.

spinnulla kirjoitti:

Miksi sitten köliveneelläkin ajetaan myötätuueen spinnulla kun kerran luovimalla muka pääsisi nopeammin?
Höpöhöpöjuttuja tuommoset

Siksi, kun painokölin paino jarruttaa menoa, ja vakavuutta on murto-osa monirungoista, ja leveämmän rungon aallonmuodostus vastus sekä märkäpinta on suurempia.
Ei se, että jokin auton romu ei pääse satasen vauhtia, suinkaan todista, ettei F! autolla pääse 300 km/h.
Tuulta nopeammin päästäkseen tarvitsee nopean veneen, ja sopivan heikon tuulen, useimmat köliveneen eivät koskaan siinä onnistu, eikä läheskään kaikki monirungotkaan, mutta jotkut pääsevät, ja skiffit myös. Jääpursista nyt puhumattakaan, niillähän se on naurettavan helppoa.

Sortuuko korttitalo kirjoitti:

Miksi kukaan ei vaivaudu kertomaan yksinkertaisesti periaatetta, jolla ddwfttw laite kulkee.
Tilanteen mukaan on esitetty purjein liikkuvia laitteita, liikkuvia voimaloita, purjekoneita, helikoptereita ja muita härveleitä aina tarpeen mukaan ja perään maininta että ddwfttw toimii saman periaatteen mukaan.
Nyt olisi tarpeen edes auttava selitys, vailla ilmaan heitettyjä toteamuksia että toimintaperiaate on sama kuin ..., tai muutakaan asiaankuulumatonta, muuten johtopäätös kääntyy Airfoilin esittämään väitteeseen että tuultanopeampaa ei vielä ole keksitty muuten kuin väärien oletusten pohjalta kuten tämä purjevene-/jääpursifarssikin.

Osaako joku, vai yritetäänkö meitä tosiaan vain kusettaa.

Lue lisää

Aina sanotaan kuinka jääpursillä homma onnistuu helpostikkin, kuinka valencia,, mutta kuitenkaan ei yhtään linkkia. Vaikka maalta kuvattuna josta tuulensuunta kävisi helposti selväksi. On tuotu purjekoneita dynamic soarin vaikka eivät liity yhtään asiaan.
Koko ajan väitetään että kulkee kovemmin katso,, sama kun itse väitän katso ei kulje.
eikä ole niitä linkkejä jossa todellakin kulkisi tuulta nopeammin.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Aina sanotaan kuinka jääpursillä homma onnistuu helpostikkin, kuinka valencia,, mutta kuitenkaan ei yhtään linkkia. Vaikka maalta kuvattuna josta tuulensuunta kävisi helposti selväksi. On tuotu purjekoneita dynamic soarin vaikka eivät liity yhtään asiaan.
Koko ajan väitetään että kulkee kovemmin katso,, sama kun itse väitän katso ei kulje.
eikä ole niitä linkkejä jossa todellakin kulkisi tuulta nopeammin.

Lue lisää

http://www.americascup.com/en/regate/regarder-la-course/show.html
http://www.americascup.com/en/actualite/twitter/index.php

google ei näytä sulla toimivan, katsotaanpa, toimiiko edes hiiri, että voit klikata linkkiä.
Saas nähdä löydätkö tolta saitilta Perjantain 12. helmikuuta kisatun videon, jos linkki ei enää johda siihen suoraan kun sinne joskus klikkaat.
Ps. Eka legi on luovia vastatuuleen noin 91 minuuttia, jolloin USA siipirikattu trimaraani lähtee myötäiseen ja paasee perille 19 solmun keskinopeudella noin 63 min myöhemmin. Ja matka on 20 mpk vastaiseen ja saman verran takaisin myötäiseen. yhteensä 40mpk kisa.

Ps. oikealla yläreunassa on palkki jossa lukee "The Regatta" klikkaamalla siitä löytää valikon jonka alta pääsee perille, jos suora linkki ei enää sinne johda.
Ja valitsemalla video näytön alta medium, ei pätki edes 3G yhteydellä, ainakaan mulla ...

ddwfttw kirjoitti:

http://www.americascup.com/en/regate/regarder-la-course/show.html
http://www.americascup.com/en/actualite/twitter/index.php

google ei näytä sulla toimivan, katsotaanpa, toimiiko edes hiiri, että voit klikata linkkiä.
Saas nähdä löydätkö tolta saitilta Perjantain 12. helmikuuta kisatun videon, jos linkki ei enää johda siihen suoraan kun sinne joskus klikkaat.
Ps. Eka legi on luovia vastatuuleen noin 91 minuuttia, jolloin USA siipirikattu trimaraani lähtee myötäiseen ja paasee perille 19 solmun keskinopeudella noin 63 min myöhemmin. Ja matka on 20 mpk vastaiseen ja saman verran takaisin myötäiseen. yhteensä 40mpk kisa.

Ps. oikealla yläreunassa on palkki jossa lukee "The Regatta" klikkaamalla siitä löytää valikon jonka alta pääsee perille, jos suora linkki ei enää sinne johda.
Ja valitsemalla video näytön alta medium, ei pätki edes 3G yhteydellä, ainakaan mulla ...

Lue lisää

Todella hienoja veneitä sulavat purjeet ja hienot muotoilut myös rungoissa.
En vain löytänyt yhtään karttaa radasta ja olivatko pisteet tuuleen nähden peräkkäin 20 nm päässä toisistaan, joten ei vakuuttanut minua vieläkään. Sori :)) Yritin etsiä ratatietoja.

On suuria vaikeuksia katsella täällä videoita ja googlettaa kun kaikki menee englanniksi ja tietokone on vieras.

Todellakin jos veneet menee luovimalla siten että saavat pallon kiinni ja menevät ohi, ylittää kyllä käsityskykyni. Mutta jos näin todella tapahtuu, uskon ilman muuta, vielä en.

airfoil joka ei kirj kirjoitti:

Todella hienoja veneitä sulavat purjeet ja hienot muotoilut myös rungoissa.
En vain löytänyt yhtään karttaa radasta ja olivatko pisteet tuuleen nähden peräkkäin 20 nm päässä toisistaan, joten ei vakuuttanut minua vieläkään. Sori :)) Yritin etsiä ratatietoja.

On suuria vaikeuksia katsella täällä videoita ja googlettaa kun kaikki menee englanniksi ja tietokone on vieras.

Todellakin jos veneet menee luovimalla siten että saavat pallon kiinni ja menevät ohi, ylittää kyllä käsityskykyni. Mutta jos näin todella tapahtuu, uskon ilman muuta, vielä en.

Lue lisää

Linkistä :
http://www.americascup.com/en/regate/regarder-la-course/show.php
Lähdöt alkavat uusintana tänään kello 20:30 sekä 24:00, ( ja mahdollisesti jatkuen yöllä 3.5 tunnin välein, tai sitten ei. )
Myötätuuliosuudet noin 90 min myöhemmin kuin lähdöt.
Nopeudet ruudulla solmuina silloin tällöin videon aikana, ja nopeus on englanniksi speed. VMG lyhenteenä taas on nopeuskomponentti tuulensuuntaan tai siitä poispäin. Vertaa myös noihin ympärillä pyöriviin moottoriveneisiin. Nehän kulkee ihan selvästi plaanissa, josta voi myös suuntaa antavasti päätellä nopeuden.
Tuulen taas näkee merenpinnasta jokainen joka jotain tietää veneilystä, kunhan vaan hahmottaa mittakaavan oikein, kannattaa tarkastella ihmisen kokoa ruudulla. Siipirikisen trimaraanin VMG myötäisellä 19 solmua, ja hetkelliset nopeudet 25 solmua. Tuuli on selvästikin rikin huipussakin enimmillään 12 solmua, ja välillä alle 8 solmua. Turha siis selitellä, näytöt on jo annettu ettei tuulta nopeammin tuulivoimalla kulkeminen ole millään lailla fysiikan lakeja rikkovaa toimintaa. Tämä sekä käytännössä että teoria pohjalta asia selittäen.

Ei näy Esko*:a ei, yritti klassista kusetusta mutta jäi heti siitä kiinni.

Sillä välin Blackbird on jo ennätys ajonsa tehnyt, ja tulos on Nalsan tarkasteltavana ja ratifioitavana, mutta jo nyt on täysion selvää, että reilusti yli tupla tuulen nopeutta mentiin.

www.fasterthanthewind. ...

ddwfttw kirjoitti:

Ei näy Esko*:a ei, yritti klassista kusetusta mutta jäi heti siitä kiinni.

Sillä välin Blackbird on jo ennätys ajonsa tehnyt, ja tulos on Nalsan tarkasteltavana ja ratifioitavana, mutta jo nyt on täysion selvää, että reilusti yli tupla tuulen nopeutta mentiin.

www.fasterthanthewind. ...

Lue lisää

http://www.fasterthanthewind.org/
http://www.fasterthanthewind.org/
http://www.fasterthanthewind.org/

ddwfttw kirjoitti:

Ei näy Esko*:a ei, yritti klassista kusetusta mutta jäi heti siitä kiinni.

Sillä välin Blackbird on jo ennätys ajonsa tehnyt, ja tulos on Nalsan tarkasteltavana ja ratifioitavana, mutta jo nyt on täysion selvää, että reilusti yli tupla tuulen nopeutta mentiin.

www.fasterthanthewind. ...

Lue lisää

Kumman hiljaa ovat tiedotusvälineet olleet asiasta? Ei kai tulosta tarvitse ratifioida ja erikseen tutkia jos kerran on ylitetty, mikä aiheuttaa tulkinnan varaisuuden?
Tarkoitatko Nalsa sanalla Nasaa?

Edelleen väitän että huijausta, klassinen kusetus. Kun muuta ei ole toteen näytetty.

Korostan jos tulos on ollut reilusti tupla tuulen nopeutta, mitä siinä on tutkimista?? Mistä tulee se tulkinnanvaraisuus???

mullistavaa kirjoitti:

Kumman hiljaa ovat tiedotusvälineet olleet asiasta? Ei kai tulosta tarvitse ratifioida ja erikseen tutkia jos kerran on ylitetty, mikä aiheuttaa tulkinnan varaisuuden?
Tarkoitatko Nalsa sanalla Nasaa?

Edelleen väitän että huijausta, klassinen kusetus. Kun muuta ei ole toteen näytetty.

Korostan jos tulos on ollut reilusti tupla tuulen nopeutta, mitä siinä on tutkimista?? Mistä tulee se tulkinnanvaraisuus???

Lue lisää

Nalsa =
Nort
American
Land
Sailing
Association

NASA = National Aeronautics & Space Administration

Joten tarkoitin Nalsa, kuten kirjoitinkin, ei ko. vehje liity Nasan toimenkuvaan mitenkään, vaikka sen henkilökuntaa asia kiinnostikin siinämäärin, että luovuttivat testiaikaa Nasan kiitoradalla.

Tutkimista on siinä, että mitkä kymmenistä ennätys yrityksistä täyttävät kaikki vaatimukset:
esim suoraan myötätuuleen koko ajan parin asteen tarkkuudella tuulen suunnan muutoksista huolimatta,
Sekä ajo riittävän läheltä tuulen virallisia mittauspaikkoja, ja tuulen nopeuden vaihtelu alle sääntöjen salliman maksimin ajon aikana, eli riittävä puuskattomuus, ym, ym.

Niissä ajoissa joissa ehdot täyttyvät pitää vielä valita se, jossa ajoneuvon nopeuden ja tuulen nopeuden suhde on se kaikkein suurin, muistahan ei tule ennätyksiä, vaikka yliu tupla nopeutta mentiin niissäkin.

Tiedotusvälineissä asia on ollut esillä useasti, siis suurelle yleisölle suunnatuissa tekniikan alan julkaisuissa.
Ei tosin tietääkseni suomenkielisissä, vaan esim englannin ja saksan kielisissä.
Yleensä julkaisijoita kiinnostaa vasta ennätyksien ratifiomisen jälkeinen julkaisu, kuuten absoluuttisen purjehduksen nopeusennätyksen osalta kävi sekä kuivalla maalla, vedessä, että jäällä tehdyissä uusissa ennätyksissä. Kts greenbird.

Niin, ja mitään mullistavaa ei siis ole tehty, vaan ainoastaan perustettu uusi kategoria purjehduksen nopeusennätyksiin kuivalla maalla, eli suoraan myötätuuleen tehdyt nopeusennätykset.
Ennätysten ulkopuolellahan tuulen nopeus on ylitetty suoraan myötätuuleen jo 1960-luvulla samalla periaatteella toimivalla ajoneuvolla (kts Andrew Bauer tai Bauer-cart), joten yli 4 vuosikymmentä myöhemmin tehdyssä uusinnassa ei todellakaan ole mitään mullistavaa.

mullistavaa kirjoitti:

Kumman hiljaa ovat tiedotusvälineet olleet asiasta? Ei kai tulosta tarvitse ratifioida ja erikseen tutkia jos kerran on ylitetty, mikä aiheuttaa tulkinnan varaisuuden?
Tarkoitatko Nalsa sanalla Nasaa?

Edelleen väitän että huijausta, klassinen kusetus. Kun muuta ei ole toteen näytetty.

Korostan jos tulos on ollut reilusti tupla tuulen nopeutta, mitä siinä on tutkimista?? Mistä tulee se tulkinnanvaraisuus???

Lue lisää

Historiaa esim tästä :
http://ruina.tam.cornell.edu/research/topics/miscellaneous/push-me_pull-you.pdf

Julkisuutta nykymediassa esim :
http://www.wired.com/autopia/2010/07/downwind-faster-than-the-wind-possible-and-theyll-prove-it/#respond

Joten eipä ole ollut media hiljaa ...
... Paitsi suomessa, mutta sehän ei ole noteerannut muitakaa purjehduksen nopeusennätyksiä, joten miksi tämän vielä toistaiseksi ratifioimatttoman ennätyksen pitäisi olla poikkeus ?

ddwfttw kirjoitti:

Nalsa =
Nort
American
Land
Sailing
Association

NASA = National Aeronautics & Space Administration

Joten tarkoitin Nalsa, kuten kirjoitinkin, ei ko. vehje liity Nasan toimenkuvaan mitenkään, vaikka sen henkilökuntaa asia kiinnostikin siinämäärin, että luovuttivat testiaikaa Nasan kiitoradalla.

Tutkimista on siinä, että mitkä kymmenistä ennätys yrityksistä täyttävät kaikki vaatimukset:
esim suoraan myötätuuleen koko ajan parin asteen tarkkuudella tuulen suunnan muutoksista huolimatta,
Sekä ajo riittävän läheltä tuulen virallisia mittauspaikkoja, ja tuulen nopeuden vaihtelu alle sääntöjen salliman maksimin ajon aikana, eli riittävä puuskattomuus, ym, ym.

Niissä ajoissa joissa ehdot täyttyvät pitää vielä valita se, jossa ajoneuvon nopeuden ja tuulen nopeuden suhde on se kaikkein suurin, muistahan ei tule ennätyksiä, vaikka yliu tupla nopeutta mentiin niissäkin.

Tiedotusvälineissä asia on ollut esillä useasti, siis suurelle yleisölle suunnatuissa tekniikan alan julkaisuissa.
Ei tosin tietääkseni suomenkielisissä, vaan esim englannin ja saksan kielisissä.
Yleensä julkaisijoita kiinnostaa vasta ennätyksien ratifiomisen jälkeinen julkaisu, kuuten absoluuttisen purjehduksen nopeusennätyksen osalta kävi sekä kuivalla maalla, vedessä, että jäällä tehdyissä uusissa ennätyksissä. Kts greenbird.

Niin, ja mitään mullistavaa ei siis ole tehty, vaan ainoastaan perustettu uusi kategoria purjehduksen nopeusennätyksiin kuivalla maalla, eli suoraan myötätuuleen tehdyt nopeusennätykset.
Ennätysten ulkopuolellahan tuulen nopeus on ylitetty suoraan myötätuuleen jo 1960-luvulla samalla periaatteella toimivalla ajoneuvolla (kts Andrew Bauer tai Bauer-cart), joten yli 4 vuosikymmentä myöhemmin tehdyssä uusinnassa ei todellakaan ole mitään mullistavaa.

Lue lisää

Entä jos tuulen nopeus on nolla ? Siis tuon mukaan paikallaan pysyvä ilma saisi "purjehduslaitteen" liikkumaan ikuisesti, jos ko. laitteelle annetaan alkunopeus.

Vai perustuuko tuo vain "luovimiseen", joka saadaan aikaan vain pienistä tuulensuunnan muutoksista ?

jos ? kirjoitti:

Entä jos tuulen nopeus on nolla ? Siis tuon mukaan paikallaan pysyvä ilma saisi "purjehduslaitteen" liikkumaan ikuisesti, jos ko. laitteelle annetaan alkunopeus.

Vai perustuuko tuo vain "luovimiseen", joka saadaan aikaan vain pienistä tuulensuunnan muutoksista ?

Lue lisää

" Entä jos tuulen nopeus on nolla ? Siis tuon mukaan paikallaan pysyvä ilma saisi "purjehduslaitteen" liikkumaan ikuisesti, jos ko. laitteelle annetaan alkunopeus. "
Siis minkä TUON mukaan ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?

Täällä on väitetty, että jos tuulen nopeus maan suhteen on v_tuuli, ja jos laitteen nopeus maan suhteen on v_laite, sekä a toteuttaa epäyhtälöt:
2 < a < 3
Niin silloin on voimassa yhtälö v_laite = a * v_tuuli, josta voit laskea laitteen huippunopeuden.

Kun sijoitat yhtälöön v_tuulki = 0, saat laitteen nopeudeksi nolla kaikilla epäyhtälöt toteuttavilla a:n arvoilla, mutta laitteen nopeudeksi tulee nolöla myös niissä tapauksissa jossa epäyhtälöt eivät toteudu !!!

Laitteen toiminta perustuu fysiikan näkökulmasta :

1) ilman massan säilymiseen virtauksessa, mikä käytännössä likimäärin merkitsee myös ilman tilavuuden säilymistä, sillä tiheyden muutokset ovat epäoleellisen pieniä, joten ilmaa voidaan pitää riittävällä tarkkuudellla kokoonpuristumattomana kaasuna. Kokoon puristumisen huomioiminen on tarpeen vasta selvästi yli 50%:lla äänen nopeudesta.

2) ilma, maa, laite systeemin liikemäärä'n säilymiseen

Joko :
3a) kokonaisenergian säilymiseen ko. kolmen kappaleen systeemissä, tai vaihtoehtoisesti
3b) kokonaisenergian lisääntymiseen ko systeemissä auringosta saatavan säteilyenergian avulla, mikä muuntuu tuuleksi meteorologian kuvaamilla prosesseilla joita ei tässä tarvitse ryhtyä erittelemään.

Näistä kolmesta seuraa väistämättä, ettei laitteen nopeus voi olla rajoitettu tuulen nopeuteen fysiikan lakien seurauksena, mutta näin voi olla laitteen huonon suunnittelun seurauksena, eli mikäli laitteen häviöt ovat liian suuria. Käytännössä on helppoa suunnitella laite niin, että tuulen nopeus saadaan ylitettyä.

Laitteen toiminta ei edellytä muutoksia tuulen suunnassa tai nopeudessa, ei ajan eikä paikan funktioina, vaan laite toimii ihan hyvin myös teoreettisessa täysin tasaisessa tuulessa, mutta valitettavasti sellaista ei LUONNOSSA esiinny, vaan aina on pieniä puuskia ja tuulen suunnan muutoksia.
Suljetussa huoneessa ( = ovet ja ikkunat kiinni, sekä ilmanvaihto ja kaikki puhaltimet pois päältä ) liukuhihnan päällä ollaan kuitenkin hyvin lähellä tavoiteltua ideaalista tasaista tuulta, ainoastaan liukuhihnan pintaan muodostuu ohut rajakerros, joka sekin on varsin pyörteetön, eli lähes laminaarista.

Nalsan sääntöjen mukaan näiden efektien pitää hyväksytyssä ennätysajossa jäädä alle sääntöjen määrittämien maksimien.

ddwfttw kirjoitti:

Nalsa =
Nort
American
Land
Sailing
Association

NASA = National Aeronautics & Space Administration

Joten tarkoitin Nalsa, kuten kirjoitinkin, ei ko. vehje liity Nasan toimenkuvaan mitenkään, vaikka sen henkilökuntaa asia kiinnostikin siinämäärin, että luovuttivat testiaikaa Nasan kiitoradalla.

Tutkimista on siinä, että mitkä kymmenistä ennätys yrityksistä täyttävät kaikki vaatimukset:
esim suoraan myötätuuleen koko ajan parin asteen tarkkuudella tuulen suunnan muutoksista huolimatta,
Sekä ajo riittävän läheltä tuulen virallisia mittauspaikkoja, ja tuulen nopeuden vaihtelu alle sääntöjen salliman maksimin ajon aikana, eli riittävä puuskattomuus, ym, ym.

Niissä ajoissa joissa ehdot täyttyvät pitää vielä valita se, jossa ajoneuvon nopeuden ja tuulen nopeuden suhde on se kaikkein suurin, muistahan ei tule ennätyksiä, vaikka yliu tupla nopeutta mentiin niissäkin.

Tiedotusvälineissä asia on ollut esillä useasti, siis suurelle yleisölle suunnatuissa tekniikan alan julkaisuissa.
Ei tosin tietääkseni suomenkielisissä, vaan esim englannin ja saksan kielisissä.
Yleensä julkaisijoita kiinnostaa vasta ennätyksien ratifiomisen jälkeinen julkaisu, kuuten absoluuttisen purjehduksen nopeusennätyksen osalta kävi sekä kuivalla maalla, vedessä, että jäällä tehdyissä uusissa ennätyksissä. Kts greenbird.

Niin, ja mitään mullistavaa ei siis ole tehty, vaan ainoastaan perustettu uusi kategoria purjehduksen nopeusennätyksiin kuivalla maalla, eli suoraan myötätuuleen tehdyt nopeusennätykset.
Ennätysten ulkopuolellahan tuulen nopeus on ylitetty suoraan myötätuuleen jo 1960-luvulla samalla periaatteella toimivalla ajoneuvolla (kts Andrew Bauer tai Bauer-cart), joten yli 4 vuosikymmentä myöhemmin tehdyssä uusinnassa ei todellakaan ole mitään mullistavaa.

Lue lisää

jonka tutkii ikilikkujien kannatus yhdistys. Kuinka on, uskoisitko ikiliikkujan toimivan? pikkuisen olisi puolueellinen yhditys joka tutkii asiaa. Korostan ikiliikkuja sanalla en kyllä mitenkään viittaa keskustelun aiheena olevaan laitteeseen, vaikka senkin on väitetty sellainen olevan.

Miksi tulee tuommoinen asia mielleen, kun ddbhhhfh laitteen ennätystä tutkii pohjoisameriikanmaapurjehdusyhdistys. Nasa olisi ollut juuri oikea puolueeton tutkimuslaitos tutkimaan ennatys ajoa.

todistusarvo nolla kirjoitti:

jonka tutkii ikilikkujien kannatus yhdistys. Kuinka on, uskoisitko ikiliikkujan toimivan? pikkuisen olisi puolueellinen yhditys joka tutkii asiaa. Korostan ikiliikkuja sanalla en kyllä mitenkään viittaa keskustelun aiheena olevaan laitteeseen, vaikka senkin on väitetty sellainen olevan.

Miksi tulee tuommoinen asia mielleen, kun ddbhhhfh laitteen ennätystä tutkii pohjoisameriikanmaapurjehdusyhdistys. Nasa olisi ollut juuri oikea puolueeton tutkimuslaitos tutkimaan ennatys ajoa.

Lue lisää

Kerro edes yksi urheilulaji, jonka ennätykset tutkii lajin ulkopuolinen organisaatio.

100:n metrin juoksuennätykset ratifioi yleisurheilun keskusjärjestö.
Formula-1 tai ralli kisan lopulllisen voittajan ratkaisee autourheilujärjestö, mikäli kisajärjestäjän valitsemasta voittajasta on riitaa.
Eiköhän vain vapaauinnin ennätyksistäkin pidä kirjaa uintijärjestö/-liitto ...
Miksi ihmeessä maapurjehduksen ennätyksiä EI saisi ratifioida maapurjehduksen kansallinen kattojärjestö ?

NALSA ei todellakaan ole tuore ja vain kyseisen kaltaisia laitteita kannattamaan perustettu yhdistys, vaan siellä on purjehdittu kuivalla maalla jo yli sata vuotta, oli tuo kattojärjestö sitten minkä ikäinen tahansa.
Kaikki muut laitteet ovat olleet joko pehmeillä purjeilla tai kiinteillä siivillä varustettuja vehkeitä, joten aika kaukaa haettua kutsua sitä miksikään ko laitteen kannatusyhdistykseksi. Maapurjehduksen kannatusyhdistykseksi sitä tietenkin voidaan kutsua, jos halutaan.

Ja vielä NASA:n pitäisi mielestäsi niitä tutkia jenkkien veronmaksajien rahoilla ?
Varmaankin ko veronmaksajat ovat kanssasi eri mieltä, kuten heitä edustavat poliitikotkin.

Miksi puolueettoman ratifioijan pitäisi olla koko lajin ulkopuolelta ?
Eikö esim ratauinnin ennätyksiä tutkiva järjestö olew ihan riittävän puolueeton, kun sen jäsenet edustavat muitakin urheilijoita ja jopa eri maita.

Vai sekö tässä muka on ongelma että kyse on kansallisesta järjestöstä eikä kansainvälisestä ?
Johtuisikohan siitä, että kuivalla maalla purjehtijoista suurin osa harrrastaa lajiaan pohjoisamerikanmantereella, mikäli jääpurjehdusta ei lasketa kuivaan maahan mukaan.

PS, tuoreinta media julkisuutta esim tästä linkistä :
http://blogs.discovermagazine.com/sciencenotfiction/2010/06/10/impossible-seeming-wind-vehicles-are-quite-real—and-might-one-day-produce-abundant-energy/#more-647

ddwfttw kirjoitti:

" Entä jos tuulen nopeus on nolla ? Siis tuon mukaan paikallaan pysyvä ilma saisi "purjehduslaitteen" liikkumaan ikuisesti, jos ko. laitteelle annetaan alkunopeus. "
Siis minkä TUON mukaan ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?

Täällä on väitetty, että jos tuulen nopeus maan suhteen on v_tuuli, ja jos laitteen nopeus maan suhteen on v_laite, sekä a toteuttaa epäyhtälöt:
2 < a < 3
Niin silloin on voimassa yhtälö v_laite = a * v_tuuli, josta voit laskea laitteen huippunopeuden.

Kun sijoitat yhtälöön v_tuulki = 0, saat laitteen nopeudeksi nolla kaikilla epäyhtälöt toteuttavilla a:n arvoilla, mutta laitteen nopeudeksi tulee nolöla myös niissä tapauksissa jossa epäyhtälöt eivät toteudu !!!

Laitteen toiminta perustuu fysiikan näkökulmasta :

1) ilman massan säilymiseen virtauksessa, mikä käytännössä likimäärin merkitsee myös ilman tilavuuden säilymistä, sillä tiheyden muutokset ovat epäoleellisen pieniä, joten ilmaa voidaan pitää riittävällä tarkkuudellla kokoonpuristumattomana kaasuna. Kokoon puristumisen huomioiminen on tarpeen vasta selvästi yli 50%:lla äänen nopeudesta.

2) ilma, maa, laite systeemin liikemäärä'n säilymiseen

Joko :
3a) kokonaisenergian säilymiseen ko. kolmen kappaleen systeemissä, tai vaihtoehtoisesti
3b) kokonaisenergian lisääntymiseen ko systeemissä auringosta saatavan säteilyenergian avulla, mikä muuntuu tuuleksi meteorologian kuvaamilla prosesseilla joita ei tässä tarvitse ryhtyä erittelemään.

Näistä kolmesta seuraa väistämättä, ettei laitteen nopeus voi olla rajoitettu tuulen nopeuteen fysiikan lakien seurauksena, mutta näin voi olla laitteen huonon suunnittelun seurauksena, eli mikäli laitteen häviöt ovat liian suuria. Käytännössä on helppoa suunnitella laite niin, että tuulen nopeus saadaan ylitettyä.

Laitteen toiminta ei edellytä muutoksia tuulen suunnassa tai nopeudessa, ei ajan eikä paikan funktioina, vaan laite toimii ihan hyvin myös teoreettisessa täysin tasaisessa tuulessa, mutta valitettavasti sellaista ei LUONNOSSA esiinny, vaan aina on pieniä puuskia ja tuulen suunnan muutoksia.
Suljetussa huoneessa ( = ovet ja ikkunat kiinni, sekä ilmanvaihto ja kaikki puhaltimet pois päältä ) liukuhihnan päällä ollaan kuitenkin hyvin lähellä tavoiteltua ideaalista tasaista tuulta, ainoastaan liukuhihnan pintaan muodostuu ohut rajakerros, joka sekin on varsin pyörteetön, eli lähes laminaarista.

Nalsan sääntöjen mukaan näiden efektien pitää hyväksytyssä ennätysajossa jäädä alle sääntöjen määrittämien maksimien.

Lue lisää

Siis jos laite kulkee nopeammin kuin tuuli ja saa tuosta vastaisesta virtauksesta energiansa kulkea nopeammin kuin tuuli, niin eikö silloin paikallaan pysyvän ilman pitäisi antaa energiaa (laitteen kokemasta "vastatuulesta") laitteen liikkumiseksi, jos sillä on alkunopeus ?

: kirjoitti:

Siis jos laite kulkee nopeammin kuin tuuli ja saa tuosta vastaisesta virtauksesta energiansa kulkea nopeammin kuin tuuli, niin eikö silloin paikallaan pysyvän ilman pitäisi antaa energiaa (laitteen kokemasta "vastatuulesta") laitteen liikkumiseksi, jos sillä on alkunopeus ?

Lue lisää

Nopeus on suhteellinen käsite ja siksi myös liike-energia on sellainen.
Tuleeko energia maasta vai ilmasta riippuu siitä mistä asiaa tarkastelet.
Et voi tehdä loogisia fysikaalisia päätelmiä aiheesta määrittelemättä mistä asioita tarkastelet.
Nyt jätät asian määrittelemättä, ja hypit logiikassasi tarkastelupaikasta toiseen, ehkäpä huomaamatta koko asiaa, koska olet jättänyt määrittelyn tekemättä.

Maan suhteen:
laite ei koskaan saa ulkoista energiaa vastaisesta ilmavirtauksesta, vaan aina myötäisestä tuulesta, jota hidastetaan, eli ilma menettää liike-energiaansa. Energian häviättömyyden laki takaa, että ko energian on siirryttävä jonnekin muualle, ja osa päätyy laitteen liike-energiaksi. Se osa energiasta, joka on pyörimisenergiana tulee myös aina ilmasta, mutta muuttuu pyörimisenergiaksi ensimmäiseksi aina pyörissä, jotka muuntavat lineaarista energiaa pyörimisenergiaksi.
Jos ei tuule, ja työnnät laitetta, niin ulkoista energialähdettä ei ole, et voi hidastaa ilmaa, joka on alunperin paikallaan ottaen siitä talteen liike-energiaa. Voit vain kiihdyttää ilmaa lisäten sen liike-energiaa, mikä on pois muualta, eli laitteen liike-energiasta, sillä maa on alla maan suhteen paikallaan, eikä sieltäkään ole energiaa otettavissa tyynessä.


Laitteen suhteen :
pyörimisenergiaenergia potkurin pyörittämiseen tulee aina maasta pyörien välityksellä, eikä koskaan ilmasta riippumatta siitä, millä nopeudella laite kulkee. Laitteen suhteen energiaa laitteen liikuttamiseen ei tule koskaan mistään, sillä laitteen lineaarinen liike-energia on aina nolla laitteen itsensä suhteen, koska laitteen nopeus itsensä suhteen on aina nolla.
1/2 * m * v^2 = 1/2 * m * 0^2 = 0

: kirjoitti:

Siis jos laite kulkee nopeammin kuin tuuli ja saa tuosta vastaisesta virtauksesta energiansa kulkea nopeammin kuin tuuli, niin eikö silloin paikallaan pysyvän ilman pitäisi antaa energiaa (laitteen kokemasta "vastatuulesta") laitteen liikkumiseksi, jos sillä on alkunopeus ?

Lue lisää

Nopeus on suhteellinen käsite ja siksi myös liike-energia on sellainen.
Tuleeko energia maasta vai ilmasta riippuu siitä mistä asiaa tarkastelet.
Et voi tehdä loogisia fysikaalisia päätelmiä aiheesta määrittelemättä mistä asioita tarkastelet.
Nyt jätät asian määrittelemättä, ja hypit logiikassasi tarkastelupaikasta toiseen, ehkäpä huomaamatta koko asiaa, koska olet jättänyt määrittelyn tekemättä.



Maan suhteen:
laite ei koskaan saa ulkoista energiaa vastaisesta ilmavirtauksesta, vaan aina myötäisestä tuulesta, jota hidastetaan, eli ilma menettää liike-energiaansa. Energian häviättömyyden laki takaa, että ko energian on siirryttävä jonnekin muualle, ja osa päätyy laitteen liike-energiaksi. Se osa energiasta, joka on pyörimisenergiana tulee myös aina ilmasta, mutta muuttuu pyörimisenergiaksi ensimmäiseksi aina pyörissä, jotka muuntavat lineaarista energiaa pyörimisenergiaksi.
Jos ei tuule, ja työnnät laitetta, niin ulkoista energialähdettä ei ole, et voi hidastaa ilmaa, joka on alunperin paikallaan ottaen siitä talteen liike-energiaa. Voit vain kiihdyttää ilmaa lisäten sen liike-energiaa, mikä on pois muualta, eli laitteen liike-energiasta, sillä maa on alla maan suhteen paikallaan, eikä sieltäkään ole energiaa otettavissa tyynessä.



Laitteen suhteen :
pyörimisenergiaenergia potkurin pyörittämiseen tulee aina maasta pyörien välityksellä, eikä koskaan ilmasta riippumatta siitä, millä nopeudella laite kulkee. Laitteen suhteen energiaa laitteen liikuttamiseen ei tule koskaan mistään, sillä laitteen lineaarinen liike-energia on aina nolla laitteen itsensä suhteen, koska laitteen nopeus itsensä suhteen on aina nolla.
1/2 * m * v^2 = 1/2 * m * 0^2 = 0

ddwfttw kirjoitti:

Nopeus on suhteellinen käsite ja siksi myös liike-energia on sellainen.
Tuleeko energia maasta vai ilmasta riippuu siitä mistä asiaa tarkastelet.
Et voi tehdä loogisia fysikaalisia päätelmiä aiheesta määrittelemättä mistä asioita tarkastelet.
Nyt jätät asian määrittelemättä, ja hypit logiikassasi tarkastelupaikasta toiseen, ehkäpä huomaamatta koko asiaa, koska olet jättänyt määrittelyn tekemättä.

Maan suhteen:
laite ei koskaan saa ulkoista energiaa vastaisesta ilmavirtauksesta, vaan aina myötäisestä tuulesta, jota hidastetaan, eli ilma menettää liike-energiaansa. Energian häviättömyyden laki takaa, että ko energian on siirryttävä jonnekin muualle, ja osa päätyy laitteen liike-energiaksi. Se osa energiasta, joka on pyörimisenergiana tulee myös aina ilmasta, mutta muuttuu pyörimisenergiaksi ensimmäiseksi aina pyörissä, jotka muuntavat lineaarista energiaa pyörimisenergiaksi.
Jos ei tuule, ja työnnät laitetta, niin ulkoista energialähdettä ei ole, et voi hidastaa ilmaa, joka on alunperin paikallaan ottaen siitä talteen liike-energiaa. Voit vain kiihdyttää ilmaa lisäten sen liike-energiaa, mikä on pois muualta, eli laitteen liike-energiasta, sillä maa on alla maan suhteen paikallaan, eikä sieltäkään ole energiaa otettavissa tyynessä.


Laitteen suhteen :
pyörimisenergiaenergia potkurin pyörittämiseen tulee aina maasta pyörien välityksellä, eikä koskaan ilmasta riippumatta siitä, millä nopeudella laite kulkee. Laitteen suhteen energiaa laitteen liikuttamiseen ei tule koskaan mistään, sillä laitteen lineaarinen liike-energia on aina nolla laitteen itsensä suhteen, koska laitteen nopeus itsensä suhteen on aina nolla.
1/2 * m * v^2 = 1/2 * m * 0^2 = 0

Lue lisää

>

Siis pyörien pyörimisestä saadaan laitteen energiaa lisättyä niin, että sen pyörät alkavat pyöriä entistä kovempaa ? Hmm, kuulostaa ikiliikkujalta.

>

Missä tuuli on myötäinen, jos laite etenee vastatuuleen ?

>

Ja ilma on laitteen suhteen liikkumaton, jos laite etenee tuulen nopeutta.

? kirjoitti:

>

Siis pyörien pyörimisestä saadaan laitteen energiaa lisättyä niin, että sen pyörät alkavat pyöriä entistä kovempaa ? Hmm, kuulostaa ikiliikkujalta.

>

Missä tuuli on myötäinen, jos laite etenee vastatuuleen ?

>

Ja ilma on laitteen suhteen liikkumaton, jos laite etenee tuulen nopeutta.

Lue lisää

> > >

> > Siis pyörien pyörimisestä saadaan LAITTEEN energiaa lisättyä niin, että sen pyörät alkavat pyöriä entistä kovempaa ?
Ei tietenkään saada, ei kukaan ole tuollaista edes väittänyt.
Ainoastaan POTKURIN PYÖRIMISenergia tulee pyöristä.

Pitääkö kaikki kirjoittaa CAPSLOCK päällä, että erotat laitteen_kokonaienergian ja potkurin_pyörimisenergian toisistaan ?

> > Hmm, kuulostaa ikiliikkujalta.
Se mitä nimimerkki Jaaha kirjoitti, todellakin kuulostaa ikiliikkujalta, mutta se oli aivan eri väite energian liikkeistä kuin mitä edellä väitin !!!!!
Lue huolellisemmin ensi kerralla, varsinkin kommentoidessa jotain kannattaa keskittyä sen verran, että kommentoi lainaamaansa väitettä, eikä omaa väitettään, mikä on ihan eri väite kuin lainattu väite.

> > Missä tuuli on myötäinen, jos laite etenee vastatuuleen ?
Kyseinen laite ei koskaan etene vastatuuleen, vaan aina myötätuuleen ja kiihdyttyään myös tuulta nopeammin sopivalla tuulella. Tällöin ilma ei vaihda liikesuuntaansa maan suhteen, vaan ainoastaan hidastuu maan suhteen tarkasteltuna.


> > Ja ilma on laitteen suhteen liikkumaton, jos laite etenee tuulen nopeutta.
Kyllä laitteen painoipisteen suhteen, muttei todellakaan pyörivien potkurin lapojen suhteen, jotka edelleen kyseisessäkin tilanteessa kohtaavat ilmavirtauksen, ja voivat siten edelleenkin tuottaa aerodynaamisia voimia.
Tarkasteltaessa asioita maan pinnan havaintokoordinaatistosta: ko voimien tekemä työ siirtää energiaa ilmasta laitteelle ihan mekaanisen työn määritelmän mukaan. Eli työ on voiman ja differentiaalisen siirtymän pistetulon integraali, mikä on lavalle positiivinen eli sille tehdään työtä, ja ilmalle vastaavasti negatiivinen, eli se tekee työtä.
Lisäksi potkurin pyörivä akseli tekee työtä vääntömomentilla potkurille, mikä saa ilman pyörivään liikkeeseen menettäen tässä energiaa häviöinä. Hyvällä potkurilla tämä energiamäärä on alle 5% lineaarisien voimien laitteelle siirtämästä energiasta, joten nettomääräisesti ilma tekee laitteelle työtä siirtäen siihen energiaa.

kiinnostunut? kirjoitti:

Historiaa esim tästä :
http://ruina.tam.cornell.edu/research/topics/miscellaneous/push-me_pull-you.pdf

Julkisuutta nykymediassa esim :
http://www.wired.com/autopia/2010/07/downwind-faster-than-the-wind-possible-and-theyll-prove-it/#respond

Joten eipä ole ollut media hiljaa ...
... Paitsi suomessa, mutta sehän ei ole noteerannut muitakaa purjehduksen nopeusennätyksiä, joten miksi tämän vielä toistaiseksi ratifioimatttoman ennätyksen pitäisi olla poikkeus ?

Lue lisää

http://www.spiegel.de/wissenschaft/technik/0,1518,699497,00.html
http://www.sueddeutsche.de/wissen/windkraft-auto-von-luft-getrieben-1.955017
http://www.spektrumdirekt.de/artikel/1035421&_z=859070
http://wir-klimaretter.de/nachrichtensep/forschung-nachrichten/6071-ein-auto-schneller-als-der-windThx.


Ei vaikene media kuoliaaksi tätä laitetta, kuten linkit saksalaisen median kiinnostuksesta osoittavat.
Vaan onko mitään vieläkäään suomen mediassa, eipä taida olla, nettimediaa lukuunottamatta, kuten esim tätä palstaa ...

ddwfttw kirjoitti:

Kerro edes yksi urheilulaji, jonka ennätykset tutkii lajin ulkopuolinen organisaatio.

100:n metrin juoksuennätykset ratifioi yleisurheilun keskusjärjestö.
Formula-1 tai ralli kisan lopulllisen voittajan ratkaisee autourheilujärjestö, mikäli kisajärjestäjän valitsemasta voittajasta on riitaa.
Eiköhän vain vapaauinnin ennätyksistäkin pidä kirjaa uintijärjestö/-liitto ...
Miksi ihmeessä maapurjehduksen ennätyksiä EI saisi ratifioida maapurjehduksen kansallinen kattojärjestö ?

NALSA ei todellakaan ole tuore ja vain kyseisen kaltaisia laitteita kannattamaan perustettu yhdistys, vaan siellä on purjehdittu kuivalla maalla jo yli sata vuotta, oli tuo kattojärjestö sitten minkä ikäinen tahansa.
Kaikki muut laitteet ovat olleet joko pehmeillä purjeilla tai kiinteillä siivillä varustettuja vehkeitä, joten aika kaukaa haettua kutsua sitä miksikään ko laitteen kannatusyhdistykseksi. Maapurjehduksen kannatusyhdistykseksi sitä tietenkin voidaan kutsua, jos halutaan.

Ja vielä NASA:n pitäisi mielestäsi niitä tutkia jenkkien veronmaksajien rahoilla ?
Varmaankin ko veronmaksajat ovat kanssasi eri mieltä, kuten heitä edustavat poliitikotkin.

Miksi puolueettoman ratifioijan pitäisi olla koko lajin ulkopuolelta ?
Eikö esim ratauinnin ennätyksiä tutkiva järjestö olew ihan riittävän puolueeton, kun sen jäsenet edustavat muitakin urheilijoita ja jopa eri maita.

Vai sekö tässä muka on ongelma että kyse on kansallisesta järjestöstä eikä kansainvälisestä ?
Johtuisikohan siitä, että kuivalla maalla purjehtijoista suurin osa harrrastaa lajiaan pohjoisamerikanmantereella, mikäli jääpurjehdusta ei lasketa kuivaan maahan mukaan.

PS, tuoreinta media julkisuutta esim tästä linkistä :
http://blogs.discovermagazine.com/sciencenotfiction/2010/06/10/impossible-seeming-wind-vehicles-are-quite-real—and-might-one-day-produce-abundant-energy/#more-647

Lue lisää

Tekeekö valheenpaljastustestin kaveri, kuulusteleeko rikollisen kaveri rikollista?? Miksiköhän näin ei tapahdu elävässä elämässä?? Mutta toki utopialaitteen ennätyksen vahvistaa "kaveri"

Aika tulkinnanvarainen ennätyksen pitää olla jos ei vieläkään ole vahvistusta ennätykselle, onko siitä jo kuukausi. Eihän 100m juoksun maailmanennätystäkään montaa minuuttia tarvitse odottaa.

Maailman nopein auto kun suoritti ennätysajon, kaverit odotti auton vieressä pitääkö vetää uusi ajo, vai tuliko enkka. Auto kulki kuitenkin pirunmoisen matkan, vaikka ennätys testikohta oli vain pari kilsaa pitkä. Paljonkos oli tällä väkkärällä? Pitikö se muuten työntää liikkeelle, kuten useissa pätkissä niin näyttää tapahtuvan. Tsot tsot.

tekee kaveri kirjoitti:

Tekeekö valheenpaljastustestin kaveri, kuulusteleeko rikollisen kaveri rikollista?? Miksiköhän näin ei tapahdu elävässä elämässä?? Mutta toki utopialaitteen ennätyksen vahvistaa "kaveri"

Aika tulkinnanvarainen ennätyksen pitää olla jos ei vieläkään ole vahvistusta ennätykselle, onko siitä jo kuukausi. Eihän 100m juoksun maailmanennätystäkään montaa minuuttia tarvitse odottaa.

Maailman nopein auto kun suoritti ennätysajon, kaverit odotti auton vieressä pitääkö vetää uusi ajo, vai tuliko enkka. Auto kulki kuitenkin pirunmoisen matkan, vaikka ennätys testikohta oli vain pari kilsaa pitkä. Paljonkos oli tällä väkkärällä? Pitikö se muuten työntää liikkeelle, kuten useissa pätkissä niin näyttää tapahtuvan. Tsot tsot.

Lue lisää

Jos ymmärtäisit laitteen idean niin ei tarvitsisi kysyä työnnetäänkö se liikkeelle.

mediajulkisuutta kirjoitti:

http://www.spiegel.de/wissenschaft/technik/0,1518,699497,00.html
http://www.sueddeutsche.de/wissen/windkraft-auto-von-luft-getrieben-1.955017
http://www.spektrumdirekt.de/artikel/1035421&_z=859070
http://wir-klimaretter.de/nachrichtensep/forschung-nachrichten/6071-ein-auto-schneller-als-der-windThx.


Ei vaikene media kuoliaaksi tätä laitetta, kuten linkit saksalaisen median kiinnostuksesta osoittavat.
Vaan onko mitään vieläkäään suomen mediassa, eipä taida olla, nettimediaa lukuunottamatta, kuten esim tätä palstaa ...

Lue lisää

Nalsa ratifioi lopulta ennätyksen !
http://www.nalsa.org/

[quote] News:
Get out your slide rules and physics text books...On July 2, 2010 on El Mirage Dry Lake, Blackbird sailed directly down wind at a speed of 27.7 mph in a 10 mph wind to set a first record for the ratio of Boat Speed to true wind speed of 2.8. BlackBird was designed and built by the Thin Air Designs team (Rick Cavallaro and John Borton) and sailed by Rick. Links to follow soon. [/quote]

Jäädään odottamaan vielä linkkiä alkuperäiseen tuuli-, ja GPS- dataan, kuten Greenbirdinkin ennätys ajossa meneteltiin, tuossahan lopussa vihjataan juuri siihen ...

Eiköhän vuoden loppuun mennessä ensykklopedia Brittannica ja vastaavat ole saaneet artikkelinsa aiheeseen liittyen päivitetyksi, ja miksei wikikin ...

Ja suomen media tietysti vaikenee kuoliaaksi koko homman, niinkuin muutkin purjehdusennätykset, kenmties venealan lehdistö mukaanlukien, tai voihan sinne joku parin rivin lyhennelmä ilmestyä, jota kukaan ei huomaa ...