Yksinäisyys iski

Minäpäs se olen ollut koko elämäni yksin -ja olenkin nainen, vaikka se onkin teille palstan miehille aina yhtä vaikea niellä että nainenkin voi joutua olemaan yksin vasten tahtoaan. Enkä ole ylipainoinen ja ainoat pinnalliset kriteerit ovat ikä ja pituus (siinäkin vain omanpituinen jo riittäisi). Mutta kiinnostusta kun ei tule minkäänlaisilta miehiltä, ei edes niiltä jotka eivät ikä- ja pituushaarukkaankaan sopisi.

.................... kirjoitti:

Minäpäs se olen ollut koko elämäni yksin -ja olenkin nainen, vaikka se onkin teille palstan miehille aina yhtä vaikea niellä että nainenkin voi joutua olemaan yksin vasten tahtoaan. Enkä ole ylipainoinen ja ainoat pinnalliset kriteerit ovat ikä ja pituus (siinäkin vain omanpituinen jo riittäisi). Mutta kiinnostusta kun ei tule minkäänlaisilta miehiltä, ei edes niiltä jotka eivät ikä- ja pituushaarukkaankaan sopisi.

Lue lisää

Sitten kun tietäisi vielä iän ja pituudenkin. Entinen kaunis tyttöystäväni oli 180cm pitkä enkä ikinä tuntenut minkäänlaista alemmuudentunnetta vaikka hän korkokengissä olisi ollut minuakin pidempi. Hän oli minua vielä riittävästi vanhempikin.

Niin, ja sä oletat väheksymällä saavasi jotain myötätuntoa? "MINÄ se vasta yksin olen ollut, sinä se et tiedä mitään..." Joo, kyllä oli niin typerä vastaus, että ei kannattaisi oikeasti haaskata aikaansa. Ton takia just ketään ei kiinnosta. Alotetaanko nyt idioottien kisa, kenellä on ollut vaikeinta? Kukaan ei ymmärrä ketään sekuntiakaan, vaan yrittää vaan... Joo, mä en ihmettele, että sä olet yksin. Että hui kamala, kun olet typerä. Ja tulevaisuudessakin yksin, kukaan ei voi edes olla tuollaisen kaveri. Aina jos yrittää jotain kertoa, niin saa vaan kuulla jonkun puheen itsestäsi, miten sullapa on vielä vaikeempaa. Joo, ihailtavaa.

3w5srdyctgvjhk kirjoitti:

Niin, ja sä oletat väheksymällä saavasi jotain myötätuntoa? "MINÄ se vasta yksin olen ollut, sinä se et tiedä mitään..." Joo, kyllä oli niin typerä vastaus, että ei kannattaisi oikeasti haaskata aikaansa. Ton takia just ketään ei kiinnosta. Alotetaanko nyt idioottien kisa, kenellä on ollut vaikeinta? Kukaan ei ymmärrä ketään sekuntiakaan, vaan yrittää vaan... Joo, mä en ihmettele, että sä olet yksin. Että hui kamala, kun olet typerä. Ja tulevaisuudessakin yksin, kukaan ei voi edes olla tuollaisen kaveri. Aina jos yrittää jotain kertoa, niin saa vaan kuulla jonkun puheen itsestäsi, miten sullapa on vielä vaikeempaa. Joo, ihailtavaa.

Lue lisää

AAaaaaahhhhh jumalauta kun tuli paha fiilis! Tottakai minä minä minä. Minähän arvostankin itseäni yli muiden! Eivät muut ole minulle juuri minkään arvoisia.

۞ѶДЦhÐἷĿLᴀ ΔҬӍ⁞mÂﮕﮎÃ kirjoitti:

Sitten kun tietäisi vielä iän ja pituudenkin. Entinen kaunis tyttöystäväni oli 180cm pitkä enkä ikinä tuntenut minkäänlaista alemmuudentunnetta vaikka hän korkokengissä olisi ollut minuakin pidempi. Hän oli minua vielä riittävästi vanhempikin.

Lue lisää

Jaa, no koska sanoin että itseni pituinen (= ilman korkkareita) riittäisi niin sehän tarkoittaa sitä että ollessani korkkareissa saisi olla mua vähän lyhempikin. Olen 174 cm, eli miesten keskipituus (180 cm) on kylla mua pidempi... Ja tosiaan, itelle kun riittäisi jo se 174 cm:kin minkä itse olen. Aina ei ole ollut tuota pituuskriteeriäkään, olen käynyt yksillä treffeillä itseäni todella paljon lyhemmän jon ATM-miehen kanssa joka ei juuri naisia viehättänyt. Ongelma olikin että hänellä itsellään oli suuret ulkonäkökriteerit (meikeissä viehätin, ilman olin miehen haukkujen kohde) vaikka se oma ulkonäkö muistutti suoraan sanoen lähinnä olmia. Itse koitin olla välittämättä siitä ulkonäöstä mutta aika mahdotontahan se oli, kun tyyppi itse pisti sille niin paljon painoarvoa. Sen jälkeen aloin kiinnittää huomiota pituuteen kun tajusin ettei se pituuskriteeristä luopuminenkaan mitään auta (= vaikka luulisi miehen olevan naista kunnioittava ujoutensa ja lyhyytensa takia kokeman syrjinnän vuoksi niin toisin näytti kuitenkin olevan...)

Ja se sopiva ikä tarkoittaa 21-24-vuotiasta.

.................... kirjoitti:

Jaa, no koska sanoin että itseni pituinen (= ilman korkkareita) riittäisi niin sehän tarkoittaa sitä että ollessani korkkareissa saisi olla mua vähän lyhempikin. Olen 174 cm, eli miesten keskipituus (180 cm) on kylla mua pidempi... Ja tosiaan, itelle kun riittäisi jo se 174 cm:kin minkä itse olen. Aina ei ole ollut tuota pituuskriteeriäkään, olen käynyt yksillä treffeillä itseäni todella paljon lyhemmän jon ATM-miehen kanssa joka ei juuri naisia viehättänyt. Ongelma olikin että hänellä itsellään oli suuret ulkonäkökriteerit (meikeissä viehätin, ilman olin miehen haukkujen kohde) vaikka se oma ulkonäkö muistutti suoraan sanoen lähinnä olmia. Itse koitin olla välittämättä siitä ulkonäöstä mutta aika mahdotontahan se oli, kun tyyppi itse pisti sille niin paljon painoarvoa. Sen jälkeen aloin kiinnittää huomiota pituuteen kun tajusin ettei se pituuskriteeristä luopuminenkaan mitään auta (= vaikka luulisi miehen olevan naista kunnioittava ujoutensa ja lyhyytensa takia kokeman syrjinnän vuoksi niin toisin näytti kuitenkin olevan...)

Ja se sopiva ikä tarkoittaa 21-24-vuotiasta.

Lue lisää

Korjaus: 21-25-vuotiasta.

Niin, ei mulla yleisesti ottaen hermot ole kireelläkään... Tai siis, että olisin hermostunut tms. En ole oikeastaan vaan mitään isolta osalta, siis etten tunne mitään. On paljon asioita, mistä tykkään ja paljon asioita mitkä on kivoja, ja ennemmin edelleen yksin, kun huonossa parisuhteessa, niitä kun on ollut. Siinä mielessä on tietty hyvä, että on, koska voi tietona sanoa, että pahempiakin kohtaloita on kun sinkkuus... Mutta kuten sinäkin olet varmaan huomannut, ei se silti poista sitä tunnetta jostain...

Miltä tuntuu, kun kukaan ei kaipaa, kukaan ei halaa eikä kukaan suutele. Kukaan ei halua juuri minua. Kukaan ei tunne. Kukaan ei ikävöi, ei pidä puolia, ei kaipaa keskusteluun. Kukaan ei tykkää juuri minusta, minuna. Kaikki ne känniörveltäjät, mitkä olisi ainoat vaihtoehdot saada seksiäkin nykyään, vain masentavat. Turhaa.
Ai niin... Ystävät... Joo, niin... Ja samalla jokainen tietää, ettei se ole ollenkaan sama. Sitäpaitsi ei mulla ole niin paljoa ystäviäkään, tuttuja, kavereita joopa joo. Pinnallista. Kaikki on pinnallista.

Miten sitten ollaan ystävän onnesta onnellisia... Kyllä se vielä jotenkin onnistuu. Miten jaksaa kuunnella, kun joku kaataa roskansa niskaan. Ei jaksa. Mutta kuuntelee, joo, lohdutusta sulle. Sillä on ongelmia, mistä saa puhua. Yksinäisyydestä ei saa. Edes äitini ei halua kuulla "no on niitä äijiä ja parempi olla ilman.." niin. Parempi olla ilman, miehet, joo, tyhmiä ja parempi, niin, miksiköhän se sitten ei ole yksin?

Mitä kauemmin on yksin, sitä värittömämpi varmaan onkin, ehkä seksittömyys näkyy: mulla ei ole enää sukupuolta. Mä en ole nainen enää. Androgyyni. Voisi tietenkin heittäytyäkin epätoivoiseksi, mielistellä, huolia kenet vaan, tehdä mitä vaan... Mutta sitten se olisi vielä kauheampaa. Olisi yksin toisen kanssa. Kukaan ei edelleenkään eikä ainakaan sitten rakastaisi minua minuna.

Kyllä, kaikkea voi tehdä. Jopa nauraa töissä. Jopa elää muuten. Esittää, miten hyvin kaikki on. Kaikkihan on ihan hyvin.

ap kirjoitti:

Niin, ei mulla yleisesti ottaen hermot ole kireelläkään... Tai siis, että olisin hermostunut tms. En ole oikeastaan vaan mitään isolta osalta, siis etten tunne mitään. On paljon asioita, mistä tykkään ja paljon asioita mitkä on kivoja, ja ennemmin edelleen yksin, kun huonossa parisuhteessa, niitä kun on ollut. Siinä mielessä on tietty hyvä, että on, koska voi tietona sanoa, että pahempiakin kohtaloita on kun sinkkuus... Mutta kuten sinäkin olet varmaan huomannut, ei se silti poista sitä tunnetta jostain...

Miltä tuntuu, kun kukaan ei kaipaa, kukaan ei halaa eikä kukaan suutele. Kukaan ei halua juuri minua. Kukaan ei tunne. Kukaan ei ikävöi, ei pidä puolia, ei kaipaa keskusteluun. Kukaan ei tykkää juuri minusta, minuna. Kaikki ne känniörveltäjät, mitkä olisi ainoat vaihtoehdot saada seksiäkin nykyään, vain masentavat. Turhaa.
Ai niin... Ystävät... Joo, niin... Ja samalla jokainen tietää, ettei se ole ollenkaan sama. Sitäpaitsi ei mulla ole niin paljoa ystäviäkään, tuttuja, kavereita joopa joo. Pinnallista. Kaikki on pinnallista.

Miten sitten ollaan ystävän onnesta onnellisia... Kyllä se vielä jotenkin onnistuu. Miten jaksaa kuunnella, kun joku kaataa roskansa niskaan. Ei jaksa. Mutta kuuntelee, joo, lohdutusta sulle. Sillä on ongelmia, mistä saa puhua. Yksinäisyydestä ei saa. Edes äitini ei halua kuulla "no on niitä äijiä ja parempi olla ilman.." niin. Parempi olla ilman, miehet, joo, tyhmiä ja parempi, niin, miksiköhän se sitten ei ole yksin?

Mitä kauemmin on yksin, sitä värittömämpi varmaan onkin, ehkä seksittömyys näkyy: mulla ei ole enää sukupuolta. Mä en ole nainen enää. Androgyyni. Voisi tietenkin heittäytyäkin epätoivoiseksi, mielistellä, huolia kenet vaan, tehdä mitä vaan... Mutta sitten se olisi vielä kauheampaa. Olisi yksin toisen kanssa. Kukaan ei edelleenkään eikä ainakaan sitten rakastaisi minua minuna.

Kyllä, kaikkea voi tehdä. Jopa nauraa töissä. Jopa elää muuten. Esittää, miten hyvin kaikki on. Kaikkihan on ihan hyvin.

Lue lisää

Suru tulee puolestasi. Tai siis mitä sitä teeskentelemään, tulisi, jos sinut tuntisin, nyt kun en tunne, niin ei herätä suurempaa tunnetta, mutta toivottavasti elämä kuitenkin kirkastuu!

Neuvomaan on tuollaisessa asiassa turha alkaa, koska se yleensä vain ärsyttää, mutta sanonpa jotain silläkin uhalla. Onnellisuus tulee sisältä, joten pyri siihen, että voisit olla itsesi kanssa onnellinen. Sitten kun et vierellesi enää tarvitse toista ihmistä ollaksesi onnellinen, niin olet myös yhtäkkiä vastustamaton vastakkaisen sukupuolen silmissä, se on lisäplussaa.

määäääääääääääääääää kirjoitti:

Suru tulee puolestasi. Tai siis mitä sitä teeskentelemään, tulisi, jos sinut tuntisin, nyt kun en tunne, niin ei herätä suurempaa tunnetta, mutta toivottavasti elämä kuitenkin kirkastuu!

Neuvomaan on tuollaisessa asiassa turha alkaa, koska se yleensä vain ärsyttää, mutta sanonpa jotain silläkin uhalla. Onnellisuus tulee sisältä, joten pyri siihen, että voisit olla itsesi kanssa onnellinen. Sitten kun et vierellesi enää tarvitse toista ihmistä ollaksesi onnellinen, niin olet myös yhtäkkiä vastustamaton vastakkaisen sukupuolen silmissä, se on lisäplussaa.

Lue lisää

Olen pahoillani kertoessani, ettei mainitsemaasi ohjeesi pysty kukaan, ei edes erakot:"Onnellisuus tulee sisältä, joten pyri siihen, että voisit olla itsesi kanssa onnellinen. Sitten kun et vierellesi enää tarvitse toista ihmistä ollaksesi onnellinen, niin olet myös yhtäkkiä vastustamaton vastakkaisen sukupuolen silmissä, se on lisäplussaa."
Kuten sanottua en ole tekemättä enkä elämättä. Ikävä tuottaa pettymys, mutta onnellinen voi olla yksin hetkittäin. Tietenkään me emme halua kohdata sitä, haluamme antaa hyviä neuvoja, mutta kauanko sinä olet ollut yksin? Kuinka kauan sitä oletkaan elänyt, ettet ketään tarvitse etkä haluakaan rinnallesi? Tuleeko neuvo kokemuksesta?

Nimittäin et tule olemaan vastustamaton. Voin kertoa, koska viihdyn keskimääräistä paremmin yksin. Huomattavasti enemmän kuin kukaan tuntemistani, menen yksinkin, harrastan yksinkin ja aloitan asioita, teen ja toimin. Viihdyn keskimääräisesti enemmän yksin ja tarvitsen yksinäisyyttäkin. Mutta siitäkin huolimatta. Kun olet vain yksin, ja nuo asiat toteutuvat... Et tule olemaan vastustamaton etkä onnellinen. Hetkittäin voi aina olla onnellinen, mutta tuo on asian kiistämistä. Tuo on sitä, että me emme halua kohdata toisen ihmisen yksinäisyyttä ja surua: "kyllä se siitä, sitten sinusta tulee vastustamaton..."

Ei tule. Mä olen tullut toimeen omillani jo vuosia, teinistä saakka. Kyllä mä tiedän mitä se on. Ihminen ei ole saari. Siinä vaiheessa, kun sinä olet vuosia reissannut, yksin, tehnyt, yksin, ja eronnut kipeästi, menettänyt, surrut ja olet taas vuosia yksin, niin tulepas sitten kertomaan onnellisuudesta. Kyllä, hetkittäin se on mahdollista. Mutta minulla on oikeus myös olla surullinen. MInä olen. Vaikka se on epämielyttävää eikä sovikaan, niin minä olen. Hetkittäin minuun jopa sattuu fyysisesti se, että minä olen yksin. Tämä "onnelllisuus tulee sisältä" tarina on totta, että kukaan toinen ei voi olla vastuussa toisen koko onnesta eikä luoda sen elämää, mutta se on käytetty myös siksi, että voitaisiin kääntää katse pois: sä vaan et osaa olla onnellinen.

Niin, en sano tätä pahalla, enkä suutu. Mutta niin, paljonko ole itse kokeillut omaa neuvoasi? Haluan kokemusta, kertomusta vuosista, miten ne ovat kuluneet yksin. Miten olet pärjännyt? Mmiltä tuntuu, kun neljään vuoteen kukaan, kun hyväksikäyttääkseen, ei halua sinua, ei halaa sinua eikä suutele sinua? Missä se jatkuva sisäinen onni on? Et puhu asiasta ja kun yrität, sinulle todetaan, että olet vain sisäisesti onnellinen... Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
On ehkä epämielyttävää, etten pysty muitten mieliksi olemaan koko ajan onnellinen, mutta en pysty. Minuun sattuu, ja siitä huolimatta, että muitten mieliksi pidän naamariani yllä, olen yksin ja minuun sattuu, juuri nyt. Nyt on sellainen kausi. Joten yritä kestää.

Minulla alkaa kolmas kevät yksin. Tiedän että on ihmisiä jotka ovat ollet yksin vielä pidempään, mutta ei tämä ole kilpailu. Sillä silti yksinäisyys iskee välillä. Ei sen puoleen, olin minä pitkässä suhteessakin yksin, ei ollut 10 viimeiseen vuoteen enää mitään tunteita, hellyyttä tai seksiä juurikaan. Yksinäisyydestä ei juuri tule puhuttua kenenkään kanssa, muuta sanovat vaan että olen nirso kun mikään mies ei minulla kelpaa. Siinä ovat oikeassa. Huonon suhteen jälkeen ajattelen että olen mieluummin yksin kuin huonon miehen kanssa.

Kavereita on paljon, ystäviä samoin. Voin kiitollisuudella sanoa että minulla on useita parhaita kavereita joiden kanssa puhua kaikista asioista. Mutta silti kaipaa läheisyyttä ym. asioita joita suhteessa on. Itse olen piristynyt kyllä eron jälkeen, olen sosiaalisempi, positiivisempi, rohkeampi ja avoimempi. Teen asioita joista nautin, esim. aloitin tanssiharrastuksen uudelleen. Suhteessa jäin dominoivan miehen varjoon, mikään ei oikein innostanut. Miehistä ei olisi nyt pulaa, mutta en vain ole kiinnostunut kenestäkään. Yksillä treffeillä kävin, mutta se oli kammottavaa. Yhden illan juttuja en halua harrastaa, sain niistä tarpeekseni teini-iässä.

Eka vuosi eron jälkeeni oli huumaa, ihana vapaudentunne vuosien vankilan jälkeen.Olin onnellinen uudesta elämästöni ja asunnosta. Seuraava vuosi meni onnettoman ihastumisen varjossa. En saanut miestä pois mielestä vaikka tiesin että hän on renttu. Sitten se meni ohi, tasan vuoden päästä, nyt olen tyytyväinen että en alkanut miehen kanssa millekään, en ymmärrä mitä hänessä näinkään.

En kyllä usko että jään yksin. Toisaalta minusta on hyvä olla välillä yksin, sellainen ei vaikuta kovin hyvälle että hyppää suhteesta toiseen.

Ettastiina kirjoitti:

Minulla alkaa kolmas kevät yksin. Tiedän että on ihmisiä jotka ovat ollet yksin vielä pidempään, mutta ei tämä ole kilpailu. Sillä silti yksinäisyys iskee välillä. Ei sen puoleen, olin minä pitkässä suhteessakin yksin, ei ollut 10 viimeiseen vuoteen enää mitään tunteita, hellyyttä tai seksiä juurikaan. Yksinäisyydestä ei juuri tule puhuttua kenenkään kanssa, muuta sanovat vaan että olen nirso kun mikään mies ei minulla kelpaa. Siinä ovat oikeassa. Huonon suhteen jälkeen ajattelen että olen mieluummin yksin kuin huonon miehen kanssa.

Kavereita on paljon, ystäviä samoin. Voin kiitollisuudella sanoa että minulla on useita parhaita kavereita joiden kanssa puhua kaikista asioista. Mutta silti kaipaa läheisyyttä ym. asioita joita suhteessa on. Itse olen piristynyt kyllä eron jälkeen, olen sosiaalisempi, positiivisempi, rohkeampi ja avoimempi. Teen asioita joista nautin, esim. aloitin tanssiharrastuksen uudelleen. Suhteessa jäin dominoivan miehen varjoon, mikään ei oikein innostanut. Miehistä ei olisi nyt pulaa, mutta en vain ole kiinnostunut kenestäkään. Yksillä treffeillä kävin, mutta se oli kammottavaa. Yhden illan juttuja en halua harrastaa, sain niistä tarpeekseni teini-iässä.

Eka vuosi eron jälkeeni oli huumaa, ihana vapaudentunne vuosien vankilan jälkeen.Olin onnellinen uudesta elämästöni ja asunnosta. Seuraava vuosi meni onnettoman ihastumisen varjossa. En saanut miestä pois mielestä vaikka tiesin että hän on renttu. Sitten se meni ohi, tasan vuoden päästä, nyt olen tyytyväinen että en alkanut miehen kanssa millekään, en ymmärrä mitä hänessä näinkään.

En kyllä usko että jään yksin. Toisaalta minusta on hyvä olla välillä yksin, sellainen ei vaikuta kovin hyvälle että hyppää suhteesta toiseen.

Lue lisää

Lutka katuu.
Jumala rankaisee selvästi lutkaa teini-iän synneistä.

Pala helvetissä, ja kiristele hampaita.

Hahahhahaha

Kovasti jaksaa vanha tyrkyttää itseään. Jospa hakeutuisit oman ikäistes joukkoon. Voisitte vaikka vertailla tekareita tai kertoilla kuinka lääkärissä meni.

Kuka sanoi, että olen epätoivoinen? Ensinnäkin, joo, onhan sitä suurillakin ikäeroilla pareja, ja varmasti ihan onnellisiakin, mutta toi nyt on jo sairasta, että joku eläkeikäinen etsii alle 30-vuotiaita, vaikka tosiasia on se, että muutaman vuoden päästä sä olet vanhus. 57-vuotias EI ole enää sporttinen ja komea, se voi olla korkeintaan 40-vuotias, sen jälkeen sä voit olla vain ja ainoastaan "ikäisekseni kunnossa". Sä siis heti kärkeen kerrot kyllä paljon itsestäsi: olet itsekeskeinen, valehtelet. Mainostat "en olen koskaan ollut yksin" oletkohan siis läheisriippuvainenkin? Jokainen on joskus yksin. Sä siis olet epätoivoinen. Sulla on vääristynyt minäkuva: Clooneyn veli tuskin tarvitsee mainostusta, tai itsetunnon ja potenssin kohotusta liian nuorista. Sä olet siis tällä kuvauksella sairas, valehtelija, itsekeskeinen, vainoharhainen, läheisriippuvainen... Jaa-a... Kiinnostaiskohan..?

No kuule: ei todellakaan eikä vähemmässäkään määrin.
Yksinäisyydessäänkin mä osaan tiedostaa, että on pahempiakin vaihtoehtoja, kuten olen jo aijemminkin maininnut, ja että en ole silti epätoivoinen (et ehkä nää enää lukea: hanki lukulasit, ikänäkö, nääs). Mä olen ehkä yksinäinen, mutta en heikkoitsetuntoinen.
Joten, menepä vessaan, tunge pääsi pönttöön ja vedä vessa. Mielellään pasko sinne ensin. Sitten siinä kun vesi jyllää, mieti hetki elämää. Kerro koitko valaistuksen.

ap kirjoitti:

Kuka sanoi, että olen epätoivoinen? Ensinnäkin, joo, onhan sitä suurillakin ikäeroilla pareja, ja varmasti ihan onnellisiakin, mutta toi nyt on jo sairasta, että joku eläkeikäinen etsii alle 30-vuotiaita, vaikka tosiasia on se, että muutaman vuoden päästä sä olet vanhus. 57-vuotias EI ole enää sporttinen ja komea, se voi olla korkeintaan 40-vuotias, sen jälkeen sä voit olla vain ja ainoastaan "ikäisekseni kunnossa". Sä siis heti kärkeen kerrot kyllä paljon itsestäsi: olet itsekeskeinen, valehtelet. Mainostat "en olen koskaan ollut yksin" oletkohan siis läheisriippuvainenkin? Jokainen on joskus yksin. Sä siis olet epätoivoinen. Sulla on vääristynyt minäkuva: Clooneyn veli tuskin tarvitsee mainostusta, tai itsetunnon ja potenssin kohotusta liian nuorista. Sä olet siis tällä kuvauksella sairas, valehtelija, itsekeskeinen, vainoharhainen, läheisriippuvainen... Jaa-a... Kiinnostaiskohan..?

No kuule: ei todellakaan eikä vähemmässäkään määrin.
Yksinäisyydessäänkin mä osaan tiedostaa, että on pahempiakin vaihtoehtoja, kuten olen jo aijemminkin maininnut, ja että en ole silti epätoivoinen (et ehkä nää enää lukea: hanki lukulasit, ikänäkö, nääs). Mä olen ehkä yksinäinen, mutta en heikkoitsetuntoinen.
Joten, menepä vessaan, tunge pääsi pönttöön ja vedä vessa. Mielellään pasko sinne ensin. Sitten siinä kun vesi jyllää, mieti hetki elämää. Kerro koitko valaistuksen.

Lue lisää

Turha sit tulla tänne valittamaan yksinäisyydesta.

10+8 kirjoitti:

Turha sit tulla tänne valittamaan yksinäisyydesta.

Mitä jos menisit katsoman piirrettyjä telkusta.

10+8 kirjoitti:

Turha sit tulla tänne valittamaan yksinäisyydesta.

Lisää älykkäitä vastauksia, en meinannut huomatakaan. Eikö kerro hienoja asioita tämänkin vastauksen taso, joku on kuitenkin siihen aikaansa laittanut, ja katsonut asiakseen vastata. Mutta todennäköisesti edes tajuamatta, mitä sanoo. Niin, keskustele siinä älykkäästi...
Jos ei huoli hyväksikäyttävää, narsistista, vanhaa kääpää, joka metsästää perverssiyteen saakka nuorempiaan, jne. on tämän palstan eräs satunnainen edustaja päättänyt antaa lausunnon:"Turha sit tulla tänne valittamaan yksinäisyydesta. "

Miettikääpä, miksi? Kommentin typeryyttä nyt tuskin täytyy edes selittää. Joten tässäkin on joku ikäänkuin loukkaus tai vitsi tarkoitus. On käynytkin ahdistamaan, että joku sanoo takaisin, ei nöyristele yksinäisyyttä tai että puhuu miltä tuntuu. On yritystä olla ovela, olla fiksu, mutta: miten tälläisen viestin perusteella on mitenkään muuta kun päin vastaista?
Siitä huolimatta tämäkin on nähnyt vaivan, painanut vastaa-kohtaa, ja kirjoittanut tämänkin täysin turhan ja kyllästyttävän typerän kommentin.

Jaa. No vai niin.

Jos mulla ois huumorin tajua, mua varmaan naurattaisi nyt.

ap kirjoitti:

Kuka sanoi, että olen epätoivoinen? Ensinnäkin, joo, onhan sitä suurillakin ikäeroilla pareja, ja varmasti ihan onnellisiakin, mutta toi nyt on jo sairasta, että joku eläkeikäinen etsii alle 30-vuotiaita, vaikka tosiasia on se, että muutaman vuoden päästä sä olet vanhus. 57-vuotias EI ole enää sporttinen ja komea, se voi olla korkeintaan 40-vuotias, sen jälkeen sä voit olla vain ja ainoastaan "ikäisekseni kunnossa". Sä siis heti kärkeen kerrot kyllä paljon itsestäsi: olet itsekeskeinen, valehtelet. Mainostat "en olen koskaan ollut yksin" oletkohan siis läheisriippuvainenkin? Jokainen on joskus yksin. Sä siis olet epätoivoinen. Sulla on vääristynyt minäkuva: Clooneyn veli tuskin tarvitsee mainostusta, tai itsetunnon ja potenssin kohotusta liian nuorista. Sä olet siis tällä kuvauksella sairas, valehtelija, itsekeskeinen, vainoharhainen, läheisriippuvainen... Jaa-a... Kiinnostaiskohan..?

No kuule: ei todellakaan eikä vähemmässäkään määrin.
Yksinäisyydessäänkin mä osaan tiedostaa, että on pahempiakin vaihtoehtoja, kuten olen jo aijemminkin maininnut, ja että en ole silti epätoivoinen (et ehkä nää enää lukea: hanki lukulasit, ikänäkö, nääs). Mä olen ehkä yksinäinen, mutta en heikkoitsetuntoinen.
Joten, menepä vessaan, tunge pääsi pönttöön ja vedä vessa. Mielellään pasko sinne ensin. Sitten siinä kun vesi jyllää, mieti hetki elämää. Kerro koitko valaistuksen.

Lue lisää

Mieles tekee kuiteskin. Olet nyt minun omaisuuttani ja tulen hakemaan sinut autollani.

Sulla en anna muille kyllä.

suuren isän tyttö kirjoitti:

Sulla en anna muille kyllä.

no jos mennään naimisiin.
annatko sitten?

Pillubandiitti kirjoitti:

no jos mennään naimisiin.
annatko sitten?

Jos sinut on ympärileikattu voin harkita.

suuren isän tyttö kirjoitti:

Jos sinut on ympärileikattu voin harkita.

on ympärileikattu

Oletpa todella älykäs: tässä on juuri se syy, miksi monesti on yksin. Miettikääpä. Vaihtoehto yksi olisi se, että tälläinen tyyppi olisi tosissaan. Masentavan idioottimaista, mitä siitä saa? Ei mitään. Mutta siinä on vaihtoehto, mikä on ikävä kyllä olemassa. Typeriä tyhjän puhujia. Eikä osaa oikein sitäkää.

Toinen vaihtoehto on säälittävä provoyritys, minkä ainoa onnistuminen on se, että mä kommentoin mitään. Typerä nimimerkki typerällä ihmisellä, säälittävän surullinen yritys olla jotenkin ovela tai karski. Tai mitä vaan. Jos ikää on yhtäään yli 14 vuoden on diagnoosi jälkeen jääneisyys. Sillee, että jos haukotukseen voisi kuolla, tänkin kohdalla pääsisi taas pahasta.

Miksi edes haaskata aikaansa. Tässä on vaihtoehdot: idiootti ja toinen idiootti.

Ja sulle "Pillubandiitti": suosittelen, että opettelet lukemaan. Et ilmeisesti osaa lukea. Se on helposti pääteltävissä tästä vastauksestasi. Et ole tajunnut sanaakaan ap mailista ilmeisesti. Täällä voi kirjoitella tälläisten kanssa, mahtavaa. Mutta mitä on tarjolla todellisessa elämässä liian monesti: samaa paskaa eri paketissa. Siksipä sitä jääkin moneksi vuodeksi sinkuksikin, ellei laske rimaa olemattomalle tasolle ja tyydy mihin tahansa?
(Kyllä "pb", sinunkaltaisesi on juurikin "mikä tahansa" ei piiruakaan enempää)

Mukavaa illan jatkoa.

ap kirjoitti:

Oletpa todella älykäs: tässä on juuri se syy, miksi monesti on yksin. Miettikääpä. Vaihtoehto yksi olisi se, että tälläinen tyyppi olisi tosissaan. Masentavan idioottimaista, mitä siitä saa? Ei mitään. Mutta siinä on vaihtoehto, mikä on ikävä kyllä olemassa. Typeriä tyhjän puhujia. Eikä osaa oikein sitäkää.

Toinen vaihtoehto on säälittävä provoyritys, minkä ainoa onnistuminen on se, että mä kommentoin mitään. Typerä nimimerkki typerällä ihmisellä, säälittävän surullinen yritys olla jotenkin ovela tai karski. Tai mitä vaan. Jos ikää on yhtäään yli 14 vuoden on diagnoosi jälkeen jääneisyys. Sillee, että jos haukotukseen voisi kuolla, tänkin kohdalla pääsisi taas pahasta.

Miksi edes haaskata aikaansa. Tässä on vaihtoehdot: idiootti ja toinen idiootti.

Ja sulle "Pillubandiitti": suosittelen, että opettelet lukemaan. Et ilmeisesti osaa lukea. Se on helposti pääteltävissä tästä vastauksestasi. Et ole tajunnut sanaakaan ap mailista ilmeisesti. Täällä voi kirjoitella tälläisten kanssa, mahtavaa. Mutta mitä on tarjolla todellisessa elämässä liian monesti: samaa paskaa eri paketissa. Siksipä sitä jääkin moneksi vuodeksi sinkuksikin, ellei laske rimaa olemattomalle tasolle ja tyydy mihin tahansa?
(Kyllä "pb", sinunkaltaisesi on juurikin "mikä tahansa" ei piiruakaan enempää)

Mukavaa illan jatkoa.

Lue lisää

Muuten olen aidosti huomattavan älykäs mies. Komeakin.

Miksi olet yksin selittyy sinun omalla mielellä ja käsityksellä todellisuudesta.
Et ole saanut pitkään aikaan ilmeisesti henkistä kumppanuutta miehen kanssa.
Ainoastaan paskaa seksiä näiden pillubandiittien kanssa. Mutta ystävä hyvä. Avaa suusi, kerro miehelle tarpeestasi.

Miehenä rakastan naisia fyysisesti, mutta vihaan henkisesti.
Nainen on henkisesti kierompi kuin käärme. Se ero siinä mitä hän puhuu ja tekee on samaa luokkaa kuin patologisella valehtelijalla. Naiseen voi luottaa oikeasti yhtä paljon kuin mustalaiseen.
Nainen on silti välttämätön makuuhuoneen koriste. Olisit ylpeä, että kelpaat panoksi, suurin osa miehistä ei kelpaa edes siksi.

Lue Arthur Schopenhaueria, hän oli viisas mies ja tiesi syvällisesti naisen sisimmän.
Nainen on sisimmältään oikea paholainen ja demoni.

Pillubandiitti kirjoitti:

Muuten olen aidosti huomattavan älykäs mies. Komeakin.

Miksi olet yksin selittyy sinun omalla mielellä ja käsityksellä todellisuudesta.
Et ole saanut pitkään aikaan ilmeisesti henkistä kumppanuutta miehen kanssa.
Ainoastaan paskaa seksiä näiden pillubandiittien kanssa. Mutta ystävä hyvä. Avaa suusi, kerro miehelle tarpeestasi.

Miehenä rakastan naisia fyysisesti, mutta vihaan henkisesti.
Nainen on henkisesti kierompi kuin käärme. Se ero siinä mitä hän puhuu ja tekee on samaa luokkaa kuin patologisella valehtelijalla. Naiseen voi luottaa oikeasti yhtä paljon kuin mustalaiseen.
Nainen on silti välttämätön makuuhuoneen koriste. Olisit ylpeä, että kelpaat panoksi, suurin osa miehistä ei kelpaa edes siksi.

Lue Arthur Schopenhaueria, hän oli viisas mies ja tiesi syvällisesti naisen sisimmän.
Nainen on sisimmältään oikea paholainen ja demoni.

Lue lisää

Kaipaisin yhtä vapaata uskovaa sisarta joka on kohdannut itsensä ja alkaisi olemaan valmis tutustumaan myös toiseen uuteen ihmiseen. Itse olen ollut useamman vuoden raittiina, sekä elävässä uskossa 2vuotta. Kunnia Jumalalle siitä. Ei tää seuranhakupalsta oo , mutta näin päätin toimia kun vapaana, sekä yksinäisenä olen pitkään jo vaeltanut. Jos sellainen sisar vaikka täältä siunaantuisi...
Paistakoon aurinko teille kaikille tänäänkin. Kaikki me olemme kallisarvoisia! Niin sanoo eräs viisas mies joka elää! Hän on Tie, Totuus ja Elämä .

Pillubandiitti kirjoitti:

Muuten olen aidosti huomattavan älykäs mies. Komeakin.

Miksi olet yksin selittyy sinun omalla mielellä ja käsityksellä todellisuudesta.
Et ole saanut pitkään aikaan ilmeisesti henkistä kumppanuutta miehen kanssa.
Ainoastaan paskaa seksiä näiden pillubandiittien kanssa. Mutta ystävä hyvä. Avaa suusi, kerro miehelle tarpeestasi.

Miehenä rakastan naisia fyysisesti, mutta vihaan henkisesti.
Nainen on henkisesti kierompi kuin käärme. Se ero siinä mitä hän puhuu ja tekee on samaa luokkaa kuin patologisella valehtelijalla. Naiseen voi luottaa oikeasti yhtä paljon kuin mustalaiseen.
Nainen on silti välttämätön makuuhuoneen koriste. Olisit ylpeä, että kelpaat panoksi, suurin osa miehistä ei kelpaa edes siksi.

Lue Arthur Schopenhaueria, hän oli viisas mies ja tiesi syvällisesti naisen sisimmän.
Nainen on sisimmältään oikea paholainen ja demoni.

Lue lisää

Älykäs? No tuskin, tai sitten sulla on kyllä aika paha lukihäiriö, mikä tietenkin on mahdollista... Enemmän voisi tietenkin epäillä, että sulla on niin kiire tunkea omia mielipiteitäsi ilmoille, ettet vaivaudu kuuntelemaan yhtään, tässä tapauksessa lukemaan:
"Seksin tarve vähenee, ja osittain poistuukin... Nyt olen kyllä yli päässyt ja näin, mutta elämä on tyhjää. Siis ei muuten mutta rakkauden osalta. En käy baareissa, mutta muuten olen ihmisten kanssa tekemisissä. Yhden illan juttuja ja suoritusseksiä en halua, joten aika hiljaista onkin."

Tämä on ap-kirjoituksesta, osaatko lukea sen nyt? Tajuatko nyt? Meneekö jakeluun? Osaatko tehdä johtopäätöksen suurella älykkyydelläsi siitä, miksi kirjoituksesi on sontaa? Meneekö samalla jakeluun se, että suurikaan älykkyys ei auta, vaan ihminen on helvetin tyhmä, kun ei osaa lukea eikä kuunnella?
Sinä siis olet juurikin sitä.

Älä lue kirjoja vaan elä elämää. Saattaa olla, että sinulle avautuu kokonaan toinen maailma. Missä on muitakin kun sinä. En tiedä, onko se mielestäsi hyvä vai huono asia.

"Et ole saanut pitkään aikaan ilmeisesti henkistä kumppanuutta miehen kanssa"
Parhaista ystävistäni pari ovat miehiä, pässi. Mutta se ei ole sama, kun kumppanuus, seurustelu ja yhdessä olo, rakkaus. Seksi. Olen aikuinen ihminen, seksi on asia, mikä aikuiselle on tärkeää. Mutta "kelpaat panoksi", sori vaan, mutta kuten ehkä huomaat, mulla on kuitenkin itsetunto ja itsekunnioitusta. Mä kelpaan itselleni. Se, että saa jotain puolikasta tai sen alle, ei ole mitään. Se, että joku on niin köyhä, ettei sillä ole muuta annettavaa, ei kelpaa.

Elämän tilanne on se (lue nyt jo se ap kirje, jos osaat), etten näe edes ystäviäni liian usein. Heillä/minulla, mitä väliä, se on mitä on.
Tässä näätte suhtautumisen yksinäisyyteen ja siitä keskusteluun: ei ihme että ihminen on yksin. Ei ihme, että sinkkuja katsotaan kieroon.

"Miehenä rakastan naisia fyysisesti, mutta vihaan henkisesti." Läpäläpä lässyn lää. "Nainen on henkisesti kierompi kuin käärme." Päläpälä pulipuli. "Se ero siinä mitä hän puhuu ja tekee on samaa luokkaa kuin patologisella valehtelijalla." Snifsnnif snuu, snuu snuu snif. "Naiseen voi luottaa oikeasti yhtä paljon kuin mustalaiseen." Buhuubuhuubuhuu. ->Miksi olet yksin selittyy sinun omalla mielellä ja käsityksellä todellisuudesta.

ap kirjoitti:

Älykäs? No tuskin, tai sitten sulla on kyllä aika paha lukihäiriö, mikä tietenkin on mahdollista... Enemmän voisi tietenkin epäillä, että sulla on niin kiire tunkea omia mielipiteitäsi ilmoille, ettet vaivaudu kuuntelemaan yhtään, tässä tapauksessa lukemaan:
"Seksin tarve vähenee, ja osittain poistuukin... Nyt olen kyllä yli päässyt ja näin, mutta elämä on tyhjää. Siis ei muuten mutta rakkauden osalta. En käy baareissa, mutta muuten olen ihmisten kanssa tekemisissä. Yhden illan juttuja ja suoritusseksiä en halua, joten aika hiljaista onkin."

Tämä on ap-kirjoituksesta, osaatko lukea sen nyt? Tajuatko nyt? Meneekö jakeluun? Osaatko tehdä johtopäätöksen suurella älykkyydelläsi siitä, miksi kirjoituksesi on sontaa? Meneekö samalla jakeluun se, että suurikaan älykkyys ei auta, vaan ihminen on helvetin tyhmä, kun ei osaa lukea eikä kuunnella?
Sinä siis olet juurikin sitä.

Älä lue kirjoja vaan elä elämää. Saattaa olla, että sinulle avautuu kokonaan toinen maailma. Missä on muitakin kun sinä. En tiedä, onko se mielestäsi hyvä vai huono asia.

"Et ole saanut pitkään aikaan ilmeisesti henkistä kumppanuutta miehen kanssa"
Parhaista ystävistäni pari ovat miehiä, pässi. Mutta se ei ole sama, kun kumppanuus, seurustelu ja yhdessä olo, rakkaus. Seksi. Olen aikuinen ihminen, seksi on asia, mikä aikuiselle on tärkeää. Mutta "kelpaat panoksi", sori vaan, mutta kuten ehkä huomaat, mulla on kuitenkin itsetunto ja itsekunnioitusta. Mä kelpaan itselleni. Se, että saa jotain puolikasta tai sen alle, ei ole mitään. Se, että joku on niin köyhä, ettei sillä ole muuta annettavaa, ei kelpaa.

Elämän tilanne on se (lue nyt jo se ap kirje, jos osaat), etten näe edes ystäviäni liian usein. Heillä/minulla, mitä väliä, se on mitä on.
Tässä näätte suhtautumisen yksinäisyyteen ja siitä keskusteluun: ei ihme että ihminen on yksin. Ei ihme, että sinkkuja katsotaan kieroon.

"Miehenä rakastan naisia fyysisesti, mutta vihaan henkisesti." Läpäläpä lässyn lää. "Nainen on henkisesti kierompi kuin käärme." Päläpälä pulipuli. "Se ero siinä mitä hän puhuu ja tekee on samaa luokkaa kuin patologisella valehtelijalla." Snifsnnif snuu, snuu snuu snif. "Naiseen voi luottaa oikeasti yhtä paljon kuin mustalaiseen." Buhuubuhuubuhuu. ->Miksi olet yksin selittyy sinun omalla mielellä ja käsityksellä todellisuudesta.

Lue lisää

"Seksin tarve vähenee, ja osittain poistuukin... Nyt olen kyllä yli päässyt ja näin, mutta elämä on tyhjää. Siis ei muuten mutta rakkauden osalta. En käy baareissa, mutta muuten olen ihmisten kanssa tekemisissä. Yhden illan juttuja ja suoritusseksiä en halua, joten aika hiljaista onkin."

Kyllä minä tuon luin. Mutta et sitten viitsinyt ymmärtää minua. Haluat olla aina oikeassa ja ymmärtää vain itseäsi. Sinulla on egosentrinen maailmankuva, jonka vuoksi olet yksin. Jos haluat lievittää yksinäisyyttäsi niin ryhdy vaikkapa huoraksi. Pitää oikeasti mennä sinne maailmaan ja rohkeasti jakaa sitä persoonaansa (eli naisen tapauksessa pimperoa). Samalla huomaat livenä kuinka miehet (jopa hyvässä parisuhteessa olevat) kokevat sitä samaa "yksinäisyyttä" (lue itsesääliä) jota sinäkin väität tuntevasi. Kun kävelen kaupungilla niin näen naisten silmistä kuinka he kärvistelevät sisäisessä tyjyydessään, aivan samoin kuin näen miehiä jotka kituuttelevat puutteessa. En silti tunne sääliä tai sympatiaa heitä kohtaan. Miksi pitäisi?
Eivät hekään välitä minusta tuon taivaallista. Senpä takia teen mitä lystään välittämättä muiden mielipiteistä paskaakaan.

"Älä lue kirjoja vaan elä elämää. Saattaa olla, että sinulle avautuu kokonaan toinen maailma. Missä on muitakin kun sinä. En tiedä, onko se mielestäsi hyvä vai huono asia. "

Se olisi erittäin huono asia. Ihmiset ovat kaiken pahan alku ja juuri, varsinkin naiset. Kirjoista saan sitä paitsi tietoa, jonka avulla voin sitten puhua paskaa paremmin naistenkin kanssa. Lisäksi ammattiin valmistuminen edellyttää tietoja, joita on vaikea saada lukematta. Kirjoista voi kokea joskus älyn iloa.
Arvostan myös ihmisiä, jotka eivät lue. Sosiaalinen elämä on silti minusta aika paskaa (seksiä naisen kanssa lukuunottamatta)
Myönnän toki, että pimppi voittaa kirjan mennen tullen. Liikunta, ruoka, pimppi ja kirjat. Mitä muuta tarvitsee mies elämässään?

"Parhaista ystävistäni pari ovat miehiä, pässi. Mutta se ei ole sama, kun kumppanuus, seurustelu ja yhdessä olo, rakkaus. Seksi. Olen aikuinen ihminen, seksi on asia, mikä aikuiselle on tärkeää. Mutta "kelpaat panoksi", sori vaan, mutta kuten ehkä huomaat, mulla on kuitenkin itsetunto ja itsekunnioitusta. Mä kelpaan itselleni. Se, että saa jotain puolikasta tai sen alle, ei ole mitään. Se, että joku on niin köyhä, ettei sillä ole muuta annettavaa, ei kelpaa."

Tulee jo tippa linssiin. Jos ei kelpaa niin ei kelpaa. Ensin naiset pitävät vapaata seksiä hyvänä asiana, sitten samalla he vaativat mieheltä kaikkea muutakin. Kyllä miehellä on oikeus lempata nainen jos se haluaa. Niin on naisellakin. Naisen ilo seksuaalisuudessa tulee ilmeisesti siitä kun mies osaa kaiken tuosta noin vaan eli tekee kaiken spontaanisti ilman että naisen tarvitsee puhua edes tarpeistaan miehelle. Kuka sitten kuuntelee miehen tarpeita? Tervetuloa 2000-luvulle. Eikö me kaikki olla yksin?

Uskallan väittää, että empatiasi loppuu yksinäisiä kohtaan myös sinulla kun löydät sen elämäsi miehen. Sen jälkeen sinäkin katsot kieroon yksinäisiä ja sinkkuja ja syöt miehesi kanssa jouluna kinkkuja. Sitten tulet mollaamaan yksinäisiä siitä, että heissä on jokin vika. Tai sitten valitat parisuhdeyksinäisyyttäsi.

Minulla ei ainakaan ole mitään yksinäisiä tai sinkkuja vastaan. Heitähän minä saalistan, olenhan pb.
Mitä masentuneempi nainen sitä parempi. Ole rohkeasti yksinäinen ja rikkinäinen nainen, mutta hymyile silti 1h päivässä. Kyllä sinä miehen löydät, mutta epäilen että se poistaisi yksinäisyyden pysyvästi.
Yksinäisyys on oikeasti hieno asia, se saa ihmiset ymmärtämään asioita uudella tavalla, varsinkin niitä ihmisiä jotka eivät halua lukea tai kuunnella muiden mielipiteitä. Se pakottaa sinutkin ajattelemaan.
Ilahdun aina suunnattomasti kun joku on yksinäinen Se on heille aivan oikein!

Hyvää naisten päivää

Pillubandiitti kirjoitti:

"Seksin tarve vähenee, ja osittain poistuukin... Nyt olen kyllä yli päässyt ja näin, mutta elämä on tyhjää. Siis ei muuten mutta rakkauden osalta. En käy baareissa, mutta muuten olen ihmisten kanssa tekemisissä. Yhden illan juttuja ja suoritusseksiä en halua, joten aika hiljaista onkin."

Kyllä minä tuon luin. Mutta et sitten viitsinyt ymmärtää minua. Haluat olla aina oikeassa ja ymmärtää vain itseäsi. Sinulla on egosentrinen maailmankuva, jonka vuoksi olet yksin. Jos haluat lievittää yksinäisyyttäsi niin ryhdy vaikkapa huoraksi. Pitää oikeasti mennä sinne maailmaan ja rohkeasti jakaa sitä persoonaansa (eli naisen tapauksessa pimperoa). Samalla huomaat livenä kuinka miehet (jopa hyvässä parisuhteessa olevat) kokevat sitä samaa "yksinäisyyttä" (lue itsesääliä) jota sinäkin väität tuntevasi. Kun kävelen kaupungilla niin näen naisten silmistä kuinka he kärvistelevät sisäisessä tyjyydessään, aivan samoin kuin näen miehiä jotka kituuttelevat puutteessa. En silti tunne sääliä tai sympatiaa heitä kohtaan. Miksi pitäisi?
Eivät hekään välitä minusta tuon taivaallista. Senpä takia teen mitä lystään välittämättä muiden mielipiteistä paskaakaan.

"Älä lue kirjoja vaan elä elämää. Saattaa olla, että sinulle avautuu kokonaan toinen maailma. Missä on muitakin kun sinä. En tiedä, onko se mielestäsi hyvä vai huono asia. "

Se olisi erittäin huono asia. Ihmiset ovat kaiken pahan alku ja juuri, varsinkin naiset. Kirjoista saan sitä paitsi tietoa, jonka avulla voin sitten puhua paskaa paremmin naistenkin kanssa. Lisäksi ammattiin valmistuminen edellyttää tietoja, joita on vaikea saada lukematta. Kirjoista voi kokea joskus älyn iloa.
Arvostan myös ihmisiä, jotka eivät lue. Sosiaalinen elämä on silti minusta aika paskaa (seksiä naisen kanssa lukuunottamatta)
Myönnän toki, että pimppi voittaa kirjan mennen tullen. Liikunta, ruoka, pimppi ja kirjat. Mitä muuta tarvitsee mies elämässään?

"Parhaista ystävistäni pari ovat miehiä, pässi. Mutta se ei ole sama, kun kumppanuus, seurustelu ja yhdessä olo, rakkaus. Seksi. Olen aikuinen ihminen, seksi on asia, mikä aikuiselle on tärkeää. Mutta "kelpaat panoksi", sori vaan, mutta kuten ehkä huomaat, mulla on kuitenkin itsetunto ja itsekunnioitusta. Mä kelpaan itselleni. Se, että saa jotain puolikasta tai sen alle, ei ole mitään. Se, että joku on niin köyhä, ettei sillä ole muuta annettavaa, ei kelpaa."

Tulee jo tippa linssiin. Jos ei kelpaa niin ei kelpaa. Ensin naiset pitävät vapaata seksiä hyvänä asiana, sitten samalla he vaativat mieheltä kaikkea muutakin. Kyllä miehellä on oikeus lempata nainen jos se haluaa. Niin on naisellakin. Naisen ilo seksuaalisuudessa tulee ilmeisesti siitä kun mies osaa kaiken tuosta noin vaan eli tekee kaiken spontaanisti ilman että naisen tarvitsee puhua edes tarpeistaan miehelle. Kuka sitten kuuntelee miehen tarpeita? Tervetuloa 2000-luvulle. Eikö me kaikki olla yksin?

Uskallan väittää, että empatiasi loppuu yksinäisiä kohtaan myös sinulla kun löydät sen elämäsi miehen. Sen jälkeen sinäkin katsot kieroon yksinäisiä ja sinkkuja ja syöt miehesi kanssa jouluna kinkkuja. Sitten tulet mollaamaan yksinäisiä siitä, että heissä on jokin vika. Tai sitten valitat parisuhdeyksinäisyyttäsi.

Minulla ei ainakaan ole mitään yksinäisiä tai sinkkuja vastaan. Heitähän minä saalistan, olenhan pb.
Mitä masentuneempi nainen sitä parempi. Ole rohkeasti yksinäinen ja rikkinäinen nainen, mutta hymyile silti 1h päivässä. Kyllä sinä miehen löydät, mutta epäilen että se poistaisi yksinäisyyden pysyvästi.
Yksinäisyys on oikeasti hieno asia, se saa ihmiset ymmärtämään asioita uudella tavalla, varsinkin niitä ihmisiä jotka eivät halua lukea tai kuunnella muiden mielipiteitä. Se pakottaa sinutkin ajattelemaan.
Ilahdun aina suunnattomasti kun joku on yksinäinen Se on heille aivan oikein!

Hyvää naisten päivää

Lue lisää

Jaahas ja siellä joku rannalle jätetty uhoo ;D . . . Mut tollanen uhoominen ei satuta sellaista ihmistä, joka on ollut kauan yksin ;)) . . . Tuollaiset uhooja miehet eivät itse uskalla elää yksin, ku heti on tippa linssissä ;D . . . Se on totta, kun on kauan yksin ei ole enään riippuvainen kenestäkään. Ja kun elää yksin kukaan ei pysty satuttamaan. . . Ja sen mahdollisen halipulan voi korvata harrastus, esim. tanssiminen, lemmikki, lukeminen tai haaveileminen . . . Elämä on jännää, koska milloinkaan ei tiedä, milloin se Oikea tulee vastaan! Kun tulee itsensä kanssa toimeen, niin silloin on vain aikaa, sillä mihinkään ei ole enään kiirettä. Kokemuksesta jo tietää, että parisuhde ei välttämättä tuo onnea. Sinkkuna eläessä voi olla onnellisempi ja tyytyväisempi omaan elämään!! ;)) Sinkkuna saa olla vapaa. Irti kahleista! :))